Universumi: Olemmeko mustassa aukossa vai tietokonesimulaatiossa?

[Bored]

Brian Cox (physicist)

https://en.wikipedia.org/wiki/Brian_Cox_(physicist)

Brian Edward Cox (born 3 March 1968) is an English physicist and musician who is professor of particle physics in the School of Physics and Astronomy at the University of Manchester[2][3] and the Royal Society Professor for Public Engagement in Science.[4] He is best known to the public as the presenter of science programmes, especially BBC Radio 4's The Infinite Monkey Cage and the Wonders of... series[5][6] and for popular science books, including Why Does E=mc2? (2009) and The Quantum Universe (2011).

David Attenborough described Cox as the natural successor for the BBC's scientific programming.[7] Before his academic career, he was a keyboard player for the bands Dare and D:Ream.

Onkohan Ollilla samat meriitit? MulticrackpotBang??

[Goswell]

Voi olla että kosmologiassa on edessä suuria muutoksia. Jotakin on horsisontissa.

Alkaa olla kinthaalla. Löytyi jo oikea lähtökohta mutta tietysti lähti lapasesta. Mustassa aukossa ei ole ensimmäistäkään atomia, tietysti seuraavaksi väitetään että olemme mustassa aukossa, kuinkas muutenkaan.

[Bored]

Voi olla että kosmologiassa on edessä suuria muutoksia. Jotakin on horsisontissa.

Alkaa olla kinthaalla. Löytyi jo oikea lähtökohta mutta tietysti lähti lapasesta. Mustassa aukossa ei ole ensimmäistäkään atomia, tietysti seuraavaksi väitetään että olemme mustassa aukossa, kuinkas muutenkaan.

Braian Coxia pidän arvossa ja olen katsonut hänen useita videoitaan. Lienee tutkijoiden kärkipäätä.

Pidän hyvin mahdollisena että olemme mustassa aukossa, siis sen sisäpuolella ja nimen omaan tapahtumahorisontin sisäpuolella. Koska se ratkaisee monia universumin arvoituksia joita ei ole kyetty tähän asti ratkaisemaan. Muunmuassa galaxien kätisyyden, pienin ehkä ongelmista. Mutta samalla se ratkaisisi sinunkin ongelmasi. Todellakin universumeja olisi käsittämätön määrä, jopa voisi sanoa että ääretön määrä.

Ehkä syytä katsoa tämäkin video.

[Goswell]

Voi olla että kosmologiassa on edessä suuria muutoksia. Jotakin on horsisontissa.

Alkaa olla kinthaalla. Löytyi jo oikea lähtökohta mutta tietysti lähti lapasesta. Mustassa aukossa ei ole ensimmäistäkään atomia, tietysti seuraavaksi väitetään että olemme mustassa aukossa, kuinkas muutenkaan.

Braian Coxia pidän arvossa ja olen katsonut hänen useita videoitaan. Lienee tutkijoiden kärkipäätä.

Pidän hyvin mahdollisena että olemme mustassa aukossa, siis sen sisäpuolella ja nimen omaan tapahtumahorisontin sisäpuolella. Koska se ratkaisee monia universumin arvoituksia joita ei ole kyetty tähän asti ratkaisemaan. Muunmuassa galaxien kätisyyden, pienin ehkä ongelmista. Mutta samalla se ratkaisisi sinunkin ongelmasi. Todellakin universumeja olisi käsittämätön määrä, jopa voisi sanoa että ääretön määrä.

Ehkä syytä katsoa tämäkin video.

Eiköhän tuo ääretön kuvaa riittävän hyvin universumien määrää, äärettömään kun mahtuu melkoinen määrä universumeja ja jostain syystä menee arvailuksi se universumien määrä kaikkeudessa.
Tuossa sisällä mustassa aukossa ajatuksessa tohtoreita sotkee se horisontti, se meidän havaintohorisontti on kyllä periaatteessa samanlainen informaation rajapinta mutta ei silti sinne päinkään kuin mitä se on mustassa aukossa oleva tapahtumahorisontti.
Mustassa aukossa rajapinnan ulospäin muodostaa mustaan aukkoon putoavien nopeus suhteessa kaikkialle ulos, tuo meidän havaitohorisontti on kyllä saman tapainen mutta se on suhteessa sisään, ero tulee siinä että mustassa aukossa se minne kaikki katoaa on mitättömän pieni, se voidaan kiertää ja katsoa sitä joka puolelta, tuo toinen taas on valtavan suuri eikä sen ulkopuolelle pääse koska se rajapinta liikkuu sinne yrittävän mukana, tosin niinhän se liikkuu mukana mustassa aukossakin mutta elämä alkaa loppua kun kaikki hajoaa suunnattomassa gravikentässä mitä siinä havaintohorisontissa ei tapahdu.

[Bored]

Voi olla että kosmologiassa on edessä suuria muutoksia. Jotakin on horsisontissa.

Alkaa olla kinthaalla. Löytyi jo oikea lähtökohta mutta tietysti lähti lapasesta. Mustassa aukossa ei ole ensimmäistäkään atomia, tietysti seuraavaksi väitetään että olemme mustassa aukossa, kuinkas muutenkaan.

Braian Coxia pidän arvossa ja olen katsonut hänen useita videoitaan. Lienee tutkijoiden kärkipäätä.

Pidän hyvin mahdollisena että olemme mustassa aukossa, siis sen sisäpuolella ja nimen omaan tapahtumahorisontin sisäpuolella. Koska se ratkaisee monia universumin arvoituksia joita ei ole kyetty tähän asti ratkaisemaan. Muunmuassa galaxien kätisyyden, pienin ehkä ongelmista. Mutta samalla se ratkaisisi sinunkin ongelmasi. Todellakin universumeja olisi käsittämätön määrä, jopa voisi sanoa että ääretön määrä.

Ehkä syytä katsoa tämäkin video.

Eiköhän tuo ääretön kuvaa riittävän hyvin universumien määrää, äärettömään kun mahtuu melkoinen määrä universumeja ja jostain syystä menee arvailuksi se universumien määrä kaikkeudessa.
Tuossa sisällä mustassa aukossa ajatuksessa tohtoreita sotkee se horisontti, se meidän havaintohorisontti on kyllä periaatteessa samanlainen informaation rajapinta mutta ei silti sinne päinkään kuin mitä se on mustassa aukossa oleva tapahtumahorisontti.
Mustassa aukossa rajapinnan ulospäin muodostaa mustaan aukkoon putoavien nopeus suhteessa kaikkialle ulos, tuo meidän havaitohorisontti on kyllä saman tapainen mutta se on suhteessa sisään, ero tulee siinä että mustassa aukossa se minne kaikki katoaa on mitättömän pieni, se voidaan kiertää ja katsoa sitä joka puolelta, tuo toinen taas on valtavan suuri eikä sen ulkopuolelle pääse koska se rajapinta liikkuu sinne yrittävän mukana, tosin niinhän se liikkuu mukana mustassa aukossakin mutta elämä alkaa loppua kun kaikki hajoaa suunnattomassa gravikentässä mitä siinä havaintohorisontissa ei tapahdu.

Se mitä tapahtumahorisontin toisella puolella tapahtuu on edelleenkin arvoitus. Nuo ovat sinun näkemyksiäsi. Itse seuraan aika tarkkaan (Tosin tutkimuksen huipulta lienee kestää useampi vuosia ennen kuin ne päätyvät maallikoiden tietoon.) mitä tieteen valtavirrassa myös tapahtuu ja lisäksi tutkijoiden filosofisia pohdintoja joita ei vielä voi todentaa millään keinolla.

En tiedä mitä tarkoitat tapahtumahorisontin ja havaintohorisontilla. Jos esimerkiksi meidän havaintomme universumin sisäpuolelta päättykin tuohon meidän universumimme tapahtumahorisonttiin jonka siis "Näkisimme" jos pysystyisimme meidän havaintomme päättyvät siihen. Emme koskaan pysty näkemään sisäpuolelta mitä meidän tapahtumahorisonttimme ulkopuolella on. Esimerkiksi 2,7 Kelvinin jälkihehkua on jo pohdittu uudesta näkökulmasta.

Mielestäni monessakin tieteessä elämme suurta murroksien aikaa. Myös kosmologiassa. Tietenkään Ollin fantasiat vaikka nyt eivät koskaan toteudu. Siinä riitelevät täysin uskonnollinen maailma ja täysi pseudotiede.

[Bored]

Helvetti. En tiedä miksi tänään tulee ihan järjetön määrä typoja. Kirjoittaminen on täyttä tuskaa. Ehkä väsymystä.

[Goswell]

Voi olla että kosmologiassa on edessä suuria muutoksia. Jotakin on horsisontissa.

Alkaa olla kinthaalla. Löytyi jo oikea lähtökohta mutta tietysti lähti lapasesta. Mustassa aukossa ei ole ensimmäistäkään atomia, tietysti seuraavaksi väitetään että olemme mustassa aukossa, kuinkas muutenkaan.

Braian Coxia pidän arvossa ja olen katsonut hänen useita videoitaan. Lienee tutkijoiden kärkipäätä.

Pidän hyvin mahdollisena että olemme mustassa aukossa, siis sen sisäpuolella ja nimen omaan tapahtumahorisontin sisäpuolella. Koska se ratkaisee monia universumin arvoituksia joita ei ole kyetty tähän asti ratkaisemaan. Muunmuassa galaxien kätisyyden, pienin ehkä ongelmista. Mutta samalla se ratkaisisi sinunkin ongelmasi. Todellakin universumeja olisi käsittämätön määrä, jopa voisi sanoa että ääretön määrä.

Ehkä syytä katsoa tämäkin video.

Eiköhän tuo ääretön kuvaa riittävän hyvin universumien määrää, äärettömään kun mahtuu melkoinen määrä universumeja ja jostain syystä menee arvailuksi se universumien määrä kaikkeudessa.
Tuossa sisällä mustassa aukossa ajatuksessa tohtoreita sotkee se horisontti, se meidän havaintohorisontti on kyllä periaatteessa samanlainen informaation rajapinta mutta ei silti sinne päinkään kuin mitä se on mustassa aukossa oleva tapahtumahorisontti.
Mustassa aukossa rajapinnan ulospäin muodostaa mustaan aukkoon putoavien nopeus suhteessa kaikkialle ulos, tuo meidän havaitohorisontti on kyllä saman tapainen mutta se on suhteessa sisään, ero tulee siinä että mustassa aukossa se minne kaikki katoaa on mitättömän pieni, se voidaan kiertää ja katsoa sitä joka puolelta, tuo toinen taas on valtavan suuri eikä sen ulkopuolelle pääse koska se rajapinta liikkuu sinne yrittävän mukana, tosin niinhän se liikkuu mukana mustassa aukossakin mutta elämä alkaa loppua kun kaikki hajoaa suunnattomassa gravikentässä mitä siinä havaintohorisontissa ei tapahdu.

Se mitä tapahtumahorisontin toisella puolella tapahtuu on edelleenkin arvoitus. Nuo ovat sinun näkemyksiäsi. Itse seuraan aika tarkkaan (Tosin tutkimuksen huipulta lienee kestää useampi vuosia ennen kuin ne päätyvät maallikoiden tietoon.) mitä tieteen valtavirrassa myös tapahtuu ja lisäksi tutkijoiden filosofisia pohdintoja joita ei vielä voi todentaa millään keinolla.

En tiedä mitä tarkoitat tapahtumahorisontin ja havaintohorisontilla. Jos esimerkiksi meidän havaintomme universumin sisäpuolelta päättykin tuohon meidän universumimme tapahtumahorisonttiin jonka siis "Näkisimme" jos pysystyisimme meidän havaintomme päättyvät siihen. Emme koskaan pysty näkemään sisäpuolelta mitä meidän tapahtumahorisonttimme ulkopuolella on. Esimerkiksi 2,7 Kelvinin jälkihehkua on jo pohdittu uudesta näkökulmasta.

Mielestäni monessakin tieteessä elämme suurta murroksien aikaa. Myös kosmologiassa. Tietenkään Ollin fantasiat vaikka nyt eivät koskaan toteudu. Siinä riitelevät täysin uskonnollinen maailma ja täysi pseudotiede.

Tiede on sitonut omat kätensä havaitopakkoon. Minun mielestä voidaan aika hyvin päätellä mitä noissa horisonteissa tapahtuu. Mustan aukon tapauksessa vuorovesivoimat hajoittaa lopulta kaiken rakenteen mitä aine omaa ja kun itse musta aukko tulee vastaan se jää mikä kestää olosuhteet siellä, atomit ei kestä, jo netronitähti tekee selvää atomeista, pl ihan tähden pintakerros.

Havaitohorisontti taas perustuu aikaan joka valolla on ollut edetä tänne, siellä ei ole yhtään mitään erikoista, kaikki jatkuu tuon horisontin takana kuten havaintohorisontin tälläkin puolella aina universumimme rajalle saakka, siitä jatkuu aineeton avaruus jossa kuitenkin on säteilyä tästä universumista, sehän etenee sillä nopeudella c joten vastassa on pimeys.

[Bored]

Voi olla että kosmologiassa on edessä suuria muutoksia. Jotakin on horsisontissa.

Alkaa olla kinthaalla. Löytyi jo oikea lähtökohta mutta tietysti lähti lapasesta. Mustassa aukossa ei ole ensimmäistäkään atomia, tietysti seuraavaksi väitetään että olemme mustassa aukossa, kuinkas muutenkaan.

Braian Coxia pidän arvossa ja olen katsonut hänen useita videoitaan. Lienee tutkijoiden kärkipäätä.

Pidän hyvin mahdollisena että olemme mustassa aukossa, siis sen sisäpuolella ja nimen omaan tapahtumahorisontin sisäpuolella. Koska se ratkaisee monia universumin arvoituksia joita ei ole kyetty tähän asti ratkaisemaan. Muunmuassa galaxien kätisyyden, pienin ehkä ongelmista. Mutta samalla se ratkaisisi sinunkin ongelmasi. Todellakin universumeja olisi käsittämätön määrä, jopa voisi sanoa että ääretön määrä.

Ehkä syytä katsoa tämäkin video.

Eiköhän tuo ääretön kuvaa riittävän hyvin universumien määrää, äärettömään kun mahtuu melkoinen määrä universumeja ja jostain syystä menee arvailuksi se universumien määrä kaikkeudessa.
Tuossa sisällä mustassa aukossa ajatuksessa tohtoreita sotkee se horisontti, se meidän havaintohorisontti on kyllä periaatteessa samanlainen informaation rajapinta mutta ei silti sinne päinkään kuin mitä se on mustassa aukossa oleva tapahtumahorisontti.
Mustassa aukossa rajapinnan ulospäin muodostaa mustaan aukkoon putoavien nopeus suhteessa kaikkialle ulos, tuo meidän havaitohorisontti on kyllä saman tapainen mutta se on suhteessa sisään, ero tulee siinä että mustassa aukossa se minne kaikki katoaa on mitättömän pieni, se voidaan kiertää ja katsoa sitä joka puolelta, tuo toinen taas on valtavan suuri eikä sen ulkopuolelle pääse koska se rajapinta liikkuu sinne yrittävän mukana, tosin niinhän se liikkuu mukana mustassa aukossakin mutta elämä alkaa loppua kun kaikki hajoaa suunnattomassa gravikentässä mitä siinä havaintohorisontissa ei tapahdu.

Se mitä tapahtumahorisontin toisella puolella tapahtuu on edelleenkin arvoitus. Nuo ovat sinun näkemyksiäsi. Itse seuraan aika tarkkaan (Tosin tutkimuksen huipulta lienee kestää useampi vuosia ennen kuin ne päätyvät maallikoiden tietoon.) mitä tieteen valtavirrassa myös tapahtuu ja lisäksi tutkijoiden filosofisia pohdintoja joita ei vielä voi todentaa millään keinolla.

En tiedä mitä tarkoitat tapahtumahorisontin ja havaintohorisontilla. Jos esimerkiksi meidän havaintomme universumin sisäpuolelta päättykin tuohon meidän universumimme tapahtumahorisonttiin jonka siis "Näkisimme" jos pysystyisimme meidän havaintomme päättyvät siihen. Emme koskaan pysty näkemään sisäpuolelta mitä meidän tapahtumahorisonttimme ulkopuolella on. Esimerkiksi 2,7 Kelvinin jälkihehkua on jo pohdittu uudesta näkökulmasta.

Mielestäni monessakin tieteessä elämme suurta murroksien aikaa. Myös kosmologiassa. Tietenkään Ollin fantasiat vaikka nyt eivät koskaan toteudu. Siinä riitelevät täysin uskonnollinen maailma ja täysi pseudotiede.

Tiede on sitonut omat kätensä havaitopakkoon. Minun mielestä voidaan aika hyvin päätellä mitä noissa horisonteissa tapahtuu. Mustan aukon tapauksessa vuorovesivoimat hajoittaa lopulta kaiken rakenteen mitä aine omaa ja kun itse musta aukko tulee vastaan se jää mikä kestää olosuhteet siellä, atomit ei kestä, jo netronitähti tekee selvää atomeista, pl ihan tähden pintakerros.

Ei meillä maallikoilla ole mitään sananvaltaa noihin asioihin. Voimme esittää mielipiteitä. Ja tuokin on mielipide. Me emme tiedä mitä tapahtumahorisontin toisella puolella on ja mitä siellä tapahtuu. Se on tosin täyttä spekulaatiota tieteen huipuillekin tällä hetkellä.

Havaitohorisontti taas perustuu aikaan joka valolla on ollut edetä tänne, siellä ei ole yhtään mitään erikoista, kaikki jatkuu tuon horisontin takana kuten havaintohorisontin tälläkin puolella aina universumimme rajalle saakka, siitä jatkuu aineeton avaruus jossa kuitenkin on säteilyä tästä universumista, sehän etenee sillä nopeudella c joten vastassa on pimeys.

Tuohan on ihan tunnettu tosiasia. Universumimme halkaisija on noin 93 miljardia valovuotta ja säde noin 45 miljardia valovuotta. Avaruus laajenee kiihtyvällä nopeudella, mitä luultavimmin pimeän energian takia. Me näemme vain 13,8 miljardin valovuoden päähän siitä mistä havaitsemme. Ja koska laajeneminen on kiihtyvää niin Adromedan ja Linnunradan todennäköinen yhdistelmä eli Milkromeda jää joskus tulevaisuudessa täysin ypöyksin. Joka puolelta sitä ympäröi säkkipimeä muu universumi. Tosin olen lukenut että mahdollisesti törmäystä ei ehkä tapahdukkaan tai se ajoittuu paljon myöhempään ajankohtaan mihin se on tähän asti sijoitettu.

Ja onko sitten universumi syklinen vai onko edessä lämpökuolema on toinen juttu.

[Bored]

The Milky Way and Andromeda may not merge, after all

The collision of our galaxy with our neighbor could be up to flip of a coin.

https://www.astronomy.com/science/the-m ... after-all/

If you've ever attended a star party, it's more than likely that the astronomer on site pointed out the Andromeda Galaxy (M31) currently around 2.5 million light-years away - and mentioned that it's expected to collide with the Milky Way Galaxy in about 4.5 billion years. But recently, an international team of astronomers published a study in Nature Astronomy server stating that the merger of the two galaxies is far from guaranteed.

The team, led by Till Sawala of the University of Helsinki, ran simulations including four of the largest galaxies in the Local Group: Andromeda, the Milky Way, the Triangulum Galaxy (M33), and the Large Magellanic Cloud (LMC). Each combination of the multi-body system produced different results for the merger. The data came from the most updated measurements of each galaxy's mass and proper motions made by Gaia and the Hubble Space Telescope.

Lisää Astronomy-lehden artikkelissa.

[Goswell]

Voi olla että kosmologiassa on edessä suuria muutoksia. Jotakin on horsisontissa.

Alkaa olla kinthaalla. Löytyi jo oikea lähtökohta mutta tietysti lähti lapasesta. Mustassa aukossa ei ole ensimmäistäkään atomia, tietysti seuraavaksi väitetään että olemme mustassa aukossa, kuinkas muutenkaan.

Braian Coxia pidän arvossa ja olen katsonut hänen useita videoitaan. Lienee tutkijoiden kärkipäätä.

Pidän hyvin mahdollisena että olemme mustassa aukossa, siis sen sisäpuolella ja nimen omaan tapahtumahorisontin sisäpuolella. Koska se ratkaisee monia universumin arvoituksia joita ei ole kyetty tähän asti ratkaisemaan. Muunmuassa galaxien kätisyyden, pienin ehkä ongelmista. Mutta samalla se ratkaisisi sinunkin ongelmasi. Todellakin universumeja olisi käsittämätön määrä, jopa voisi sanoa että ääretön määrä.

Ehkä syytä katsoa tämäkin video.

Eiköhän tuo ääretön kuvaa riittävän hyvin universumien määrää, äärettömään kun mahtuu melkoinen määrä universumeja ja jostain syystä menee arvailuksi se universumien määrä kaikkeudessa.
Tuossa sisällä mustassa aukossa ajatuksessa tohtoreita sotkee se horisontti, se meidän havaintohorisontti on kyllä periaatteessa samanlainen informaation rajapinta mutta ei silti sinne päinkään kuin mitä se on mustassa aukossa oleva tapahtumahorisontti.
Mustassa aukossa rajapinnan ulospäin muodostaa mustaan aukkoon putoavien nopeus suhteessa kaikkialle ulos, tuo meidän havaitohorisontti on kyllä saman tapainen mutta se on suhteessa sisään, ero tulee siinä että mustassa aukossa se minne kaikki katoaa on mitättömän pieni, se voidaan kiertää ja katsoa sitä joka puolelta, tuo toinen taas on valtavan suuri eikä sen ulkopuolelle pääse koska se rajapinta liikkuu sinne yrittävän mukana, tosin niinhän se liikkuu mukana mustassa aukossakin mutta elämä alkaa loppua kun kaikki hajoaa suunnattomassa gravikentässä mitä siinä havaintohorisontissa ei tapahdu.

Se mitä tapahtumahorisontin toisella puolella tapahtuu on edelleenkin arvoitus. Nuo ovat sinun näkemyksiäsi. Itse seuraan aika tarkkaan (Tosin tutkimuksen huipulta lienee kestää useampi vuosia ennen kuin ne päätyvät maallikoiden tietoon.) mitä tieteen valtavirrassa myös tapahtuu ja lisäksi tutkijoiden filosofisia pohdintoja joita ei vielä voi todentaa millään keinolla.

En tiedä mitä tarkoitat tapahtumahorisontin ja havaintohorisontilla. Jos esimerkiksi meidän havaintomme universumin sisäpuolelta päättykin tuohon meidän universumimme tapahtumahorisonttiin jonka siis "Näkisimme" jos pysystyisimme meidän havaintomme päättyvät siihen. Emme koskaan pysty näkemään sisäpuolelta mitä meidän tapahtumahorisonttimme ulkopuolella on. Esimerkiksi 2,7 Kelvinin jälkihehkua on jo pohdittu uudesta näkökulmasta.

Mielestäni monessakin tieteessä elämme suurta murroksien aikaa. Myös kosmologiassa. Tietenkään Ollin fantasiat vaikka nyt eivät koskaan toteudu. Siinä riitelevät täysin uskonnollinen maailma ja täysi pseudotiede.

Tiede on sitonut omat kätensä havaitopakkoon. Minun mielestä voidaan aika hyvin päätellä mitä noissa horisonteissa tapahtuu. Mustan aukon tapauksessa vuorovesivoimat hajoittaa lopulta kaiken rakenteen mitä aine omaa ja kun itse musta aukko tulee vastaan se jää mikä kestää olosuhteet siellä, atomit ei kestä, jo netronitähti tekee selvää atomeista, pl ihan tähden pintakerros.

Ei meillä maallikoilla ole mitään sananvaltaa noihin asioihin. Voimme esittää mielipiteitä. Ja tuokin on mielipide. Me emme tiedä mitä tapahtumahorisontin toisella puolella on ja mitä siellä tapahtuu. Se on tosin täyttä spekulaatiota tieteen huipuillekin tällä hetkellä.

Havaitohorisontti taas perustuu aikaan joka valolla on ollut edetä tänne, siellä ei ole yhtään mitään erikoista, kaikki jatkuu tuon horisontin takana kuten havaintohorisontin tälläkin puolella aina universumimme rajalle saakka, siitä jatkuu aineeton avaruus jossa kuitenkin on säteilyä tästä universumista, sehän etenee sillä nopeudella c joten vastassa on pimeys.

Tuohan on ihan tunnettu tosiasia. Universumimme halkaisija on noin 93 miljardia valovuotta ja säde noin 45 miljardia valovuotta. Avaruus laajenee kiihtyvällä nopeudella, mitä luultavimmin pimeän energian takia. Me näemme vain 13,8 miljardin valovuoden päähän siitä mistä havaitsemme. Ja koska laajeneminen on kiihtyvää niin Adromedan ja Linnunradan todennäköinen yhdistelmä eli Milkromeda jää joskus tulevaisuudessa täysin ypöyksin. Joka puolelta sitä ympäröi säkkipimeä muu universumi. Tosin olen lukenut että mahdollisesti törmäystä ei ehkä tapahdukkaan tai se ajoittuu paljon myöhempään ajankohtaan mihin se on tähän asti sijoitettu.

Ja onko sitten universumi syklinen vai onko edessä lämpökuolema on toinen juttu.

No tuossa se ero seisoo, "onko sitten universumi syklinen vai onko edessä lämpökuolema on toinen juttu."
Tämän univesumin kohdalla saa tapahtua romahdus tai loputon laajeneminen, jälkimmäinen vaikuttaa todennäköisemmältä, ihan sama kumpi tapahtuu, suuressa kuvassa merkityksetöntä.
Nimittäin jos kuvitellaan että tämä universumi on kaikki mitä on, kumpikaan vaihtoehto ei tuota sylklisyyttä. Säteilyä ei saa Erkkikkään takaisin vaikka materian saisikin.
Vaan annas olla kun lätkäistään kaikkeuteen loputon määrä muitakin universumeja ja ikuisuus aikaa, alkaa Lyyti kirjoittaa ihan toisenlaista kertomusta kaikkeudesta.

[OlliS]

Voi olla että kosmologiassa on edessä suuria muutoksia. Jotakin on horsisontissa.

Alkaa olla kinthaalla. Löytyi jo oikea lähtökohta mutta tietysti lähti lapasesta. Mustassa aukossa ei ole ensimmäistäkään atomia, tietysti seuraavaksi väitetään että olemme mustassa aukossa, kuinkas muutenkaan.

Braian Coxia pidän arvossa ja olen katsonut hänen useita videoitaan. Lienee tutkijoiden kärkipäätä.

Pidän hyvin mahdollisena että olemme mustassa aukossa, siis sen sisäpuolella ja nimen omaan tapahtumahorisontin sisäpuolella. Koska se ratkaisee monia universumin arvoituksia joita ei ole kyetty tähän asti ratkaisemaan. Muunmuassa galaxien kätisyyden, pienin ehkä ongelmista. Mutta samalla se ratkaisisi sinunkin ongelmasi. Todellakin universumeja olisi käsittämätön määrä, jopa voisi sanoa että ääretön määrä.

Ehkä syytä katsoa tämäkin video.

Eiköhän tuo ääretön kuvaa riittävän hyvin universumien määrää, äärettömään kun mahtuu melkoinen määrä universumeja ja jostain syystä menee arvailuksi se universumien määrä kaikkeudessa.
Tuossa sisällä mustassa aukossa ajatuksessa tohtoreita sotkee se horisontti, se meidän havaintohorisontti on kyllä periaatteessa samanlainen informaation rajapinta mutta ei silti sinne päinkään kuin mitä se on mustassa aukossa oleva tapahtumahorisontti.
Mustassa aukossa rajapinnan ulospäin muodostaa mustaan aukkoon putoavien nopeus suhteessa kaikkialle ulos, tuo meidän havaitohorisontti on kyllä saman tapainen mutta se on suhteessa sisään, ero tulee siinä että mustassa aukossa se minne kaikki katoaa on mitättömän pieni, se voidaan kiertää ja katsoa sitä joka puolelta, tuo toinen taas on valtavan suuri eikä sen ulkopuolelle pääse koska se rajapinta liikkuu sinne yrittävän mukana, tosin niinhän se liikkuu mukana mustassa aukossakin mutta elämä alkaa loppua kun kaikki hajoaa suunnattomassa gravikentässä mitä siinä havaintohorisontissa ei tapahdu.

Se mitä tapahtumahorisontin toisella puolella tapahtuu on edelleenkin arvoitus. Nuo ovat sinun näkemyksiäsi. Itse seuraan aika tarkkaan (Tosin tutkimuksen huipulta lienee kestää useampi vuosia ennen kuin ne päätyvät maallikoiden tietoon.) mitä tieteen valtavirrassa myös tapahtuu ja lisäksi tutkijoiden filosofisia pohdintoja joita ei vielä voi todentaa millään keinolla.

En tiedä mitä tarkoitat tapahtumahorisontin ja havaintohorisontilla. Jos esimerkiksi meidän havaintomme universumin sisäpuolelta päättykin tuohon meidän universumimme tapahtumahorisonttiin jonka siis "Näkisimme" jos pysystyisimme meidän havaintomme päättyvät siihen. Emme koskaan pysty näkemään sisäpuolelta mitä meidän tapahtumahorisonttimme ulkopuolella on. Esimerkiksi 2,7 Kelvinin jälkihehkua on jo pohdittu uudesta näkökulmasta.

Mielestäni monessakin tieteessä elämme suurta murroksien aikaa. Myös kosmologiassa. Tietenkään Ollin fantasiat vaikka nyt eivät koskaan toteudu. Siinä riitelevät täysin uskonnollinen maailma ja täysi pseudotiede.

Tiede on sitonut omat kätensä havaitopakkoon. Minun mielestä voidaan aika hyvin päätellä mitä noissa horisonteissa tapahtuu. Mustan aukon tapauksessa vuorovesivoimat hajoittaa lopulta kaiken rakenteen mitä aine omaa ja kun itse musta aukko tulee vastaan se jää mikä kestää olosuhteet siellä, atomit ei kestä, jo netronitähti tekee selvää atomeista, pl ihan tähden pintakerros.

Ei meillä maallikoilla ole mitään sananvaltaa noihin asioihin. Voimme esittää mielipiteitä. Ja tuokin on mielipide. Me emme tiedä mitä tapahtumahorisontin toisella puolella on ja mitä siellä tapahtuu. Se on tosin täyttä spekulaatiota tieteen huipuillekin tällä hetkellä.

Havaitohorisontti taas perustuu aikaan joka valolla on ollut edetä tänne, siellä ei ole yhtään mitään erikoista, kaikki jatkuu tuon horisontin takana kuten havaintohorisontin tälläkin puolella aina universumimme rajalle saakka, siitä jatkuu aineeton avaruus jossa kuitenkin on säteilyä tästä universumista, sehän etenee sillä nopeudella c joten vastassa on pimeys.

Tuohan on ihan tunnettu tosiasia. Universumimme halkaisija on noin 93 miljardia valovuotta ja säde noin 45 miljardia valovuotta. Avaruus laajenee kiihtyvällä nopeudella, mitä luultavimmin pimeän energian takia. Me näemme vain 13,8 miljardin valovuoden päähän siitä mistä havaitsemme. Ja koska laajeneminen on kiihtyvää niin Adromedan ja Linnunradan todennäköinen yhdistelmä eli Milkromeda jää joskus tulevaisuudessa täysin ypöyksin. Joka puolelta sitä ympäröi säkkipimeä muu universumi. Tosin olen lukenut että mahdollisesti törmäystä ei ehkä tapahdukkaan tai se ajoittuu paljon myöhempään ajankohtaan mihin se on tähän asti sijoitettu.

Ja onko sitten universumi syklinen vai onko edessä lämpökuolema on toinen juttu.

No tuossa se ero seisoo, "onko sitten universumi syklinen vai onko edessä lämpökuolema on toinen juttu."
Tämän univesumin kohdalla saa tapahtua romahdus tai loputon laajeneminen, jälkimmäinen vaikuttaa todennäköisemmältä, ihan sama kumpi tapahtuu, suuressa kuvassa merkityksetöntä.
Nimittäin jos kuvitellaan että tämä universumi on kaikki mitä on, kumpikaan vaihtoehto ei tuota sylklisyyttä. Säteilyä ei saa Erkkikkään takaisin vaikka materian saisikin.
Vaan annas olla kun lätkäistään kaikkeuteen loputon määrä muitakin universumeja ja ikuisuus aikaa, alkaa Lyyti kirjoittaa ihan toisenlaista kertomusta kaikkeudesta.

Kaikki universumit yhdessä vasta on universumi. Gossu käyttää sanoja väärin. Kaikkeus ja universumi ovat synonyymejä. Gossun "universumit" ovat vain osauniversumeja kaikkeudessa, universumissa.

[Goswell]

Voi olla että kosmologiassa on edessä suuria muutoksia. Jotakin on horsisontissa.

Alkaa olla kinthaalla. Löytyi jo oikea lähtökohta mutta tietysti lähti lapasesta. Mustassa aukossa ei ole ensimmäistäkään atomia, tietysti seuraavaksi väitetään että olemme mustassa aukossa, kuinkas muutenkaan.

Braian Coxia pidän arvossa ja olen katsonut hänen useita videoitaan. Lienee tutkijoiden kärkipäätä.

Pidän hyvin mahdollisena että olemme mustassa aukossa, siis sen sisäpuolella ja nimen omaan tapahtumahorisontin sisäpuolella. Koska se ratkaisee monia universumin arvoituksia joita ei ole kyetty tähän asti ratkaisemaan. Muunmuassa galaxien kätisyyden, pienin ehkä ongelmista. Mutta samalla se ratkaisisi sinunkin ongelmasi. Todellakin universumeja olisi käsittämätön määrä, jopa voisi sanoa että ääretön määrä.

Ehkä syytä katsoa tämäkin video.

Eiköhän tuo ääretön kuvaa riittävän hyvin universumien määrää, äärettömään kun mahtuu melkoinen määrä universumeja ja jostain syystä menee arvailuksi se universumien määrä kaikkeudessa.
Tuossa sisällä mustassa aukossa ajatuksessa tohtoreita sotkee se horisontti, se meidän havaintohorisontti on kyllä periaatteessa samanlainen informaation rajapinta mutta ei silti sinne päinkään kuin mitä se on mustassa aukossa oleva tapahtumahorisontti.
Mustassa aukossa rajapinnan ulospäin muodostaa mustaan aukkoon putoavien nopeus suhteessa kaikkialle ulos, tuo meidän havaitohorisontti on kyllä saman tapainen mutta se on suhteessa sisään, ero tulee siinä että mustassa aukossa se minne kaikki katoaa on mitättömän pieni, se voidaan kiertää ja katsoa sitä joka puolelta, tuo toinen taas on valtavan suuri eikä sen ulkopuolelle pääse koska se rajapinta liikkuu sinne yrittävän mukana, tosin niinhän se liikkuu mukana mustassa aukossakin mutta elämä alkaa loppua kun kaikki hajoaa suunnattomassa gravikentässä mitä siinä havaintohorisontissa ei tapahdu.

Se mitä tapahtumahorisontin toisella puolella tapahtuu on edelleenkin arvoitus. Nuo ovat sinun näkemyksiäsi. Itse seuraan aika tarkkaan (Tosin tutkimuksen huipulta lienee kestää useampi vuosia ennen kuin ne päätyvät maallikoiden tietoon.) mitä tieteen valtavirrassa myös tapahtuu ja lisäksi tutkijoiden filosofisia pohdintoja joita ei vielä voi todentaa millään keinolla.

En tiedä mitä tarkoitat tapahtumahorisontin ja havaintohorisontilla. Jos esimerkiksi meidän havaintomme universumin sisäpuolelta päättykin tuohon meidän universumimme tapahtumahorisonttiin jonka siis "Näkisimme" jos pysystyisimme meidän havaintomme päättyvät siihen. Emme koskaan pysty näkemään sisäpuolelta mitä meidän tapahtumahorisonttimme ulkopuolella on. Esimerkiksi 2,7 Kelvinin jälkihehkua on jo pohdittu uudesta näkökulmasta.

Mielestäni monessakin tieteessä elämme suurta murroksien aikaa. Myös kosmologiassa. Tietenkään Ollin fantasiat vaikka nyt eivät koskaan toteudu. Siinä riitelevät täysin uskonnollinen maailma ja täysi pseudotiede.

Tiede on sitonut omat kätensä havaitopakkoon. Minun mielestä voidaan aika hyvin päätellä mitä noissa horisonteissa tapahtuu. Mustan aukon tapauksessa vuorovesivoimat hajoittaa lopulta kaiken rakenteen mitä aine omaa ja kun itse musta aukko tulee vastaan se jää mikä kestää olosuhteet siellä, atomit ei kestä, jo netronitähti tekee selvää atomeista, pl ihan tähden pintakerros.

Ei meillä maallikoilla ole mitään sananvaltaa noihin asioihin. Voimme esittää mielipiteitä. Ja tuokin on mielipide. Me emme tiedä mitä tapahtumahorisontin toisella puolella on ja mitä siellä tapahtuu. Se on tosin täyttä spekulaatiota tieteen huipuillekin tällä hetkellä.

Havaitohorisontti taas perustuu aikaan joka valolla on ollut edetä tänne, siellä ei ole yhtään mitään erikoista, kaikki jatkuu tuon horisontin takana kuten havaintohorisontin tälläkin puolella aina universumimme rajalle saakka, siitä jatkuu aineeton avaruus jossa kuitenkin on säteilyä tästä universumista, sehän etenee sillä nopeudella c joten vastassa on pimeys.

Tuohan on ihan tunnettu tosiasia. Universumimme halkaisija on noin 93 miljardia valovuotta ja säde noin 45 miljardia valovuotta. Avaruus laajenee kiihtyvällä nopeudella, mitä luultavimmin pimeän energian takia. Me näemme vain 13,8 miljardin valovuoden päähän siitä mistä havaitsemme. Ja koska laajeneminen on kiihtyvää niin Adromedan ja Linnunradan todennäköinen yhdistelmä eli Milkromeda jää joskus tulevaisuudessa täysin ypöyksin. Joka puolelta sitä ympäröi säkkipimeä muu universumi. Tosin olen lukenut että mahdollisesti törmäystä ei ehkä tapahdukkaan tai se ajoittuu paljon myöhempään ajankohtaan mihin se on tähän asti sijoitettu.

Ja onko sitten universumi syklinen vai onko edessä lämpökuolema on toinen juttu.

No tuossa se ero seisoo, "onko sitten universumi syklinen vai onko edessä lämpökuolema on toinen juttu."
Tämän univesumin kohdalla saa tapahtua romahdus tai loputon laajeneminen, jälkimmäinen vaikuttaa todennäköisemmältä, ihan sama kumpi tapahtuu, suuressa kuvassa merkityksetöntä.
Nimittäin jos kuvitellaan että tämä universumi on kaikki mitä on, kumpikaan vaihtoehto ei tuota sylklisyyttä. Säteilyä ei saa Erkkikkään takaisin vaikka materian saisikin.
Vaan annas olla kun lätkäistään kaikkeuteen loputon määrä muitakin universumeja ja ikuisuus aikaa, alkaa Lyyti kirjoittaa ihan toisenlaista kertomusta kaikkeudesta.

Kaikki universumit yhdessä vasta on universumi. Gossu käyttää sanoja väärin. Kaikkeus ja universumi ovat synonyymejä. Gossun "universumit" ovat vain osauniversumeja kaikkeudessa, universumissa.

Olen kyllä selittänyt sanojen merkityksen eron, miksi tarvitaan kaksi sanaa samalle entiteetille kun yksikin riittää, ja toinen jää noin vapaaksi toiseen merkitykseen.

[Bored]

Ei mulla muuta kuin että olette kumpikin aika pihalla. Jospa pysyttelisitte valtavirtatieteen määrittelemissä sanoissa eikä niissä sanoissa joita on omissa sanakirjoissanne.

Olen pihalla teidän omista määrittelyistänne täysin.

Kuitenkin vaikka pohdin kaikkia mahdollisia hypoteeseja on oma runkoni valtavirtatiede. Olen kiinnostunut vaikka Vopsonin ajatuksista mutta niile ei ole mitään kokeellista vahvistusta. Ja epäilykseni on ettei koskaan ehkä tulekkaan.

[Goswell]

Ei mulla muuta kuin että olette kumpikin aika pihalla. Jospa pysyttelisitte valtavirtatieteen määrittelemissä sanoissa eikä niissä sanoissa joita on omissa sanakirjoissanne.

Olen pihalla teidän omista määrittelyistänne täysin.

Kuitenkin vaikka pohdin kaikkia mahdollisia hypoteeseja on oma runkoni valtavirtatiede. Olen kiinnostunut vaikka Vopsonin ajatuksista mutta niile ei ole mitään kokeellista vahvistusta. Ja epäilykseni on ettei koskaan ehkä tulekkaan.

No, universumi on yksi kokonaisuus yhdestä laajenemisen alusta, universumeja on varmasti, kyllä varmasti muitakin, multiversumit, kaikkeus on se kokonaisuus joka pitää sisällään kaikki universumit äärettömyydessä.

[Bored]

Ei mulla muuta kuin että olette kumpikin aika pihalla. Jospa pysyttelisitte valtavirtatieteen määrittelemissä sanoissa eikä niissä sanoissa joita on omissa sanakirjoissanne.

Olen pihalla teidän omista määrittelyistänne täysin.

Kuitenkin vaikka pohdin kaikkia mahdollisia hypoteeseja on oma runkoni valtavirtatiede. Olen kiinnostunut vaikka Vopsonin ajatuksista mutta niile ei ole mitään kokeellista vahvistusta. Ja epäilykseni on ettei koskaan ehkä tulekkaan.

No, universumi on yksi kokonaisuus yhdestä laajenemisen alusta, universumeja on varmasti, kyllä varmasti muitakin, multiversumit, kaikkeus on se kokonaisuus joka pitää sisällään kaikki universumit äärettömyydessä.

Valtavirtatiede ei tunnista eikä tunnusta yhtäään mitään multiversumeja. Ne ovat hypoteettista pohdiskelua jopa alan huipuilta. Niistä ei ole yhtään mitään näyttöä eikä tule olemaan.

Ajatus on kiehtova, hypoteettisella tasolla, vaikka se jääkin siihen. Muunmuassa se mahdollisuus vaikka että jokainen mahdollinen tapahtuma mitä meille voi tapahtua käydään läpi ääröttimissä määrissä universumeja. Kuten esimerkiksi se että minuutin päästä saan sydänkohtauksen ja ette enää kuule minusta .