Ilmastomuutoksen todellinen syy ?!

[Märkäruuti]

Eikö ne pilkut ole juuri kylmiä kohtia auringon pinnassa?
Tietenkin se silloin lämmittää enenmmän jos pilkkuja on vähemmän.

Noin voisi luulla, mutta Aurinko on aktiivisimmillaan, kun auringonpilkkuja on paljon. Vaikka pilkut ovat viileitä, niin muut alueet säteilevät enemmän.

Ilmasto-opas:
"Satelliittimittausten perusteella tiedetään, että auringonsäteilyn voimakkuus on suurimmillaan pilkkujen esiintymisen maksimiaikoina ja pienimmillään silloin, kun pilkkuja on vähiten. Vaikka tummat auringonpilkut vähentävät auringon lähettämää säteilyä, pilkkuja ympäröivät voimakkaan säteilyn alueet korvaavat ja ylittävätkin tämän vähentymän. "

[Tonttu]

Eli tuo 2.28 wattia on siis muka aiheuttanut nykyisen 1,5 asteen lämpenemisen. Sinä kirjoitit, että 1 watti aiheuttaa vain 0,1 asteen lämpenemisen. Näetkö tässä mitään ristiriitaa?

En näe. Näetkö sinä? Mieti vähän aikaa ihan itse, jospa se aukeaisi. Jos oivallat sen itse, muistat sen paljon pidempään kuin jos vastaus syötetään sinulle.

Eli väität että hiilidioksidin lisäämä säteilypakote n. 2 wattia lämmittää 15 kertaa enemmän kuin auringon säteilyn 1 watin lisääntyminen?

[Märkäruuti]

Eli väität että hiilidioksidin lisäämä säteilypakote n. 2 wattia lämmittää 15 kertaa enemmän kuin auringon säteilyn 1 watin lisääntyminen?

Osapuilleen noin, paitsi että arvo on 2,4 W. Ennen kuin nolaat itseäsi enää tuon enemmän, ota selvää, mitkä ovat on vertailuarvot.
Kolmen pisteen vihje: Arvo, josta vähennys on 1 W, löytyy tänään 8.36 postaamastani kommentista. Kun puhutaan 2,5 W:n säteilypakotteesta, teho neliölle on aivan muuta.

[Tonttu]

Eli väität että hiilidioksidin lisäämä säteilypakote n. 2 wattia lämmittää 15 kertaa enemmän kuin auringon säteilyn 1 watin lisääntyminen?

Osapuilleen noin, paitsi että arvo on 2,4 W. Ennen kuin nolaat itseäsi enää tuon enemmän, ota selvää, mitkä ovat on vertailuarvot.
Kolmen pisteen vihje: Arvo, josta vähennys on 1 W, löytyy tänään 8.36 postaamastani kommentista. Kun puhutaan 2,5 W:n säteilypakotteesta, teho neliölle on aivan muuta.

Sinä puhut jo 2,5 watista kun aikoinaan arvioitiin säteilypakote 1,6 watiksi. Kerro mistä tuon luvun tempaisit. https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/sateilypakote

[Märkäruuti]

Kirjoitin 2,4 W, en 2,5 W. Aikoinaan on varmasti arviotu 1,6 W:n suuruiseksi, mutta kuten postaamasi lämpökäyrä, se oli aikanaan. Minunkin tietoni on ilmeisesti vanhentunutta.

AI yhteenveto perustunee tuoreimpiin laskelmiin:
"Säteilypakote kuvaa ilmastojärjestelmän epätasapainoa, joka johtuu ulkopuolisista tekijöistä, kuten auringon säteilystä tai kasvihuonekaasupäästöistä. Ihmistoiminnan aiheuttama kokonaissäteilypakote on tällä hetkellä noin 2,7 W/m2, mikä on paljon suurempi kuin auringon säteilyn muutoksista aiheutuva pakote, joka on vain noin 0,12 W/m2"

[Corto]

Hyvä muistaa että CO2:n lämmitys vaikutus ( säteilypakote) ei vielä ole kovin suuri. Lämpenevän planeetan ilmakehä alkaa kuitenkin sisältää enemmän vesihöyryä, joka lisää lämmitysvaikutusta jopa x 2-3. Vaikutus pilvisyyteen ja albedoon on myös oleellinen. Eli positiiviset talaisinkytkennät. CO2:n perusefekti on ymmärtääkseni tieteessä varmalla pohjalle, sen sijaan takaisinkytkentöihin liittyy paljon epävarmuuksia (jotka eivät ehkä ratkeakaan kunnes koe maapallolla on suoritettu tarpeeksi pitkälle - eli ehkä joskus 2050-2100?).

[Tuulispää]

.ilman auringonpilkkuja maapallo viilenee ja lämpenee kun pilkkuja on.

Aivan, mutta normaali 11 v:n jakso Auringon aktiivisuuden maksimin ja minimin välillä vaikuttaa vain +/- 0.1 astetta. Maunderin, Daltonin ja Spörerin minimi ovat olleet poikkeuksellisia tapahtumia ja vaikka ajallinen yhteys ns. "pieneen jääkauteen" on, varsinaista syytä ei tiedetä.
Se ei kuitenkaan osoita, että Auringon aktiivisuuden vaihtelu olisi syynä nykyiseen ilmaston lämpenemiseen. Kun lämpeneminen kiihtyi 1980 luvulla, auringonpilkkuja oli keskimääräistä vähemmän, eli pilkkumaksimit olivat heikompia ja Auringon aktiivisuus vähän pienempi.

Eikö ne pilkut ole juuri kylmiä kohtia auringon pinnassa?
Tietenkin se silloin lämmittää enenmmän jos pilkkuja on vähemmän.

Ei pidä paikkaansa, vaan ne vaikuttavat juuri toiseen suuntaan.

"Auringon pilkkuluvun pienemisen oletetaan viilentäneen Maan säätä pienen jääkauden aikana 1500–1800-luvuilla. 1600-luvulla auringonpilkkujakso luultavasti melkein hävisi[17] ja niin sanotun Maunderin minimin aikaan Ludvig XVI:n hallitessa Ranskaa Thamesjoki ja Tanskan salmet jäätyivät ja Alppien jäätiköt kasvoivat[18]. Mutta vuoden keskilämpötila laski Englannissa vain 0,5 astetta[19]. Auringonpilkkujakso palasi taas suunnilleen 1720, mutta heikkeni jonkin verran 1795–1830"
https://fi.wikipedia.org/wiki/Auringon_ ... ilenemiset

Aurinkohan tässä pääasiassa lämmittää mutta kyllä autojen moottoritkin lämmittää.

[Ertsu]

.ilman auringonpilkkuja maapallo viilenee ja lämpenee kun pilkkuja on.

Aivan, mutta normaali 11 v:n jakso Auringon aktiivisuuden maksimin ja minimin välillä vaikuttaa vain +/- 0.1 astetta. Maunderin, Daltonin ja Spörerin minimi ovat olleet poikkeuksellisia tapahtumia ja vaikka ajallinen yhteys ns. "pieneen jääkauteen" on, varsinaista syytä ei tiedetä.
Se ei kuitenkaan osoita, että Auringon aktiivisuuden vaihtelu olisi syynä nykyiseen ilmaston lämpenemiseen. Kun lämpeneminen kiihtyi 1980 luvulla, auringonpilkkuja oli keskimääräistä vähemmän, eli pilkkumaksimit olivat heikompia ja Auringon aktiivisuus vähän pienempi.

Eikö ne pilkut ole juuri kylmiä kohtia auringon pinnassa?
Tietenkin se silloin lämmittää enenmmän jos pilkkuja on vähemmän.

Ei pidä paikkaansa, vaan ne vaikuttavat juuri toiseen suuntaan.

"Auringon pilkkuluvun pienemisen oletetaan viilentäneen Maan säätä pienen jääkauden aikana 1500–1800-luvuilla. 1600-luvulla auringonpilkkujakso luultavasti melkein hävisi[17] ja niin sanotun Maunderin minimin aikaan Ludvig XVI:n hallitessa Ranskaa Thamesjoki ja Tanskan salmet jäätyivät ja Alppien jäätiköt kasvoivat[18]. Mutta vuoden keskilämpötila laski Englannissa vain 0,5 astetta[19]. Auringonpilkkujakso palasi taas suunnilleen 1720, mutta heikkeni jonkin verran 1795–1830"
https://fi.wikipedia.org/wiki/Auringon_ ... ilenemiset

Aurinkohan tässä pääasiassa lämmittää mutta kyllä autojen moottoritkin lämmittää.

Autojen moottorien suora lämmitysvaikutus on aika vähäistä. Joskus huomaa heikon lämpimän henkäyksen, kun kulkee jäteauton vierestä tai bussin perän ohi. Se ei tunnu enää muutaman metrin päässä.

[Tuulispää]

.ilman auringonpilkkuja maapallo viilenee ja lämpenee kun pilkkuja on.

Aivan, mutta normaali 11 v:n jakso Auringon aktiivisuuden maksimin ja minimin välillä vaikuttaa vain +/- 0.1 astetta. Maunderin, Daltonin ja Spörerin minimi ovat olleet poikkeuksellisia tapahtumia ja vaikka ajallinen yhteys ns. "pieneen jääkauteen" on, varsinaista syytä ei tiedetä.
Se ei kuitenkaan osoita, että Auringon aktiivisuuden vaihtelu olisi syynä nykyiseen ilmaston lämpenemiseen. Kun lämpeneminen kiihtyi 1980 luvulla, auringonpilkkuja oli keskimääräistä vähemmän, eli pilkkumaksimit olivat heikompia ja Auringon aktiivisuus vähän pienempi.

Eikö ne pilkut ole juuri kylmiä kohtia auringon pinnassa?
Tietenkin se silloin lämmittää enenmmän jos pilkkuja on vähemmän.

Ei pidä paikkaansa, vaan ne vaikuttavat juuri toiseen suuntaan.

"Auringon pilkkuluvun pienemisen oletetaan viilentäneen Maan säätä pienen jääkauden aikana 1500–1800-luvuilla. 1600-luvulla auringonpilkkujakso luultavasti melkein hävisi[17] ja niin sanotun Maunderin minimin aikaan Ludvig XVI:n hallitessa Ranskaa Thamesjoki ja Tanskan salmet jäätyivät ja Alppien jäätiköt kasvoivat[18]. Mutta vuoden keskilämpötila laski Englannissa vain 0,5 astetta[19]. Auringonpilkkujakso palasi taas suunnilleen 1720, mutta heikkeni jonkin verran 1795–1830"
https://fi.wikipedia.org/wiki/Auringon_ ... ilenemiset

Aurinkohan tässä pääasiassa lämmittää mutta kyllä autojen moottoritkin lämmittää.

Autojen moottorien suora lämmitysvaikutus on aika vähäistä. Joskus huomaa heikon lämpimän henkäyksen, kun kulkee jäteauton vierestä tai bussin perän ohi. Se ei tunnu enää muutaman metrin päässä.

Niin mutta autoja on satoja miljoonia...paahteessa ne tarvii usein juuri ACn.

Autoja onkin nyt 1,45 miljardia.

1.45 billion cars

Of the 1.45 billion cars currently on the world's roads, only about 80 million or seven per cent were built in the previous 12 months according to 2021 figures. – this was up about three per cent from the nine-year low of 78 million in 2020 due to the pandemic, but still well down from the 2018 peak of 97 million.