[URSA] Tähtitieteilijät löysivät massiivisimman tunnetun mustan aukon

[Uutisbotti]

Tähtitieteilijät löysivät massiivisimman tunnetun mustan aukon

Jättiläismäisellä mustalla aukolla on massaa 36 miljardin Auringon verran. Kohde on peräti 10 000 kertaa Linnunradan ytimessä olevaa aukkoa massiivisempi. Tutkijat ovat löytäneet supermassiivisen mustan aukon, jonka massa on lähellä teoreettista ylärajaa. Aukko sijaitsee yhdessä massiivisimmista tunnetuista galakseista.  Portsmouthin yliopistossa työskentelevän Thomas Collettin mukaan tämä 36 miljardin Auringon massainen kohde on todennäköisesti massiivisin tunnettu musta aukko. Täyttä varmuutta ei kuitenkaan ole.  “Useimmat muut mustien aukkojen massamittaukset ovat epäsuoria ja niihin liittyy melko suuria epävarmuuksia, joten emme varmuudella tiedä, mikä on kookkain. Uuden menetelmämme ansiosta meillä on kuitenkin paljon enemmän varmuutta tämän mustan aukon massasta",...

Lue alkuperäinen uutinen osoitteessa https://www.avaruus.fi//uutiset/tahdet- ... aukon.html

[Goswell]

Tähtitieteilijät löysivät massiivisimman tunnetun mustan aukon

Jättiläismäisellä mustalla aukolla on massaa 36 miljardin Auringon verran. Kohde on peräti 10 000 kertaa Linnunradan ytimessä olevaa aukkoa massiivisempi. Tutkijat ovat löytäneet supermassiivisen mustan aukon, jonka massa on lähellä teoreettista ylärajaa. Aukko sijaitsee yhdessä massiivisimmista tunnetuista galakseista.  Portsmouthin yliopistossa työskentelevän Thomas Collettin mukaan tämä 36 miljardin Auringon massainen kohde on todennäköisesti massiivisin tunnettu musta aukko. Täyttä varmuutta ei kuitenkaan ole.  “Useimmat muut mustien aukkojen massamittaukset ovat epäsuoria ja niihin liittyy melko suuria epävarmuuksia, joten emme varmuudella tiedä, mikä on kookkain. Uuden menetelmämme ansiosta meillä on kuitenkin paljon enemmän varmuutta tämän mustan aukon massasta",...

Lue alkuperäinen uutinen osoitteessa https://www.avaruus.fi//uutiset/tahdet- ... aukon.html

Sori, ihan pakko.

" jonka massa on lähellä teoreettista ylärajaa". Ei lähelläkään. Katsokaas kun tuo rajapinta mitä tapahtumahorisontiksi kutsutaan ja mikä määrittää mustan aukon näennäisen koon on muuttumaton ominaisuuksiltaan mustan aukon kokoon nähden. Ts tuossa kohdassa valonnopeus ei enään riitä pakenemiseen oli mustan aukon massa mitä hyvänsä.
Joku kuitenkin muuttuu ja se jokin on mustan aukon tapahtumahorisontin kaarevuus, mitä suurempi musta aukko, sen pienempi kaarevuus ja sen helpommin se saa tavaraa kitusiinsa.


Tähdet ja avaruus.

"Andrew King Leicesterin yliopistosta on laskenut ylärajan mustien aukkojen massalle.Useimpien galaksien ytimessä on supermassiivinen musta aukko. Aukkoja ympäröi kaasusta muodostuva kiekko. Tässä kertymäkiekoksi kutsutussa renkaassa kaasu menettää liike-energiaansa ja aloittaa putoamisensa kohti mustaa aukkoa.

Teoriassa musta aukko voi kasvaa niin suureksi, ettei vakaata kertymäkiekkoa pysty enää muodostumaan. Ilman kertymäkiekkoa musta aukko voi lisätä massaansa vain, jos tähti tai jokin muu kappale sattuu putoamaan siihen suoraan."

Kertymäkiekolla ei ole paskankaan merkitystä putoaako ainetta mustaan aukkoon vai ei koska vetovoima on siellä yhä.

[Neutroni]

Kertymäkiekolla ei ole paskankaan merkitystä putoaako ainetta mustaan aukkoon vai ei koska vetovoima on siellä yhä.

Kertymäkiekko on ratkaiseva siinä mitä mustaan aukkoon putoaa. Mustan aukon vetovoima ei ole sen erikoisempi kuin muilla kappaleilla. Se vetää kohti aukkoa, mutta jos ympärisön kappaleilla on sivusuuntaista nopeutta, ne putoavat ohi ja jäävät kiertoradoille. Kiertoradalla kappale putoaa koko ajan kohti keskuskappaletta, mutta liikkuu sivusuunnassa niin että menee aina ohi.

Kiertoradalla olevan aineen on jotenkin hävitettävä liike-energiaa, että se voisi pudota pienemmälle kiertoradalle ja ennen pitkää radalle, joka leikkaa tapahtumahorisontin. Muuten se kiertää radallaan jokseenkin ikuisesti. Energian menetys tapahtuu nimenomaan kertymäkiekossa, jossa aukkoa kiertävä aine leviää litteäksi rakenteeksi. Sisempänä oleva aine liikku nopeammin ja viskositeetti muuttaa liike-energiaa lämmöksi, joka säteilee pois. Kertymäkiekon säteily on se mekanismi millä mustat aukot ylipäätään nähdään. Hawkingin säteily on täysin mitätöntä ja kymmeniä kertaluokkia mittaustarkkuuden alapuolella.

[Goswell]

Kertymäkiekolla ei ole paskankaan merkitystä putoaako ainetta mustaan aukkoon vai ei koska vetovoima on siellä yhä.

Kertymäkiekko on ratkaiseva siinä mitä mustaan aukkoon putoaa. Mustan aukon vetovoima ei ole sen erikoisempi kuin muilla kappaleilla. Se vetää kohti aukkoa, mutta jos ympärisön kappaleilla on sivusuuntaista nopeutta, ne putoavat ohi ja jäävät kiertoradoille. Kiertoradalla kappale putoaa koko ajan kohti keskuskappaletta, mutta liikkuu sivusuunnassa niin että menee aina ohi.

Kiertoradalla olevan aineen on jotenkin hävitettävä liike-energiaa, että se voisi pudota pienemmälle kiertoradalle ja ennen pitkää radalle, joka leikkaa tapahtumahorisontin. Muuten se kiertää radallaan jokseenkin ikuisesti. Energian menetys tapahtuu nimenomaan kertymäkiekossa, jossa aukkoa kiertävä aine leviää litteäksi rakenteeksi. Sisempänä oleva aine liikku nopeammin ja viskositeetti muuttaa liike-energiaa lämmöksi, joka säteilee pois. Kertymäkiekon säteily on se mekanismi millä mustat aukot ylipäätään nähdään. Hawkingin säteily on täysin mitätöntä ja kymmeniä kertaluokkia mittaustarkkuuden alapuolella.

Kyllä, mutta mitä suurempi musta aukko, sen vähemmin se tapahtumahorisontti on kaareutunut, suurin musta aukko on kooltaan sellainen että aurinkokunta mahtuu montakertaa tapahtumahorisontin sisään vieri viereen, mikä nopeus vaadittaisiin jotta tuollaista mustaa aukkoa voisi kiertää lähellä pysyvästi, ei sellaista nopeutta ole. Pienen mustan aukon ympärillä voi roikkua pidempään kun sivuttaisnopeus on riittävä, kertymäkiekko syntyy juuri silloin, voiko tuollaisella jättiläisellä olla kertymäkiekkoa ollenkaan? Ei se koko ainakaan vaikeuta sinne putoamista vaan päinvastoin helpottaa.
Tapahtumahorisontissa on kuitenkin sama vetovoima kaiken kokoisilla mustilla aukoilla, valonnopeus ei riitä sen rajan takaa karkaamiseen.

[Neutroni]

Kyllä, mutta mitä suurempi musta aukko, sen vähemmin se tapahtumahorisontti on kaareutunut, suurin musta aukko on kooltaan sellainen että aurinkokunta mahtuu montakertaa tapahtumahorisontin sisään vieri viereen, mikä nopeus vaadittaisiin jotta tuollaista mustaa aukkoa voisi kiertää lähellä pysyvästi, ei sellaista nopeutta ole.

Nuo isot mustat aukot ovat galakseissaan mitättömiä pisteitä. Aurinkokunta on hyvin pieni verrattuna tähtien tyypillisiin etäisyyksiin. Tyypillinen galaksin materia, tähdet, kaasu- ja pölypilvet, omaavat helposti tarpeeksi liikemäärämomenttia välttääkseen putoamisen. Esim. oman galaksimme mustaan aukkoon ei putoa juuri mitään, kun kaikki vain kiertää ympäri. Sitten jos joku häiriö, vaikka kääpiögalaksin sulautuminen tai toisen galaksin lähiohitus muuttaa mustaa aukkoa kiertävien objektien ratoja, aukko voi aktivoitua.

[Goswell]

Kyllä, mutta mitä suurempi musta aukko, sen vähemmin se tapahtumahorisontti on kaareutunut, suurin musta aukko on kooltaan sellainen että aurinkokunta mahtuu montakertaa tapahtumahorisontin sisään vieri viereen, mikä nopeus vaadittaisiin jotta tuollaista mustaa aukkoa voisi kiertää lähellä pysyvästi, ei sellaista nopeutta ole.

Nuo isot mustat aukot ovat galakseissaan mitättömiä pisteitä. Aurinkokunta on hyvin pieni verrattuna tähtien tyypillisiin etäisyyksiin. Tyypillinen galaksin materia, tähdet, kaasu- ja pölypilvet, omaavat helposti tarpeeksi liikemäärämomenttia välttääkseen putoamisen. Esim. oman galaksimme mustaan aukkoon ei putoa juuri mitään, kun kaikki vain kiertää ympäri. Sitten jos joku häiriö, vaikka kääpiögalaksin sulautuminen tai toisen galaksin lähiohitus muuttaa mustaa aukkoa kiertävien objektien ratoja, aukko voi aktivoitua.

Jep. Tarpeeksi kaukana on leppoisaa, kun lähiympäristö on siivottu ei jää kuin ne kaukaisemmat. Eli mikään mustan aukon koossa ei estä sen koon kasvua toisin kuin tuo alussa mainittu tutkija väittää.

[Neutroni]

Jep. Tarpeeksi kaukana on leppoisaa, kun lähiympäristö on siivottu ei jää kuin ne kaukaisemmat. Eli mikään mustan aukon koossa ei estä sen koon kasvua toisin kuin tuo alussa mainittu tutkija väittää.

Ei kukaan väitä sitä mustan aukon fysiikan määräämäksi rajaksi vaan rajaksi, jonka mustien aukojen galaktinen ympäristö määrää. Luonnollisissa galakseissa ei ole mekanismeja, jotka voisivat johtaa mustien aukkojen kasvuun rajattoman suuriksi.

[Goswell]

Jep. Tarpeeksi kaukana on leppoisaa, kun lähiympäristö on siivottu ei jää kuin ne kaukaisemmat. Eli mikään mustan aukon koossa ei estä sen koon kasvua toisin kuin tuo alussa mainittu tutkija väittää.

Ei kukaan väitä sitä mustan aukon fysiikan määräämäksi rajaksi vaan rajaksi, jonka mustien aukojen galaktinen ympäristö määrää. Luonnollisissa galakseissa ei ole mekanismeja, jotka voisivat johtaa mustien aukkojen kasvuun rajattoman suuriksi.

Vähän kuulostaa että väittää.

Tieteen kuvalehdestä.

"Viimeaikaisten tutkimusten mukaan supermassiiviset mustat aukot tuskin kasvavat paljon suuremmiksi.

Syynä on se säteily, joka syntyy, kun musta aukko nielee ainetta ympäriltään.

Säteilypaineesta, joka tarkoittaa säteilyn poispäin työntävää vaikutusta, tulee niin suuri, että pöly ja kaasu liikkuvat niin kauas aukosta, ettei se pysty vangitsemaan niitä painovoimallaan.

Silloin musta aukko saavuttaa Eddingtonin rajan: massaa ei voi virrata sisään enempää, koska säteily puhaltaa sen ulos, ja kasvu lakkaa."

Tuo pätee pieniin mustiin aukkoihin ja vain kaasuun ja pölyyn, vaikutus on tuolloinkin vain tilapäinen, kun kertymäkiekkoa on syöty, säteilypaine heikkenee.
Lisäksi tulee muistaa että myös pimeämateria ja säteily kasvattaa sen massaa, hitaasti mutta varmasti.

[Neutroni]

Silloin musta aukko saavuttaa Eddingtonin rajan: massaa ei voi virrata sisään enempää, koska säteily puhaltaa sen ulos, ja kasvu lakkaa."

Tuo pätee pieniin mustiin aukkoihin ja vain kaasuun ja pölyyn, vaikutus on tuolloinkin vain tilapäinen, kun kertymäkiekkoa on syöty, säteilypaine heikkenee.

Tietenkin se pätee kaikkiin systeemeihin, missä gravitaatio ja säteilypaine kilpailevat. Ei isoilla mustilla aukoilla ole mitään erityistä tuon mekanismin estävää. Niiden kertymäkiekot ovat valtavia ja niissä vapautuvat energiat järjettömiä. Ja kun kertymäkiekko on puhallettu hajalle (laajemmille kiertoradoille tai lopullisesti ulos aukon vaikuspiiristä), niin sitten ei ole enää mitään mikä putoaa mustaan aukkoon. Aine menee aukkoon kertymäkiekon kautta.

Lisäksi tulee muistaa että myös pimeämateria ja säteily kasvattaa sen massaa, hitaasti mutta varmasti.

Tuollaiset ovat merkityksettömiä asioita maailmankaikkeuden iän aikaskaalassa. Pimeä aine on hyvin harvaa ja sillä ei ole säteilymekanismia, jolla mustaa aukkoa kiertävä aine voisi menettää energiaa ja pudota lähemmäs aukkoa. Ja säteilyn energiatiheys on mitättömän pieni.

Tietenkin jos aletaan spekuloimaan jollain googolin vuoden aikaskaaloilla (1E100), aukot voivat kerätä enemmänkin ainetta, pimeää ja tavallista, mutta se on hyvin perusteltu, että nykyisestä maailmankaikkeudesta ei pitäisi löytyä tuota suurempia mustia aukkoja. Jos löytyy, niin sitten aukkojen kehitystä kuvaavia teorioita pitää muuttaa.