Sijaitseeko alitajunta kehossa?

[Kohina]

Tätä ei luennolla käyty, mutta se selittää miksi jotkut sokeat pystyvät aistimaan liikettä, vaikka aivoissa on näkökeskus rikki. Silmät kun toimivat yhä ja raportoivat aivoille kiihtyvyydestä, eli liikkeen muutoksista. Se prosessointi kun tapahtuu siellä, ei aivoissa.

[KultaKikkare]

Ite ajattelen että alitajunta on eri asia kuin lihasmuisti. Se on aivojen hermoverkkoa joka osallistuu päätöksentekoon, ajatuksien syntyyn, yms tietoisuuden takana, osaltaan luo tietoisuuden tai sen mitä siellä näkyy.

Vähän kuin tekoälyalgoritmin hidden layerit. Ei siellä ole mitään selkeitä kokonaisuuksia vaan palasia jotka jollain tavalla liittyvät asioihin, eikä ihmisen tapauksessa varmasti voida vetää mitään selkeää konkreettista rajaa missä tietoisuus loppuu ja alitajunta alkaa, ainakaan neurologiassa, filosofiassa/psykologiassa ehkä. Tietoisuus sinälläänkin on vielä mysteeri.

Aivot ohjaa kehoa ja keho ohjaa aivoja, ei voi sanoa että alitajunta sen enempää kuin tietoisuuskaan sijaitsisi pelkästään aivoissa, kyllä se on koko kehossa tapahtuva prosessi mutta pääosin lienee aivoissa.

Kehohan on täynnä neuroneita. Suolistossakin 500 miljardia ja ne reagoivat lääkkeisiin siinä missä aivotkin, joka on usein ongelmallista. Serotoniini aiheuttaa mm. oksentamisen ja kuvotus serotonergisten aineiden kanssa on normaalia.

Silmänpohjassakin on neuroneita jotka lähettävät aivoille signaalin jos Newtonin eka ei päde.
Siten huomiokin on osittain silmässä. Se on silmä joka kertoo aivoille että kato vähän etees.
Aivot voivat sitten olla noteeraamatta silmiä, jos on vaikkapa hyvä perse kiikarissa ja jäät auton alle.

Joo, hajautettu järjestelmä tuo tiettyjä etuja.

Eikös osa reflekseistäkin tapahdu suoraan selkäytimen hermosoluissa, selkäydin vastaanottaa aistiärsykkeen ja ohjaa suoraan lihaksia ilman että signaali kulkee ensin aivojen kautta.

[KultaKikkare]

Tätä ei luennolla käyty, mutta se selittää miksi jotkut sokeat pystyvät aistimaan liikettä, vaikka aivoissa on näkökeskus rikki. Silmät kun toimivat yhä ja raportoivat aivoille kiihtyvyydestä, eli liikkeen muutoksista. Se prosessointi kun tapahtuu siellä, ei aivoissa.

Jotkut eläimet on lähes sokeita tai pikemminkin eivät lainkaan ymmärrä näkemäänsä, mut havaitsevat pienenkin liikkeen tarkkuudella mihin ihminen ei koskaan pysty.

Niillä selvästi on silmän hermoryppäät terävänä mut aivoista puuttuu kamaa joka prosessoi staattista näkymää.

[Kohina]

Ite ajattelen että alitajunta on eri asia kuin lihasmuisti. Se on aivojen hermoverkkoa joka osallistuu päätöksentekoon, ajatuksien syntyyn, yms tietoisuuden takana, osaltaan luo tietoisuuden tai sen mitä siellä näkyy.

Vähän kuin tekoälyalgoritmin hidden layerit. Ei siellä ole mitään selkeitä kokonaisuuksia vaan palasia jotka jollain tavalla liittyvät asioihin, eikä ihmisen tapauksessa varmasti voida vetää mitään selkeää konkreettista rajaa missä tietoisuus loppuu ja alitajunta alkaa, ainakaan neurologiassa, filosofiassa/psykologiassa ehkä. Tietoisuus sinälläänkin on vielä mysteeri.

Aivot ohjaa kehoa ja keho ohjaa aivoja, ei voi sanoa että alitajunta sen enempää kuin tietoisuuskaan sijaitsisi pelkästään aivoissa, kyllä se on koko kehossa tapahtuva prosessi mutta pääosin lienee aivoissa.

Kehohan on täynnä neuroneita. Suolistossakin 500 miljardia ja ne reagoivat lääkkeisiin siinä missä aivotkin, joka on usein ongelmallista. Serotoniini aiheuttaa mm. oksentamisen ja kuvotus serotonergisten aineiden kanssa on normaalia.

Silmänpohjassakin on neuroneita jotka lähettävät aivoille signaalin jos Newtonin eka ei päde.
Siten huomiokin on osittain silmässä. Se on silmä joka kertoo aivoille että kato vähän etees.
Aivot voivat sitten olla noteeraamatta silmiä, jos on vaikkapa hyvä perse kiikarissa ja jäät auton alle.

Joo, hajautettu järjestelmä tuo tiettyjä etuja.

Eikös osa reflekseistäkin tapahdu suoraan selkäytimen hermosoluissa, selkäydin vastaanottaa aistiärsykkeen ja ohjaa suoraan lihaksia ilman että signaali kulkee ensin aivojen kautta.

Joo, käsi esimerkiksi vedetään kuumalta levyltä ennen kuin signaali edes ehtii aivoihin.

[Kohina]

Tätä ei luennolla käyty, mutta se selittää miksi jotkut sokeat pystyvät aistimaan liikettä, vaikka aivoissa on näkökeskus rikki. Silmät kun toimivat yhä ja raportoivat aivoille kiihtyvyydestä, eli liikkeen muutoksista. Se prosessointi kun tapahtuu siellä, ei aivoissa.

Jotkut eläimet on lähes sokeita tai pikemminkin eivät lainkaan ymmärrä näkemäänsä, mut havaitsevat pienenkin liikkeen tarkkuudella mihin ihminen ei koskaan pysty.

Niillä selvästi on silmän hermoryppäät terävänä mut aivoista puuttuu kamaa joka prosessoi staattista näkymää.

Saattaanee pitää paikkaansa. Ainakin kuulostaa järkevältä diletantin korviini.

[Stalker]

Mitenhän tuota lihasmuistia voisi treenata?
Se lurjus muistaa portaita noustessa porraskorkeuden väärin.

[Phobos]

Mitenhän tuota lihasmuistia voisi treenata?
Se lurjus muistaa portaita noustessa porraskorkeuden väärin.

Varsinkin humalassa????

[Neutroni]

Mitenhän tuota lihasmuistia voisi treenata?
Se lurjus muistaa portaita noustessa porraskorkeuden väärin.

Toistamalla harjoitusta. Nouset ne portaat 10000 kertaa.

[ID10T]

Tätä ei luennolla käyty, mutta se selittää miksi jotkut sokeat pystyvät aistimaan liikettä, vaikka aivoissa on näkökeskus rikki. Silmät kun toimivat yhä ja raportoivat aivoille kiihtyvyydestä, eli liikkeen muutoksista. Se prosessointi kun tapahtuu siellä, ei aivoissa.

Tuon homman hoitaa kyllä korvassa sijaitseva tasapainoelin. Tiedän tämän, koska minulta meni toisesta korvasta simpukka paskaksi ja jouduin opettelemaan kävelemään uudestaan. Jäljelle jäi erittäin huono tasapaino pimeässä ja hämärässä.

[KultaKikkare]

Tätä ei luennolla käyty, mutta se selittää miksi jotkut sokeat pystyvät aistimaan liikettä, vaikka aivoissa on näkökeskus rikki. Silmät kun toimivat yhä ja raportoivat aivoille kiihtyvyydestä, eli liikkeen muutoksista. Se prosessointi kun tapahtuu siellä, ei aivoissa.

Tuon homman hoitaa kyllä korvassa sijaitseva tasapainoelin. Tiedän tämän, koska minulta meni toisesta korvasta simpukka paskaksi ja jouduin opettelemaan kävelemään uudestaan. Jäljelle jäi erittäin huono tasapaino pimeässä ja hämärässä.

Joo mut aistivat näkökentässä tapahtuvaa toisten liikettä. Omat kiihtyvyydet aistitaan silmien lisäksi tasapainoelimellä.

[Kohina]

Tätä ei luennolla käyty, mutta se selittää miksi jotkut sokeat pystyvät aistimaan liikettä, vaikka aivoissa on näkökeskus rikki. Silmät kun toimivat yhä ja raportoivat aivoille kiihtyvyydestä, eli liikkeen muutoksista. Se prosessointi kun tapahtuu siellä, ei aivoissa.

Tuon homman hoitaa kyllä korvassa sijaitseva tasapainoelin. Tiedän tämän, koska minulta meni toisesta korvasta simpukka paskaksi ja jouduin opettelemaan kävelemään uudestaan. Jäljelle jäi erittäin huono tasapaino pimeässä ja hämärässä.

Ei vaan silmä havaitsee kiihtyvän liikkeen, muttei suoraviivaista tai paikallaan olevaa kappaletta. Katsoin ihan luennon aiheesta.

Ja on minullakin ollut neuroborrelioosista tullut vestibulasrineuriitti, eli en kyennyt kävelemään ellen katsonut sivulle, niin se värve lakkasi.

[Vanha jäärä]

Tätä ei luennolla käyty, mutta se selittää miksi jotkut sokeat pystyvät aistimaan liikettä, vaikka aivoissa on näkökeskus rikki. Silmät kun toimivat yhä ja raportoivat aivoille kiihtyvyydestä, eli liikkeen muutoksista. Se prosessointi kun tapahtuu siellä, ei aivoissa.

Tuon homman hoitaa kyllä korvassa sijaitseva tasapainoelin. Tiedän tämän, koska minulta meni toisesta korvasta simpukka paskaksi ja jouduin opettelemaan kävelemään uudestaan. Jäljelle jäi erittäin huono tasapaino pimeässä ja hämärässä.

Minulla on samanlainen ongelma, vaikka minun simpukkani ovat täysin ehjät. Syy huonoon tasapainoon minun kohdallani ovat tunto- ja asentotuntopuutteet alaraajoissa.

[Phobos]

Toistuva uni nyt minulla. Hyppään veteen. Milloin se vaikuttaa Troll porauslautalta (Tuossa siirto-operaatiossa Troll A -niminen kaasulautta siirrettiin kaasukentälle, jossa se aloitti 70 vuotta kestäväksi arvioidun urakkansa ”peikon nenän” tyhjentämisessä. Norjan edustalla, Pohjanmerellä, sijaitseva Troll-kenttä on nimittäin saanut nimensä merenpohjan muodoista, jotka muistuttavat peikon nenää.) ja milloin mitäkin. Hyppään veteen ja pääni iskeytyy pohjaan. Eilen aamulla oli vielä mukana alaston jättiläinen, todella lihaksikas. Vesi symboloi piilotajunnan kohtaamista. Vesi on ihmiselle vaarallinen elementti, oikeasti. Niin on myös piilotajunta. Kummankaan kanssa ei pidä leikkiä.

Heinäkuussa itiöt tilaukseen. Eka kerta yksin (Tietenkin). Sitten olen ystäväni kapteeni ja päinvastoin sen jälkeen. Setting todella hyväksi.