Miksi Ylen Washingtonin kirjeenvaihtaja on "Bunsdorff"?

[Ertsu]

Ärsyttää tuollainen ruotsalaishienostelu. Anteeksi, että kirjoitan tänne, mutta Ylen sivuilla ei saa kommentoida mitään.
Siis Ylen Washingtonin kirjeenvaihtaja on siis Juri von Bonsdorff, mutta toimittajat lausuvat sen "Bunsdorff".
Miksei se sitten ole "Bunsdurff"? Ärsyttää tuollainen ruotsalaishienostelu.

[Kohina]

No jo on saatana

[Molli]

Hieno havainto.
...voiko lausuntaa olla vääristynyt YLEn kalliilla kielikurssilla?

[Ertsu]

Hahndorf on pieni kaupunki Australiassa eikä se ole mikään "Durf".
https://en.wikipedia.org/wiki/Hahndorf,_South_Australia

[Ertsu]

Mää oon käynyt tuolla Hahndorfissa. En missään "Durfissa".

[anarkistialkuasukas]

No eikö YLE ole se firma jonka duunarit kuseksii minne sattuu?

[Ertsu]

No eikö YLE ole se firma jonka duunarit kuseksii minne sattuu?

Joo no toi Juri von "Bunsdorff" on ainakin vasemmisto taustainen.

"Juri von Bonsdorffin isä oli vasemmistolainen toimittaja, tietokirjailija ja kehitysyhteistyöaktivisti Johan ”Seppi” von Bonsdorff, isoisä päätoimittaja Henrik von Bonsdorff ja isoisoisä piispa Max von Bonsdorff.[1] Hän kertoo saaneensa etunimensä kosmonautti Juri Gagarinin ja sissijohtaja Ernesto Che Guevaran mukaan."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Juri_von_Bonsdorff

[anarkistialkuasukas]

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ad31 ... 0db91ec3fb

YLE kusee veronmaksajia silmään.

[Ertsu]

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ad31 ... 0db91ec3fb

YLE kusee veronmaksajia silmään.

Ylen hallintoneuvostossa on 5 kokkaria ja 5 persua, niin mistä syystä Yle on edelleen vasemmistolainen?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Yleisradi ... toneuvosto

[anarkistialkuasukas]

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ad31 ... 0db91ec3fb

YLE kusee veronmaksajia silmään.

Ylen hallintoneuvostossa on 5 kokkaria ja 5 persua, niin mistä syystä Yle on edelleen vasemmistolainen?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Yleisradi ... toneuvosto

Ei tossa mun viestissä lue mitään vasemmistolaisuudesta.

[Ertsu]

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ad31 ... 0db91ec3fb

YLE kusee veronmaksajia silmään.

Ylen hallintoneuvostossa on 5 kokkaria ja 5 persua, niin mistä syystä Yle on edelleen vasemmistolainen?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Yleisradi ... toneuvosto

Ei tossa mun viestissä lue mitään vasemmistolaisuudesta.

Ei, mutta kyllä monet ihmiset ja tahot syyttävät Yleä vasemmistolaiseksi.

[Tuulispää]

Bonsdorffit on mukavia...tunsin yhden arkkitehtiosastolla. Ei koskaan puhunut politiikkaa ja teki järjettömän laadukkaita töitä aina.

[AimoJortikka]

Mietitääs vähän.
Mahtaako kyse olla hienostelusta?
Vai onko kyse ertsun tietämättömyydestä ja sivistymättömyydestä?

En tosin tiedä tuon Bonsdorf sanan historiaa.
Mutta mietitään että miten lausutaan ruotsin kielen sana bostad?
Lausutaanko se kuten kirjoitetaan bostad vai lausutaanko se bustad?
Ja verbi asu bo - bodde har bott. Lausutaanko kuten kirjoitetaan vai bu - budde - har butt?

Ruotsissa kun on kaksi o-kirjainta, tämä meidän O ja sitten Å. Ja tuo meidän O lausutaan aina joskus että U eikä O. Siihen kai oli joku ihan säännön tapainenkin.

Että näin.
Jokainen sitten päätelköön että onko kyse hienostelusta kun Bonsdorf lausutaan että Bunsborf.

Niin ja AI kertoo asiasta näin eli sitä säännön tapaista:

Ruotsin kielessä o-kirjain lausutaan yleensä kuten suomen u, varsinkin jos se on pitkä vokaali. Lyhyenä se lausutaan kuten suomen o. Å-kirjainta käytetään merkitsemään o-äännettä, joka on peräisin vanhasta ruotsin kielen aa-äänteestä.
Lyhyesti:

O-kirjain lausutaan yleensä kuten suomen u, varsinkin jos se on pitkä vokaali (esim. bok [bu:k] (kirja)).
O-kirjain lausutaan kuten suomen o, jos se on lyhyt vokaali (esim. ost [ɔst] (juusto)).
Å-kirjain lausutaan aina kuten suomen o: (esim. å [o:] (vuosi)).

Esimerkkejä:

bok: (kirja): "o" lausutaan kuin suomen "u", koska se on pitkä vokaali.
ost: (juusto): "o" lausutaan kuten suomen "o", koska se on lyhyt vokaali.
år: (vuosi): "å" lausutaan kuten suomen "o".

Yleisiä sääntöjä vokaalien pituudesta:

Vokaali on yleensä lyhyt, jos sen perässä on kaksi tai useampi konsonantti.
Vokaali on yleensä pitkä, jos sen perässä on vain yksi konsonantti tai ei ollenkaan konsonantteja.

Lisätietoa:

Ruotsin kielen å-kirjain on peräisin vanhasta aa-äänteestä, joka on muuttunut o-äänteeksi. Tämä muutos on tapahtunut keskiajan lopulla ja on merkitty å-kirjaimella.
Å-kirjain otettiin käyttöön Kustaa Vaasan raamatunkäännöksessä ja Olaus Petrin katekismuksessa vuonna 1526. Käsikirjoituksissa sitä oli käytetty jo 1450-luvulta lähtien.

[Ertsu]

Mietitääs vähän.
Mahtaako kyse olla hienostelusta?
Vai onko kyse ertsun tietämättömyydestä ja sivistymättömyydestä?

En tosin tiedä tuon Bonsdorf sanan historiaa.
Mutta mietitään että miten lausutaan ruotsin kielen sana bostad?
Lausutaanko se kuten kirjoitetaan bostad vai lausutaanko se bustad?
Ja verbi asu bo - bodde har bott. Lausutaanko kuten kirjoitetaan vai bu - budde - har butt?

Ruotsissa kun on kaksi o-kirjainta, tämä meidän O ja sitten Å. Ja tuo meidän O lausutaan aina joskus että U eikä O. Siihen kai oli joku ihan säännön tapainenkin.

Että näin.
Jokainen sitten päätelköön että onko kyse hienostelusta kun Bonsdorf lausutaan että Bunsborf.

Niin ja AI kertoo asiasta näin eli sitä säännön tapaista:

Ruotsin kielessä o-kirjain lausutaan yleensä kuten suomen u, varsinkin jos se on pitkä vokaali. Lyhyenä se lausutaan kuten suomen o. Å-kirjainta käytetään merkitsemään o-äännettä, joka on peräisin vanhasta ruotsin kielen aa-äänteestä.
Lyhyesti:

O-kirjain lausutaan yleensä kuten suomen u, varsinkin jos se on pitkä vokaali (esim. bok [bu:k] (kirja)).
O-kirjain lausutaan kuten suomen o, jos se on lyhyt vokaali (esim. ost [ɔst] (juusto)).
Å-kirjain lausutaan aina kuten suomen o: (esim. å [o:] (vuosi)).

Esimerkkejä:

bok: (kirja): "o" lausutaan kuin suomen "u", koska se on pitkä vokaali.
ost: (juusto): "o" lausutaan kuten suomen "o", koska se on lyhyt vokaali.
år: (vuosi): "å" lausutaan kuten suomen "o".

Yleisiä sääntöjä vokaalien pituudesta:

Vokaali on yleensä lyhyt, jos sen perässä on kaksi tai useampi konsonantti.
Vokaali on yleensä pitkä, jos sen perässä on vain yksi konsonantti tai ei ollenkaan konsonantteja.

Lisätietoa:

Ruotsin kielen å-kirjain on peräisin vanhasta aa-äänteestä, joka on muuttunut o-äänteeksi. Tämä muutos on tapahtunut keskiajan lopulla ja on merkitty å-kirjaimella.
Å-kirjain otettiin käyttöön Kustaa Vaasan raamatunkäännöksessä ja Olaus Petrin katekismuksessa vuonna 1526. Käsikirjoituksissa sitä oli käytetty jo 1450-luvulta lähtien.

"Von on saksankielinen prepositio, joka ilmaisee jostakin tullutta tai kotoisin olevaa. Suomen kielessä preposition sijasta käytetään sijapäätteitä -lle, -lta/-ltä, -ssa, -sta, -sta/-stä.

Kun prepositiota käytetään sukunimen edessä, se tarkoittaa yleensä nimen kantajan olevan aatelinen. Sellaisena se esiintyy monien aatelissukujen nimissä varsinkin Saksassa, mutta myös Ruotsissa ja Suomessa. Keskiajalla kantajansa lähtöperää ilmaissut von oli yleinen myös aatelittomien sukunimissä, esimerkiksi ”Hans von Duisburg” tarkoitti Hans duisburgilaista. Ajoittain von-liitteen käyttö on ollut kiellettyä muilta kuin aatelisilta. Kun Saksa ja Itävalta luopuivat monarkioista vuonna 1919 ja siirtyivät tasavalloiksi, etuoikeutettu aateli lakkasi olemasta, jolloin ”von” merkitsi pelkkää nimen osaa. Itävallassa luovuttiin myös aateliuden tunnusmerkeistä sukunimissä, jolloin muiden muassa ”von”-liitteet poistettiin nimistä. Kaikki ”von”-liitteen käyttäjät nykyäpäivänä eivät ole aatelisia sukujuuriltaan.

Von kirjoitetaan aina tekstissä pienellä, paitsi virkkeen alussa.[1] Aakkosjärjestyksellisissä nimilistoissa, kuten puhelinluettelossa, von-etuliitteen käyttäjät listataan sukunimensä mukaan. Esimerkiksi Aarno von Bell löytyy B:n, ei V:n kohdalta."

von tarkoittaa siis saksalaista aatelissukua eikä siellä ole mitään "Bunsdurffeja". Ärsyttää toi rantaruotsalaisten tekohienostelu.

[Tuulispää]

Mietitääs vähän.
Mahtaako kyse olla hienostelusta?
Vai onko kyse ertsun tietämättömyydestä ja sivistymättömyydestä?

En tosin tiedä tuon Bonsdorf sanan historiaa.
Mutta mietitään että miten lausutaan ruotsin kielen sana bostad?
Lausutaanko se kuten kirjoitetaan bostad vai lausutaanko se bustad?
Ja verbi asu bo - bodde har bott. Lausutaanko kuten kirjoitetaan vai bu - budde - har butt?

Ruotsissa kun on kaksi o-kirjainta, tämä meidän O ja sitten Å. Ja tuo meidän O lausutaan aina joskus että U eikä O. Siihen kai oli joku ihan säännön tapainenkin.

Että näin.
Jokainen sitten päätelköön että onko kyse hienostelusta kun Bonsdorf lausutaan että Bunsborf.

Niin ja AI kertoo asiasta näin eli sitä säännön tapaista:

Ruotsin kielessä o-kirjain lausutaan yleensä kuten suomen u, varsinkin jos se on pitkä vokaali. Lyhyenä se lausutaan kuten suomen o. Å-kirjainta käytetään merkitsemään o-äännettä, joka on peräisin vanhasta ruotsin kielen aa-äänteestä.
Lyhyesti:

O-kirjain lausutaan yleensä kuten suomen u, varsinkin jos se on pitkä vokaali (esim. bok [bu:k] (kirja)).
O-kirjain lausutaan kuten suomen o, jos se on lyhyt vokaali (esim. ost [ɔst] (juusto)).
Å-kirjain lausutaan aina kuten suomen o: (esim. å [o:] (vuosi)).

Esimerkkejä:

bok: (kirja): "o" lausutaan kuin suomen "u", koska se on pitkä vokaali.
ost: (juusto): "o" lausutaan kuten suomen "o", koska se on lyhyt vokaali.
år: (vuosi): "å" lausutaan kuten suomen "o".

Yleisiä sääntöjä vokaalien pituudesta:

Vokaali on yleensä lyhyt, jos sen perässä on kaksi tai useampi konsonantti.
Vokaali on yleensä pitkä, jos sen perässä on vain yksi konsonantti tai ei ollenkaan konsonantteja.

Lisätietoa:

Ruotsin kielen å-kirjain on peräisin vanhasta aa-äänteestä, joka on muuttunut o-äänteeksi. Tämä muutos on tapahtunut keskiajan lopulla ja on merkitty å-kirjaimella.
Å-kirjain otettiin käyttöön Kustaa Vaasan raamatunkäännöksessä ja Olaus Petrin katekismuksessa vuonna 1526. Käsikirjoituksissa sitä oli käytetty jo 1450-luvulta lähtien.

"Von on saksankielinen prepositio, joka ilmaisee jostakin tullutta tai kotoisin olevaa. Suomen kielessä preposition sijasta käytetään sijapäätteitä -lle, -lta/-ltä, -ssa, -sta, -sta/-stä.

Kun prepositiota käytetään sukunimen edessä, se tarkoittaa yleensä nimen kantajan olevan aatelinen. Sellaisena se esiintyy monien aatelissukujen nimissä varsinkin Saksassa, mutta myös Ruotsissa ja Suomessa. Keskiajalla kantajansa lähtöperää ilmaissut von oli yleinen myös aatelittomien sukunimissä, esimerkiksi ”Hans von Duisburg” tarkoitti Hans duisburgilaista. Ajoittain von-liitteen käyttö on ollut kiellettyä muilta kuin aatelisilta. Kun Saksa ja Itävalta luopuivat monarkioista vuonna 1919 ja siirtyivät tasavalloiksi, etuoikeutettu aateli lakkasi olemasta, jolloin ”von” merkitsi pelkkää nimen osaa. Itävallassa luovuttiin myös aateliuden tunnusmerkeistä sukunimissä, jolloin muiden muassa ”von”-liitteet poistettiin nimistä. Kaikki ”von”-liitteen käyttäjät nykyäpäivänä eivät ole aatelisia sukujuuriltaan.

Von kirjoitetaan aina tekstissä pienellä, paitsi virkkeen alussa.[1] Aakkosjärjestyksellisissä nimilistoissa, kuten puhelinluettelossa, von-etuliitteen käyttäjät listataan sukunimensä mukaan. Esimerkiksi Aarno von Bell löytyy B:n, ei V:n kohdalta."

von tarkoittaa siis saksalaista aatelissukua eikä siellä ole mitään "Bunsdurffeja". Ärsyttää toi rantaruotsalaisten tekohienostelu.

Vaikea menna sanomaan...jos suku on ruotsinkielisiä se voi olla vain jäänne tuo von jostain 1500 luvulta.