Vetyautojen uusi tuleminen?

[Vonnegut]

Eikö täällä ole edes yhtään sähköautoa käyttävää?

Ei helvetti teidän tietämättömyyttä. Minäkin latasin autoani ihan tavallisesta shukosta viimeksi eilen eikä vilkkunut muu valo kun se laturin ja auton merkkivalo että lataus käynnissä.

Käsittämätöntä urpoilua teidän kanssa.Ei tää ainakaan luonnontiedepalsta näytä olevan.

Juu, tavallisesta pistokkeesta autot lataavat yleensä noin 1,5kW teholla. Onnistuu kyllä rauhalliselta kuskilta. Esim. 45kWh lataus siis kestäisi Paavolan opein 30 tuntia. Vastaa kulutuksena sitä että sähkölämmitin olisi jatkuvasti päällä. Vanhojen talojen lämmitystollpien sulakkeet napsuvat jos useampi auto lataa tuolla teholla.

[Neutroni]

Käsittämätöntä urpoilua teidän kanssa.Ei tää ainakaan luonnontiedepalsta näytä olevan.

Moderaatiosta päivää. Vähän vähemmän suunsoittoa muille kirjoittajille, kiitos.

[oksidaani]

Eiköhän vedyn "satunnaistuotantoonkin" vielä joku päivä löydetä edullinen tapa, millä vetyä sitten saadaan edullisesti teollisuuden tarpeisiin. Tiedä vaikka toimisi tilojen lämmityksessä ja kokkailussakin, vaikka suurimmalle osalle sähkö on mukavampi vaihtoehto. Ilmeisesti vedyn saisi kulkemaan muoviputkessa, kunhan vain varmistetaan, että putken seinämän läpi haihtuva kaasu tuulettuu taivaalle luotettavasti ja varmasti. Osa muoveista kun kuulemma ei vedystä haurastu. Sisätiloissa sitten vaan vetyputkiremontti määräajoin muiden putkiremonttien tapaan.

Taannoin paljastui jonkun tekoälyn kanssa keskustellessani, että fluori tuottaisi rakettipolttoaineena vielä vetyäkin paremman ominaisimpulssin, mutta on vain turhan haastava aine nykytekniikalle. Joskus viime vuosisadalla tuota on tutkittu. Jännää etten muista fysiikantunneilta moista kerrotun.

[Vonnegut]

Fluori onkin äärimmäinen hapetin :

[rellu]

Yleensä taloyhtiöön tuleva johto ei kestä sähköauton tai sähköautojen latausasemia.

Näin on monissa taloyhtiöissä. Lataaminen parkkipaikan rasiasta on samasta syystä ongelmallista. Meillä sisätilanlämppärien maksimi rajoitettiin 1 600 W:iin, koska syöttö ei olisi kestänyt sulakkeiden kasvattamista. Sähköauton latausta rajoittaisi myös se, että tolpissa on 2 h:n ajastimet. Siinä ajassa ei kymppiampeerisen tapin takaa paljoa kilowattitunteja siirrellä.

Käsittämätöntä urpoilua teidän kanssa.Ei tää ainakaan luonnontiedepalsta näytä olevan.

Mitä sähköön tulee, niin Paavolan sähköoppi tuli aikanaan luetuksi. Aivan kaikki ei ole vielä unohtunut. "Kaksi lankaa lamppu, monta lankaa moottori"

Kivasti siirsit keskutelun taas pois vedystä kun sinulle tarjottiin muutama fakta näistä Toyotan kapseleista. Jotka sinänsä ovat hyvä esimerkki siitä millaiset ovat vetytalouden haasteet. Saadaan 5 kg komposiittisylinteristä käyttöön vähän päälle 3 kwh, se on semmoset 10-15 km rangea. Siinähän niitä sitten vahdellaan jakeluasemalla kymmenittäin että päästään jonnekin.

----
Joka helvetin tavallisesta sähköpistorasiasta voi sähköautoja ladata sillä kapasiteetilla kun mitä ne kestävät eikä tarvita mitään investointeja muuta kun johto joka rajoittaa sitä virtaa (tai alajakokeskuksen kuormanhallinta). Tällainen johto tulee yleensä sähköauton mukana kun sen ostaa (itsellä pistokehybridissä on sellainen joka rajoittaa latausvirran 8 tai 10 A joten voi ladata 10 A sulakkeen alta). 1-vaihe kotirasiat ovat yleensä 10 tai 16 A, ja 16 A sulakkeella tulee jo 3,6 kw jos ei muuta kuormaa ole.

En tiedä "Paavolan sähköopista" mutta ilmeisesti ei ihan viime vuosikymmeniltä ole kun esimerkiksi sellainen termi kun "kuormanhallinta" näkyy olevan täysin tuntematon käsite.

Lämmitystolpissa on yleensä ajastimet ja niiden teho on tarkoituksella rajoitettu, eivät ne edes ole mitään tavallisia pistorasioita. Suurin syy rajoitukseen on kuitenkin ettei tarvita juurikaan kuormanhallintaa ja se, että lämmityssähköstä ei yleensä makseta erikseen vaan se sisältyy tolpan kuukausimaksuun. Joku 2 tuntia riittää hyvin auton lämmittämiseen pakkasaamuinakin, joten enempää sähköä ei siihen tarvitakaan. (On muuten tullut vastaan sellaisiakin tapauksia että vanhoja ajastimia on tulitikulla kiilattu pysyvästi päälle ja näin saatu sähkäriä ladattua koko yö.)

Lämmitystolppia voidaan vaihtaa latausasemiksi, yleensä schuko tai type2 riippuen siitä paljonko maksimitehoa on saatavissa. Se taas riippuu kuormanhallinnasta ja syöttökaapeleiden (tolppakenttä ja viime kädessä tietty talon liittymä) kapasiteetista. Kuormanhallinta sitten rajoittaa tarvittaessa lataustehoa jos kaapeloinnin kapasiteetti uhkaa ylittyä.

Suuri syy latausasemiin on se että sähkö pitää pystyä mittaamaan ja laskuttamaan ja kuormaa pitää pystyä hallitsemaan jotta lataus saadaan aina niin nopeaksi kun kapasitetti sallii. Jos näillä ei ole väliä ja 3,6 kw (tai mitä nyt tarjolla onkin) nopeus riittää (yleensä riittää, keskimäärin autot seisovat paikallaan yli 90 % ajasta) voi latauksen hoitaa ihan hyvin tavallisesta rasiasta aina. Sellaisesta, mitä ympäri maailmaa on miljardeja.

Täällä hehkutellaan vetyautoja sun muuta vaikka ihan perusasiatkin näyttää olevan hukassa.

[rellu]

Eiköhän vedyn "satunnaistuotantoonkin" vielä joku päivä löydetä edullinen tapa, millä vetyä sitten saadaan edullisesti teollisuuden tarpeisiin. Tiedä vaikka toimisi tilojen lämmityksessä ja kokkailussakin, vaikka suurimmalle osalle sähkö on mukavampi vaihtoehto. Ilmeisesti vedyn saisi kulkemaan muoviputkessa, kunhan vain varmistetaan, että putken seinämän läpi haihtuva kaasu tuulettuu taivaalle luotettavasti ja varmasti. Osa muoveista kun kuulemma ei vedystä haurastu. Sisätiloissa sitten vaan vetyputkiremontti määräajoin muiden putkiremonttien tapaan.

Taannoin paljastui jonkun tekoälyn kanssa keskustellessani, että fluori tuottaisi rakettipolttoaineena vielä vetyäkin paremman ominaisimpulssin, mutta on vain turhan haastava aine nykytekniikalle. Joskus viime vuosisadalla tuota on tutkittu. Jännää etten muista fysiikantunneilta moista kerrotun.

Ei vedyn tuottaminen sinänsä ole kovin kallista. Elektrolyysi on aika yksinkertainen ja taitaa juutubestakin löytyä näitä vedyntekovideoita. Olen joskus nähnyt sellaisen pienen vekottimen jossa oli aurinkopaneeli, elektrpolyysiallas ja sitten pieni poltin, joka silloin tällöin poltteli eletrolyysin tuottamaa vetyä.

Ongelma vedyn kanssa on nimen omaan sen varastointi ja kuljetus. Kun koko vetytalouden perusidea on hyödyntää satunnaisesti käytössä olevaa tuurisähköä, ovat varastointi ja kuljetus ne kaikkein olennaisimmat tarpeet. Eikä juuri vetyä vaikeampaa (maailman kevein alkuaine ja erittäin räjähdysherkkä) varastoitavaa ja kuljetettavaa olekaan.

[Märkäruuti]

Kivasti siirsit keskutelun taas pois vedystä kun sinulle tarjottiin muutama fakta näistä Toyotan kapseleista.

Vastasin väitteeseesi sähköauton latauksesta miljardeista pistorasioista, en vetytankeista.
Sitten alat itse selittää ummet ja lammet Aku Ankka tason tietoa sähkötekniikasta.

[oksidaani]

Eiköhän vedyn "satunnaistuotantoonkin" vielä joku päivä löydetä edullinen tapa, millä vetyä sitten saadaan edullisesti teollisuuden tarpeisiin. Tiedä vaikka toimisi tilojen lämmityksessä ja kokkailussakin, vaikka suurimmalle osalle sähkö on mukavampi vaihtoehto. Ilmeisesti vedyn saisi kulkemaan muoviputkessa, kunhan vain varmistetaan, että putken seinämän läpi haihtuva kaasu tuulettuu taivaalle luotettavasti ja varmasti. Osa muoveista kun kuulemma ei vedystä haurastu. Sisätiloissa sitten vaan vetyputkiremontti määräajoin muiden putkiremonttien tapaan.

Taannoin paljastui jonkun tekoälyn kanssa keskustellessani, että fluori tuottaisi rakettipolttoaineena vielä vetyäkin paremman ominaisimpulssin, mutta on vain turhan haastava aine nykytekniikalle. Joskus viime vuosisadalla tuota on tutkittu. Jännää etten muista fysiikantunneilta moista kerrotun.

Ei vedyn tuottaminen sinänsä ole kovin kallista. Elektrolyysi on aika yksinkertainen ja taitaa juutubestakin löytyä näitä vedyntekovideoita. Olen joskus nähnyt sellaisen pienen vekottimen jossa oli aurinkopaneeli, elektrpolyysiallas ja sitten pieni poltin, joka silloin tällöin poltteli eletrolyysin tuottamaa vetyä.

Ongelma vedyn kanssa on nimen omaan sen varastointi ja kuljetus. Kun koko vetytalouden perusidea on hyödyntää satunnaisesti käytössä olevaa tuurisähköä, ovat varastointi ja kuljetus ne kaikkein olennaisimmat tarpeet. Eikä juuri vetyä vaikeampaa (maailman kevein alkuaine ja erittäin räjähdysherkkä) varastoitavaa ja kuljetettavaa olekaan.

Nykyisellään vihreä vety maksaa noin 4–8 euroa per kilo kun taas fossiilisista erotettua vetyä saa euron–parin kilohintaan. Näköpiirissä on että vihreää vetyä saisi noin kolmen euron kilohintaan. Ei kai siirtoverkon rakentamisessa ole muuta ongelmaa kuin poliittinen epävarmuus, jotta tuleeko se stoppi fossiiliselle vedylle tarpeeksi nopeasti. Teollisuudessa vetyä on siirretty ja käytetty pitkään, siksihän se noin halpaa onkin. Kuluttaja-asiakkaat ja pienet yritykset ovat sitten asia erikseen, kun sähkö on pikkuhiljaa syrjäyttänyt ja syrjäyttämässä edelleen perinteistä kaasua eikä sen kuljettamiseen tarkoitettu putkisto pumppuineen sovellu puhtaan vedyn kuljettamiseen. Vedyn säilönnän haasteet kuluttajapäässä ja autoissa täällä jo onkin käsitelty.

[rellu]

Kivasti siirsit keskutelun taas pois vedystä kun sinulle tarjottiin muutama fakta näistä Toyotan kapseleista.

Vastasin väitteeseesi sähköauton latauksesta miljardeista pistorasioista, en vetytankeista.
Sitten alat itse selittää ummet ja lammet Aku Ankka tason tietoa sähkötekniikasta.

Pakko selittää kun et tunnu siitä mitään tietävän. Et tiennyt edes sitä että tavallisesta pistorasiasta voi ihan hyvin ladata sähköautoja. Jos tunnet sähköoppia niin todella hyvä olet tietosi piilottamaan. Ihmetyttää vain miksi niin teet.

Mutta nyt tiedät vedystä sen verran että ymmärrät ettei vetytaloudessa ole mitään järkeä ja tiedät myös miksi.

Tai jos et ymmärrä niin ainakaan et halua aiheesta näköjään juttua jatkaa. Mikä tolla tietämyksellä onkin paras vaihtoehto.

[rellu]

Eiköhän vedyn "satunnaistuotantoonkin" vielä joku päivä löydetä edullinen tapa, millä vetyä sitten saadaan edullisesti teollisuuden tarpeisiin. Tiedä vaikka toimisi tilojen lämmityksessä ja kokkailussakin, vaikka suurimmalle osalle sähkö on mukavampi vaihtoehto. Ilmeisesti vedyn saisi kulkemaan muoviputkessa, kunhan vain varmistetaan, että putken seinämän läpi haihtuva kaasu tuulettuu taivaalle luotettavasti ja varmasti. Osa muoveista kun kuulemma ei vedystä haurastu. Sisätiloissa sitten vaan vetyputkiremontti määräajoin muiden putkiremonttien tapaan.

Taannoin paljastui jonkun tekoälyn kanssa keskustellessani, että fluori tuottaisi rakettipolttoaineena vielä vetyäkin paremman ominaisimpulssin, mutta on vain turhan haastava aine nykytekniikalle. Joskus viime vuosisadalla tuota on tutkittu. Jännää etten muista fysiikantunneilta moista kerrotun.

Ei vedyn tuottaminen sinänsä ole kovin kallista. Elektrolyysi on aika yksinkertainen ja taitaa juutubestakin löytyä näitä vedyntekovideoita. Olen joskus nähnyt sellaisen pienen vekottimen jossa oli aurinkopaneeli, elektrpolyysiallas ja sitten pieni poltin, joka silloin tällöin poltteli eletrolyysin tuottamaa vetyä.

Ongelma vedyn kanssa on nimen omaan sen varastointi ja kuljetus. Kun koko vetytalouden perusidea on hyödyntää satunnaisesti käytössä olevaa tuurisähköä, ovat varastointi ja kuljetus ne kaikkein olennaisimmat tarpeet. Eikä juuri vetyä vaikeampaa (maailman kevein alkuaine ja erittäin räjähdysherkkä) varastoitavaa ja kuljetettavaa olekaan.

Nykyisellään vihreä vety maksaa noin 4–8 euroa per kilo kun taas fossiilisista erotettua vetyä saa euron–parin kilohintaan. Näköpiirissä on että vihreää vetyä saisi noin kolmen euron kilohintaan. Ei kai siirtoverkon rakentamisessa ole muuta ongelmaa kuin poliittinen epävarmuus, jotta tuleeko se stoppi fossiiliselle vedylle tarpeeksi nopeasti. Teollisuudessa vetyä on siirretty ja käytetty pitkään, siksihän se noin halpaa onkin. Kuluttaja-asiakkaat ja pienet yritykset ovat sitten asia erikseen, kun sähkö on pikkuhiljaa syrjäyttänyt ja syrjäyttämässä edelleen perinteistä kaasua eikä sen kuljettamiseen tarkoitettu putkisto pumppuineen sovellu puhtaan vedyn kuljettamiseen. Vedyn säilönnän haasteet kuluttajapäässä ja autoissa täällä jo onkin käsitelty.

Ongelma on raha. Vetyputki maksaa 2-3 -kertaisesti sen mitä maakaasuputki. Säiliöiden hinta on 5-10 -kertainen ja nesteyttämiseen tarvitaan 30-40 % vedyn sisältämästä energiasta. Jos siirrytään suurimittaiseen vetytalouteen esim. Suomessa olen nähnyt arvioita 10-20 mrd koknaishinnasta vetyinfralle. Vain siksi että saataisiin tuurivoiman ylikapasiteettia käytettyä johonkin. Halvemmaksi tulee vaan purkaa ne ylimääräset propellit. Ja tehdä johonkin ehkä tarvittava vetykin ympäristöystävällisesti höyryelektrolyysillä siihen tarkoitukseen rakennetussa ydinvoimalassa.

Jos nyt välttämättä halutaan tuurisähköllä vetyä tuottaa niin halvempaa on myös tehdä siitä saman tien hiilivetyä ja käyttää siten kuten hiilivetyjä on käytetty jo 150 vuotta. Hiilivedyn jakelukin on vakiintunutta toimintaa ja siihen on infra olemassa.

[Märkäruuti]

Pakko selittää kun et tunnu siitä mitään tietävän. Et tiennyt edes sitä että tavallisesta pistorasiasta voi ihan hyvin ladata sähköautoja.

Älä jaksa jauhaa paskaa. Tiedän varmasti sähkötekniikasta sen mitä sinäkin ja luultavasti vähän enemmänkin. Väitit, että sähköauton lataamiseen soveltuvia sähköpisteitä on miljardeja, ja siitä on realismi kaukana. Parkkipaikallamme on nelisenkymmentä pistorasiaa, mutta ei niillä sähköautoja saa ladata.

[Näinon0070]

Pakko selittää kun et tunnu siitä mitään tietävän. Et tiennyt edes sitä että tavallisesta pistorasiasta voi ihan hyvin ladata sähköautoja.

Älä jaksa jauhaa paskaa. Tiedän varmasti sähkötekniikasta sen mitä sinäkin ja luultavasti vähän enemmänkin. Väitit, että sähköauton lataamiseen soveltuvia sähköpisteitä on miljardeja, ja siitä on realismi kaukana. Parkkipaikallamme on nelisenkymmentä pistorasiaa, mutta ei niillä sähköautoja saa ladata.

Ei tietenkään kaikilla onnistu, mutta monella onnistuu
Meillä pari sähkäriä säästää kulkemisessa 2500€/ vuosi. Enkä näe mitään tarvetta diesliin tai bensa vehkeisiin edes hybrideihin. Tuli 10 vuotta ladattavalla hybridillä liikuttua, ja aina harmitti lyhyt sähköinen toimintamatka.

[oksidaani]

Eiköhän vedyn "satunnaistuotantoonkin" vielä joku päivä löydetä edullinen tapa, millä vetyä sitten saadaan edullisesti teollisuuden tarpeisiin. Tiedä vaikka toimisi tilojen lämmityksessä ja kokkailussakin, vaikka suurimmalle osalle sähkö on mukavampi vaihtoehto. Ilmeisesti vedyn saisi kulkemaan muoviputkessa, kunhan vain varmistetaan, että putken seinämän läpi haihtuva kaasu tuulettuu taivaalle luotettavasti ja varmasti. Osa muoveista kun kuulemma ei vedystä haurastu. Sisätiloissa sitten vaan vetyputkiremontti määräajoin muiden putkiremonttien tapaan.

Taannoin paljastui jonkun tekoälyn kanssa keskustellessani, että fluori tuottaisi rakettipolttoaineena vielä vetyäkin paremman ominaisimpulssin, mutta on vain turhan haastava aine nykytekniikalle. Joskus viime vuosisadalla tuota on tutkittu. Jännää etten muista fysiikantunneilta moista kerrotun.

Ei vedyn tuottaminen sinänsä ole kovin kallista. Elektrolyysi on aika yksinkertainen ja taitaa juutubestakin löytyä näitä vedyntekovideoita. Olen joskus nähnyt sellaisen pienen vekottimen jossa oli aurinkopaneeli, elektrpolyysiallas ja sitten pieni poltin, joka silloin tällöin poltteli eletrolyysin tuottamaa vetyä.

Ongelma vedyn kanssa on nimen omaan sen varastointi ja kuljetus. Kun koko vetytalouden perusidea on hyödyntää satunnaisesti käytössä olevaa tuurisähköä, ovat varastointi ja kuljetus ne kaikkein olennaisimmat tarpeet. Eikä juuri vetyä vaikeampaa (maailman kevein alkuaine ja erittäin räjähdysherkkä) varastoitavaa ja kuljetettavaa olekaan.

Nykyisellään vihreä vety maksaa noin 4–8 euroa per kilo kun taas fossiilisista erotettua vetyä saa euron–parin kilohintaan. Näköpiirissä on että vihreää vetyä saisi noin kolmen euron kilohintaan. Ei kai siirtoverkon rakentamisessa ole muuta ongelmaa kuin poliittinen epävarmuus, jotta tuleeko se stoppi fossiiliselle vedylle tarpeeksi nopeasti. Teollisuudessa vetyä on siirretty ja käytetty pitkään, siksihän se noin halpaa onkin. Kuluttaja-asiakkaat ja pienet yritykset ovat sitten asia erikseen, kun sähkö on pikkuhiljaa syrjäyttänyt ja syrjäyttämässä edelleen perinteistä kaasua eikä sen kuljettamiseen tarkoitettu putkisto pumppuineen sovellu puhtaan vedyn kuljettamiseen. Vedyn säilönnän haasteet kuluttajapäässä ja autoissa täällä jo onkin käsitelty.

Ongelma on raha. Vetyputki maksaa 2-3 -kertaisesti sen mitä maakaasuputki. Säiliöiden hinta on 5-10 -kertainen ja nesteyttämiseen tarvitaan 30-40 % vedyn sisältämästä energiasta. Jos siirrytään suurimittaiseen vetytalouteen esim. Suomessa olen nähnyt arvioita 10-20 mrd koknaishinnasta vetyinfralle. Vain siksi että saataisiin tuurivoiman ylikapasiteettia käytettyä johonkin. Halvemmaksi tulee vaan purkaa ne ylimääräset propellit. Ja tehdä johonkin ehkä tarvittava vetykin ympäristöystävällisesti höyryelektrolyysillä siihen tarkoitukseen rakennetussa ydinvoimalassa.

Jos nyt välttämättä halutaan tuurisähköllä vetyä tuottaa niin halvempaa on myös tehdä siitä saman tien hiilivetyä ja käyttää siten kuten hiilivetyjä on käytetty jo 150 vuotta. Hiilivedyn jakelukin on vakiintunutta toimintaa ja siihen on infra olemassa.

Toki, ja siksipä en usko, että vedyn tuottamista fossiilisista lähtöaineista kielletään ihan lähiaikoina. Vedyn tuotanto- ja siirtoteknologiaa kehitetään kuitenkin koko ajan, joten jossain vaiheessa fossiilisen ja vihreän vedyn hinnat kohtaavat, ja siihen mennessä todennäköisesti siirto ja säilytyskin on saatu reippaasti nykyistä edullisemmaksi.

[Märkäruuti]

Ei tietenkään kaikilla onnistu, mutta monella onnistuu

Joo, onnistuu se normaalista pistorasiastakin. Pääseehän Pappa-Tunturillakin Hesasta Rovaniemelle. Onko se käytännöllistä, niin se vähän riippuu...

[rellu]

Pakko selittää kun et tunnu siitä mitään tietävän. Et tiennyt edes sitä että tavallisesta pistorasiasta voi ihan hyvin ladata sähköautoja.

Älä jaksa jauhaa paskaa. Tiedän varmasti sähkötekniikasta sen mitä sinäkin ja luultavasti vähän enemmänkin. Väitit, että sähköauton lataamiseen soveltuvia sähköpisteitä on miljardeja, ja siitä on realismi kaukana. Parkkipaikallamme on nelisenkymmentä pistorasiaa, mutta ei niillä sähköautoja saa ladata.

"Saa" ja "voi" ovat eri asioita.

Parkkipaikkanne pistoriasiat eivät ole tavallisia koska niissä on keinotekoisesti rajoitettu sähkön saantia sekä alle kaapelin välityskyvyn että ajallisesti. Maailmassa on muutama miljardi pistorasiaa jossa näin ei ole tehty vaan virtaa rajoittaa vain sulakkeen koko. Asi joka hoidetaan jokaisen ladattavan auton mukana tulvalla vakiovarusteella, latauskaapelilla (tai jos ei tule, kaapelin voi ostaa muutamalla kympillä).

Minkä helvetin takia tällaisestäkin aivan perusasiasta jaksat jankata kun aivan hyvin tiedät minun olevan oikeassa?