Taideraati – Päivi Hintsanen - Murtumaton

[Kissatäti]

Otetaan seuraava taidetyö tarkastelun alle! Arvostellaan yksi taidetyö päivässä. Ihan oman maun mukaan kertokaa ajatuksianne mitä työ herättää ja kuinka paljon pidätte niin pisteitä sitten sen mukaan. Kuinka monta pistettä annatte taidetyölle?

Päivi Hintsanen – taiteilija esittely:
https://www.paivihintsanen.fi/info/esit ... troduction


Kohtaamisia Kyyneltarhassa – Encounters in the Garden of Tears/ Saattajat – The Guides
Viimeinen Kyyneltarha-näyttely oli vuonna 2019 ja sen loputtua luulin sulkeneeni Kyyneltarhan portit pysyvästi – mutta toisin kävi. Vuoden 2025 alussa kaivoin esille useita keskeneräisiä kuvia, joita en aikanaan ollut osannut nähdä loppuun saakka, ja pian löysin itseni jälleen mielikuvituspuutarhastani tallentamassa sitä, mikä edellisen kerran jäi kesken. Kyyneltäjien lisäksi puutarhassa työskentelee koko joukko saattajia, toivottaria ja tuulettaria, merettäriä ja kyynelkedon hoitajia, joihin etsin kevään 2025 aikana yhteyttä heidän muotokuvansa tallentaakseni.⁠

Saattajat 36 x 36 cm (+ marg.)
Murtumaton – Unbroken

[Teddy]

Mä pidin tästä kovasti. En oikein osaa selittää, miksi. Se vain kolahti. Haluaisin tämän seinälleni.
Annoin 9.

[Kissatäti]

Mä pidin tästä kovasti. En oikein osaa selittää, miksi. Se vain kolahti. Haluaisin tämän seinälleni.
Annoin 9.

Ihana että pidit. Minäkin pidän paljon. Hintsalan töissä on mielestäni jonkinlainen sisäinen rauha. Hänen työnsä ovat tutustumisen arvoisia muutkin siis.

[MooM]

Hieno, annoin ysin.

Todella vähäeleisesti ja vihjavasti on luotu teknisesti taitava ja vahvatunnelmainen teos.

Tulee mieleen renessanssiajan mestarit. Ehkä hahmon ilme ja tuo (sen ajan maalauksissa kai ajan tuottama) rakeinen tekstuuri.

[Pilvipouta]

Kaunis ja mielenkiintoinen. Tätä voisi todennäköisesti katsella usein ja pitkään. Sääli, ettei ole maalaus.

[Kissatäti]

Kaunis ja mielenkiintoinen. Tätä voisi todennäköisesti katsella usein ja pitkään. Sääli, ettei ole maalaus.

Miksi se on sääli?

[Kissatäti]

Lainaus taiteilijaesittelyn takaa:

Kuva-aiheissani liikutaan usein jossakin toden ja unen rajamailla: oikeat paikat ovat sekoittuneet keksittyihin paikkoihin ja tiloihin ja todellisuuden elementit häivähtelevät mielikuvitusmaailmassa. Itselleni kuvani ovat dokumentaatiota päässäni näkyvistä paikoista ja hahmoista, joihin unisilla tutkimusmatkoillani olen törmännyt.

Työskentelen pääasiassa tietokoneella. Aloitin taiteilijan urani mediataiteen ja erityisesti verkkotaideteosten parissa, mutta jossain vaiheessa huomasin siirtyneeni kybermaailmasta tähän oikeaan: aloin toteuttaa erilaisia installaatioita ja toteuttaa konkreettisia kuvateoksia.

Ensimmäiset verkkoteokseni olivat kuville ja teksteille pohjautuvia sekä lineaarisia että epälineaarisia tarinoita. Edelleenkin minua kiinnostavat ennenkaikkea tarinan kertominen (niin verkkotaideteoksissa kuin kuvissakin) ja ihmisten välinen vuorovaikutus ja kommunikaatio heidän kanssaan – ja toisaalta myös verkon yleiset ja välillä kiusallisetkin ilmiöt kuten roskaposti. Yritän etsiä tasapainoa tekniikka-overloadiin pitämällä asiat maanläheisinä. Siksi suosin suosin mekaanisia ratkaisuja digitaalisen sijaan ja henkilökohtaista kontaktia tietokantataiteen sijaan. Kuvissani haluan luoda outoa todellisuuden kaltaista epätodellisuutta melko pelkistetysti, mitään alleviivamatta.

Kuvia työstän erilaisilla digitaalisilla sekä analogisilla kollaasitekniikoilla. Teos määrää aina käyttämäni toteutustekniikan. Viime vuodet olen tutkinut luonnonväriaineiden käyttöä kuvataiteessa ja perehtynyt erityisesti antotypia-tekniikkaan kaksivuotisella Koneen säätiön työskentelyapurahalla.

Useimmiten sarjalliset vedokseni ovat valokuvapohjaista grafikkaa, jossa yhdistetään valokuvaa, skannattuja elementtejä, piirrosta ja maalausta sekä digitaalisesti että manuaalisesti. Uudemmissa teoksissani olen käyttänyt aiempaa enemmän maalauksellisuutta ja kollaasitekniikoita: kuvissa on edelleen pohjana valokuva, mutta skannattujen pintojen ja materiaalien lisäksi tekniikkana on ollut myös vesivärillä maalatut pinnat ja itse otettujen kuvien sekaan on poimittu materiaalia myös vanhoista arkistovalokuvista. Kuvan toteutusprosessi saattaa vaihdella hyvinkin paljon, mutta lopputuloksena on aina museolaatuinen vedos. Numeroidut vedossarjat ovat laadukkaita pigmenttimustevedoksia taidegrafiikka- tai valokuvapaperille. Kokeellisimmissa tulostukseen pohjautuvissa projekteissani käytän myös mm. lasertulostintekniikoita ja erilaisia tulostuspintoja. Teen paljon myös käsin: piirrän, maalaan, raaputan.

Ylläpidän kaikille avointa (maailman laajinta toimitettua) väriteemaista sivustoa coloria.net, johon olen kirjoittanut satoja artikkeleita väristä. Väreistä kirjoittaminen ja väritiedon jakaminen on ollut aina osa taiteen tekemisen prosessiani, mutta viime aikoina väritieto on alkanut nivoutua niin kiinteästi kuvataiteelliseen työhöni, että itsenikin on vaikea tunnistaa, missä näiden kahden työosion rajat menevät. Väriaineiden, ja erityisesti luonnonvärien monialainen tuntemus on ehkä juuri se työskentelyni elementti, joka minut eniten erottaa muista kuvataiteilijoista.

Työni värin kanssa ja erityisesti Coloria‐kokonaisuuden kehittäminen on päättymätön projekti: elämäntyöni, joka todennäköisesti jatkuu vähintään elinaikani – ja toivottavasti jää elämään jälkeeni.

[Pilvipouta]

Kaunis ja mielenkiintoinen. Tätä voisi todennäköisesti katsella usein ja pitkään. Sääli, ettei ole maalaus.

Miksi se on sääli?

Noh, minä olen tällainen vanha pieru, että arvostan käsityötä. Ja olisihan sen pinta elävämpi, jos se olisi maalaus.

[Kissatäti]

Kaunis ja mielenkiintoinen. Tätä voisi todennäköisesti katsella usein ja pitkään. Sääli, ettei ole maalaus.

Miksi se on sääli?

Noh, minä olen tällainen vanha pieru, että arvostan käsityötä. Ja olisihan sen pinta elävämpi, jos se olisi maalaus.

Hmm.. Et sinä mikään vanha pieru ole, hassu Toki kukanenkin saa arvostaa sitä mitä arvostaa. En ollenkaan väheksy mielipidettäsi vaikka en ole kanssasi samaa mieltä. Nämä ovat niin makuasioita ja subjektiivisia kokemuksia.

[Bored]

Taas mielenyhtymä. Pelistä Hellblade: Senua's Sacrifice.

Senuan äiti ilmestyy välillä kallioihin, kattoihin ja putouksiin. Tässä eräs kohta jossa Senua on suorittanut tehtävän ja äiti ilmestyy kallioon kertoakseen Senualle asioita. Hieman samaa kuin tuossa ketjun teoksessa.

äidin kasvot eivät aluksi ole noin värikkäät vaan alussa mustavalkoiset, kuten kallio.

[marjatta1]

Melankolinen työ, josta kuitenkin pidin. Jotenkin koskettava ja taitavasti toteutettu työ. Yhdeksän pinnaa annoin...

[Jemina]

8 pistettä annoin.

[Teddy]

Pakko saada kertoa:

Mä rakastuin tähän teokseen niin ankarasti, että mun oli pakko hankkia siitä vedos itselleni.
Lähetetään ensi viikolla.

[Kissatäti]

Pakko saada kertoa:

Mä rakastuin tähän teokseen niin ankarasti, että mun oli pakko hankkia siitä vedos itselleni.
Lähetetään ensi viikolla.

Oi kuinka ihana!!! Mahtava juttu!