Minä vain toin esille sen suuremman ilmanpaineen jonka jo 35% hapen määrä kuutiossa aiheuttaa...puhumattakaan sitten 2000 ppm hiilidioksidista ja muista mahdollisista kaasuista joita ilmassa on ollut. Vaikka niitä olisi vain 2-5% edestä lisäämässä ilmanpainetta ( väitetyn 10-100% sijaan jota chatGPT ehdotti ) niin sillä on jo merkitystä.myyry kirjoitti: ↑27 Touko 2025, 18:08Tätä mieltä oli ystävämme chatGPT tällä kertaa:Tuulispää kirjoitti: ↑27 Touko 2025, 17:36Onhan se jonkinlainen ongelma kun kukaan ei usko että ovat mitenkään voineet lentää ja silti on löytynyt luita jotka viittaa siihen että ne ovat olleet lentäviä reptiilejä. Minkään tunnetun fysiikan lain mukaan ne eivät ole voineet lentää....jos ilmanpaine on sama kuin nyt. Tämän pitäisi yksinkertaisimmankin herra 47n ymmärtää.antitaide kirjoitti: ↑27 Touko 2025, 16:40Ainakin ChatGPT pc selainversiossa voi työkaluista valita "Tee syvätutkimus", jossa kielimalli kävi syvällisesti läpi 21 lähdettä ja 99 hakua.Tuulispää kirjoitti: ↑27 Touko 2025, 13:24Jännää...onko suomalainen itse näppäilty AI parempi luin puhelimeni englanninkielinen chatGPT näytältä kaapattuna...mene ja tiedä ?Stalker kirjoitti: ↑27 Touko 2025, 13:12Onko meillä eri versio?Tuulispää kirjoitti: ↑27 Touko 2025, 13:03En johdatellut millään tavalla vaan kysyin mikä oli ilman tiheys 90 miljoonaa vuotta sitten.kyybeli kirjoitti: ↑27 Touko 2025, 12:59Tietenkin ChatGPT antaa sulle sellaisen vastauksen mitä sä itse vaadit. Jankkaat vain sen kanssa hetken ohjaillen vastauksia haluamaasi suuntaan, ja tekoäly antaa sulle "likely" oikean, toivomasi vastauksen. Kysyin itsekin mitä mieltä Chatgpt osasi kertoa liitukauden ilman tiheydestä merenpinnan tasolla ja vastaus oli 1,265-1.290kg/m³ noin ±5–10 %:n virhemarginaalilla. Hetken aikaa kun vihjailin sille, että matalampi tiheys miellyttäisi minua ja sain tietenkin myös haluamani, "todennäköisen" vastauksen: "Kyllä, ilman tiheys noin 0.9 kg/m³ oli todennäköinen myös 2000 metrin korkeudella liitukaudella, erityisesti trooppisilla leveysasteilla tai lämmenneissä sisämantereissa."
Ei kannata ottaa todesta kaikkea mitä tekoäly sulle kertoo, varsinkaan jos kysyt edes hieman johdattelevia kysymyksiä.
------------------------------------------------------------
Mikä oli ilman tiheys 90 miljoonaa vuotta sitten?
ChatGPT sanoi:
Ilman tiheys 90 miljoonaa vuotta sitten ei ole suoraan tiedossa täsmällisesti, mutta siihen voidaan tehdä arvioita perustuen geologisiin ja ilmastollisiin tutkimuksiin.
Keskeisiä huomioita:
90 miljoonaa vuotta sitten oltiin liitukauden keskivaiheilla (keskiliitukausi).
Tällöin ilmasto oli huomattavasti lämpimämpi kuin nykyään – jopa 6–14 °C lämpimämpi globaalisti.
Hiilidioksidipitoisuudet olivat paljon korkeampia: arviot vaihtelevat välillä 1000–2000 ppm, kun nykyään CO₂-pitoisuus on noin 420 ppm.
Happipitoisuus oli arviolta 25–30 %, eli korkeampi kuin nykyinen n. 21 %.
Lämpötilan ja kaasukoostumuksen muutos vaikuttaa ilman tiheyteen.
Ilman tiheyteen vaikuttavat tekijät:
Ilman tiheys
....
.Nimetön.png
....
Jos lämpötila oli paljon korkeampi, mutta ilmanpaine suurin piirtein sama tai hieman suurempi, ilman tiheys olisi ollut pienempi kuin nykyään. Tämä johtuu siitä, että lämpimämpi ilma on harvempaa (laajentuu enemmän).
Arvio:
Nykyisen ilman tiheys merenpinnan tasolla on noin 1,225 kg/m³ (15 °C:ssa). Liitukauden lämpötiloilla ja kaasukoostumuksella:
Jos lämpötila oli esim. 30 °C (303 K) ja paine lähellä nykyistä,
Tiheys olisi voinut olla noin 1,1–1,2 kg/m³ tai jopa vähemmän.
Yhteenveto:
Ilman tiheys 90 miljoonaa vuotta sitten oli todennäköisesti hieman pienempi kuin nykyään, ehkä noin 1,0–1,2 kg/m³, riippuen tarkasta lämpötilasta ja paineesta. Tätä ei voida mitata suoraan, mutta mallit ja fossiiliset todisteet tukevat tätä arviota.
____________________________________
90mio.jpg
Tässä linkki syvätutkimukseen, joka arvioi että ilman tiheys liitukaudella oli siis suuruusluokkaa ~1,2 kg/m³ ja kyse siis vain arviosta, eipä tuota ole oikeasti mitattu.
https://chatgpt.com/share/6835bc4c-2328 ... 60182bde83
Mutta palatakseni topicin otsikkoon
"Mitä tieteellisiä ongelmia olet saanut ratkaistua mitkä estivät kehitystä ?"
niin minusta näyttää siis siltä että ainakaan tässä ei ole ratkaistu mitään tieteellistä ongelmaa (jos nyt mitään ratkaistavaa onkaan) eikäpä tuo ole kehitystäkään estänyt.
Kyllä, on ollut joitakin epäilyksiä ja kiistoja pterosaurien lentokyvystä, mutta nykyisin enemmistö paleontologeista uskoo niiden pystyneen lentämään fysiikan lakien mukaisesti. Kuitenkin aikaisemmin esitetyt epäilyt ja teorioiden muutokset ovat mielenkiintoisia ja ansaitsevat tarkastelua.
### Varhaisimmat epäilyt ja teoriat:
1. **Liian suuri koko**
Suurimpien pterosaurien, kuten *Quetzalcoatlus* ja *Argentavis*, valtavat siipivälit (jopa 10–12 metriä) herättivät kysymyksiä siitä, kuinka niin isot eläimet voisivat nousta ilmaan. Erityisesti pitkään uskottiin, että niiden massa oli liian suuri, jotta ne voisivat lentää tehokkaasti. Nämä epäilykset liittyivät oletukseen siitä, että suuri koko tarkoittaisi valtavaa painoa, joka tekisi lentämisestä vaikeaa tai mahdotonta.
2. **Siipikalvon rakenne**
Aluksi ajateltiin, että pterosaurien siipikalvo ei ollut tarpeeksi vahva tai jäykkä, jotta se kestäisi lentämisen voimia. Myös ajateltiin, että se ei ollut yhtä tehokas kuin lintujen siipirakenne. Kuitenkin nykyisin ymmärretään, että siipikalvo oli rakenteeltaan erityisen jäntevä ja vahva, ja se pystyi tarjoamaan riittävän nosteen.
3. **Lentotekniikka**
Varhaisissa teorioissa oletettiin, että pterosaurit olisivat lentäneet samalla tavalla kuin nykyiset linnut, eli pelkällä takajalkojen ponnistuksella. Kuitenkin tutkimukset ovat osoittaneet, että ne todennäköisesti tarvitsivat neliraajaponnistusta lentoonlähtöön, mikä oli tehokkaampi tapa nostaa painava eläin ilmaan. Tämä johti uuteen ymmärrykseen siitä, miten lentoonlähtö tapahtui.
### Nykyiset näkemykset:
1. **Aerodynamiikka ja noste**
Nykyään tiedetään, että pterosaurit olivat aerodynaamisesti hyvin sopeutuneita lentäjiä. Pterosaurien siivet olivat paljon suuremmat suhteessa kehoon verrattuna lintuihin, mutta tämä ei ollut ongelma, koska niiden keho oli kevyempi kuin se olisi ollut kiinteällä luustolla. Siipikalvon rakenne ja lihaksisto mahdollistivat tehokkaan lentämisen myös suurilla yksilöillä.
2. **Uudet laskelmat ja mallinnukset**
Nykyteknologian avulla on tehty laskelmia ja tietokonemallinnuksia pterosaurien lentokyvystä. Nämä simulaatiot tukevat käsitystä siitä, että vaikka suuret pterosaurit tarvitsivat enemmän ponnistusta lentoonlähtöön, ne olivat silti täysin kykeneviä lentämään. Tutkimukset viittaavat siihen, että lentokyvyt olivat monilla lajeilla kehittyneet hyvin tehokkaiksi.
3. **Vertailu nykyisiin lentäjiin**
On myös verrattu pterosaurien lentotaitoja nykyisiin suurikokoisiin lentäjiin, kuten albatrosseihin ja suurempiin lintuisiin. Albatrossit voivat lentää pitkiä matkoja ilman jatkuvaa siipien liikkumista, ja pterosaurit saattoivat käyttää samankaltaista hyödyllistä lentotekniikkaa.
### Keskeiset huomiot:
* **Fyysinen mahdottomuus ei ole tieteellisesti perusteltu**: Nykyiset tieteelliset tutkimukset eivät tue käsitystä siitä, että pterosaurit eivät olisi voineet lentää. Sen sijaan on löydetty runsaasti todisteita, jotka viittaavat siihen, että ne olivat tehokkaita lentäjiä ja sopeutuneet ilmassa liikkumiseen.
* **Suuri koko ei estä lentämistä**: Vaikka suurten pterosaurien lentoonlähtö oli monimutkaisempaa, suurikoko ei itsessään estä lentämistä. Nykytutkimusten mukaan ne saivat lentokyvyn tuekseen erityisesti kevyen rakenteensa ja siipikalvon joustavuuden ansiosta.
Eli vaikka pterosaurien lentotaitoa on aikoinaan epäilty, nykyisin se on vakiintunut tieteen alalla mahdolliseksi ja fysiikan lakien mukaiseksi. Onko jokin pterosauri erityisesti kiinnostanut sinua?
Peteinosaurus toinen.
