Hyviä huomioita molemmilta! Ajatus siitä, että eri alueilla on erilaiset tarpeet ja mahdollisuudet, on keskeinen, jos halutaan siirtyä pois "one size fits all" -mallista. Tässä yhteydessä donitsitalouden (doughnut economics) viitekehys tarjoaa kiinnostavan vaihtoehdon perinteiselle kasvu- ja kilpailukeskeiselle talousajattelulle.
Kate Raworthin kehittämä donitsitalous lähtee siitä, että talouden tavoitteena ei ole pelkkä BKT:n kasvattaminen, vaan ihmisten perustarpeiden täyttäminen ekologisten reunaehtojen puitteissa. Donitsin sisäkehä kuvaa sosiaalista perustaa (terveys, koulutus, toimeentulo, osallisuus) ja ulkokehä ekologista kattoa (ilmasto, biodiversiteetti, maankäyttö jne). Kestävä talous toimii näiden kahden kehän välissä – ei niiden ulkopuolella.
Aluepolitiikassa tämä tarkoittaisi, että jokainen talousalue voisi määritellä omat sosiaaliset ja ekologiset tavoitteensa ja rakentaa talouspolitiikkansa niiden varaan. Esimerkiksi Itä-Suomessa painopiste voisi olla luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen ja huoltovarmuuteen, kun taas Uudellamaalla korostuisivat asumisen kohtuuhintaisuus ja hiilineutraali liikenne. Verotusoikeuden ja lainsäädäntövallan hajauttaminen voisi mahdollistaa tällaisen räätälöidyn lähestymistavan.
Donitsitalous ei ole utopia, vaan konkreettinen kehys, joka voi tukea sekä paikallista elinvoimaa että valtakunnallista kestävyyttä. Ja toiveajattelu – sehän on usein ensimmäinen askel kohti parempaa politiikkaa.
Mallin soveltamista on jo kokeiltu Suomessa. Sitran rahoittama Suomen donitsitalous -hanke toteutettiin 2021–2022 Jyväskylän yliopiston JYU.Wisdomin johdolla yhteistyössä Jyväskylän kaupungin ja Pirkanmaan liiton kanssa. Hankkeessa kehitettiin suomenkielinen työkalupakki ja luotiin paikallisia "kaupunkimuotokuvia", joiden avulla alueiden ekologista ja sosiaalista tilaa voitiin hahmottaa ja kehittää. Mallia on hyödynnetty mm. Jyväskylän yliopiston opetuksessa ja Jälleenrakentajat-osuuskunnan toiminnassa.
Kate Raworth osallistui Jyväskylän Kesä -festivaalin avausseminaariin, ja mallia pidettiin intuitiivisena ja pedagogisesti hyödyllisenä – vaikka käytännön soveltaminen koettiin vielä haastavaksi. Vaikka Koneen säätiö ei ollut mukana juuri tässä hankkeessa, se on tukenut useita ekologisen talouden ja vaihtoehtoisten talousmallien tutkimusprojekteja, joissa donitsitalous on ollut esillä. Lisäksi Suomen donitsitalouden työryhmä (osa kansainvälistä Doughnut Economics Action Lab -verkostoa) on järjestänyt keskustelutilaisuuksia yhdessä Kuntaliiton ja muiden sidosryhmien kanssa.
Suomessa on siis jo otettu ensimmäisiä askelia kohti donitsitalouden soveltamista, ja kiinnostus mallia kohtaan kasvaa. Tämä antaa toivoa siitä, että alueellinen talousajattelu voisi tulevaisuudessa perustua muuhunkin kuin pelkkään kasvuun ja kilpailuun.
Lähteet:
– Sitran Suomen donitsitalous -hanke (
https://www.sitra.fi/hankkeet/suomen-donitsitalous/)
– Jyväskylän yliopiston tutkimusportaali: Suomen donitsitaloushanke – Converis (
https://converis.jyu.fi/converis/portal ... lang=fi_FI)
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
