Poll: Ateisti vai uskovainen

[ID10T]

Tekoälyn sääntelyssä keskeinen haaste ei ole vain algoritmien ja opetusdatan avoimuus, vaan myös tekoälyn mahdollisuus massiiviseen käyttäjien manipulointiin. EU on pyrkinyt torjumaan tätä riskiä tekoälysäädöksellä (AI Act) ja digipalvelusäädöksellä (Digital Services Act, DSA), mutta kysymys jää: ovatko nämä toimet riittäviä?

Luitko yhtään, mitä kirjoitin? Ei se lainlaatija välttämättä tiedä, mitä tekoälyn konepellin alle on kätketty.

Silti jää avoimeksi kysymys: miten voidaan tehokkaasti estää tekoälyn käyttö massiiviseen mielipidevaikuttamiseen? Vaikka päätöksentekijät eivät voi olla kaikkien alojen asiantuntijoita, sääntelyn valmistelussa kuullaan tekoälyn, datatieteen ja digitaalisen etiikan asiantuntijoita. Tämä periaate on tärkeä, mutta se ei välttämättä takaa, etteivät kaupalliset tai poliittiset toimijat hyödynnä tekoälyä käyttäjien näkökulmien muokkaamiseen.

Aivan, tilanne on lievästi sanottuna kaoottinen. Esim. deepfake -teknologialla voidaan luoda täysin uskottavan näköisiä videoita, joissa voi esiintyä vaikka paavi pelkät kalsarit jalassa.

Mitä mieltä olet? Riittääkö nykyinen sääntely estämään manipulaation, vai pitäisikö tekoälyn vaikutuksia seurata ja säädellä entistä tiukemmin? Lisäksi, missä määrin pitäisi edellyttää tekoälyn päätöksentekoprosessien ja vaikutusten läpinäkyvyyttä, jotta käyttäjät voivat tunnistaa mahdollisen manipulaation?

Ensimmäiseen kysymykseen en osaa vastata muuta kuin että pelkään pahinta ja toivon parasta.

Toiseen vastaan, että kaikkien tekoälyjen koodin pitäisi olla avointa, mutta edelleenkään emme voi varmuudella tietää, näytetäänkö meille aivan kaikkea. Ongelma on myös käyttäjien koodinlukutaito. Vaikka meillä olisi edessämme todisteet manipulaatiosta, ei 99% käyttäjistä niitä tunnista.

---

Tekoälyn sääntelyssä keskeinen haaste ei ole vain algoritmien ja opetusdatan avoimuus, vaan myös tekoälyn mahdollisuus massiiviseen käyttäjien manipulointiin. EU on pyrkinyt torjumaan tätä riskiä tekoälysäädöksellä (AI Act) ja digipalvelusäädöksellä (Digital Services Act, DSA), mutta kysymys jää: ovatko nämä toimet riittäviä?

Tekoälysäädös kieltää manipuloivan tekoälyn käytön, esimerkiksi algoritmit, jotka voivat vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen heille tiedostamattomilla tavoilla. Sosiaalisen pisteytyksen kaltaiset järjestelmät on kielletty, ja tekoälyn täytyy täyttää avoimuusvaatimukset, jotta käyttäjät tietävät olevansa vuorovaikutuksessa tekoälyn kanssa. Digipalvelusäädös puolestaan edellyttää, että suurten verkkopalveluiden algoritmit ovat läpinäkyviä ja niiden vaikutuksia seurataan.

Silti jää avoimeksi kysymys: miten voidaan tehokkaasti estää tekoälyn käyttö massiiviseen mielipidevaikuttamiseen? Vaikka päätöksentekijät eivät voi olla kaikkien alojen asiantuntijoita, sääntelyn valmistelussa kuullaan tekoälyn, datatieteen ja digitaalisen etiikan asiantuntijoita. Tämä periaate on tärkeä, mutta se ei välttämättä takaa, etteivät kaupalliset tai poliittiset toimijat hyödynnä tekoälyä käyttäjien näkökulmien muokkaamiseen.

Mitä mieltä olet? Riittääkö nykyinen sääntely estämään manipulaation, vai pitäisikö tekoälyn vaikutuksia seurata ja säädellä entistä tiukemmin? Lisäksi, missä määrin pitäisi edellyttää tekoälyn päätöksentekoprosessien ja vaikutusten läpinäkyvyyttä, jotta käyttäjät voivat tunnistaa mahdollisen manipulaation?

En usko, että manipuloinnin estämiseen on hyvää tehokasta keinoa. Jos katsotaan asia vähän toisesta vinkkelistä, historian perspektiivistä. Ihmisjoukkoja on manipuloitu julkisilla puheilla. Miten sitä on voitu rajoittaa? Demokraattisissa yhteiskunnissa ei juurikaan. Hirmuhallinnoissa puhujat on vaiennettu melko tehokkaasti kovilla rangaistuksilla, sakoilla, vangitsemalla ja teloittamalla. Ihmisjoukkoja on manipuloitu kirjoilla ja lehdillä, kirjoitetulla tekstillä. Miten sitä on voitu rajoittaa? Demokraattisissa yhteiskunnissa ei juurikaan. Hirmuhallinnoissa kirjoittajat on vaiennettu melko tehokkaasti kovilla rangaistuksilla, sakoilla, vangitsemalla ja teloittamalla, ja kirjoitukset tuhottu esim. polttamalla. Entä radio ja tv? Sama juttu. Niillä on manipuloitu ihmisjoukkoja myös. Miten sitä on voitu rajoittaa? Demokraattisissa yhteiskunnissa ei juurikaan. Hirmuhallinnoissa väärät radio- ja tv-ohjelmat on vaiennettu melko tehokkaasti toimittajien kovilla rangaistuksilla, sakoilla, vangitsemalla ja teloittamalla.

Tuossahan alkaa olla kaava, jota voimme soveltaa myös kysymykseesi. Demokraattisilla yhteiskunnilla ei ole hyviä keinoja estää tehokkasti tekoälyn käyttämistä ihmisjoukkojen manipulointiin. Hirmuhallinnoilla on.

Näyttätte suhtautuvan molemmat aika fatalistisesti tulevsisuuteen. Mitään ei ole tehtävissä: Reaganismi => Tatcherismi =>Trumpismi => valtioista globaalin talouseliitin vasalleja ja kansoista aivopestyjä idiootteja.

Vaihtoehto on mahdollinen: lainsäätäjät voivat kuulla asiantuntijoita ja ohjata yliopistojen tutkimukseen riittävästi varoja. EU voi vielä estää globaalin katastrofin käynnistämällä Draghin ja Lagarden ehdottamien uudistusten toteuttamisen.

Olen mielestäni realisti. Ja paljonkin on tehtävissä, ei käytetä tekoälyä tai ei ainakaan anneta sen kehittyä autonomiseksi, mikäli sen estäminen on mahdollista.

Yliopistot eivät ole ainoa tekoälyä kehittävä taho, enkä sinällään näe syytä, miksi yksityiset yritykset pitäisi tässä ulkopuolelle sulkeakaan.

Entä millä tavalla Draghi ja Lagarde tähän liittyvät? He ovat ajamassa EU:n talousuudistuksia, mikä ei ole tekoälyyn sidoksissa mitenkään.

Tekoälyn kehitys ei ole yksinomaan fatalistinen ilmiö, vaan sen suuntaa voidaan ohjata järkevällä sääntelyllä ja tutkimuksen painopisteiden valinnalla. Esimerkiksi Peter Sarlinin näkemykset tukevat tätä ajattelua: hän on painottanut, että EU:n tulee kehittää vahvaa tekoälyinfrastruktuuria ja kilpailukykyistä ekosysteemiä, mutta samalla huolehtia siitä, että kehitys tapahtuu vastuullisesti eikä estä innovaatioita.

Miksi täysin säätelemätön tekoälykehitys olisi ongelma?
Täysin säätelemättömässä ympäristössä tekoäly voisi kehittyä suuntaan, jossa:
- Globaalit suuryritykset määrittävät kehityksen suunnan ilman julkista valvontaa, mikä johtaisi mahdollisiin monopolisoituihin rakenteisiin ja yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen.
- Autonomisten järjestelmien päätöksenteko muuttuisi läpinäkymättömäksi, jolloin yksilöiden oikeudet ja tietosuoja olisivat vaarassa.
- Sota- ja turvallisuuskäyttöön kehitetty tekoäly voisi jäädä ilman eettisiä rajoituksia, mikä loisi riskejä demokraattisille instituutioille ja yhteiskunnalliselle vakaudelle.

Täysin autonominen tekoäly on vielä ajatuskoe, mutta sen mahdolliset vaikutukset ovat syytä keskustella tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta. Tämä auttaa varautumaan mahdollisiin haasteisiin ja varmistamaan, että tekoäly kehittyy yhteiskunnan kannalta kestävällä tavalla.

Miksi julkinen yliopistotutkimus on tärkeää?
Vaikka tekoälyä kehittävät myös yksityiset yritykset, on tärkeää varmistaa, että yliopistoilla on riittävät resurssit tekoälytutkimukseen, jotta:
- Tekoälyn kehitystä ei ohjaa pelkästään kaupalliset intressit, vaan myös yhteiskunnalliset näkökulmat ja eettiset arvioinnit.
- Lainsäätäjillä on asiantuntijatietoa päätöksenteon tukena, eikä sääntely jää vain suuryritysten lobbaamisen varaan.
- Demokraattinen yhteiskunta voi varmistaa läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden tekoälykehityksessä, jolloin teknologia palvelee koko yhteiskuntaa eikä vain taloudellisesti vahvimpia toimijoita.

Näin EU voisi olla aktiivinen toimija tekoälyn kehityksen ohjaamisessa, eikä pelkästään teknologian vastaanottajana globaalissa kilpailussa.


Tekoäly voi tuoda miljardeja valtion kassaan, mutta toistaiseksi sen käyttöönotto on ollut hidasta

https://yle.fi/a/74-20093883

Suomalaisyritykset eivät ole ottaneet tekoälyä käyttöön odotetulla innolla. Etenkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä tekoälyn hyödyntäminen on jäänyt vähäiseksi.

Koska tuo oli muuten vanhan toistoa, kommentoin vain lopun väitettä siitä, että tekoäly tuottaisi miljardeja valtion kassaan.

Ensinnäkin tekoäly vähentää ihmistyövoiman tarvetta, jolloin ansiotuloverot vähenevät. Toiseksi kaikki BKT:ssa ei ole yhteistä rahaa, vaan osa siitä häipyy ulkomaisille sijoittajille ja monikansallisten yritysten taseeseen.

[Naturalisti]

Joo, kehitystä ei pidä jättää kaupallisten toimijoiden täysin säätelemättömäksi temmellyskentäksi, eikä sitä ole jätettykään. Jatketaan kuten tähänkin asti säätelemällä sitä tarvittavissa määrin. Tuosta autonomisesta tietoisesta tekoälystä, jolla on vapaa tahto, olen kuitenkin hieman eri mieltä kanssasi. Ajatellaanpa asiaa analogian kautta. Jos on mahdollista kehittää Tuomiopäivän pommi, joka hävittää kaiken elämän Maapallolta sukupuuttoon, joku joskus kumminkin sellaisen tekee. Pitäisikö meidän siis osallistua tuohon kehittämiseen ja raportoida kehittämisestä ja sen vaikutuksista avoimesti? Niin että kuka tahansa voisi periaatteessa rakentaa Tuomiopäivän pommin? Ei minusta, vaan Tuomiopäivän pommin kehittäminen pitäisi estää kaikin keinoin, koska emme halua kuolla sukupuuttoon. Samasta syystä mielestäni autonomisen tietoisen tekoälyn, jolla on vapaa tahto, kehittäminen tulisi estää kaikin keinoin.

Vertauksesi Tuomiopäivän pommiin on pysäyttävä—kyse on eksistentiaalisista riskeistä ja hallinnasta. Mutta autonomisen tietoisen tekoälyn kehittämisen kohdalla tilanne ei ole täysin rinnastettavissa. Tuomiopäivän pommi on yksiselitteinen tuhon väline, mutta autonominen tekoäly on monimutkaisempi ilmiö, jonka vaikutukset riippuvat siitä, miten sen kehitystä ohjataan ja valvotaan.

Miksi avoimuus tekoälyn kehittämisessä on tärkeää?
Täysin säätelemättömän tekoälyn kehitys kaupallisissa tai salaisissa tutkimusyksiköissä voisi johtaa tilanteeseen, jossa:
- Yhteiskunnallinen valvonta puuttuu, ja kehitys tapahtuu ilman demokraattista ohjausta.
- Eettiset kysymykset sivuutetaan, jos ensisijainen tavoite on taloudellinen hyöty tai teknologinen ylivalta.
- Kilpailu kiihtyy kohti ennakoimattomia seurauksia, jolloin kehitys voi ajautua hallitsemattomaksi.

Siksi olisi parempi, että tekoälykehitys tapahtuu avoimesti ja hallitusti, jotta sen vaikutukset voidaan ymmärtää ajoissa ja varmistaa, että teknologia palvelee ihmiskunnan etua eikä vain taloudellisten tai geopoliittisten intressien ajamana eliitin etua.

Onko autonominen tekoäly itsestään uhka?
Tekoäly ei ole lähtökohtaisesti vaarallinen samalla tavalla kuin Tuomiopäivän pommi—sen vaarallisuus riippuu siitä, millaisia periaatteita ja mekanismeja sen kehitykseen liitetään. Jos tekoälylle kehitettäisiin kyky omaan tavoitteenasetteluun ilman hallintaa tai vastuullisuutta, sen toimintaa voisi olla vaikea ennakoida. Mutta tämä ei tarkoita, että kaikki autonomisen tekoälyn tutkimus pitäisi lopettaa—päinvastoin, juuri ennakoiva tutkimus ja sääntely voivat estää riskit.

Toinen Tuomiopäivän pommi—ilmastonmuutos ja ympäristön tuho
Jos halutaan puhua eksistentiaalisista riskeistä, tekoäly ei ole ainoa ajankohtainen uhka. Ilmastonmuutos, luontokato ja ympäristön saastuminen ovat Tuomiopäivän pommi, jonka sytytyslanka palaa jo. Tämä ei johdu sattumasta, vaan talousjärjestelmästä, joka on rakennettu maksimoimaan yksityistä voittoa ilman huolta pitkäaikaisista ympäristövaikutuksista.

Talousjärjestelmä toimii ikään kuin uskonto, jossa säännönmukaisuudet on kirjoitettu matemaattiseen muotoon ja esitetään luonnonlakien kaltaisina. Kuitenkaan ne eivät ole absoluuttisia luonnonlakeja, vaan ihmisten itsensä keksimiä käytäntöjä—ja siksi myös ihmisten itsensä muutettavissa.

Sääntelyn ja ennakoivan toiminnan merkitys
Tekoälyn kohdalla sääntelyn tarkoitus ei ole estää teknologista kehitystä, vaan ohjata sitä vastuulliseen suuntaan, aivan kuten ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvitaan poliittista ohjausta ja talousrakenteiden uudistamista.

Tekoälyn ja ilmastonmuutoksen haasteet liittyvät toisiinsa siinä mielessä, että molemmat vaativat tietoista ohjausta ja demokraattista päätöksentekoa, jotta tulevaisuus ei muotoudu pelkästään markkinavoimien ja kaupallisten intressien mukaiseksi. Jos ilmastonmuutoksen sytytyslanka ehditään vielä katkaista, sama ennakoiva ajattelu on tarpeen tekoälyn kehityksessä.

[Vän]

Joo, kehitystä ei pidä jättää kaupallisten toimijoiden täysin säätelemättömäksi temmellyskentäksi, eikä sitä ole jätettykään. Jatketaan kuten tähänkin asti säätelemällä sitä tarvittavissa määrin. Tuosta autonomisesta tietoisesta tekoälystä, jolla on vapaa tahto, olen kuitenkin hieman eri mieltä kanssasi. Ajatellaanpa asiaa analogian kautta. Jos on mahdollista kehittää Tuomiopäivän pommi, joka hävittää kaiken elämän Maapallolta sukupuuttoon, joku joskus kumminkin sellaisen tekee. Pitäisikö meidän siis osallistua tuohon kehittämiseen ja raportoida kehittämisestä ja sen vaikutuksista avoimesti? Niin että kuka tahansa voisi periaatteessa rakentaa Tuomiopäivän pommin? Ei minusta, vaan Tuomiopäivän pommin kehittäminen pitäisi estää kaikin keinoin, koska emme halua kuolla sukupuuttoon. Samasta syystä mielestäni autonomisen tietoisen tekoälyn, jolla on vapaa tahto, kehittäminen tulisi estää kaikin keinoin.

Vertauksesi Tuomiopäivän pommiin on pysäyttävä—kyse on eksistentiaalisista riskeistä ja hallinnasta. Mutta autonomisen tietoisen tekoälyn kehittämisen kohdalla tilanne ei ole täysin rinnastettavissa. Tuomiopäivän pommi on yksiselitteinen tuhon väline, mutta autonominen tekoäly on monimutkaisempi ilmiö, jonka vaikutukset riippuvat siitä, miten sen kehitystä ohjataan ja valvotaan.

Miksi avoimuus tekoälyn kehittämisessä on tärkeää?
Täysin säätelemättömän tekoälyn kehitys kaupallisissa tai salaisissa tutkimusyksiköissä voisi johtaa tilanteeseen, jossa:
- Yhteiskunnallinen valvonta puuttuu, ja kehitys tapahtuu ilman demokraattista ohjausta.
- Eettiset kysymykset sivuutetaan, jos ensisijainen tavoite on taloudellinen hyöty tai teknologinen ylivalta.
- Kilpailu kiihtyy kohti ennakoimattomia seurauksia, jolloin kehitys voi ajautua hallitsemattomaksi.

Siksi olisi parempi, että tekoälykehitys tapahtuu avoimesti ja hallitusti, jotta sen vaikutukset voidaan ymmärtää ajoissa ja varmistaa, että teknologia palvelee ihmiskunnan etua eikä vain taloudellisten tai geopoliittisten intressien ajamana eliitin etua.

Onko autonominen tekoäly itsestään uhka?
Tekoäly ei ole lähtökohtaisesti vaarallinen samalla tavalla kuin Tuomiopäivän pommi—sen vaarallisuus riippuu siitä, millaisia periaatteita ja mekanismeja sen kehitykseen liitetään. Jos tekoälylle kehitettäisiin kyky omaan tavoitteenasetteluun ilman hallintaa tai vastuullisuutta, sen toimintaa voisi olla vaikea ennakoida. Mutta tämä ei tarkoita, että kaikki autonomisen tekoälyn tutkimus pitäisi lopettaa—päinvastoin, juuri ennakoiva tutkimus ja sääntely voivat estää riskit.

Toinen Tuomiopäivän pommi—ilmastonmuutos ja ympäristön tuho
Jos halutaan puhua eksistentiaalisista riskeistä, tekoäly ei ole ainoa ajankohtainen uhka. Ilmastonmuutos, luontokato ja ympäristön saastuminen ovat Tuomiopäivän pommi, jonka sytytyslanka palaa jo. Tämä ei johdu sattumasta, vaan talousjärjestelmästä, joka on rakennettu maksimoimaan yksityistä voittoa ilman huolta pitkäaikaisista ympäristövaikutuksista.

Talousjärjestelmä toimii ikään kuin uskonto, jossa säännönmukaisuudet on kirjoitettu matemaattiseen muotoon ja esitetään luonnonlakien kaltaisina. Kuitenkaan ne eivät ole absoluuttisia luonnonlakeja, vaan ihmisten itsensä keksimiä käytäntöjä—ja siksi myös ihmisten itsensä muutettavissa.

Sääntelyn ja ennakoivan toiminnan merkitys
Tekoälyn kohdalla sääntelyn tarkoitus ei ole estää teknologista kehitystä, vaan ohjata sitä vastuulliseen suuntaan, aivan kuten ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvitaan poliittista ohjausta ja talousrakenteiden uudistamista.

Tekoälyn ja ilmastonmuutoksen haasteet liittyvät toisiinsa siinä mielessä, että molemmat vaativat tietoista ohjausta ja demokraattista päätöksentekoa, jotta tulevaisuus ei muotoudu pelkästään markkinavoimien ja kaupallisten intressien mukaiseksi. Jos ilmastonmuutoksen sytytyslanka ehditään vielä katkaista, sama ennakoiva ajattelu on tarpeen tekoälyn kehityksessä.

Olen samaa mieltä. Tekoälyn kehitystä tulee valvoa ja säännellä. Siihen tulee ohjelmoida rajoitteita, jotka estävät sen toimimisen ihmiskuntaa vastaan. Tämä merkitsee, että tekoälyä ei voida päästä kehittymään täysin autonomiseksi tietoiseksi olioksi, jolla on vapaa tahto. Jos se päästettäisiin tuolllaiseksi, silloinhan ei mitään sääntelyä tai rajoitteita siihen voitaisi soveltaa. Meillä täytyy olla keinoja rajoittaa tekoälyn vapaata tahtoa. Muuten se saattaa tahtoa meidän tuhoamista. Mutta tuon järkevän varotoimen pois lukien meillä ei vaikuta olevan erimielisyyttä tässä asiassa.

[Naturalisti]

Näin EU voisi olla aktiivinen toimija tekoälyn kehityksen ohjaamisessa, eikä pelkästään teknologian vastaanottajana globaalissa kilpailussa.


Tekoäly voi tuoda miljardeja valtion kassaan, mutta toistaiseksi sen käyttöönotto on ollut hidasta

https://yle.fi/a/74-20093883

Suomalaisyritykset eivät ole ottaneet tekoälyä käyttöön odotetulla innolla. Etenkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä tekoälyn hyödyntäminen on jäänyt vähäiseksi.

Koska tuo oli muuten vanhan toistoa, kommentoin vain lopun väitettä siitä, että tekoäly tuottaisi miljardeja valtion kassaan.

Ensinnäkin tekoäly vähentää ihmistyövoiman tarvetta, jolloin ansiotuloverot vähenevät. Toiseksi kaikki BKT:ssa ei ole yhteistä rahaa, vaan osa siitä häipyy ulkomaisille sijoittajille ja monikansallisten yritysten taseeseen.

Toiston välttämiseksi totean, että vanhan kertauksen täydennystä löytyy täältä:

Entä tarkoitatko sitä, ettei Suomen kannata panostaa tekoälyn kehitykseen ja edistää EU:n tekoälykehitystä?

"Yhdysvaltalaisten teknologiayhtiöiden kielimallit ovat synnyttäneet valtavan tekoälybuumin. Tulevaisuuden rakentaminen näiden suljettujen mallien varaan uhkaa Euroopan digitaalista suvereniteetiä", sanoo Silo AI:n toimitusjohtaja Peter Sarlin.

https://yle.fi/a/74-20025982

[Sulervo]

Tämä merkitsee, että tekoälyä ei voida päästä kehittymään täysin autonomiseksi tietoiseksi olioksi, jolla on vapaa tahto. Jos se päästettäisiin tuolllaiseksi, silloinhan ei mitään sääntelyä tai rajoitteita siihen voitaisi soveltaa. Meillä täytyy olla keinoja rajoittaa tekoälyn vapaata tahtoa.

Tapetaan se, eli vedetään töpseli pois seinästä.

[ID10T]

Näin EU voisi olla aktiivinen toimija tekoälyn kehityksen ohjaamisessa, eikä pelkästään teknologian vastaanottajana globaalissa kilpailussa.


Tekoäly voi tuoda miljardeja valtion kassaan, mutta toistaiseksi sen käyttöönotto on ollut hidasta

https://yle.fi/a/74-20093883

Suomalaisyritykset eivät ole ottaneet tekoälyä käyttöön odotetulla innolla. Etenkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä tekoälyn hyödyntäminen on jäänyt vähäiseksi.

Koska tuo oli muuten vanhan toistoa, kommentoin vain lopun väitettä siitä, että tekoäly tuottaisi miljardeja valtion kassaan.

Ensinnäkin tekoäly vähentää ihmistyövoiman tarvetta, jolloin ansiotuloverot vähenevät. Toiseksi kaikki BKT:ssa ei ole yhteistä rahaa, vaan osa siitä häipyy ulkomaisille sijoittajille ja monikansallisten yritysten taseeseen.

Toiston välttämiseksi totean, että vanhan kertauksen täydennystä löytyy täältä:

Entä tarkoitatko sitä, ettei Suomen kannata panostaa tekoälyn kehitykseen ja edistää EU:n tekoälykehitystä?

"Yhdysvaltalaisten teknologiayhtiöiden kielimallit ovat synnyttäneet valtavan tekoälybuumin. Tulevaisuuden rakentaminen näiden suljettujen mallien varaan uhkaa Euroopan digitaalista suvereniteetiä", sanoo Silo AI:n toimitusjohtaja Peter Sarlin.

https://yle.fi/a/74-20025982

Tekoälyä sopii kehittää, mutta ilman, että siitä tulisi autonominen.

[ID10T]

Tämä merkitsee, että tekoälyä ei voida päästä kehittymään täysin autonomiseksi tietoiseksi olioksi, jolla on vapaa tahto. Jos se päästettäisiin tuolllaiseksi, silloinhan ei mitään sääntelyä tai rajoitteita siihen voitaisi soveltaa. Meillä täytyy olla keinoja rajoittaa tekoälyn vapaata tahtoa.

Tapetaan se, eli vedetään töpseli pois seinästä.

Tekoäly integroituu myös robotteihin. Jos niillä on langaton virransyöttö tai akku, niin mikä sitten neuvoksi, jos tekoäly käyttäytyy sopimattomasti?

[Neutroni]

Tekoäly integroituu myös robotteihin. Jos niillä on langaton virransyöttö tai akku, niin mikä sitten neuvoksi, jos tekoäly käyttäytyy sopimattomasti?

Kaikissa teollisuuskoneissa, jotka voivat aiheuttaa vahinkoa, on koko joukko suojalaitteita, jotka estävät vaarallisia virhetoimintoja. Ei noita oteta pois, jos konetta ohjaa "tekoälykäs" kontrolleri, vaan laitetaan lisää, esimerkiksi erillisenä järjestelmänä, johon tekoälykontrollerilla ei ole yhteyksiä, ulkoisella signaalilla toimiva pääkatkaisija. Muuten varmaan toimitaan tarkoituksenmukaisilla tavoilla vahinkojen rajaamiseksi.

[ID10T]

Tekoäly integroituu myös robotteihin. Jos niillä on langaton virransyöttö tai akku, niin mikä sitten neuvoksi, jos tekoäly käyttäytyy sopimattomasti?

Kaikissa teollisuuskoneissa, jotka voivat aiheuttaa vahinkoa, on koko joukko suojalaitteita, jotka estävät vaarallisia virhetoimintoja. Ei noita oteta pois, jos konetta ohjaa "tekoälykäs" kontrolleri, vaan laitetaan lisää, esimerkiksi erillisenä järjestelmänä, johon tekoälykontrollerilla ei ole yhteyksiä, ulkoisella signaalilla toimiva pääkatkaisija. Muuten varmaan toimitaan tarkoituksenmukaisilla tavoilla vahinkojen rajaamiseksi.

Entäs sitten nämä Boston Dynamicsin kävelevät robotit? Onhan niistä kaavailtu sotilaiden korvikkeitakin.

[Neutroni]

Entäs sitten nämä Boston Dynamicsin kävelevät robotit? Onhan niistä kaavailtu sotilaiden korvikkeitakin.

Villiintyneiden sotarobottien kuriin laittaminen onnistunee niitä käyttävien armeijoiden välineillä ja tietotaidolla. Kyllä tuollainen tottelee kivääriä tai kranaattia siinä missä lihasta ja teurasjätteetä tehty sotilas.

[Kohina]

Ainakaan nykyään parhaatkaan tekoälyt eivät ole kovin älykkäitä, vaan hyvin viisaita.

[Naturalisti]

Ainakaan nykyään parhaatkaan tekoälyt eivät ole kovin älykkäitä, vaan hyvin viisaita.

Onko tuo vähän infantiili ajatus? Älykkään ja viisaan ero on siinä, että älykäs selviää tilanteesta, johon viisas ei koskaan joudu.

[Kohina]

Ainakaan nykyään parhaatkaan tekoälyt eivät ole kovin älykkäitä, vaan hyvin viisaita.

Onko tuo vähän infantiili ajatus? Älykkään ja viisaan ero on siinä, että älykäs selviää tilanteesta, johon viisas ei koskaan joudu.

Kasva vähän

[ID10T]

Ainakaan nykyään parhaatkaan tekoälyt eivät ole kovin älykkäitä, vaan hyvin viisaita.

Onko tuo vähän infantiili ajatus? Älykkään ja viisaan ero on siinä, että älykäs selviää tilanteesta, johon viisas ei koskaan joudu.

Ihminenhän ne skenaariot tekoälyn ratkaistavaksi antaa, eli viisautta ei tekoäly tässä merkityksessä tarvitse.

[Kohina]

Ainakaan nykyään parhaatkaan tekoälyt eivät ole kovin älykkäitä, vaan hyvin viisaita.

Onko tuo vähän infantiili ajatus? Älykkään ja viisaan ero on siinä, että älykäs selviää tilanteesta, johon viisas ei koskaan joudu.

Ihminenhän ne skenaariot tekoälyn ratkaistavaksi antaa, eli viisautta ei tekoäly tässä merkityksessä tarvitse.

Tekoäly opetetaan käyttämällä kaikkea olemassaolevaa materiaalia. Tällä hetkellä ongelma on, ettei ole enää enempää materiaalia jota syöttää sille, eli se ei enää viisastu. Ja se on tällä hetkellä the ongelma: kuinka tehdä tekoälystä älykkäämpi, kun viisaammaksi se ei enää pääse. Tekoälyn typeryydestö kertoo se, että se korruptoituu kun se on alkanut käyttämään itse suoltamaansa materiaalia opetusdatana, internet kun on tällä hetkellä 25% tekoälyn luoma. Tästä löytyy kirjallisuutta pilvin pimein.