Suuret "-ismit" maailmassa ja hyvinvointi

[Purdue]

Suuret "-ismit" maailmassa ja hyvinvointi


Tässäpä lanka, jossa voi keskustella maailman suurista "-ismeistä" eli ideologioista kuten liberalismi, kommunismi, sosialismi, anarkismi, konservatismi, kapitalismi, jne. sekä niiden roolista ihmisten ja kansojen hyvinvoinnin tuottajina, takaajina ja turvaajina.

Pystyykö yksikään ideologia puhtaaksi viljeltynä takaamaan ihmisten hyvinvoinnin?


Pohjustan ketjun sillä ajatuksella, että kommunismi kaatui siihen, että se oli ensiksikin autoritäärinen, mutta ennen kaikkea siihen että siellä harjoitettiin suunnitelmataloutta, jossa valtion taholta käytännössä määriteltiin tavaroiden tarjonta, eikä niin kuin lännessä että kysyntä ja tarjonta markkinoilla määritteli tuotannon.

Toisaalta puhdas liberaali kapitalismi on myös ongelmissa. Se tuottaa kasvavasti epätasa-arvoa ja vaikka olemme vuosi vuodelta rikkaampia BKT:llä mitattuna, niin valtiot velkaantuvat ja köyhyys kasvaa länsimaissa, jolloinka liberaali kapitalismikaan ei näytä johtavan siihen onnelaan.

Toisen maailmansodan jälkeen länsimaissa harrastettiin pitkään "sekataloutta" jossa oli piirteitä niin kapitalismista kuin sosialismistakin. Valtiot omistivat suuren osan kunkin maan merkittävistä yrityksistä, mutta nämä yritykset toimivat markkinaehtoisesti kysynnän ja tarjonnan mukaan, vaikka toki omia yrityksiä myös tuettiin eri tavoin.


Kysymys kuuluu: onko niin, että mikä tahansa "-ismi" eli ideologia puhtaaksi viljeltynä on niin yksisilmäinen ettei sen avulla voida luoda todellista vaurautta? Ja tarvitaanko siis strategia, joka yhdistelee eri ideologioiden parhaita puolia, jotta päästään yhteiskunnan ja ihmisten kannalta parhaaseen lopputulokseen?

[HuuHaata]

>onko niin, että mikä tahansa "-ismi" eli ideologia puhtaaksi viljeltynä on niin yksisilmäinen ettei sen avulla voida luoda todellista vaurautta?

Periaatteessa monen ismin kautta voisi luoda loputonta kasvavaa vaurautta, mutta se edellyttäisi, että kriittiset tahot kyseisessä järjestelmässä eivät perseilisi rajusti. Se on liikaa aina vaadittu se.

[Märkäruuti]

Kysymys kuuluu: onko niin, että mikä tahansa "-ismi" eli ideologia puhtaaksi viljeltynä on niin yksisilmäinen ettei sen avulla voida luoda todellista vaurautta?

Mielestäni näin on. Varsinkin, jos aatteesta puutuu sisään rakennettuna tärkein ismi, humanismi.
Materiaalista vaurautta voi varmasti puhtaaksi viljellyillä "ismeilläkin" tuottaa, mutta sen jälkeen voi kysyä, ovatko kaikki osallisia vaurauteen ja minkä inhimmillisen hinnan vauraudesta joutuu maksamaan.

Vaikka et kysynytkään suoraan poliittisesta järjestelmästä, niin oma ideaalini on pohjoismainen sosiaalidemokratia ( ei siis saman niminen puolue eikä etenkään sosialismi). Monipuoluejärjestelmä, joka tasapainottaa puhtaaksi viljeltyjä ismejä on mielestäni paras. Sotien jälkeen vallinnut "aseveliakseli" tuotti olosuhteisiin nähden suhteellisen hyvää tulosta. Nykyinen lisääntyvä vastakkainasettelu ei sellaista tule tuottamaan.

[Purdue]

Kysymys kuuluu: onko niin, että mikä tahansa "-ismi" eli ideologia puhtaaksi viljeltynä on niin yksisilmäinen ettei sen avulla voida luoda todellista vaurautta?

Mielestäni näin on. Varsinkin, jos aatteesta puutuu sisään rakennettuna tärkein ismi, humanismi.
Materiaalista vaurautta voi varmasti puhtaaksi viljellyillä "ismeilläkin" tuottaa, mutta sen jälkeen voi kysyä, ovatko kaikki osallisia vaurauteen ja minkä inhimmillisen hinnan vauraudesta joutuu maksamaan.

Vaikka et kysynytkään suoraan poliittisesta järjestelmästä, niin oma ideaalini on pohjoismainen sosiaalidemokratia ( ei siis saman niminen puolue eikä etenkään sosialismi). Monipuoluejärjestelmä, joka tasapainottaa puhtaaksi viljeltyjä ismejä on mielestäni paras. Sotien jälkeen vallinnut "aseveliakseli" tuotti olosuhteisiin nähden suhteellisen hyvää tulosta. Nykyinen lisääntyvä vastakkainasettelu ei sellaista tule tuottamaan.

Olen samoilla linjoilla kanssasi. Toisaalta voisi sanoa, että se ideaalimalli on "pohjoismainen hyvinvointimalli".

Toisaalta tätä pohjoismaista hyvinvointimallia voi perustella sekä sosialistisista että liberaaleista lähtökohdista lähtien.

Sosialistien lähtökohta painottaa sosialidemokratiaa, ja liberaali malli "modernia liberalismia" joka on humaanimpi versio siitä ja poikkeaa oleellisesti 1800-luvulla vallinneesta laissez-faire liberalismista.

Joka tapauksessa mä näkisin, että mikä tahansa -ismi ja ajattelu puhtaaksi viljeltynä vie lopulta jonnekin äärilaitaan, ja äärilaidat ovat tie turmioon. Täytyy löytää se "Kultainen keskitie" vaikka se poliittisesti vaikeaa onkin välillä.

[Märkäruuti]

Täytyy löytää se "Kultainen keskitie" vaikka se poliittisesti vaikeaa onkin välillä.

Pohjoismainen hyvinvointimalli kuvaa asiaa hyvin ja ilman poliittista painolastia. Vaikka mallia arvostellaan, niin lähes kaikissa kyselyissä Pohjoismaat edustavat hyvinvoinnin ja demokratian kärkeä, on kyse sitten ihmisten onnellisuudesta, sukupuolien välisestä tasa-arvosta, lehdistön vapaudesta tai taloudellisesta eriarvoisuudesta. Pohjoismainen malli on lähes kaikilla mittareilla huippua. Ihmettelen suuresti, miksi se ei joillekin ihmisille kelpaa.

Kultaisen keskitien löytäminen on täällä helpompaa kuin USA:n kaltaisessa kaksipuoluejärjestelmässä. Siellä poliittinen elämä tuntuu olevan heilahtelua kahden ääripään välillä. Valitettavasti ainakin minusta tuntuu, että meilläkin yritetään ajaa asiaa "kaksi-ideologia" järjestelmän suuntaan, eikä se ole vain yhden puolueenajama linja. Kun ideologia ottaa ylivallan, järjen ääni hukkuu.

[Purdue]

Täytyy löytää se "Kultainen keskitie" vaikka se poliittisesti vaikeaa onkin välillä.

Pohjoismainen hyvinvointimalli kuvaa asiaa hyvin ja ilman poliittista painolastia. Vaikka mallia arvostellaan, niin lähes kaikissa kyselyissä Pohjoismaat edustavat hyvinvoinnin ja demokratian kärkeä, on kyse sitten ihmisten onnellisuudesta, sukupuolien välisestä tasa-arvosta, lehdistön vapaudesta tai taloudellisesta eriarvoisuudesta. Pohjoismainen malli on lähes kaikilla mittareilla huippua. Ihmettelen suuresti, miksi se ei joillekin ihmisille kelpaa.

Kultaisen keskitien löytäminen on täällä helpompaa kuin USA:n kaltaisessa kaksipuoluejärjestelmässä. Siellä poliittinen elämä tuntuu olevan heilahtelua kahden ääripään välillä. Valitettavasti ainakin minusta tuntuu, että meilläkin yritetään ajaa asiaa "kaksi-ideologia" järjestelmän suuntaan, eikä se ole vain yhden puolueenajama linja. Kun ideologia ottaa ylivallan, järjen ääni hukkuu.

Toi on muuten jännä tuo kehitys Yhdysvalloissa.

Aiempina vuosikymmeninä se taisi olla ennemminkin niin, että kumpikin pääpuolue (demokraatit ja republikaanit) pyrki valtaamaan poliittisen keskustan, koska valtaosa äänestäjistä oli siellä.

Nykyään tilanne on päinvastainen ja homma on polarisoitunut vahvasti kahteen leiriin.

[Kohina]

Täytyy löytää se "Kultainen keskitie" vaikka se poliittisesti vaikeaa onkin välillä.

Pohjoismainen hyvinvointimalli kuvaa asiaa hyvin ja ilman poliittista painolastia. Vaikka mallia arvostellaan, niin lähes kaikissa kyselyissä Pohjoismaat edustavat hyvinvoinnin ja demokratian kärkeä, on kyse sitten ihmisten onnellisuudesta, sukupuolien välisestä tasa-arvosta, lehdistön vapaudesta tai taloudellisesta eriarvoisuudesta. Pohjoismainen malli on lähes kaikilla mittareilla huippua. Ihmettelen suuresti, miksi se ei joillekin ihmisille kelpaa.

Kultaisen keskitien löytäminen on täällä helpompaa kuin USA:n kaltaisessa kaksipuoluejärjestelmässä. Siellä poliittinen elämä tuntuu olevan heilahtelua kahden ääripään välillä. Valitettavasti ainakin minusta tuntuu, että meilläkin yritetään ajaa asiaa "kaksi-ideologia" järjestelmän suuntaan, eikä se ole vain yhden puolueenajama linja. Kun ideologia ottaa ylivallan, järjen ääni hukkuu.

Toi on muuten jännä tuo kehitys Yhdysvalloissa.

Aiempina vuosikymmeninä se taisi olla ennemminkin niin, että kumpikin pääpuolue (demokraatit ja republikaanit) pyrki valtaamaan poliittisen keskustan, koska valtaosa äänestäjistä oli siellä.

Nykyään tilanne on päinvastainen ja homma on polarisoitunut vahvasti kahteen leiriin.

Suomessa vasemmisto kosiskelee äärivähemmistöjä ja oikeisto on napannut tyhjiöön jääneen duunarikeskustan. Duunarit ovat aika konservatiivisia keskimäärin.

[Purdue]

Täytyy löytää se "Kultainen keskitie" vaikka se poliittisesti vaikeaa onkin välillä.

Pohjoismainen hyvinvointimalli kuvaa asiaa hyvin ja ilman poliittista painolastia. Vaikka mallia arvostellaan, niin lähes kaikissa kyselyissä Pohjoismaat edustavat hyvinvoinnin ja demokratian kärkeä, on kyse sitten ihmisten onnellisuudesta, sukupuolien välisestä tasa-arvosta, lehdistön vapaudesta tai taloudellisesta eriarvoisuudesta. Pohjoismainen malli on lähes kaikilla mittareilla huippua. Ihmettelen suuresti, miksi se ei joillekin ihmisille kelpaa.

Kultaisen keskitien löytäminen on täällä helpompaa kuin USA:n kaltaisessa kaksipuoluejärjestelmässä. Siellä poliittinen elämä tuntuu olevan heilahtelua kahden ääripään välillä. Valitettavasti ainakin minusta tuntuu, että meilläkin yritetään ajaa asiaa "kaksi-ideologia" järjestelmän suuntaan, eikä se ole vain yhden puolueenajama linja. Kun ideologia ottaa ylivallan, järjen ääni hukkuu.

Toi on muuten jännä tuo kehitys Yhdysvalloissa.

Aiempina vuosikymmeninä se taisi olla ennemminkin niin, että kumpikin pääpuolue (demokraatit ja republikaanit) pyrki valtaamaan poliittisen keskustan, koska valtaosa äänestäjistä oli siellä.

Nykyään tilanne on päinvastainen ja homma on polarisoitunut vahvasti kahteen leiriin.

Suomessa vasemmisto kosiskelee äärivähemmistöjä ja oikeisto on napannut tyhjiöön jääneen duunarikeskustan. Duunarit ovat aika konservatiivisia keskimäärin.

Joo. Suomi on kokonaan oma lukunsa. Ennemmin mä kuitenkin sanoisin, että duunariväestö on jakaantunut meillä perinteiseen vasemmistoon ja sitten tuohon konservatiiviseen oikeistoon.

Nyt jos katselee puolueiden kannatuslukuja ja mietti tätä galluppien vuoristorataa viimeisen 10+ vuoden ajalta, niin duunarit meillä näyttäisi olevan aika liikkuvaa porukkaa kuitenkin.

[oksidaani]

Panin ChatGPT:n töihin aloitusviestin aatteiden suhteuttamiseksi (ajallisesti) toisiinsa:

1. Liberalismi (1700-luku →)

Syntyi valistuksen aikana reaktiona absolutismiin, feodalismiin ja kirkolliseen valtaan.
Keskeisiä ajattelijoita: John Locke, Montesquieu, Adam Smith.
Korosti yksilönvapautta, omistusoikeutta ja hallinnon rajoittamista.
Kehitti samalla taloudellisen liberalismin perustan (→ kapitalismi).
Johti poliittisesti Ranskan vallankumoukseen (1789) ja inspiroi porvarillista demokratiaa 1800-luvulla.
Vaikutti voimakkaasti myöhempiin aatteisiin: sekä sosialismiin että konservatismiin.

2. Konservatismi (reaktio 1790–1800-luvulla)

Syntyi vastareaktiona liberalismille ja vallankumouksille.
Keskeisiä ajattelijoita: Edmund Burke, Joseph de Maistre.
Korosti järjestystä, uskontoa, perinteisiä arvoja ja hierarkiaa.
Poliittisesti puolusti monarkiaa, kirkkoa ja sääty-yhteiskuntaa.
Vastusti sekä liberalismia että myöhemmin syntyvää sosialismia ja kommunismia.

3. Sosialismi (1800-luvun alku →)

Syntyi reaktiona liberalismin ja kapitalismin aiheuttamiin ongelmiin (eriarvoisuus, työväen riisto teollistumisen myötä).
Varhainen sosialismi (esim. utopistinen sosialismi) ei vielä ollut vallankumouksellinen.
Keskeisiä nimiä: Charles Fourier, Robert Owen, Henri de Saint-Simon.
Sosialismi jakautui 1800-luvun loppua kohti:
Reformistiseen sosialismiin (esim. sosiaalidemokratia),
Vallankumoukselliseen sosialismiin (→ kommunismi).

4. Kommunismi (1848 →)

Karl Marx ja Friedrich Engels kiteyttivät ideologian Kommunistisessa manifestissa (1848).
Rakentui sosialismista, mutta erottui sillä, että tähtäsi lopulta luokattomaan, valtiottomaan yhteiskuntaan.
Historian materialismi: Marx kehitti teorian, jossa kapitalismi nähdään historian vaiheena, jonka proletariaatti syrjäyttää vallankumouksella.
Kommunismi oli siis sekä reaktio kapitalismiin että jatkokehitys sosialismista.
Vastusti sekä liberalismia (porvaristo) että konservatismia (aristokratia).

5. Anarkismi (noin 1840–1900-luku)

Syntyi osin sosialismista ja kommunismista, mutta hylkäsi kaikki valtiolliset muodot vallasta – myös "työväenvaltio"-idean.
Keskeisiä ajattelijoita: Pierre-Joseph Proudhon (”omistus on varkautta”), Mikhail Bakunin, Emma Goldman.
Riitaantui kommunistien kanssa erityisesti valtion roolista vallankumouksessa.
Esim. Bakunin vs. Marx – Bakunin pelkäsi kommunistien valtiollista autoritarismia.
Kritiikki kohdistui myös kapitalismiin, kirkkoon ja konservatismiin.
Huipentui 1800-luvun lopulla mm. työväenliikkeessä ja syndikalismissa.

6. Kapitalismi (ei ideologia, vaan talousjärjestelmä, kehittyi 1500–1800-luvuilla)

Käytännössä kasvoi yhdessä liberalismin kanssa, mutta ei syntynyt ideologiana.
Teollinen vallankumous 1700–1800-luvuilla vauhditti sen kehitystä.
Adam Smithin "The Wealth of Nations" (1776) loi teoreettisen perustan.
Kapitalismi aiheutti:
Sosialismin ja kommunismin nousun (reaktiona epätasa-arvoon).
Konservatiivista ja liberaalia puolustusta (omistusoikeus, yrittäjyys).
Myöhemmin sosiaaliliberaalit ja sosiaalidemokraatit pyrkivät yhdistämään kapitalismin ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden.

Keskinäisiä vaikutuksia & konflikteja

Liberalismi → inspiroi sosialismia yksilönvapauksien osalta, mutta myös synnytti kritiikkiä (taloudellinen eriarvoisuus).
Sosialismi → johti kommunismiin ja jakautui reformistiseen vs. vallankumoukselliseen leiriin.
Kommunismi vs. anarkismi: molemmat radikaaleja, mutta eri mieltä vallasta ja valtion roolista.
Konservatismi vs. kaikki muut: pyrkii säilyttämään sen, mitä muut haluavat muuttaa.
Kapitalismi on kaikkien muiden aatteiden (paitsi ehkä liberalismin ja konservatismin) kritiikin kohteena.

Yksinkertaistettu aikajana ja vaikutussuhteet

1700-luku:
|→ Liberalismi (valistus, porvaristo)
|→ Kapitalismi kehittyy käytännössä (teollistuminen)

1790–1800-luku:
|→ Konservatismi (reaktio vallankumouksiin ja liberalismiin)
|→ Varhainen sosialismi (reaktio kapitalismiin)

1840–1850:
|→ Kommunismi (Marx, Engels) ← sosialismista
|→ Anarkismi (Proudhon, Bakunin) ← sosialismista, mutta hylkää valtion

1900-luku:
|→ Sosiaalidemokratia (reformistinen sosialismi)
|→ Kommunistiset vallankumoukset (esim. Venäjä 1917)
|→ Konservatismin muuntuminen oikeistoliberalismiksi monissa maissa
|→ Kapitalismin yhdistyminen hyvinvointivaltioon (keynesiläinen vaihe)

1945–nykyhetki:
|→ Neoliberalismi (uusi versio liberalismista, korostaa vapaita markkinoita)
|→ Sosialismin ja kommunismin kriisi (Neuvostoliiton romahdus)
|→ Uusi anarkismi (esim. alterglobalisaatio, ekososialismi)

Omaa pohdintaani:

Ismit ovat poliittista keskustelua. Moni kirjoittaja on historian saatossa yrittänyt luoda ideologian, joka hänen mielestä olisi parempi kuin mikään aiempi ja ehkäpä joku on saattanut hurmaantua ajatuksistaan siinä määrin että on kuvitellut ideologiansa olevan potentiaalisesti suuri askel ihmiskunnan historiassa.

Liberalismi aloitti valistusajan kumouksen poliittisella puolella. Monesti kuulee väitteen, että liberalismi johti omaisuuden kasautumiseen ja köyhien riistoon, mutta mikäs se aiempi tilanne olikaan: kuninkaat, ruhtinaat, tsaarit, maaorjat jne. Hyvinvointi lisääntyi, mutta ihmiset tulivat kriittisemmiksi ja halusivat enemmän ja nyt vapautuminen poliittisella puolella tarjosi siihen väylän: demokratian. Elämä oli kuitenkin tuolloin 1800-luvulla vielä hyvin säänneltyä ja liberalismia sovellettiin käytäntöön hyvin hitaasti. Muiden aatteiden kehittäjät eivät jaksaneet jäädä odottamaan liberalismin hyötyjä vaan halusivat enemmän ja nopeammin, tai sitten eivät nähneet tai muuten sulkivat silmänsä liberalismin siunauksilta. Käytännössä liberalismi on edistynyt koko ajan aina tänne 2020-luvulle asti vaikka ajoittain ja alueittain takapakkia onkin otettu. Liberalismista löytyy jos jonkinlaista suuntausta, jotka ovat olleet seurausta erittäin monipuolisesta keskustelusta vuosisatojen saatossa. Yhteistä niille on oikeastaan vain yksilönvapauden korostaminen ja sen kunnioittaminen.

[marjatta1]

"Toisen maailmansodan jälkeen länsimaissa harrastettiin pitkään "sekataloutta" jossa oli piirteitä niin kapitalismista kuin sosialismistakin. Valtiot omistivat suuren osan kunkin maan merkittävistä yrityksistä, mutta nämä yritykset toimivat markkinaehtoisesti kysynnän ja tarjonnan mukaan, vaikka toki omia yrityksiä myös tuettiin eri tavoin."

Tuo on tuttua ja turvalliseksi koettua, vaikka se ei täydellisen hyvää olekkaan, mutta sitä petraamalla se voisi olla meille jatkossakin suomalaisille hyvä juttu? Ainakaan Yhdysvaltojen liberaali ökyrikkaiden malli ei Suomeen passaa. Tosin ei meillä paljon niitä oligarkkeja ole kuin mitä on Venäjällä ja Yhdysvalloissa, että sitä mallia meille olisi mahdollista tullakkaan. Kommunismi yks viheliäinen malli, ei sekään hyvä ismi ole.

[Purdue]

Liberalismi aloitti valistusajan kumouksen poliittisella puolella. Monesti kuulee väitteen, että liberalismi johti omaisuuden kasautumiseen ja köyhien riistoon, mutta mikäs se aiempi tilanne olikaan: kuninkaat, ruhtinaat, tsaarit, maaorjat jne. Hyvinvointi lisääntyi, mutta ihmiset tulivat kriittisemmiksi ja halusivat enemmän ja nyt vapautuminen poliittisella puolella tarjosi siihen väylän: demokratian. Elämä oli kuitenkin tuolloin 1800-luvulla vielä hyvin säänneltyä ja liberalismia sovellettiin käytäntöön hyvin hitaasti. Muiden aatteiden kehittäjät eivät jaksaneet jäädä odottamaan liberalismin hyötyjä vaan halusivat enemmän ja nopeammin, tai sitten eivät nähneet tai muuten sulkivat silmänsä liberalismin siunauksilta. Käytännössä liberalismi on edistynyt koko ajan aina tänne 2020-luvulle asti vaikka ajoittain ja alueittain takapakkia onkin otettu. Liberalismista löytyy jos jonkinlaista suuntausta, jotka ovat olleet seurausta erittäin monipuolisesta keskustelusta vuosisatojen saatossa. Yhteistä niille on oikeastaan vain yksilönvapauden korostaminen ja sen kunnioittaminen.

Joo, kiitokset ansiokkaasta tekoälyn kanssa luodusta analyysistä. Tuosta liberalismista toteatkin, että siihen on kuulunut monta koulukuntaa ajan saatossa yhden aatteen sisään. Itse mä nostaisin esiin eron modernin ja klassisen liberalismin välillä, josta tuossa tekoälyn yhteenveto:

Classical liberalism and modern liberalism, while both rooted in the concept of individual liberty, differ significantly in their approach to government intervention and social justice. Classical liberalism emphasizes limited government, free markets, and individual autonomy, while modern liberalism generally supports a more active role for government in addressing social and economic inequality through social programs and regulations.

Lähde: Google haun tekoäly vastaus

Eli jos liberalismia pitää kannattaa, niin itse olen enemmän modernin humaanimman liberalismin kannalla. Meidän nykyhallitus ja elinkeinoelämä kannattaa enemmän tuota klassiseen liberalismiin nojautuvaa yhteiskuntamallia, mutta se on tie kurjuuteen pitkässä juoksussa. "Kaveria ei jätetä" on paljon parempi ohjenuora.

[Kohina]

Liberalismi aloitti valistusajan kumouksen poliittisella puolella. Monesti kuulee väitteen, että liberalismi johti omaisuuden kasautumiseen ja köyhien riistoon, mutta mikäs se aiempi tilanne olikaan: kuninkaat, ruhtinaat, tsaarit, maaorjat jne. Hyvinvointi lisääntyi, mutta ihmiset tulivat kriittisemmiksi ja halusivat enemmän ja nyt vapautuminen poliittisella puolella tarjosi siihen väylän: demokratian. Elämä oli kuitenkin tuolloin 1800-luvulla vielä hyvin säänneltyä ja liberalismia sovellettiin käytäntöön hyvin hitaasti. Muiden aatteiden kehittäjät eivät jaksaneet jäädä odottamaan liberalismin hyötyjä vaan halusivat enemmän ja nopeammin, tai sitten eivät nähneet tai muuten sulkivat silmänsä liberalismin siunauksilta. Käytännössä liberalismi on edistynyt koko ajan aina tänne 2020-luvulle asti vaikka ajoittain ja alueittain takapakkia onkin otettu. Liberalismista löytyy jos jonkinlaista suuntausta, jotka ovat olleet seurausta erittäin monipuolisesta keskustelusta vuosisatojen saatossa. Yhteistä niille on oikeastaan vain yksilönvapauden korostaminen ja sen kunnioittaminen.

Joo, kiitokset ansiokkaasta tekoälyn kanssa luodusta analyysistä. Tuosta liberalismista toteatkin, että siihen on kuulunut monta koulukuntaa ajan saatossa yhden aatteen sisään. Itse mä nostaisin esiin eron modernin ja klassisen liberalismin välillä, josta tuossa tekoälyn yhteenveto:

Classical liberalism and modern liberalism, while both rooted in the concept of individual liberty, differ significantly in their approach to government intervention and social justice. Classical liberalism emphasizes limited government, free markets, and individual autonomy, while modern liberalism generally supports a more active role for government in addressing social and economic inequality through social programs and regulations.

Lähde: Google haun tekoäly vastaus

Eli jos liberalismia pitää kannattaa, niin itse olen enemmän modernin humaanimman liberalismin kannalla. Meidän nykyhallitus ja elinkeinoelämä kannattaa enemmän tuota klassiseen liberalismiin nojautuvaa yhteiskuntamallia, mutta se on tie kurjuuteen pitkässä juoksussa. "Kaveria ei jätetä" on paljon parempi ohjenuora.

Niin. Pääomaa on muutakin kuin ekonomista, nimittäin kulttuurillista, eli vaikka missä koulussa kävit (Harvard vs. Pölhöniemen työväenopisto) ja sosiaalista. Moderni liberalismi tunnustaa nämä muutkin pääomat joilla on varallisuuteen suora yhteys. Joku Kardashian voi menettää kaiken ja saada kaiken takaisin yhden päivänkin sisällä, siinä missä perusduunarilla ei ole samanlaista institutionaalista pääomaa, eikä sosiaalista, eli suhteita.

[Elämänsankari]

Täytyy löytää se "Kultainen keskitie" vaikka se poliittisesti vaikeaa onkin välillä.

Pohjoismainen hyvinvointimalli kuvaa asiaa hyvin ja ilman poliittista painolastia. Vaikka mallia arvostellaan, niin lähes kaikissa kyselyissä Pohjoismaat edustavat hyvinvoinnin ja demokratian kärkeä, on kyse sitten ihmisten onnellisuudesta, sukupuolien välisestä tasa-arvosta, lehdistön vapaudesta tai taloudellisesta eriarvoisuudesta. Pohjoismainen malli on lähes kaikilla mittareilla huippua. Ihmettelen suuresti, miksi se ei joillekin ihmisille kelpaa.

Kultaisen keskitien löytäminen on täällä helpompaa kuin USA:n kaltaisessa kaksipuoluejärjestelmässä. Siellä poliittinen elämä tuntuu olevan heilahtelua kahden ääripään välillä. Valitettavasti ainakin minusta tuntuu, että meilläkin yritetään ajaa asiaa "kaksi-ideologia" järjestelmän suuntaan, eikä se ole vain yhden puolueenajama linja. Kun ideologia ottaa ylivallan, järjen ääni hukkuu.

Minusta tuntuu että me ihan kansana olemme nii jakautuneet että kaksipuoluejärjestelmän mahdollisuus kasvaa, emme ole enää se maa joka oli kun olin nuori.

Kun olin nuori niin vasemmistolainen aikuinen ja oikeistolainen aikuinen keskusteli, ei vastustajina vaan eri mieltä olevina. Nyt ei siltä vaikuta, ja olen itsekin osasyyllinen.

[oksidaani]

Aiemmassa viestissäni mainitsin liberalismista olevan lukuisia versiota. Luonnollisesti kysäisin tästäkin ChatGPT:ltä. Sen tulokulma aiheeseen olikin hieman erilainen kuin odotin, mutta itse asiassa ihan hyvä, lähempänä normaalia maailmaa. Joten tässä se:

"1. Klassinen liberalismi

Keskeiset piirteet: Yksilönvapaus, oikeusvaltio, yksityisomaisuuden suoja ja vapaat markkinat.
Taustaa: Kehittyi 1600–1700-luvuilla (esim. John Locke, Adam Smith).
Tavoite: Rajoittaa valtion valtaa ja turvata yksilön oikeudet.
Talous: Markkinatalous ilman valtion puuttumista ("laissez-faire").

2. Sosiaaliliberalismi

Keskeiset piirteet: Yksilönvapaus yhdistettynä sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.
Taustaa: 1800–1900-lukujen vaihteessa, vastauksena teollistumisen aiheuttamiin ongelmiin.
Tavoite: Valtion aktiivinen rooli koulutuksessa, sosiaaliturvassa ja terveydenhuollossa.
Edustajia: John Stuart Mill (myöhemmin), John Maynard Keynes (talouspolitiikassa).

3. Neoliberalismi

Keskeiset piirteet: Vahva usko markkinoiden tehokkuuteen, valtion roolin minimointi.
Taustaa: Nousi 1970–1980-luvuilla vastareaktiona hyvinvointivaltion laajentumiselle.
Tavoite: Yksityistäminen, deregulaatio, globalisaation edistäminen.
Edustajia: Friedrich Hayek, Milton Friedman.

4. Libertarismi

Keskeiset piirteet: Äärimmäinen yksilönvapauden korostaminen, minimaalinen valtio.
Tavoite: Mahdollisimman vähän valtiollista puuttumista yksilön elämään.
Talous: Vapaa markkinatalous, ei sosiaaliturvaa tai julkisia palveluita.
Versioita: Anarkokapitalismi (täysin valtioton yhteiskunta).

5. Kulttuuriliberaalius

Keskeiset piirteet: Arvovapaus, suvaitsevaisuus, vähemmistöjen oikeudet, sananvapaus.
Tavoite: Yhteiskunnan moniarvoisuuden ja yksilöllisyyden puolustaminen.
Vastakohta: Kulttuurikonservatismi.

6. Poliittinen liberalismi

Keskeiset piirteet: Demokraattiset instituutiot, oikeusvaltioperiaate, vallan kolmijako.
Tavoite: Suojella yksilön oikeuksia demokraattisen hallinnon keinoin.
Edustajia: John Rawls (esimerkiksi oikeudenmukaisuusteorian kautta).

7. Ekologinen liberalismi (vihreä liberalismi)

Keskeiset piirteet: Yhdistää yksilönvapauden ja ympäristönsuojelun.
Tavoite: Edistää kestävää kehitystä liberaalien arvojen puitteissa."

Tuo ekologinen liberalismi oli itselleni uusi tuttavuus, joten kysäisin siitä lisää, ja tässä vastaus:

"Ekologinen liberalismi (tai vihreä liberalismi) on liberalismin suuntaus, joka pyrkii sovittamaan yhteen yksilönvapauden ja ympäristönsuojelun vaatimukset. Se syntyi osin vastauksena siihen, että perinteinen liberalismi ei aina huomioinut ympäristön kantokykyä tai pitkän aikavälin ekologisia seurauksia.

Ekologisen liberalismin ydinajatukset

1. Ympäristö osana yksilön oikeuksia

Luontoa suojellaan, koska ympäristön tila vaikuttaa suoraan yksilöiden elämänlaatuun ja oikeuksiin.
Esimerkiksi: Puhdas ilma, juomavesi ja luonnon monimuotoisuus nähdään yksilön perusoikeuksina.

2. Kestävä kehitys ja vapaus

Yksilönvapaus ei saa johtaa ympäristön tuhoutumiseen.
Vapaus sisältää myös vastuun: yksilöillä ja yrityksillä on velvollisuus toimia kestävällä tavalla.

3. Markkinamekanismien hyödyntäminen

Usein luotetaan siihen, että taloudelliset ohjauskeinot kuten hiilivero tai päästökauppa voivat ratkaista ympäristöongelmia tehokkaasti.
Ekologinen liberalismi eroaa esimerkiksi vihreästä sosialismista juuri tässä: se ei vaadi talousjärjestelmän radikaalia muutosta, vaan ohjausta.

4. Valtion rooli

Valtiolla on tärkeä tehtävä luoda puitteet ympäristönsuojelulle, mutta yksilönvapauksia ei tule tarpeettomasti rajoittaa.
Lainsäädäntöä tarvitaan mm. ympäristöoikeuksien takaamiseksi ja saastuttajien vastuun määrittämiseksi.

Ekologisen liberalismin suhde muihin aatesuuntiin

Aatesuunta Suhde ympäristöön
Klassinen liberalismi Usein välinpitämätön ympäristöstä, painottaa markkinavapautta.
Neoliberalismi Korostaa vapaita markkinoita, voi torjua tiukan ympäristösääntelyn.
Vihreä sosialismi Korostaa yhteisomistusta ja talouden rakennemuutosta ympäristön hyväksi.
Ekologinen liberalismi Hakee tasapainoa yksilönvapauden ja ympäristönsuojelun välillä.

Keskeisiä ajattelijoita ja vaikutuksia

John Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria on vaikuttanut ekologiseen liberalismiin: tulevien sukupolvien oikeudet ovat osa oikeudenmukaisuutta.
Brian Barry, Robyn Eckersley ja Andrew Dobson ovat kirjoittaneet ekologisen liberalismin ja ympäristöetiikan kysymyksistä.

Vahvoja vaikutuksia myös ympäristöfilosofiasta ja liberaalista oikeusteoriasta."

[Elämänsankari]

2. Sosiaaliliberalismi

Keskeiset piirteet: Yksilönvapaus yhdistettynä sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.
Taustaa: 1800–1900-lukujen vaihteessa, vastauksena teollistumisen aiheuttamiin ongelmiin.
Tavoite: Valtion aktiivinen rooli koulutuksessa, sosiaaliturvassa ja terveydenhuollossa.
Edustajia: John Stuart Mill (myöhemmin), John Maynard Keynes (talouspolitiikassa).


Sosiaalinen oikeudenmukaisuus, tästä olen sisaruksien kanssa keskustellut. Ja jopa meillä on siitä eriävät näkemykset eikä se mene ihan yksiin meidän omien tulotasojen kanssa, vaikka näin voisi luulla.

Mikä on oikeudenmukaista? Kuka sen saa määrittää? Vai otetaanko vaan keskiarvo? Kai se olisi demokratiaa?

Tässä asiassa en usko että koskaan saavutetaan konsensusta, ja ymmärrän kyllä miksi.

Jos on yksilönvapaus niin itse yhdistäisin sen aina mielellään myös vastuuseen, moni muu ei. Ja mielestäni suomessa monessakin asiassa vastuu on vain sana ilman merkitystä, siitä en pidä.

Itselläni on elämässä eräs henkilö joka perää vapauksiiaan mutta jos peräät häneltä vastuuta, esim hänen omien lupauksien suhteen, niin saat vihat päällesi. Häntä rakastan mutta häntä en kestä, emme näe toisiamme koskaan ja se on minun valinta. Kerron kuitenkin välittäväni aina, hän ei koskaan.