Miksi Ylen Washingtonin kirjeenvaihtaja on "Bunsdorff"?

[Ertsu]

Mietitääs vähän.
Mahtaako kyse olla hienostelusta?
Vai onko kyse ertsun tietämättömyydestä ja sivistymättömyydestä?

En tosin tiedä tuon Bonsdorf sanan historiaa.
Mutta mietitään että miten lausutaan ruotsin kielen sana bostad?
Lausutaanko se kuten kirjoitetaan bostad vai lausutaanko se bustad?
Ja verbi asu bo - bodde har bott. Lausutaanko kuten kirjoitetaan vai bu - budde - har butt?

Ruotsissa kun on kaksi o-kirjainta, tämä meidän O ja sitten Å. Ja tuo meidän O lausutaan aina joskus että U eikä O. Siihen kai oli joku ihan säännön tapainenkin.

Että näin.
Jokainen sitten päätelköön että onko kyse hienostelusta kun Bonsdorf lausutaan että Bunsborf.

Niin ja AI kertoo asiasta näin eli sitä säännön tapaista:

Ruotsin kielessä o-kirjain lausutaan yleensä kuten suomen u, varsinkin jos se on pitkä vokaali. Lyhyenä se lausutaan kuten suomen o. Å-kirjainta käytetään merkitsemään o-äännettä, joka on peräisin vanhasta ruotsin kielen aa-äänteestä.
Lyhyesti:

O-kirjain lausutaan yleensä kuten suomen u, varsinkin jos se on pitkä vokaali (esim. bok [bu:k] (kirja)).
O-kirjain lausutaan kuten suomen o, jos se on lyhyt vokaali (esim. ost [ɔst] (juusto)).
Å-kirjain lausutaan aina kuten suomen o: (esim. å [o:] (vuosi)).

Esimerkkejä:

bok: (kirja): "o" lausutaan kuin suomen "u", koska se on pitkä vokaali.
ost: (juusto): "o" lausutaan kuten suomen "o", koska se on lyhyt vokaali.
år: (vuosi): "å" lausutaan kuten suomen "o".

Yleisiä sääntöjä vokaalien pituudesta:

Vokaali on yleensä lyhyt, jos sen perässä on kaksi tai useampi konsonantti.
Vokaali on yleensä pitkä, jos sen perässä on vain yksi konsonantti tai ei ollenkaan konsonantteja.

Lisätietoa:

Ruotsin kielen å-kirjain on peräisin vanhasta aa-äänteestä, joka on muuttunut o-äänteeksi. Tämä muutos on tapahtunut keskiajan lopulla ja on merkitty å-kirjaimella.
Å-kirjain otettiin käyttöön Kustaa Vaasan raamatunkäännöksessä ja Olaus Petrin katekismuksessa vuonna 1526. Käsikirjoituksissa sitä oli käytetty jo 1450-luvulta lähtien.

"Von on saksankielinen prepositio, joka ilmaisee jostakin tullutta tai kotoisin olevaa. Suomen kielessä preposition sijasta käytetään sijapäätteitä -lle, -lta/-ltä, -ssa, -sta, -sta/-stä.

Kun prepositiota käytetään sukunimen edessä, se tarkoittaa yleensä nimen kantajan olevan aatelinen. Sellaisena se esiintyy monien aatelissukujen nimissä varsinkin Saksassa, mutta myös Ruotsissa ja Suomessa. Keskiajalla kantajansa lähtöperää ilmaissut von oli yleinen myös aatelittomien sukunimissä, esimerkiksi ”Hans von Duisburg” tarkoitti Hans duisburgilaista. Ajoittain von-liitteen käyttö on ollut kiellettyä muilta kuin aatelisilta. Kun Saksa ja Itävalta luopuivat monarkioista vuonna 1919 ja siirtyivät tasavalloiksi, etuoikeutettu aateli lakkasi olemasta, jolloin ”von” merkitsi pelkkää nimen osaa. Itävallassa luovuttiin myös aateliuden tunnusmerkeistä sukunimissä, jolloin muiden muassa ”von”-liitteet poistettiin nimistä. Kaikki ”von”-liitteen käyttäjät nykyäpäivänä eivät ole aatelisia sukujuuriltaan.

Von kirjoitetaan aina tekstissä pienellä, paitsi virkkeen alussa.[1] Aakkosjärjestyksellisissä nimilistoissa, kuten puhelinluettelossa, von-etuliitteen käyttäjät listataan sukunimensä mukaan. Esimerkiksi Aarno von Bell löytyy B:n, ei V:n kohdalta."

von tarkoittaa siis saksalaista aatelissukua eikä siellä ole mitään "Bunsdurffeja". Ärsyttää toi rantaruotsalaisten tekohienostelu.

Vaikea menna sanomaan...jos suku on ruotsinkielisiä se voi olla vain jäänne tuo von jostain 1500 luvulta.

Eihän siinä ole mitään järkeä, että ensimmäinen "o" lausutaan uu:ksi ja toinen oo:ksi. Kyllä noi ruotsinkieliset niin tekohienoja ovat.

[Teddy]

Eihän siinä ole mitään järkeä, että ensimmäinen "o" lausutaan uu:ksi ja toinen oo:ksi. Kyllä noi ruotsinkieliset niin tekohienoja ovat.

Tuo o-kirjaimen vaihteleva ääntäminen ihmetyttää joskus ruotsalaisia itseäänkin. Siihen kun vielä sotkeutuvat å- ja u-kirjaimet niin soppa on valmis. Å ääntyy aina kuten meidän o:mme, mutta o voi ääntyä joko o:n lailla tai sitten suomalaisena u:na. Ja kun kirjoitetaan "u", niin se sitten ääntyy sillä tavalla, joka meiltä suomen kielessä puuttuu.

"Bunsdorf" on kyllä tuon nimen korrekti ääntämys.

On se ihmeellinen tuo eri kielten maailma.

[Brainwashed]

Jurin isä oli ehta pesunkestävä kommari, joten se on Jurillakin veressä. Sukulaisensa oli kanssani samalla luokalla, tyhmä, muttei sentään kommari.

[Tuulispää]

Jurin isä oli ehta pesunkestävä kommari, joten se on Jurillakin veressä. Sukulaisensa oli kanssani samalla luokalla, tyhmä, muttei sentään kommari.

Kovia puurtajia ainakin...ja taiteen ystäviä.

[ID10T]

Hahndorf on pieni kaupunki Australiassa eikä se ole mikään "Durf".
https://en.wikipedia.org/wiki/Hahndorf,_South_Australia

Eihän tämä taas ole ruotsia. Nimet kaiketi lausutaan alkuperäiskielen mukaisesti. Tässä tapauksessa siis englannin.

[anarkistialkuasukas]

Hahndorf on pieni kaupunki Australiassa eikä se ole mikään "Durf".
https://en.wikipedia.org/wiki/Hahndorf,_South_Australia

Eihän tämä taas ole ruotsia. Nimet kaiketi lausutaan alkuperäiskielen mukaisesti. Tässä tapauksessa siis englannin.

Suvun ensimmäinen tunnettu jäsen saapui Saksasta Turkuun 1630-luvulla.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Bonsdorff_(suku)

Suku ei olekaan ruotsalainen.

[MooM]

Hahndorf on pieni kaupunki Australiassa eikä se ole mikään "Durf".
https://en.wikipedia.org/wiki/Hahndorf,_South_Australia

Eihän tämä taas ole ruotsia. Nimet kaiketi lausutaan alkuperäiskielen mukaisesti. Tässä tapauksessa siis englannin.

Suvun ensimmäinen tunnettu jäsen saapui Saksasta Turkuun 1630-luvulla.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Bonsdorff_(suku)

Suku ei olekaan ruotsalainen.

Mutta todennäköisesti muuttui nopeasti ruotsinkieliseksi suvuksi. Lisäksi 1600-luvulla Turku oli Ruotsia, ja pysyi pari sataa vuotta siitä eteenpäin.

[anarkistialkuasukas]

Hahndorf on pieni kaupunki Australiassa eikä se ole mikään "Durf".
https://en.wikipedia.org/wiki/Hahndorf,_South_Australia

Eihän tämä taas ole ruotsia. Nimet kaiketi lausutaan alkuperäiskielen mukaisesti. Tässä tapauksessa siis englannin.

Suvun ensimmäinen tunnettu jäsen saapui Saksasta Turkuun 1630-luvulla.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Bonsdorff_(suku)

Suku ei olekaan ruotsalainen.

Mutta todennäköisesti muuttui nopeasti ruotsinkieliseksi suvuksi. Lisäksi 1600-luvulla Turku oli Ruotsia, ja pysyi pari sataa vuotta siitä eteenpäin.

Eikä tätä sukua ole missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa. Herää lähinnä kysymys että kuka vittu se sitten oli joka tänne on tullut 1600-luvulla ja mikä sen nimi on? On vissiin ollu haku päällä kun on nimi pitänyt vaihtaa.

[Ertsu]

Hahndorf on pieni kaupunki Australiassa eikä se ole mikään "Durf".
https://en.wikipedia.org/wiki/Hahndorf,_South_Australia

Eihän tämä taas ole ruotsia. Nimet kaiketi lausutaan alkuperäiskielen mukaisesti. Tässä tapauksessa siis englannin.

Toi Hahndorf on kylläkin saksankielinen nimi.

[marjatta1]

Onko Bunsdorffin uutisoinnissa sitten jotakin moitittavaa?

[Pattinero]

Huhhuh, mitä murheita joillakin onkaan. Joskus tekisi mieli vaihtaa jopa paikkaa niiden kanssa. Mutta ei tämän, hahhah.

[Tuulispää]

Bunsdorff voi olla salakieltä...se tarkoittaa hodareiden kuoria BUNS...ja dorff kylää...eli kyse on Frankfurtin perustajista....melko varmasti.