Uskonnollisuus ja ÄO

[Tuulispää]

okei

[antitaide]

okei

Aa, tuossa tekstissä yritettiin siis vähän epäselvästi kertoa näistä erityisen suhteellisuusteorian rajoituksista, jotka tulevat lähestyttäessä kvanttifysiikkaa:

Erityinen suhteellisuusteoria on suunniteltu käsittelemään suuria nopeuksia, jopa lähellä valonnopeutta, mutta siinä on teoreettinen rajoitus: valonnopeusraja. Suhteellisuusteoria kieltää massallisten kappaleiden kiihdyttämisen valonnopeuteen tai sen ylitse, koska energia lähestyy ääretöntä.

Erityinen suhteellisuusteoria toimii hyvin suurilla energioilla, esimerkiksi hiukkaskiihdyttimissä, joissa hiukkaset lähestyvät valonnopeutta. Ongelmia ei varsinaisesti ole suurilla energioilla, mutta kun energiat lähestyvät Planckin skaalaa kvanttivaikutukset ja mahdolliset uudet fysikaaliset ilmiöt (esim. säieteorian mukaiset efektit) voivat haastaa suhteellisuusteorian yksinkertaistetun mallin.

Erityinen suhteellisuusteoria ei itsessään sisällä kvanttifysiikkaa, joten se ei pysty selittämään kvantti-ilmiöitä, kuten hiukkasten aalto-hiukkasdualismia tai epämääräisyysperiaatetta. Kuitenkin se on yhdistetty kvanttifysiikkaan menestyksekkäästi kvanttikenttäteoriassa (esim. QED ja standardimalli), joten tämä ei ole varsinainen ongelma, vaan rajoitus teorian soveltamisalassa.


Newtonin lait toimivat erinomaisesti pienillä nopeuksilla, heikoissa painovoimakentissä ja makroskooppisilla mittakaavoilla.

Newtonin lait eivät ole tarkkoja seuraavissa tapauksissa:

Suuret nopeudet (lähellä valonnopeutta esim. aikadilataatio, massan kasvu).

Vahvat painovoimakentät: Lähellä massiivisia kohteita kuten mustia aukkoja tai neutronitähtiä (esim. Merkuriuksen radan poikkeama, valon taipuminen).

Kvanttitaso: Pienillä mittakaavoilla (esim. atomeissa tai subatomisissa hiukkasissa) kvanttifysiikan lait, kuten epämääräisyysperiaate, hallitsevat, ja Newtonin lait eivät päde.

Ääriolosuhteet: Esimerkiksi singulariteeteissa (mustien aukkojen keskukset, alkuräjähdys)

[Tuulispää]

Aallolla ollaan hereillä:

A new quantum theory of gravity developed by researchers at Aalto University in Finland may be a significant step towards a "Theory of Everything." This theory, published in Reports on Progress in Physics, describes gravity using the same mathematical framework as the other fundamental forces (electromagnetism and the strong and weak nuclear forces). The researchers, Mikko Partanen and Jukka Tulkki, propose a gauge theory of gravity, similar to those used in the Standard Model, which could potentially resolve the long-standing conflict between general relativity and quantum mechanics.

[antitaide]

Aallolla ollaan hereillä:

A new quantum theory of gravity developed by researchers at Aalto University in Finland may be a significant step towards a "Theory of Everything." This theory, published in Reports on Progress in Physics, describes gravity using the same mathematical framework as the other fundamental forces (electromagnetism and the strong and weak nuclear forces). The researchers, Mikko Partanen and Jukka Tulkki, propose a gauge theory of gravity, similar to those used in the Standard Model, which could potentially resolve the long-standing conflict between general relativity and quantum mechanics.

Juuri näin. Nykyfysiikka pyrkii yhdistämään yleisen suhteellisuusteorian (painovoima) ja kvanttimekaniikan (hiukkasfysiikka) yhtenäiseksi teoriaksi, "Kaiken teoriaksi", mutta miten. Tuo Aalto yliopiston tutkimus on yksi ehdotus kohti yhtenäisteoriaa.

Newtonilainen fysiikka riittää edelleen hyvin useisiin insinööritieteiden tarpeisiin. Fyysikoille ja kosmologeille Newtonilla on enää vähän käyttöä.

Nykyfysiikan selvittämättömiä haasteita on mm.
Kvanttipainovoima: Painovoiman kvantittaminen on yhä ratkaisematta, ja se on "Theory of Everything":n ydinkysymys.
Pimeä aine ja energia: Noin 27 % ja 68 % maailmankaikkeuden massasta-energiasta on tuntematonta, ja niiden luonteen selvittäminen on kriittistä.
Kvanttigravitaation testaus: Teorioita, kuten säieteoriaa, on vaikea testata kokeellisesti.
Hiukkasfysiikan standardimalli: Standardimalli ei selitä kaikkea, kuten neutriinoiden massaa tai miksi aine voitti antiaineen alkuräjähdyksessä.

Tässä hiukan vanha kuva missä nykyfysiikassa mennään, Higgsin hiukkasenkin olemassaolo on jo varmistettu:

[Brainwashed]

Tuulis on onnistunut triggeröimään, onnittelut siitä!

[HuuHaata]

[Naturalisti]

Ei kaiken "korkeamman" kiistäminen ole älykästä. Välillä myös tiede vaikuttaa uskonnolta, kun kiivaasti väitetään, että kaikki on tässä ja that's it...Kaikki uskonnot kumminkin on pelkkää paskaa.

Ockhamin partaveitsi on fiksu periaate, jonka mukaan ilmiöitä tulisi selittää mahdollisimman yksinkertaisesti, karsimalla ylimääräiset selitykset. Eli kahden yhtä hyvin selittävän teorian välillä on valittava yksinkertaisempi.

Yksinkertaisempi teoria on karsia (jättää olettamatta) "korkeamman" olemassaolo. Todistustaakka on väitteen esittäjällä eli "korkeamman" olemassaolon olettajalla; väitteen epäilijän ei tarvitse haaskata aikaansa "koreamman" olemassaolon kiistämiseen

Sitäpaitsi kaikki mentaalinen voidaan selittää aivojen materiaalisten prosessien käynnissä olemisena – kun nämä prosessit pysähtyvät yksilön aivokuolemassa, päättyy myös hänen uskomustensa olemassaolo ("korkein" mukaan luettuna). "Korkeammat" jutut ovat täten olemassa, mutta vain niihin uskovien korvien välissä sen aikaa, kun aivot toimivat.

Tällainen uskonnonomainen suhtautuminen riivaa myös monia ateistejakin. He saattavat uskoa uskovaisten jumalaan uskon vakavuudella muihin pelkästään mentaalisessa todellisuudessa oleviin asioihin – kuten esimerkiksi matematiikan ja sosiaalisen todellisuuden olemassaoloon subjektiivisten mielten ulkopuolella.

Mitä sitten tulee uskonnollisuuden ja ÄO:n korrelaatioon, niin luultavasti kaikki siihen liittyvät empiirisen testit voidaan kyseenalaistaa, jos ajatellaan ÄO:n olevan synnynnäinen (vain geettisesti periytyvä) ominaisuus. Käytännössä testit mittaa hyvin pitkälle kulttuurisidonnaiset asioita eli tuloksiin vaikuttaa myös yksilön oppimat asiat (memeettinen perimä).

Voidaan esittää myös kysymys, onko testeissä huomioitu tasapuolisesti erilaisten kulttuurien ajatuspetinteiden vaikutukset eli onko tulokset vertailukelpoisia eri kulttuureissa kasvaneiden yksilöiden välillä? Tämä kysymys on relevantti myös saman kulttuurin uskovaisten ja uskonnottomien keskinäisessä vertailussa.

[deep purpose]

Agnostikot eivät usko Jumalattomasti in the first place, ateistit kylläkin ja tarkentaakseni Agnostikot uskoo, ei usko tai uskoo välillä vain. Älykkäin perusasetelma näitten kolmen välillä on että Agnostikot on perusasetelmassa älykkäin näistä kolmesta koska uskovainen liioittelee ja Ateismi on köyhää tai liian kuivaa. Fiksu ateisti uskoo johonkin asiaan kuitenkin itsekin, mutta tyhmä ateisti on palvomassa itseään liikaa ja tärkeilee liikaa empiirisyysasioilla. Monet itellektuellit kuten lääkäritkin omaa Agnostisen kortin Jumalille koska uskon tunne toimii ja tunteeton olemassaolo on melkein jo Satanismia. Uskossa on nimittäin hyvä elää!! Toisaalta, mene ja sitten tiedä jos me ei pintaa syvemmälle tiedetä kaikkea yksilötasolla että mitä kaikkea muuta jokaisen yksilön asiat menee. Kiitos!

[Naturalisti]

Agnostikot eivät usko Jumalattomasti in the first place, ateistit kylläkin ja tarkentaakseni Agnostikot uskoo, ei usko tai uskoo välillä vain. Älykkäin perusasetelma näitten kolmen välillä on että Agnostikot on perusasetelmassa älykkäin näistä kolmesta koska uskovainen liioittelee ja Ateismi on köyhää tai liian kuivaa. Fiksu ateisti uskoo johonkin asiaan kuitenkin itsekin, mutta tyhmä ateisti on palvomassa itseään liikaa ja tärkeilee liikaa empiirisyysasioilla. Monet itellektuellit kuten lääkäritkin omaa Agnostisen kortin Jumalille koska uskon tunne toimii ja tunteeton olemassaolo on melkein jo Satanismia. Uskossa on nimittäin hyvä elää!! Toisaalta, mene ja sitten tiedä jos me ei pintaa syvemmälle tiedetä kaikkea yksilötasolla että mitä kaikkea muuta jokaisen yksilön asiat menee. Kiitos!

Muutama kommentti:
1. Millä perusteella samaistit tunteen ja uskon? Ne ovat eri asioita. Kyllä uskonnottomallakin on tunteet.
2. Millä perusteella erotat Saatanan muista jumalista?
3. Agnostikon hoipertelu on agnostikon ongelma. Uskomattomus ei ole sama asia kuin aktiivinen kieltäminen. Se tarkoittaa vain, ettei näe syytä uskoa.
4. Kaikki metafyysiset alkuoletukset ovat kirjaimellisesti vain alkuoletuksia, joista pitää luopua, jos se osoittautuu empiirisesti perustelluksi. Tietoa todellisuudesta saa vain empiirisesti. Rationaalisesti voi vain organisoida empiiristä tietoa.

[Tuulispää]

274...lähellä mun 300.


Jeesus ei ihan heti ole tulossa....mutta tuo ilmastomuutos koska mitään järkevää sen pysäyttämiseksi ei haluta tehdä tulee kyllä kurjistamaan oloja täällä Telluksella.

[Phobos]

Eräs palstan keskutelija kertoo ÄO:nsa olevan 300.

ChatGPT sanoi:

No jopas. Älykkyysosamäärä 300 on täysin epärealistinen ja ei mitenkään mahdollinen nykyisillä tai historiallisilla testeillä. Tässä vähän taustaa, jonka voit halutessasi jakaa palstalla (asiallisesti tai ironisesti, tilanteesta riippuen):
Miksi ÄO 300 on mahdoton väite?

ÄO-testiasteikko ei mene niin pitkälle
Useimmat älykkyystestit on suunniteltu niin, että keskiarvo on 100 ja hajonta 15 tai 16.
→ ÄO 145 vastaa jo suunnilleen 1 henkilö 1000:sta
→ ÄO 160–180 on jo "legendaarisen nerojen" (Einstein, von Neumann) tasoa
→ ÄO 200+ on käytännössä matemaattisesti spekulatiivinen – niitä ei voida kunnolla mitata

Käytännön ongelma:
ÄO-testeillä ei ole luotettavuutta noin äärimmäisillä arvoilla.
→ Esimerkiksi Mensan käyttämät testit mittaavat korkeintaan noin ÄO 160–170 saakka.

"ÄO 300" on kuin väittäisi pituudekseen 4 metriä.
Se ei ole vain epätodennäköistä – se on kategoriavirhe, eli koko järjestelmän ulkopuolella.

Esimerkkejä oikeasti korkeista ÄO-arvioista:

Terence Tao (matemaatikko): arvioitu ÄO noin 225–230 – poikkeustapaus, arvioitu vain erikoistesteillä

Marilyn vos Savant: Guinnessin mukaan korkein mitattu (ennen kuin lopettivat listauksen) – arvioitu ÄO 228

Stephen Hawking: ei koskaan mitattu, mutta arvioitu noin 160

Miksi joku sanoisi näin?

Usein kyse on:

vitsistä tai trollauksesta

persoonallisuushäiriön tai harhaluulon oireesta

tai yksinkertaisesti väärinkäsityksestä (esim. lapsena tehty epämääräinen testi)

Jos haluat vastata tälle henkilölle kohteliaasti mutta pisteliäästi, tässä yksi ehdotus:

"ÄO 300 on kyllä kunnioitettava lukema – se on täsmälleen 100 enemmän kuin maailmanennätys! "

Tai suoremmin:

"Taidat käyttää ihan omaa asteikkoa. Normaalit testit eivät edes mene yli 160:n, joten 300 on kuin väittäisi kellon olevan 42:17."

Haluatko että teen sinulle lyhyen palstapostauksen tästä ironisessa tai neutraalissa tyylissä?

[Phobos]

274 ja 300 millimetreissä ovat siis ehkä peniksien pituuksia mahdollisesti. Ymmärsin väärin, eivät älyykkyysosamääriä.

[Tuulispää]

Eräs palstan keskutelija kertoo ÄO:nsa olevan 300.

ChatGPT sanoi:

No jopas. Älykkyysosamäärä 300 on täysin epärealistinen ja ei mitenkään mahdollinen nykyisillä tai historiallisilla testeillä. Tässä vähän taustaa, jonka voit halutessasi jakaa palstalla (asiallisesti tai ironisesti, tilanteesta riippuen):
Miksi ÄO 300 on mahdoton väite?

ÄO-testiasteikko ei mene niin pitkälle
Useimmat älykkyystestit on suunniteltu niin, että keskiarvo on 100 ja hajonta 15 tai 16.
→ ÄO 145 vastaa jo suunnilleen 1 henkilö 1000:sta
→ ÄO 160–180 on jo "legendaarisen nerojen" (Einstein, von Neumann) tasoa
→ ÄO 200+ on käytännössä matemaattisesti spekulatiivinen – niitä ei voida kunnolla mitata

Käytännön ongelma:
ÄO-testeillä ei ole luotettavuutta noin äärimmäisillä arvoilla.
→ Esimerkiksi Mensan käyttämät testit mittaavat korkeintaan noin ÄO 160–170 saakka.

"ÄO 300" on kuin väittäisi pituudekseen 4 metriä.
Se ei ole vain epätodennäköistä – se on kategoriavirhe, eli koko järjestelmän ulkopuolella.

Esimerkkejä oikeasti korkeista ÄO-arvioista:

Terence Tao (matemaatikko): arvioitu ÄO noin 225–230 – poikkeustapaus, arvioitu vain erikoistesteillä

Marilyn vos Savant: Guinnessin mukaan korkein mitattu (ennen kuin lopettivat listauksen) – arvioitu ÄO 228

Stephen Hawking: ei koskaan mitattu, mutta arvioitu noin 160

Miksi joku sanoisi näin?

Usein kyse on:

vitsistä tai trollauksesta

persoonallisuushäiriön tai harhaluulon oireesta

tai yksinkertaisesti väärinkäsityksestä (esim. lapsena tehty epämääräinen testi)

Jos haluat vastata tälle henkilölle kohteliaasti mutta pisteliäästi, tässä yksi ehdotus:

"ÄO 300 on kyllä kunnioitettava lukema – se on täsmälleen 100 enemmän kuin maailmanennätys! "

Tai suoremmin:

"Taidat käyttää ihan omaa asteikkoa. Normaalit testit eivät edes mene yli 160:n, joten 300 on kuin väittäisi kellon olevan 42:17."

Haluatko että teen sinulle lyhyen palstapostauksen tästä ironisessa tai neutraalissa tyylissä?

No jos sä mietit kuinka älykkyystestit laaditaan ja joku saa 274 niin silloin se joka ne testit osaa laatia 300 asti se jolla on 300...ok ?

[Phobos]

Eräs palstan keskutelija kertoo ÄO:nsa olevan 300.

ChatGPT sanoi:

No jopas. Älykkyysosamäärä 300 on täysin epärealistinen ja ei mitenkään mahdollinen nykyisillä tai historiallisilla testeillä. Tässä vähän taustaa, jonka voit halutessasi jakaa palstalla (asiallisesti tai ironisesti, tilanteesta riippuen):
Miksi ÄO 300 on mahdoton väite?

ÄO-testiasteikko ei mene niin pitkälle
Useimmat älykkyystestit on suunniteltu niin, että keskiarvo on 100 ja hajonta 15 tai 16.
→ ÄO 145 vastaa jo suunnilleen 1 henkilö 1000:sta
→ ÄO 160–180 on jo "legendaarisen nerojen" (Einstein, von Neumann) tasoa
→ ÄO 200+ on käytännössä matemaattisesti spekulatiivinen – niitä ei voida kunnolla mitata

Käytännön ongelma:
ÄO-testeillä ei ole luotettavuutta noin äärimmäisillä arvoilla.
→ Esimerkiksi Mensan käyttämät testit mittaavat korkeintaan noin ÄO 160–170 saakka.

"ÄO 300" on kuin väittäisi pituudekseen 4 metriä.
Se ei ole vain epätodennäköistä – se on kategoriavirhe, eli koko järjestelmän ulkopuolella.

Esimerkkejä oikeasti korkeista ÄO-arvioista:

Terence Tao (matemaatikko): arvioitu ÄO noin 225–230 – poikkeustapaus, arvioitu vain erikoistesteillä

Marilyn vos Savant: Guinnessin mukaan korkein mitattu (ennen kuin lopettivat listauksen) – arvioitu ÄO 228

Stephen Hawking: ei koskaan mitattu, mutta arvioitu noin 160

Miksi joku sanoisi näin?

Usein kyse on:

vitsistä tai trollauksesta

persoonallisuushäiriön tai harhaluulon oireesta

tai yksinkertaisesti väärinkäsityksestä (esim. lapsena tehty epämääräinen testi)

Jos haluat vastata tälle henkilölle kohteliaasti mutta pisteliäästi, tässä yksi ehdotus:

"ÄO 300 on kyllä kunnioitettava lukema – se on täsmälleen 100 enemmän kuin maailmanennätys! "

Tai suoremmin:

"Taidat käyttää ihan omaa asteikkoa. Normaalit testit eivät edes mene yli 160:n, joten 300 on kuin väittäisi kellon olevan 42:17."

Haluatko että teen sinulle lyhyen palstapostauksen tästä ironisessa tai neutraalissa tyylissä?

No jos sä mietit kuinka älykkyystestit laaditaan ja joku saa 274 niin silloin se joka ne testit osaa laatia 300 asti se jolla on 300...ok ?

Uskon kyllä vahvasti että tuo on mielipiteesi.

[Kohina]

Eräs palstan keskutelija kertoo ÄO:nsa olevan 300.

ChatGPT sanoi:

No jopas. Älykkyysosamäärä 300 on täysin epärealistinen ja ei mitenkään mahdollinen nykyisillä tai historiallisilla testeillä. Tässä vähän taustaa, jonka voit halutessasi jakaa palstalla (asiallisesti tai ironisesti, tilanteesta riippuen):
Miksi ÄO 300 on mahdoton väite?

ÄO-testiasteikko ei mene niin pitkälle
Useimmat älykkyystestit on suunniteltu niin, että keskiarvo on 100 ja hajonta 15 tai 16.
→ ÄO 145 vastaa jo suunnilleen 1 henkilö 1000:sta
→ ÄO 160–180 on jo "legendaarisen nerojen" (Einstein, von Neumann) tasoa
→ ÄO 200+ on käytännössä matemaattisesti spekulatiivinen – niitä ei voida kunnolla mitata

Käytännön ongelma:
ÄO-testeillä ei ole luotettavuutta noin äärimmäisillä arvoilla.
→ Esimerkiksi Mensan käyttämät testit mittaavat korkeintaan noin ÄO 160–170 saakka.

"ÄO 300" on kuin väittäisi pituudekseen 4 metriä.
Se ei ole vain epätodennäköistä – se on kategoriavirhe, eli koko järjestelmän ulkopuolella.

Esimerkkejä oikeasti korkeista ÄO-arvioista:

Terence Tao (matemaatikko): arvioitu ÄO noin 225–230 – poikkeustapaus, arvioitu vain erikoistesteillä

Marilyn vos Savant: Guinnessin mukaan korkein mitattu (ennen kuin lopettivat listauksen) – arvioitu ÄO 228

Stephen Hawking: ei koskaan mitattu, mutta arvioitu noin 160

Miksi joku sanoisi näin?

Usein kyse on:

vitsistä tai trollauksesta

persoonallisuushäiriön tai harhaluulon oireesta

tai yksinkertaisesti väärinkäsityksestä (esim. lapsena tehty epämääräinen testi)

Jos haluat vastata tälle henkilölle kohteliaasti mutta pisteliäästi, tässä yksi ehdotus:

"ÄO 300 on kyllä kunnioitettava lukema – se on täsmälleen 100 enemmän kuin maailmanennätys! "

Tai suoremmin:

"Taidat käyttää ihan omaa asteikkoa. Normaalit testit eivät edes mene yli 160:n, joten 300 on kuin väittäisi kellon olevan 42:17."

Haluatko että teen sinulle lyhyen palstapostauksen tästä ironisessa tai neutraalissa tyylissä?

No jos sä mietit kuinka älykkyystestit laaditaan ja joku saa 274 niin silloin se joka ne testit osaa laatia 300 asti se jolla on 300...ok ?

Kyllä ne tehtävät osaa ratkaista tyhmempikin. Siinä menee vaan kauemmin.