Buddhalaisuus, elämän elämyksellisyys, tekoäly ja hengellinen väkivalta

[Tritonus]

Edelleen itse kysyisin sitä, mitä buddhismi tuo yhteiskuntaan, muuta kuin jumitteisajattelua ja rauhaa ja joogaa?
Rakentaako yhteiskuntaa, vai onko malli, joka lähinnä pysäyttää yhteiskuntaa?

Tuo on hyvvä kysymys.

Länsimaissa omaksuttu buddhistinen ajattelu on aikalailla yhteensopiva tieteen kanssa, joten sen maailmankuva edistää tiedettä todennäköisesti enemmän kuin joku muu.

Se mitä se välttämättä ei edistä on "janoamiseen" pohjautuvan elämäntapa, jolla pitkälti paikkaillaan omaa tyhjyyden tunnetta ja kuoleman kauhua.

Kahdeksaosainen polku myös kehottaa elinkeinoon joka olisi yhteensopiva buddhalaisten näkemyksen kanssa, sillä pahasti ristiriidassa oleva ammatti ei oikein edistä oikeaa näkemystä todellisuudesta

Näkisin kuitenkin että buddhismi mahdollistaa hyvin joustavan tulkinnan, jossa oleellista eivät ole dogmit vaan se onko toiminta ns.taitavaa ( edistääkö se sisäistä vapautta ja myötätuntoa) vai ei.

Suomenkin liike-elämässä on henkilöitä jotka sanovat buddhismin olevan keskeinen osa maailmankatsomustaan.

Mutta eikö liike-elämä itsessään vaadi tietynlaista käyttäytymistä? Vaikea on toimia toisin, jos kaikki ympärillä toimivat oman ajatuksen vastaisesti. Tietenkin voi pitää buddhalaisuuden vain oman pään sisällä, mutta se tuskin oli buddhalaisuuden alkuperäinen tarkoitus.

Alunperäinen tarkoitus oli selvittää tietoisuuden luonne ja kärsimyksestä vapautuminen. Buddhalisuus niin kuin buddha sen esitti on ennen kaikkea metodi. Ei filosofia, uskonnosta puhumattakaan.

Kuten stoalaisuuskin.

[Corto]

Edelleen itse kysyisin sitä, mitä buddhismi tuo yhteiskuntaan, muuta kuin jumitteisajattelua ja rauhaa ja joogaa?
Rakentaako yhteiskuntaa, vai onko malli, joka lähinnä pysäyttää yhteiskuntaa?

Tuo on hyvvä kysymys.

Länsimaissa omaksuttu buddhistinen ajattelu on aikalailla yhteensopiva tieteen kanssa, joten sen maailmankuva edistää tiedettä todennäköisesti enemmän kuin joku muu.

Se mitä se välttämättä ei edistä on "janoamiseen" pohjautuvan elämäntapa, jolla pitkälti paikkaillaan omaa tyhjyyden tunnetta ja kuoleman kauhua.

Kahdeksaosainen polku myös kehottaa elinkeinoon joka olisi yhteensopiva buddhalaisten näkemyksen kanssa, sillä pahasti ristiriidassa oleva ammatti ei oikein edistä oikeaa näkemystä todellisuudesta

Näkisin kuitenkin että buddhismi mahdollistaa hyvin joustavan tulkinnan, jossa oleellista eivät ole dogmit vaan se onko toiminta ns.taitavaa ( edistääkö se sisäistä vapautta ja myötätuntoa) vai ei.

Suomenkin liike-elämässä on henkilöitä jotka sanovat buddhismin olevan keskeinen osa maailmankatsomustaan.

Mutta eikö liike-elämä itsessään vaadi tietynlaista käyttäytymistä? Vaikea on toimia toisin, jos kaikki ympärillä toimivat oman ajatuksen vastaisesti. Tietenkin voi pitää buddhalaisuuden vain oman pään sisällä, mutta se tuskin oli buddhalaisuuden alkuperäinen tarkoitus.

Alunperäinen tarkoitus oli selvittää tietoisuuden luonne ja kärsimyksestä vapautuminen. Buddhalisuus niin kuin buddha sen esitti on ennen kaikkea metodi. Ei filosofia, uskonnosta puhumattakaan.

Kuten stoalaisuuskin.

Ehkä. Ehkä ei. Tästä on vaikea sanoa mitään varmaa koska opetuksia kirjattiin ylös vasta kauan Siddhartha Gautaman kuoleman jälkeen. Vanhemmissa buddhalaisissa teksteissä osassa on tietääkseni hyvinkin metafyysisiä kirjoituksia. Osa on taas hyvin karua ja askeettista.

On vaikea selkeästi sanoa, mitä buddhalaisuus lopulta on. Mitä kulttuurista tulkintaa tai minkä ajan tulkintaa siinä tarkoitetaan? Koko termi on länsimaalaisten tutkijoiden keksimä.

Joku konsensus toki on, mutta "Buddha opetti" ei ole tietääkseni kovin tieteellisesti perusteltu.

[Corto]

Edelleen itse kysyisin sitä, mitä buddhismi tuo yhteiskuntaan, muuta kuin jumitteisajattelua ja rauhaa ja joogaa?
Rakentaako yhteiskuntaa, vai onko malli, joka lähinnä pysäyttää yhteiskuntaa?

Tuo on hyvvä kysymys.

Länsimaissa omaksuttu buddhistinen ajattelu on aikalailla yhteensopiva tieteen kanssa, joten sen maailmankuva edistää tiedettä todennäköisesti enemmän kuin joku muu.

Se mitä se välttämättä ei edistä on "janoamiseen" pohjautuvan elämäntapa, jolla pitkälti paikkaillaan omaa tyhjyyden tunnetta ja kuoleman kauhua.

Kahdeksaosainen polku myös kehottaa elinkeinoon joka olisi yhteensopiva buddhalaisten näkemyksen kanssa, sillä pahasti ristiriidassa oleva ammatti ei oikein edistä oikeaa näkemystä todellisuudesta

Näkisin kuitenkin että buddhismi mahdollistaa hyvin joustavan tulkinnan, jossa oleellista eivät ole dogmit vaan se onko toiminta ns.taitavaa ( edistääkö se sisäistä vapautta ja myötätuntoa) vai ei.

Suomenkin liike-elämässä on henkilöitä jotka sanovat buddhismin olevan keskeinen osa maailmankatsomustaan.

Mutta eikö liike-elämä itsessään vaadi tietynlaista käyttäytymistä? Vaikea on toimia toisin, jos kaikki ympärillä toimivat oman ajatuksen vastaisesti. Tietenkin voi pitää buddhalaisuuden vain oman pään sisällä, mutta se tuskin oli buddhalaisuuden alkuperäinen tarkoitus.

Voisi myös ajatella että siinä maailmassa myötätuntoa ja minäkeskeisyyden vähentämistä nimenomaan tarvittaisiin. Boddhitsatva pyrkii pelastamaan kaikki, ei ainoastaan vapautumaan itse.