Magnetismi ja suhteellisuusteoria ★ Toimittajan suosikki
Magnetismi ja suhteellisuusteoria
AI:n alustus aiheesta:
Magnetismi ja suhteellisuusteoria liittyvät toisiinsa siten, että suhteellisuusteoria selittää magnetismin ja sähköisyyden yhdeksi ja samaksi sähkömagneettiseksi ilmiöksi, joka riippuu tarkkailijan liiketilasta. Sähkövaraukseen kohdistuu suhteellisuusteorian mukaan sähköinen voima, mutta jos varaus liikkuu, sen suhteellisen liikkeen seurauksena siihen vaikuttaa myös magneettinen voima.
Sähkömagneettinen vuorovaikutus:
Magnetismi on fysikaalinen ilmiö, jossa magneettiset kappaleet ja sähkövirrat vaikuttavat toisiinsa veto- tai poistovoimalla.
Sähkömagneettista vuorovaikutusta välittää magneettikenttä.
Miten suhteellisuusteoria selittää magnetismin?
Liikkeen merkitys: Kun varattu hiukkanen liikkuu, sen havaitsemaksi sähkökenttä voi muuttua magneettikentäksi. Suhteellisuusteoria osoittaa, että magneettinen voima on sähköisen voiman ilmentymä, joka syntyy suhteellisen liikkeen seurauksena.
Yhtenäinen teoria: Einsteinin erityinen suhteellisuusteoria yhdisti sähkön ja magnetismin yhdeksi sähkömagneettiseksi kentäksi. Teorian mukaan magneettikenttä ei ole itsenäinen, vaan se on sähkökentän ilmentymä tietyssä koordinaatistossa.
AI:n alustus aiheesta loppui tähän.
Olisiko palstan viisailla jotain korjattavaa tai lisättävää?
Magnetismi ja suhteellisuusteoria liittyvät toisiinsa siten, että suhteellisuusteoria selittää magnetismin ja sähköisyyden yhdeksi ja samaksi sähkömagneettiseksi ilmiöksi, joka riippuu tarkkailijan liiketilasta. Sähkövaraukseen kohdistuu suhteellisuusteorian mukaan sähköinen voima, mutta jos varaus liikkuu, sen suhteellisen liikkeen seurauksena siihen vaikuttaa myös magneettinen voima.
Sähkömagneettinen vuorovaikutus:
Magnetismi on fysikaalinen ilmiö, jossa magneettiset kappaleet ja sähkövirrat vaikuttavat toisiinsa veto- tai poistovoimalla.
Sähkömagneettista vuorovaikutusta välittää magneettikenttä.
Miten suhteellisuusteoria selittää magnetismin?
Liikkeen merkitys: Kun varattu hiukkanen liikkuu, sen havaitsemaksi sähkökenttä voi muuttua magneettikentäksi. Suhteellisuusteoria osoittaa, että magneettinen voima on sähköisen voiman ilmentymä, joka syntyy suhteellisen liikkeen seurauksena.
Yhtenäinen teoria: Einsteinin erityinen suhteellisuusteoria yhdisti sähkön ja magnetismin yhdeksi sähkömagneettiseksi kentäksi. Teorian mukaan magneettikenttä ei ole itsenäinen, vaan se on sähkökentän ilmentymä tietyssä koordinaatistossa.
AI:n alustus aiheesta loppui tähän.
Olisiko palstan viisailla jotain korjattavaa tai lisättävää?
Re: Magnetismi ja suhteellisuusteoria
Täydellistetyssä suhteellisuudessa tuo periaate naulataan ainoaksi mahdolliseksi yhteismekanismiksi globaalina vaihekenttänä; magneettikenttä erikseen olisi mieletön ajatus.
https://doi.org/10.13140/RG.2.2.11474.06085
https://doi.org/10.13140/RG.2.2.31638.41280
https://doi.org/10.13140/RG.2.2.11474.06085
https://doi.org/10.13140/RG.2.2.31638.41280
Hienorakennevakio vapausasteista: (1⁰+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Re: Magnetismi ja suhteellisuusteoria
Sähkö- ja magneettikenttä eivät ole itsenäisiä, vaan ne ovat saman sähkömagneettisen kentän eri osia, jotka riippuvat tarkastelukehyksestä. Erityisesti nämä kentän komponentit sekoittuvat Lorentz-muunnoksen vaikutuksesta, eikä siis ole kyse siitä, että sähkökenttä "muuttuisi" magneettikentäksi. Suosittelen kirjaa Principles of Electrodynamics - Schwartz, jossa Maxwellin yhtälöt johdetaan luonnollisella tavalla suoraan erityisestä suhteellisuusperiaatteesta, ilman ad-hokkuspokkus lisäoletuksia.
Historiallisena seikkana voidaan mainita, että alunperin Lorentz-muunnos johdettiin suoraan Maxwellin yhtälöistä. Lorentz selitti aluksi, että muunnoksen aiheuttama dilataatio johtuisi avaruuden täyttävästä eetteristä ja että kun kulkee tietyllä nopeudella eetterin suhteen, niin pituus kutistuu (eetterin suhteen) Lorentz-muunnoksen mukaisella tavalla. Myöhemmin Einstein selitti Lorentz-muunnoksen suhteellisuusperiaatteen ja valon nopeuden invarianssin avulla. Koska Einsteinin selitys on helpompi ymmärtää, niin se on valittu suppean suhteellisuusteorian perusteeksi.
Historiallisena seikkana voidaan mainita, että alunperin Lorentz-muunnos johdettiin suoraan Maxwellin yhtälöistä. Lorentz selitti aluksi, että muunnoksen aiheuttama dilataatio johtuisi avaruuden täyttävästä eetteristä ja että kun kulkee tietyllä nopeudella eetterin suhteen, niin pituus kutistuu (eetterin suhteen) Lorentz-muunnoksen mukaisella tavalla. Myöhemmin Einstein selitti Lorentz-muunnoksen suhteellisuusperiaatteen ja valon nopeuden invarianssin avulla. Koska Einsteinin selitys on helpompi ymmärtää, niin se on valittu suppean suhteellisuusteorian perusteeksi.
Jos et parikymppisenä ole vihreä, sinulla ei ole sydäntä, mutta jos et nelikymppisenä ole perussuomalainen, sinulla ei ole aivoja.
Re: Magnetismi ja suhteellisuusteoria
Lisäksi Maxwellin yhtälöt ovat vanhemmat kuin suhteellisuusteoria. Eli tämä kohta on harhaanjohtava:
"Sähkövaraukseen kohdistuu suhteellisuusteorian mukaan sähköinen voima, mutta jos varaus liikkuu, sen suhteellisen liikkeen seurauksena siihen vaikuttaa myös magneettinen voima"
Tuo on nimenomaan klassiseen sähkömagnetismiin liittyvä havainto tai kuvaus, miten sitä haluaakin ajatella. Siis ajalta ennen suhtista.
"Sähkövaraukseen kohdistuu suhteellisuusteorian mukaan sähköinen voima, mutta jos varaus liikkuu, sen suhteellisen liikkeen seurauksena siihen vaikuttaa myös magneettinen voima"
Tuo on nimenomaan klassiseen sähkömagnetismiin liittyvä havainto tai kuvaus, miten sitä haluaakin ajatella. Siis ajalta ennen suhtista.
While I had personally never felt the lack of a penis, I did admit that it was a handy thing to have along on a picnic…
D. Gabaldon
D. Gabaldon
Re: Magnetismi ja suhteellisuusteoria
Tää on mielenkiintoinen topikki, josta itse tiedän todella vähän.
Mutta sähkömagneettisella vuorovaikutuksella sekä suhteellisuusteorialla on kytkös. Sekä liike (suppea suhteellisuusteoria) sekä massa (yleinen suhteellisuusteoria) muuttavat aikaa ja avaruutta, ja vaikka valon nopeus säilyy vakiona niin esiintyy puna- ja sinisiirtymiä mun käsittääkseni?
Joka tapauksessa aika-avaruuden muutokset ja kaareutuminen on ilmeisesti jollakin tapaa kytköksissä sähkömagneettiseen kenttään, ja toivottavasti joku viisaampi palstalla osaisi selittää tämänkin kytköksen kansantajuisesti?
Mutta sähkömagneettisella vuorovaikutuksella sekä suhteellisuusteorialla on kytkös. Sekä liike (suppea suhteellisuusteoria) sekä massa (yleinen suhteellisuusteoria) muuttavat aikaa ja avaruutta, ja vaikka valon nopeus säilyy vakiona niin esiintyy puna- ja sinisiirtymiä mun käsittääkseni?
Joka tapauksessa aika-avaruuden muutokset ja kaareutuminen on ilmeisesti jollakin tapaa kytköksissä sähkömagneettiseen kenttään, ja toivottavasti joku viisaampi palstalla osaisi selittää tämänkin kytköksen kansantajuisesti?
~ The road to wisdom is paved with the pain of understanding the world.
Re: Magnetismi ja suhteellisuusteoria
Hiukkaskiihdyttimessä liikkuvien elektonien välillä on "magneettinen voima". Samoin kahdessa johdossa samaan suuntaan liikkuvien elektronien välillä. Em. "magneettinen voima" selittää 100% "magneettisesta voimasta" em. johtojen välillä.MooM kirjoitti: ↑02 Loka 2025, 08:01 Lisäksi Maxwellin yhtälöt ovat vanhemmat kuin suhteellisuusteoria. Eli tämä kohta on harhaanjohtava:
"Sähkövaraukseen kohdistuu suhteellisuusteorian mukaan sähköinen voima, mutta jos varaus liikkuu, sen suhteellisen liikkeen seurauksena siihen vaikuttaa myös magneettinen voima"
Tuo on nimenomaan klassiseen sähkömagnetismiin liittyvä havainto tai kuvaus, miten sitä haluaakin ajatella. Siis ajalta ennen suhtista.
Em. "magneettinen voima" on oikeasti aikadilataatiosta johtuva liikemäärävirtauksen hidastuminen. Tästä opimme että voima on suhteellinen asia.
Re: Magnetismi ja suhteellisuusteoria
LOpettakaa nyt sen AI:n käyttö mihinkään järkevyyttä tavoittelevaan, vaikka se osaa tuottaa välttävää viihdelätinää 95% makuun. Palstan itseoppineille OAA:llekin tekee tiukkaa sisällyttää noin paljon asiavirheitä noin lyhyeen tekstiin.
Ei, erityinen suhteelisuusteoria ei ole sähkömagnetismin teoria. Se on teoria avaruuden ominaisuuksista. Avaruus toki vaikuttaa sähkömagentimiin niin kuin kaikkeen luonnossa, mutta suhteelisuusteoria ei ota sen kummempaa kantaa siihen. Se suhtellisuusteorian vakio c on avaruuden ominaisuuksiin liittyvä vakio. Nimi "valon nopeus" on harhaanjohtava.Magnetismi ja suhteellisuusteoria liittyvät toisiinsa siten, että suhteellisuusteoria selittää magnetismin ja sähköisyyden yhdeksi ja samaksi sähkömagneettiseksi ilmiöksi, joka riippuu tarkkailijan liiketilasta. Sähkövaraukseen kohdistuu suhteellisuusteorian mukaan sähköinen voima, mutta jos varaus liikkuu, sen suhteellisen liikkeen seurauksena siihen vaikuttaa myös magneettinen voima.
Tuo ensimmäinen virke on sellaista ala-aseen ympäristöopin tasoista selitystä. Toinen on väärin. Se on sähkömagneettinen kenttä.Sähkömagneettinen vuorovaikutus:
Magnetismi on fysikaalinen ilmiö, jossa magneettiset kappaleet ja sähkövirrat vaikuttavat toisiinsa veto- tai poistovoimalla.
Sähkömagneettista vuorovaikutusta välittää magneettikenttä.
Ei mitenkään. Se on sähkömagnetismin teorioiden alaa.Miten suhteellisuusteoria selittää magnetismin?
Jotain hyvää siinäkin.AI:n alustus aiheesta loppui tähän.
No pistetään punaiset henkselit päälle ja otetaan "om start". Seuraavalla kerralla kannattaa konsultoida fysiikan oppikirjoja ja jättää tekotyperyys piirtämään kuusisormisia käsiä.Olisiko palstan viisailla jotain korjattavaa tai lisättävää?
Re: Magnetismi ja suhteellisuusteoria
Yleensä tuollainen kysymys tarkoittaa vastaavaa kuin "miten atomikello mittaa toisin aikoja kuin kvartsikidekello?"
Liénard-Wiechertin potentiaalit ovat tarkka relativistinen ratkaisu sähkömagneettisille kentille.
Hienorakennevakio vapausasteista: (1⁰+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Re: Magnetismi ja suhteellisuusteoria
Olkoon valtava levy jossa sähkövaraus. Olkoon kentän voimakkuus levyn lähellä 1V/m.
Nyt atomi ohittaa levyn nopeudella 0.999999999999999999 c, ja ionisoituu.
Kun tarkastelemme asiaa atomin näkökulmasta, niin levy on kutistunut, ja varaustiheys on suuri, ja kentänvoimakkuus on suuri, ja siksi tapautuu ionisoituminen.
Kun tarkastelemme asiaa levyn näkökulmasta, niin atomin ionisoitumiskenttävoimakkuus oli 0.8 V/m, ja siksi tapautui ionisoituminen.
Tämä oli tämmöinen hyvin yksinkertainen esimerkki otsikon tarkoittamasta asiasta.
Re: Magnetismi ja suhteellisuusteoria
Kuvitellaanpa että magnetismia ei ole keksitty. Nyt emme voi selittää nopean atomin hajoamisherkyyttä magneettisella hylkimisvoimalla. Vaan toteamme että kaikki nopeat esineet ovat heikkoja. Jos nopeat atomit olisivat heikkoja, mutta nopeat planeetat eivät olisi, niin silloin em. eroa voisi käyttää nopeusmittarina, siksi siis kaikkien nopeiden esineiden pitää olla heikkoja, jos haluamme että nopeus on suhteellinen asia.Aatami kirjoitti: ↑03 Loka 2025, 05:33
Olkoon valtava levy jossa sähkövaraus. Olkoon kentän voimakkuus levyn lähellä 1V/m.
Nyt atomi ohittaa levyn nopeudella 0.999999999999999999 c, ja ionisoituu.
Kun tarkastelemme asiaa atomin näkökulmasta, niin levy on kutistunut, ja varaustiheys on suuri, ja kentänvoimakkuus on suuri, ja siksi tapautuu ionisoituminen.
Kun tarkastelemme asiaa levyn näkökulmasta, niin atomin ionisoitumiskenttävoimakkuus oli 0.8 V/m, ja siksi tapautui ionisoituminen.
Tämä oli tämmöinen hyvin yksinkertainen esimerkki otsikon tarkoittamasta asiasta.
Re: Magnetismi ja suhteellisuusteoria
Höpö höpö. Jos vain lisäämme lainausmerkit "magneettisen voiman" ympärille, niin AI:n tuottama, tai lähinnä kopioima, kappele on ihan hyvä.Neutroni kirjoitti: ↑02 Loka 2025, 18:11Ei, erityinen suhteelisuusteoria ei ole sähkömagnetismin teoria. Se on teoria avaruuden ominaisuuksista. Avaruus toki vaikuttaa sähkömagentimiin niin kuin kaikkeen luonnossa, mutta suhteelisuusteoria ei ota sen kummempaa kantaa siihen. Se suhtellisuusteorian vakio c on avaruuden ominaisuuksiin liittyvä vakio. Nimi "valon nopeus" on harhaanjohtava.Magnetismi ja suhteellisuusteoria liittyvät toisiinsa siten, että suhteellisuusteoria selittää magnetismin ja sähköisyyden yhdeksi ja samaksi sähkömagneettiseksi ilmiöksi, joka riippuu tarkkailijan liiketilasta. Sähkövaraukseen kohdistuu suhteellisuusteorian mukaan sähköinen voima, mutta jos varaus liikkuu, sen suhteellisen liikkeen seurauksena siihen vaikuttaa myös magneettinen voima.
Tai no, korvataan "magneettinen voima" vaikka tämmösellä fraasilla: "relativististen efektien aihuttama voima, jota aiemmin kutsuttiin magneettiseksi voimaksi "
Re: Magnetismi ja suhteellisuusteoria
Kiitos kirjasuosituksesta. En kyllä kyllä aio lukea ko. kirjaa. Mutta suosittelen Neutronille ko. kirjan lukemista.Cargo kirjoitti: ↑02 Loka 2025, 07:51 Sähkö- ja magneettikenttä eivät ole itsenäisiä, vaan ne ovat saman sähkömagneettisen kentän eri osia, jotka riippuvat tarkastelukehyksestä. Erityisesti nämä kentän komponentit sekoittuvat Lorentz-muunnoksen vaikutuksesta, eikä siis ole kyse siitä, että sähkökenttä "muuttuisi" magneettikentäksi. Suosittelen kirjaa Principles of Electrodynamics - Schwartz, jossa Maxwellin yhtälöt johdetaan luonnollisella tavalla suoraan erityisestä suhteellisuusperiaatteesta, ilman ad-hokkuspokkus lisäoletuksia.
Onko sinulle tuttu asia voiman Lorentz-muunnos?
Re: Magnetismi ja suhteellisuusteoria
Tässä on kyse mekaniikasta.Purdue kirjoitti: ↑02 Loka 2025, 08:57 Tää on mielenkiintoinen topikki, josta itse tiedän todella vähän.
Mutta sähkömagneettisella vuorovaikutuksella sekä suhteellisuusteorialla on kytkös. Sekä liike (suppea suhteellisuusteoria) sekä massa (yleinen suhteellisuusteoria) muuttavat aikaa ja avaruutta, ja vaikka valon nopeus säilyy vakiona niin esiintyy puna- ja sinisiirtymiä mun käsittääkseni?
Joka tapauksessa aika-avaruuden muutokset ja kaareutuminen on ilmeisesti jollakin tapaa kytköksissä sähkömagneettiseen kenttään, ja toivottavasti joku viisaampi palstalla osaisi selittää tämänkin kytköksen kansantajuisesti?
Suprajohtava sähköisesti neutraali rengas jossa kiertää sähkövirta ei vaikuta vieressä seisovaan elektroniin. Kun ko. elektroni pannaan liikkumaan, niin ko. elektronin mielestä rengas liikkuu, ja renkaan liikkuvat elektronit viettävät nyt enempi aikaa rankaan yhdellä puolella, ja siksi varaus omasta mielestään kokee sähköisen hylkimisvoiman renkaan toisesta puolesta poispäin.
Mustan aukon lähellä oleva suprajohtava sähköisesti neutraali rengas jossa kiertää sähkövirta ei vaikuta kaukana seisovaan elektroniin. Kun ko. elektroni pannaan liikkumaan, niin ko. elektronin mielestä rengas ja musta aukko liikkuvat, ja renkaan liikkuvat elektronit eivät vietä nyt enempi aikaa rankaan yhdellä puolella, johtuen siitä että valonnopeus ei ole sama kaikkiin suuntiin lähellä liikkuvaa mustaa aukkoa, ja siksi varaus ei koke sähköistä voimaa.

