Mikä soitin on mielestänne hauskin soittaa?

[ID10T]

Kyllä se on vetopasuuna nukkuvan korvan juuressa

[marjatta1]

Sukulaispoika oli hankkinut trumpetin ja yritin sitä soittaa ja en siitä kummoistakaan ääntä saanut aikaiseksi....muilla huoneessa olijoilla oli hauskaa...

[Tauko]

Pannaanpas vielä yksi rumpu coveri kehiin. Tuota kun tuota rumpalin toimintaa näkee koko biisin ajan niin sitä osaa arvostaa enemmän. Sillä kyllähän hyvä rumpukomppi tekee biisistä biisin!

On kaverilla kyllä kadehdittavan hieno setti kasassa. Mää joudun vetämään ihan vaan kahdella symbaalilla mutta hauskaa se on silti. Saa jotenkin päästellä höyryjä

Noitten rumpujen kanssa ja ainoa asia mikä kaduttaa on se että ei tullut aikaisemmin noita hommattua.

Kuopus on kanssa innostunut ihan täysin vaikka sillä onkin pääsoittimena huilu. Saa jo jonottaa vuoroaan että pääsee kannuttamaan.

Joo, mutta eikös rummuissakin ole pääasia se laatu eikä rumpujen määrä.

Jos sulla on bassorumpu, virveli ja haitsu niin muutahan ei oikeastaan rumpali tarvitse, eikö?

se on juurikin näin. Mulla ei vaan taito piisaa pelkästään noihin. Pari peltiä tarttis lisää mutta hyvä rumpali vetää uskomattoman hienoa settiä ihan minimaalisella kalustolla. En kuulu siihen sakkiin.

Omaa musiikkiharrastusta saattaa rasittaa, kun erehtyy katsomaan nuorten taitajien soittoa. Tekee mieli laittaa omat musakamat myyntiin.

Reipas rumpalityttö

Ja toinen kitaristi

[Neutroni]

Omaa musiikkiharrastusta saattaa rasittaa, kun erehtyy katsomaan nuorten taitajien soittoa. Tekee mieli laittaa omat musakamat myyntiin.

Se pätee kaikkiin harrastuksiin. Toisaalta on hieno katsoa, millaista jälkeä tulee kun homma vedetään aivan totaalisesti överiksi, mutta toisaalta sitten tietää, että omat harrastukset ovat ja pysyvät aina sen tason rinnalla nuubin sähläämisenä.

Hauskin soitin soittaa on ollut sähkömoottori. Muut ovat olleet pakkopullaa.

[Goswell]

Turpa.

[JMe1]

Ja toinen kitaristi

Uskomaton suoritus. Alkaa epäilemään jotakin oireyhtymää. Itsellä ei motoriikka taivu esimerkiksi pianon soittamiseen. Toinen ongelma on rytmi. Joskus huvikseni naputtelen molemmilla käsillä nojatuolin käsinojlle rumpusarjoja. Jotakin ti ti ti taa ti ti ja sen toistoa. Rytmi säilyy jonkun 5 - 10 kertaa, sen jälkeen alkaa tulla virheitä. Onko tälle selityksiä ?

[Justis]

Tossa kanssa hieno biisi, jossa hieno rumpukomppi, jossa cowbelliäkin sopivasti! (Tääkin on coveri!)

Hyvä draivi tossa biisissä!

On todella. Tuo lehmän kello tuo kyllä sellaisen soundin että alta pois. Yksi parhaista esimerkeistä on Twisted Sistersin legendaarinen We're not gonna take it.

[Justis]

Pannaanpas vielä yksi rumpu coveri kehiin. Tuota kun tuota rumpalin toimintaa näkee koko biisin ajan niin sitä osaa arvostaa enemmän. Sillä kyllähän hyvä rumpukomppi tekee biisistä biisin!

On kaverilla kyllä kadehdittavan hieno setti kasassa. Mää joudun vetämään ihan vaan kahdella symbaalilla mutta hauskaa se on silti. Saa jotenkin päästellä höyryjä

Noitten rumpujen kanssa ja ainoa asia mikä kaduttaa on se että ei tullut aikaisemmin noita hommattua.

Kuopus on kanssa innostunut ihan täysin vaikka sillä onkin pääsoittimena huilu. Saa jo jonottaa vuoroaan että pääsee kannuttamaan.

Joo, mutta eikös rummuissakin ole pääasia se laatu eikä rumpujen määrä.

Jos sulla on bassorumpu, virveli ja haitsu niin muutahan ei oikeastaan rumpali tarvitse, eikö?

se on juurikin näin. Mulla ei vaan taito piisaa pelkästään noihin. Pari peltiä tarttis lisää mutta hyvä rumpali vetää uskomattoman hienoa settiä ihan minimaalisella kalustolla. En kuulu siihen sakkiin.

Omaa musiikkiharrastusta saattaa rasittaa, kun erehtyy katsomaan nuorten taitajien soittoa. Tekee mieli laittaa omat musakamat myyntiin.

Reipas rumpalityttö

Ja toinen kitaristi

Ian Pace ja Ritchie Blackmorekin kalpenee kateudesta.

[Molli]

Nuorena tein yläasteen käsityö tunneilla sähköbasso, mutta pikkuveli lainasi sen kaverilleen, eikä hän pyynnöistä huolimatta palauttanut tuota. Voisin olla soitinseppä, jos olisin saanut numero ykkösen takaisin..

Soitin maailma on siitä outo, jotta lopulta vuosikymmenien jälkeen saatat yllättyä, mikä on korvia ja taitovaatimuksiltaan soittimesi!
Omakohtaisena kokemuksena, homma oli hauska.

Satuin joitain vuosia sitten huomaamaan, jotten vuosiin ole saanut synttärikakkua tai - lahjaa.. jälkimmäinen ajatus syntyi kun torifiillä oli myynnissä "jokuluuttu" 12-kielinen ... Oudon näköinen henkilö joka oli jo 21 vuotta ollut kiinni huuliharpussa ja kitarassa, mutta yhä edelleen soittamista..

Soitto Kontioniemeen paljasti, jotta myyjä oli moista paljolti näppäillytkin..

Posti toi moisen kevään kuluessa, soittimen ollessa surullisessa kunnossa ajattelin kunnostaa moisen ennen mikä meni keskelle syksystä, ja innoissani ostin toisen amerikkalaistyylisen... Että sain harjoitella ostetun kunnostamisen ajan..

Onhan tuo koettelus, kun setä-ikäisenä joutuu huomaamaan parin kuukauden harjoittelun jälkeen jotta

korvakaramelliä on mandoliini! ! !

KotoSuomessa on oikein mestaripelimanneja nimetty maniskan soittajista, https://kaustinen.net/mestaripelimannit/

Aivan käsittämätön sattumus, kuiten joudun välillä kertomaan itelle, "mandoliini, jäähylle", että saisin sormenpäät kitaralle, ja huuliharpun, harmonikan, soitolle ilta aikaa..

Mua, jopa pyydettiin mukaan bändiin, ja vastauksena oli "oho!?", kun totesin heti alkuun, "juu, jos saan kompata mandoliinilla".
Aivan tajuttoman koukutava soitin on mandoliini!

Niin, torifiin löytö oli 12-kielinen Landolan mandoliini, mikä on Makia Earnia Ballin hopea pintaisilla ohuimmalla mandoliini kielisarjalla..

[Purdue]

Tossa kanssa klassisia rumpujuttuja.








Kyllä ne vaan osas silloin aikoinaankin taikoa hienoja rumpuraitoja näihin biiseihin!

[Justis]

Nuorena tein yläasteen käsityö tunneilla sähköbasso, mutta pikkuveli lainasi sen kaverilleen, eikä hän pyynnöistä huolimatta palauttanut tuota. Voisin olla soitinseppä, jos olisin saanut numero ykkösen takaisin..

Soitin maailma on siitä outo, jotta lopulta vuosikymmenien jälkeen saatat yllättyä, mikä on korvia ja taitovaatimuksiltaan soittimesi!
Omakohtaisena kokemuksena, homma oli hauska.

Satuin joitain vuosia sitten huomaamaan, jotten vuosiin ole saanut synttärikakkua tai - lahjaa.. jälkimmäinen ajatus syntyi kun torifiillä oli myynnissä "jokuluuttu" 12-kielinen ... Oudon näköinen henkilö joka oli jo 21 vuotta ollut kiinni huuliharpussa ja kitarassa, mutta yhä edelleen soittamista..

Soitto Kontioniemeen paljasti, jotta myyjä oli moista paljolti näppäillytkin..

Posti toi moisen kevään kuluessa, soittimen ollessa surullisessa kunnossa ajattelin kunnostaa moisen ennen mikä meni keskelle syksystä, ja innoissani ostin toisen amerikkalaistyylisen... Että sain harjoitella ostetun kunnostamisen ajan..

Onhan tuo koettelus, kun setä-ikäisenä joutuu huomaamaan parin kuukauden harjoittelun jälkeen jotta

korvakaramelliä on mandoliini! ! !

KotoSuomessa on oikein mestaripelimanneja nimetty maniskan soittajista, https://kaustinen.net/mestaripelimannit/

Aivan käsittämätön sattumus, kuiten joudun välillä kertomaan itelle, "mandoliini, jäähylle", että saisin sormenpäät kitaralle, ja huuliharpun, harmonikan, soitolle ilta aikaa..

Mua, jopa pyydettiin mukaan bändiin, ja vastauksena oli "oho!?", kun totesin heti alkuun, "juu, jos saan kompata mandoliinilla".
Aivan tajuttoman koukutava soitin on mandoliini!

Niin, torifiin löytö oli 12-kielinen Landolan mandoliini, mikä on Makia Earnia Ballin hopea pintaisilla ohuimmalla mandoliini kielisarjalla..

Mandoliini on hieno soitin jossa on se omalaatuinen soundinsa. Ja perkeleen vaikea soittaa tällaiselle nakkisormelle. Tuossa tulee hyvin esiin se mandoliinin soundi, eikä tietysti muutenkaan ole mikään huono esitys kun asialla on Agents.


Isä-vainaalla oli absoluuttinen sävelkorva ja osasi sitten vittuilla vaikka kilometrin päästä kun soitit yhdenkin virheellisen nuotin. Saattoi olla osansa silläkin että siirryin sitten tuolle rytmipuolelle niin ei tarvinnut sitä vittuilua kuunnella. No bassoa kun soitin yleensä ensimmäinen toteamus häneltä oli että viritä se bassos. Rummut sai virittää niin kuin itse halusi.

[Molli]

...ite oon hieman isokokosempi, nakkisormet on laiskuuden selitys, muuta ku veivaa alkukuukausia harjoitteita niin sormet löytää sijansa mandoliini ahtaalla otelaudalla paikkansa..

Sitkeyden kertomana oli muuan viikon radiossa, paaperon selittäessä, jotta kaksi vuotta meni, kunnes sormet alkoi löytää sijansa harmonikalla.. ja hän kuulosti ikämieheltä..

Muuta kuin aloittamaan! Soittimella, joka viehättää.

[Justis]

...ite oon hieman isokokosempi, nakkisormet on laiskuuden selitys, muuta ku veivaa alkukuukausia harjoitteita niin sormet löytää sijansa mandoliini ahtaalla otelaudalla paikkansa..

Sitkeyden kertomana oli muuan viikon radiossa, paaperon selittäessä, jotta kaksi vuotta meni, kunnes sormet alkoi löytää sijansa harmonikalla.. ja hän kuulosti ikämieheltä..

Muuta kuin aloittamaan! Soittimella, joka viehättää.

Toi on kyllä ihan totta. Kärsivällisyys ei ole ollut koskaan parhaita puoliani ja saattoi sittemmin sen isäukonkin kärsivällisyys ja kritiikki vaikuttaa. Ja kun se palaute tuli sitten heti eikä todellakaan aina kannustavasti. No sieltä rytmiryhmästä löysin oman musikaalisen kotini kun se absoluuttinen sävelkorva puuttui. Se vaan sitten jäi unholaan 30 vuodeksi ja nuotitkin olen jo oikeastaan unohtanut.

Äijä oli ihan niitä mestaripelimanneja sen hanurinsa kanssa. Yli 7000 keikkaa ehti vetäistä ennenkuin kuolo korjasi. Siinä sivussa opetti sitten varmaan pari tusinaa muutakin ihan hyvää hanuristia. Joskus 80-luvulla oltiin timpeerammassa jotain hirsimökkiä ja siellä piti sitten siihen aikaan ihan vasaralla naulata ja lekalla paukuttaa hirret ja laudat paikoilleen. Lauantaina oltiin vielä töissä klo 14 asti ja illalla olisi sitten keikka alkaen klo 21. Ja vielä kaikki kamatkin piti roudata itse. Iltapäivällä sitten pienet treenit iltaa varten ja ukko tuumasi että ei varmaankaan tule mikään huippuesitys kun sormet on kuin nippu kyrpiä sen viikon vasaroimisen jäljiltä.

[Purdue]

Nuorena tein yläasteen käsityö tunneilla sähköbasso, mutta pikkuveli lainasi sen kaverilleen, eikä hän pyynnöistä huolimatta palauttanut tuota. Voisin olla soitinseppä, jos olisin saanut numero ykkösen takaisin..

"Numero ykkösen"... Oletkos paljonkin soittimia rakennellut?

Itse en ole koskaan soittimia valmistanut, mutta siskon poika tai nuori mieshän hän jo on, niin soittaa bassoa ja häntä rupesi kiinnostamaan myös sähkökitara. Tossa toissa talvena piruuttani tilasin hänelle Thomannilta sellaisen halvan Telecaster rakennus sarjan. Helppo homma kasata vaan ja se sai mun ohjeilla sen kasattua, säädettyä kaulat, intonaatiot, kielten korkeudet ja niin edespäin.

Olen kyllä nähnyt kitaran ja sitä koskenutkin, mutta en ole soittanut sillä vahvarin kautta. Mutta hyvältä näyttää.


Suomessahan taitaa olla kanssa jonkinlaista kitaranvalmistus perinnettä ja sitä pystyy täällä opiskelemaankin jossakin kansanopistossa (en nyt muista nimeä).

Mielenkiintoista puuhaa, joka varmasti vaatii tarkkuutta ja kärsivällisyyttä, jos siis meinaa rakennella soittimen ihan kokonaan alusta lähtien itse ilman valmiita puuosia tms.

[Brainwashed]

Ilokseni huomaan, näinä järkyttävinä sateenkaariaikona kun eletään, että kukaan ei ole vielä maininnut nahkafagottia hauskimmaksi soittimekseen.