Moneen junaan

[Vonnegut]

Olen kyllä sitä mieltä että pallomaista puristusta ei välttämättä tarvita aineen rakenteen romahduttamiseen. Riittää kun ainetta kiihdytetään tarpeeksi rivakasti niin aine litistyy kasaan ja aineen rakenne romahtaa lopulta mustaksi aukoksi.

[Neutroni]

Olen kyllä sitä mieltä että pallomaista puristusta ei välttämättä tarvita aineen rakenteen romahduttamiseen. Riittää kun ainetta kiihdytetään tarpeeksi rivakasti niin aine litistyy kasaan ja aineen rakenne romahtaa lopulta mustaksi aukoksi.

Mikä sitten on "tarpeeksi rivakasti" ja miten sellaisen rivakkuuden voi saavuttaa maailmassa, jossa valon nopeutta ei voi mikään ylittää. Varmaan voi spekuloida, että jos ampuisi jonkin asteroidin ultrarelativistisella nopeudella romahtamaisillaan olevan neutronitähden kylkeen, shokkiaalto voisi käynnistää romahduksen, mutta "junan" kokoisen objektin romauttaminen mustaksi aukoksi kylkeen potkaisemalla ei taida onnistua näiden luonnonlakien vallitessa. Scwartzchildin säde junan kokoiselle kappaleelle on kuitenkin paljon protonia pienempi ja jos sen liiskaa levyksi sen kokoiselle alueelle riittää keskimäärin mitättömän pieni murto-osa yhdestä hiukkasesta. Ja jos yhden hiukkasen musta aukko sattuisikin muodostumaan, Hawkingin säteily hajottaa sen noin Planckin ajan kuluessa eikä kukaan huomaa mitään.

[Wiesti]

Kyllä minä arvekinkin että tästä tulee tämmöinen sotku kun en malta olla tarpeeksi täsmällinen

Kaksi junaa kulkee samaan suuntaan vierekkäisillä raiteilla. Mittaaminen aloitetaan kun ne ovat rinnakkain eli pisteessä nolla (0). Juna numero yksi (1) etenee tasaisella nopeudella 100 km/h. Pisteessä nolla (0) myös junan kaksi (2) nopeus on 100 km/h.

Mikä on junan kaksi (2) kiihtyvyys jotta se pystyy pitämään tasaisesti liikkuvaan junaan yksi (1) saman etäisyyden kuin mikä syntyy koko ajan junan yksi ja (1) lähtöpaikan nolla (0) välille? Ja miten se lasketaan?

Lieköhän vieläkään oikein...

Tuo on jo parempi. Nyt siis meillä on juna1, jonka nopeus v1(t) = 100 km/h (vakio). Sen ja lähtöpisteen välinen etäisyys d1(t) = v1 * t.

Juna viittaa 1-ulotteiseen geometriaan, vaikka ei olettaisikaan kaikkia fysiikan lakeja. Junalla 2, jonka paikkaa suhteessa origoon merkitään d2(t), on siis 2 mahdollisuutta. Se voi olla juna 1:n edellä niin, että d2(t) - d1(t) = d1(t) tai sitten juna 1:n jäljessä d1(t) - d2(t) = d1(t). Jälkimmäinen tapaus on triviaali ja ratkaisu on d2(t) = 0. Junan pitää siis pysähtyä yhtäkkiä ajan hetkellä t=0 ja pysyä paikallaan.

Kiihtyvyys on paikan toinen aikaderivaatta, jota ei voida määritellä epäjatkuvalle funktiolle epäjatkuvuuspisteessä Äärettömän loperösti voidaan sanoa, että "kiihtyvyys on ääretön", ja aiheuttaa 722 sivua täysin ansaittua saivartelua siitä, että oikeasti sellainen väite on mölinää, jolla ei ole loogisesti eheää merkitystä. Ääretön ei ole reaaliluku, joka voi tulla jonkun laskutoimituksen tulokseksi, vaan merkki siitä, että asiaa ei voida laskea ainakaan sillä menetelmällä.

Ensimmäinen vaihtoehto tuottaa d2(t) = 2*d1(t) = 200 km/h, kun t>0. Sekin vaatii nopeuden epäjatkuvan hyppäyksen arvosta 100 km/h arvoon 200 km/h hetkellä t=0, joten sekään liike ei ole kuvattavissa kiihtyvyydellä niin kuin ei mikään nopeuden epäjatkuvuuksia sisältävä liike.

Joskus meillä fyysikoilla on kiusaus kuvata asioita sellaisella kielellä, että kysyjä ymmärtää, mistä puhutaan, niin äärettömän löperöä kuin se onkin. En pitäisi kovinkaan vaarallisena puhua vaikkapa äärettömän suuresta pallosta ilman, että kaikkien ymmärtämää käsitettä ”selvennetään” raja-arvotarkasteluilla.

[Neutroni]

Joskus meillä fyysikoilla on kiusaus kuvata asioita sellaisella kielellä, että kysyjä ymmärtää, mistä puhutaan, niin äärettömän löperöä kuin se onkin. En pitäisi kovinkaan vaarallisena puhua vaikkapa äärettömän suuresta pallosta ilman, että kaikkien ymmärtämää käsitettä ”selvennetään” raja-arvotarkasteluilla.

Ei se vaarallista ole. Onneksi saivartelut ja besserwisseröinnit fysiikan alalla rajoittuvat nettikinaamisiin ja unohtuvat pian. Toista se on esim. politiikassa, jossa kaivetaan tuota pikaa torrakot naftaliinista ja lähdetään tosissaan "parantamaan" maailmaa, jos joku on eri mieltä. Ensin Amerikassa ja pian pienessä Suomessa perässä.

[JarppiOne]

Minunkin mielestäni kiihtyvyyden tulisi olla ääretön Eli tuohon ei ole reaalimaailman ratkaisua.

Olisi pitänyt oikeastaan käyttää sanaa objekti sanan junan sijasta...

Voiko ”objekti” saada äärettömän kiihtyvyyden?

Tietääkseni ei. Siksi tuossa onkin "tulisi olla". Maailmassahan on paljon asioita ja tilanteita joiden tulisi olla jotain mutta eivät ole eivätkä tule olemaan. Ja tähän päättyköön semantiikka minun osiltani

[JMe1]

Tulee vaikutelma että aloitustekstin tehtävä on kulkenut selityksenä ihmiseltä toiselle ja määritelmä on muuttunut matkalla.

Minä tulkitsen tehtävän näin:
Kaksi junaa ajaa rinnakkain nopeudella 100km/h kohti asemaa. Aseman kohdalla toisella radalla onkin joustamaton betonieste johon toinen junista törmää, toisen jatkaessa eteenpäin häiriintymättä.

Kun koe on suoritettu loppuun, käännetään ajan kulku. Huomataan että alussa tarvitaan ääretön kiihtyvyys jonka kesto on nolla. Nopeus muuttuu siis kanttiaallon tapaisesti nollasta sataan.

No, millainen tehtävä on sitten alunperin ollut ? En keksi.

[JeeSe]

Ei pysty laskemaan, kun toinen juna on kuitenkin rikki ja se ensimmäinenkin myöhässä.

[Vonnegut]

Kiihtyykö valo äärettömällä nopeudella loppunopeuteensa?

[JeeSe]

Kiihtyykö valo äärettömällä nopeudella loppunopeuteensa?

Ei kai.
Kuorma-autoissa ainakin käytetään ÄÄRIvaloja, mikä vahvasti viittaisi siihen ettei valojen kiihtyvyys ole äärettömän nopeaa.

Eikä atomiin kai tule mustaa aukkoa vaikka se fotonin lähettäisikin. Tai mistä sitäkään tietää.

[JarppiOne]

Kiihtyykö valo äärettömällä nopeudella loppunopeuteensa?

Minullekin on mysteeri mitä tuossa tapahtuu kun valo lähtee matkaan.

[JarppiOne]

Tämä on varmasti suosituin aloittamani lanka. Kannattaa tehdä pöljiä kysymyksiä näköjään...

[Vonnegut]

Kiinalainen AI tietää :

Valo ei kiihty lainkaan saavuttaakseen loppunopeutensa. Se syntyy jo valonnopeudella.

Tässä on selitys, miksi näin on:

1. Valon hiukkanen (fotoni) on massaton

· Kaikilla massallisilla kappaleilla (auto, raketti, elektroni) täytyy olla kiihtyvyys saavuttaakseen tietty nopeus. Kiihtyvyys vaatii voiman (F = m × a).
· Fotoneilla ei kuitenkaan ole lainkaan massaa (m = 0). Tämä muuttaa kaiken.
· Koska fotoni on massaton, sen ei tarvitse "työntää" saavuttaakseen nopeutta. Se ei käy läpi kiihtyvyysvaihetta.