Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?

[Naturalisti]

...

Toisinsanoen:

Kritiikkisi on perusteltua, mutta monet MMT:n ja liittovaltiokehityksen ehdotukset ovat nimenomaan vastauksia niihin ongelmiin, joita itse nostat esiin. Ne eivät ole täydellisiä, mutta ne tarjoavat välineitä, joilla voidaan rakentaa kestävämpää ja demokraattisempaa talouspolitiikkaa.

Odotan mielenkiinnolla palautettasi sekä myös sinun omia EU:n kehittämis ehdotuksi – voiko MMT-teoria olla osa ratkaisua ja mitä muita keinoja tarvitaan?

Ootko ajatellut tai koskaan tullut mieleesi, että tuo ai-keskustelumuoto on rasittavaa. Rasittavan pitkää litaniaa ja saman litanian toistoa.
Ei tuota kukaan jaksa lukea, eikä tuo mitään keskustelua ole.

Ainakin Tauko on samaa mieltä kanssani. Taisi olla myös asdf.

On kyllä hämmentävää, miten Tiedepalstan uusluddistit jaksavat tuomita tekoälyn käytön lähes jokaisessa keskustelussa – riippumatta siitä, mihin tarkoitukseen sitä käytetään. Tiedonhankinnan, jäsentelyn, kieliasun ja loogisen rakenteen tarkistamisen apuvälineenä tekoäly ei ulkoista ajattelua, koska se ei itse ajattele, ei ole mitään mieltä eikä puolusta mitään kantaa ilman käyttäjän ohjausta. Se on työkalu – ei keskustelija.

Viimeisimpien uutisten mukaan jopa eduskunnan työssä suositellaan tekoälyn käyttöä lakien valmistelussa, kunhan lähteet tarkistetaan ja käyttäjä vastaa lopputuloksesta. Silti täällä pelätään, että tekoälyn käyttö pilaa keskustelun – vaikka sen voisi nähdä mahdollisuutena parantaa keskustelun laatua, jäsentelyä ja lähdekritiikkiä.

Luulisi, että juuri Tiedepalstalla oltaisiin innolla tutkimassa tekoälyn sovellusmahdollisuuksia – ei vain palstan sisällä, vaan laajemmin yhteiskunnallisen keskustelun analysoinnin apuna. Avasin tätä varten jo aiemmin ketjun "Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?", jotta asiaa voidaan käsitellä kootusti eikä joka ketjussa erikseen.

Panen tämän saman kommentin myös sinne. Jatketaan tekoäly keskustelua siellä. Tässä ketjussa olisi sen sijaan syytä keskittyä varsinaiseen aiheeseen – eli siihen, miten EU:n talouspolitiikkaa voisi kehittää demokraattisemmaksi ja kestävämmäksi.

Kopioitu  "Euroopasta on tehtävä liittovaltio – MEGA" -keskustelusta tänne jatkokeskustelun virikkeeksi.

[Tuulispää]

Tekoäly on osoittaunut merkittäväksi avuksi tuulivoimalan genen suunnittelussa.

[ID10T]

...

Toisinsanoen:

Kritiikkisi on perusteltua, mutta monet MMT:n ja liittovaltiokehityksen ehdotukset ovat nimenomaan vastauksia niihin ongelmiin, joita itse nostat esiin. Ne eivät ole täydellisiä, mutta ne tarjoavat välineitä, joilla voidaan rakentaa kestävämpää ja demokraattisempaa talouspolitiikkaa.

Odotan mielenkiinnolla palautettasi sekä myös sinun omia EU:n kehittämis ehdotuksi – voiko MMT-teoria olla osa ratkaisua ja mitä muita keinoja tarvitaan?

Ootko ajatellut tai koskaan tullut mieleesi, että tuo ai-keskustelumuoto on rasittavaa. Rasittavan pitkää litaniaa ja saman litanian toistoa.
Ei tuota kukaan jaksa lukea, eikä tuo mitään keskustelua ole.

Ainakin Tauko on samaa mieltä kanssani. Taisi olla myös asdf.

On kyllä hämmentävää, miten Tiedepalstan uusluddistit jaksavat tuomita tekoälyn käytön lähes jokaisessa keskustelussa – riippumatta siitä, mihin tarkoitukseen sitä käytetään. Tiedonhankinnan, jäsentelyn, kieliasun ja loogisen rakenteen tarkistamisen apuvälineenä tekoäly ei ulkoista ajattelua, koska se ei itse ajattele, ei ole mitään mieltä eikä puolusta mitään kantaa ilman käyttäjän ohjausta. Se on työkalu – ei keskustelija.

Tekoäly saattaa kuitenkin antaa piilovaikutteita käyttäjälleen kulttuurisista vinoumista johtuen.

https://www.kauppalehti.fi/kumppanisisa ... ityksille/

Suurin osa suurista kielimalleista (LLM) pohjautuu englanninkieliseen aineistoon, joka heijastaa länsimaisia arvoja, viestintätapoja ja oletuksia. Tämä johtaa helposti kulttuurisiin vinoumiin, jotka näkyvät esimerkiksi asiakasviestinnässä, päätöksenteossa ja automaatiossa. Vinoumat korostuvat erityisesti kansainvälisissä ja monimuotoisissa toimintaympäristöissä, joissa yksi ja sama malli ei toimi kaikkialla. Pelkkä kielitaito ei riitä. Tekoälyn on ymmärrettävä, miten eri kulttuureissa viestitään, keskustellaan ja ratkaistaan ongelmia.

[Konemies]

Tuota kohtaa ennen oikein ymmärrä että miten kulttuurin ero voi vaikuttaa automaatioon?

[ID10T]

Tuota kohtaa ennen oikein ymmärrä että miten kulttuurin ero voi vaikuttaa automaatioon?

En ymmärrä minäkään, mutta muuten lainaamani teksti on selkeää ja ymmärrettävää. On asioita, joissa ei ole oikeaa tai väärää kantaa, mutta tekoälyllä on kuitenkin JOKU kanta.

[Neutroni]

Tekoäly on osoittaunut merkittäväksi avuksi tuulivoimalan genen suunnittelussa.

Ole varovainen. Ainakaan sähköön liittyvissä asioissa sinulla ei ole minkäänlaista kompetenssia arvioida tekoälyn vastausten järkevyyttä.

Itse yritin kysyä ATmega4809 mikrokontrollerin toimintaan liittyviä yksityiskohtia. Homma meni täysin päin helvettiä. Se ehdotteli kaikenlaisia bittejä käänneltäväksi tietyissä reksitereissä. Muuten hyvä, mutta ATmega4809:ssä ei ole ollenkaan sellaisia rekisterejä. Se oli selvästi yhdistellyt tietoja eri kontrollerien datalehdistä ja application noteista. Se voi olla toimiva strategia viihdepaskan tuottamisessa tai "tietäjänä" pätemisessä hönöjen kansoittamilla nettipalstoilla, mutta eipä sillä paljoa tee jos on teknisiä ongelmia.

[Konemies]

Pyysin kerran tekoälyä laatimaan shakkitehtävän. Alkoi selittelemään ihan paskapuheita ja ei ymmärtänyt edes perussääntöjä.

[Konemies]

Tekoäly kun ei vastaa että "en tiedä". Vaan alkaa valehtelemaan yrittäen näyttää fiksulta.

[Naturalisti]

Tekoäly kun ei vastaa että "en tiedä". Vaan alkaa valehtelemaan yrittäen näyttää fiksulta.

Näin on, mutta tämä on yleinen mutta virheellinen käsitys, vaikka todennäköisesti esitit sen puoliksi piloillasi.

Kuten jo aiemmin totesin:

"Tiedonhankinnan, jäsentelyn, kieliasun ja loogisen rakenteen tarkistamisen apuvälineenä tekoäly ei ulkoista ajattelua, koska se ei itse ajattele, ei ole mitään mieltä eikä puolusta mitään kantaa ilman käyttäjän ohjausta. Se on työkalu – ei keskustelija."

Tekoäly ei valehtele siinä mielessä kuin ihminen – se ei pyri tietoisesti harhaanjohtamaan. Se tuottaa tekstiä ennustamalla, millainen vastaus olisi todennäköinen sen koulutusdatan ja algoritmien perusteella. Jos vastaus on virheellinen tai harhaanjohtava, syy löytyy useimmiten kysymyksestä: se on ollut epämääräinen, huonosti rajattu tai loogisesti ristiriitainen.

Tätä ilmiötä kutsutaan konfabuloinniksi – ja se on seurausta siitä, että tekoäly pyrkii täyttämään aukkoja, kun sille ei ole annettu riittävästi tarkkoja ehtoja. Vastuu on siis käyttäjällä: mitä selkeämmin kysymys asetetaan, sitä luotettavampi on vastaus.

Tässä yhteydessä viittaan myös aiempaan kommenttiini tekoälyn käytöstä keskustelun tukena. On hämmentävää, että Tiedepalstalla tekoälyn käyttöä vastustetaan niin jyrkästi – vaikka sen avulla voisi parantaa keskustelun rakennetta, selkeyttä ja lähdekriittisyyttä.

---

Esitän yleisen toivomuksen kaikille: Keskitetään keskustelu siitä "Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?" tähän ketjuun, jotta muissa ketjussa voidaan keskittyä niiden varsinaisiin aiheesiin?

[ID10T]

Olemme mennyttä!

https://www.dailymail.co.uk/sciencetech ... arity.html

Scientists reveal the exact date when technology will surpass human intelligence - and there's not long to wait

In an essay titled 'Machines of Loving Grace', Mr Mamodei predicts that the singularity will arrive as early as 2026.

[ID10T]

Tekoäly kun ei vastaa että "en tiedä". Vaan alkaa valehtelemaan yrittäen näyttää fiksulta.

Näin on, mutta tämä on yleinen mutta virheellinen käsitys, vaikka todennäköisesti esitit sen puoliksi piloillasi.

Kuten jo aiemmin totesin:

"Tiedonhankinnan, jäsentelyn, kieliasun ja loogisen rakenteen tarkistamisen apuvälineenä tekoäly ei ulkoista ajattelua, koska se ei itse ajattele, ei ole mitään mieltä eikä puolusta mitään kantaa ilman käyttäjän ohjausta. Se on työkalu – ei keskustelija."

Tekoäly ei valehtele siinä mielessä kuin ihminen – se ei pyri tietoisesti harhaanjohtamaan. Se tuottaa tekstiä ennustamalla, millainen vastaus olisi todennäköinen sen koulutusdatan ja algoritmien perusteella. Jos vastaus on virheellinen tai harhaanjohtava, syy löytyy useimmiten kysymyksestä: se on ollut epämääräinen, huonosti rajattu tai loogisesti ristiriitainen.

Tätä ilmiötä kutsutaan konfabuloinniksi – ja se on seurausta siitä, että tekoäly pyrkii täyttämään aukkoja, kun sille ei ole annettu riittävästi tarkkoja ehtoja. Vastuu on siis käyttäjällä: mitä selkeämmin kysymys asetetaan, sitä luotettavampi on vastaus.

Tässä yhteydessä viittaan myös aiempaan kommenttiini tekoälyn käytöstä keskustelun tukena. On hämmentävää, että Tiedepalstalla tekoälyn käyttöä vastustetaan niin jyrkästi – vaikka sen avulla voisi parantaa keskustelun rakennetta, selkeyttä ja lähdekriittisyyttä.

---

Esitän yleisen toivomuksen kaikille: Keskitetään keskustelu siitä "Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?" tähän ketjuun, jotta muissa ketjussa voidaan keskittyä niiden varsinaisiin aiheesiin?

Tekoäly siis satuilee, sitähän konfabulointi tarkoittaa.

Selkeämpää olisi, jos kielimalli ilmoittaisi, ettei esitettyyn kysymykseen ole löydettävissä vastausta nykyisen tietämyksen pohjalta.

[Naturalisti]

...

Toisinsanoen:

Kritiikkisi on perusteltua, mutta monet MMT:n ja liittovaltiokehityksen ehdotukset ovat nimenomaan vastauksia niihin ongelmiin, joita itse nostat esiin. Ne eivät ole täydellisiä, mutta ne tarjoavat välineitä, joilla voidaan rakentaa kestävämpää ja demokraattisempaa talouspolitiikkaa.

Odotan mielenkiinnolla palautettasi sekä myös sinun omia EU:n kehittämis ehdotuksi – voiko MMT-teoria olla osa ratkaisua ja mitä muita keinoja tarvitaan?

Ootko ajatellut tai koskaan tullut mieleesi, että tuo ai-keskustelumuoto on rasittavaa. Rasittavan pitkää litaniaa ja saman litanian toistoa.
Ei tuota kukaan jaksa lukea, eikä tuo mitään keskustelua ole.

Ainakin Tauko on samaa mieltä kanssani. Taisi olla myös asdf.

On kyllä hämmentävää, miten Tiedepalstan uusluddistit jaksavat tuomita tekoälyn käytön lähes jokaisessa keskustelussa – riippumatta siitä, mihin tarkoitukseen sitä käytetään. Tiedonhankinnan, jäsentelyn, kieliasun ja loogisen rakenteen tarkistamisen apuvälineenä tekoäly ei ulkoista ajattelua, koska se ei itse ajattele, ei ole mitään mieltä eikä puolusta mitään kantaa ilman käyttäjän ohjausta. Se on työkalu – ei keskustelija.

Tekoäly saattaa kuitenkin antaa piilovaikutteita käyttäjälleen kulttuurisista vinoumista johtuen.

https://www.kauppalehti.fi/kumppanisisa ... ityksille/

Suurin osa suurista kielimalleista (LLM) pohjautuu englanninkieliseen aineistoon, joka heijastaa länsimaisia arvoja, viestintätapoja ja oletuksia. Tämä johtaa helposti kulttuurisiin vinoumiin, jotka näkyvät esimerkiksi asiakasviestinnässä, päätöksenteossa ja automaatiossa. Vinoumat korostuvat erityisesti kansainvälisissä ja monimuotoisissa toimintaympäristöissä, joissa yksi ja sama malli ei toimi kaikkialla. Pelkkä kielitaito ei riitä. Tekoälyn on ymmärrettävä, miten eri kulttuureissa viestitään, keskustellaan ja ratkaistaan ongelmia.

Joo, nostat esiin tärkeän näkökulman. On totta, että suurten kielimallien koulutusdata painottuu länsimaisiin lähteisiin, erityisesti englanninkieliseen aineistoon. Tämä voi johtaa kulttuurisiin vinoumiin, jotka vaikuttavat esimerkiksi siihen, millaisia oletuksia, viestintätapoja tai arvohierarkioita mallit heijastavat. Kauppalehden artikkelissa kuvattu riski on todellinen – ja erityisen merkittävä silloin, kun tekoälyä käytetään päätöksenteon tai asiakasviestinnän automatisointiin.

Mutta juuri siksi on tärkeää erottaa kaksi asiaa:

1. Tekoälyn käyttö keskustelun tukena ei ole sama kuin sen käyttö päätöksenteon automatisointiin.
Kun käytän tekoälyä jäsentämään omia ajatuksiani, en ulkoista ajattelua enkä siirrä vastuuta koneelle. Tekoäly ei tee päätöksiä, vaan auttaa muotoilemaan, tiivistämään ja tarkistamaan jo muodostetun sisällön. Käyttäjä ohjaa, rajaa ja hyväksyy lopputuloksen.

2. Vinoumat eivät ole tekoälyn ominaisuus vaan sen koulutuksen seuraus – ja ne voidaan tunnistaa ja korjata.
Juuri siksi on tärkeää, että käyttäjä osaa arvioida tekoälyn tuottamaa sisältöä kriittisesti. Tiedepalstan kaltaisessa ympäristössä tämä pitäisi nähdä mahdollisuutena: voimme yhdessä testata, missä vinoumat ilmenevät, miten ne vaikuttavat ja miten niitä voidaan purkaa.

Tekoäly ei siis voi olla opetusdatasta johtuen neutraali, eikä se ole myöskään itsenäinen toimija. Se on peili – ja sen vinoumat kertovat jotain siitä, millaista aineistoa sille on annettu. Kun ymmärrämme tämän, voimme käyttää tekoälyä myös kulttuurisen itsetutkiskelun välineenä.

Dystopioitten maalailun asemasta voisimme pohtia tätä teemaa vähän tarkemmin ja myös testata, miten eri kulttuuriset lähtökohdat vaikuttavat tekoälyn vastauksiin.

[Naturalisti]

Tekoäly kun ei vastaa että "en tiedä". Vaan alkaa valehtelemaan yrittäen näyttää fiksulta.

Näin on, mutta tämä on yleinen mutta virheellinen käsitys, vaikka todennäköisesti esitit sen puoliksi piloillasi.

Kuten jo aiemmin totesin:

"Tiedonhankinnan, jäsentelyn, kieliasun ja loogisen rakenteen tarkistamisen apuvälineenä tekoäly ei ulkoista ajattelua, koska se ei itse ajattele, ei ole mitään mieltä eikä puolusta mitään kantaa ilman käyttäjän ohjausta. Se on työkalu – ei keskustelija."

Tekoäly ei valehtele siinä mielessä kuin ihminen – se ei pyri tietoisesti harhaanjohtamaan. Se tuottaa tekstiä ennustamalla, millainen vastaus olisi todennäköinen sen koulutusdatan ja algoritmien perusteella. Jos vastaus on virheellinen tai harhaanjohtava, syy löytyy useimmiten kysymyksestä: se on ollut epämääräinen, huonosti rajattu tai loogisesti ristiriitainen.

Tätä ilmiötä kutsutaan konfabuloinniksi – ja se on seurausta siitä, että tekoäly pyrkii täyttämään aukkoja, kun sille ei ole annettu riittävästi tarkkoja ehtoja. Vastuu on siis käyttäjällä: mitä selkeämmin kysymys asetetaan, sitä luotettavampi on vastaus.

Tässä yhteydessä viittaan myös aiempaan kommenttiini tekoälyn käytöstä keskustelun tukena. On hämmentävää, että Tiedepalstalla tekoälyn käyttöä vastustetaan niin jyrkästi – vaikka sen avulla voisi parantaa keskustelun rakennetta, selkeyttä ja lähdekriittisyyttä.

---

Esitän yleisen toivomuksen kaikille: Keskitetään keskustelu siitä "Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?" tähän ketjuun, jotta muissa ketjussa voidaan keskittyä niiden varsinaisiin aiheesiin?

Tekoäly siis satuilee, sitähän konfabulointi tarkoittaa.

Selkeämpää olisi, jos kielimalli ilmoittaisi, ettei esitettyyn kysymykseen ole löydettävissä vastausta nykyisen tietämyksen pohjalta.

Näin on – mutta en ole varma, miten tuo ehdotuksesi olisi teknisesti toteutettavissa, jos yhden ajatussuunnan mukaan ratkaisu on löydettävissä ja toisen mukaan ei. Et kai ehdota, että algoritmeihin pitäisi koodata jokin "metafyysinen totuusmekanismi"? Se vasta olisikin konfabulointia deluxe.

[ID10T]

...

Toisinsanoen:

Kritiikkisi on perusteltua, mutta monet MMT:n ja liittovaltiokehityksen ehdotukset ovat nimenomaan vastauksia niihin ongelmiin, joita itse nostat esiin. Ne eivät ole täydellisiä, mutta ne tarjoavat välineitä, joilla voidaan rakentaa kestävämpää ja demokraattisempaa talouspolitiikkaa.

Odotan mielenkiinnolla palautettasi sekä myös sinun omia EU:n kehittämis ehdotuksi – voiko MMT-teoria olla osa ratkaisua ja mitä muita keinoja tarvitaan?

Ootko ajatellut tai koskaan tullut mieleesi, että tuo ai-keskustelumuoto on rasittavaa. Rasittavan pitkää litaniaa ja saman litanian toistoa.
Ei tuota kukaan jaksa lukea, eikä tuo mitään keskustelua ole.

Ainakin Tauko on samaa mieltä kanssani. Taisi olla myös asdf.

On kyllä hämmentävää, miten Tiedepalstan uusluddistit jaksavat tuomita tekoälyn käytön lähes jokaisessa keskustelussa – riippumatta siitä, mihin tarkoitukseen sitä käytetään. Tiedonhankinnan, jäsentelyn, kieliasun ja loogisen rakenteen tarkistamisen apuvälineenä tekoäly ei ulkoista ajattelua, koska se ei itse ajattele, ei ole mitään mieltä eikä puolusta mitään kantaa ilman käyttäjän ohjausta. Se on työkalu – ei keskustelija.

Tekoäly saattaa kuitenkin antaa piilovaikutteita käyttäjälleen kulttuurisista vinoumista johtuen.

https://www.kauppalehti.fi/kumppanisisa ... ityksille/

Suurin osa suurista kielimalleista (LLM) pohjautuu englanninkieliseen aineistoon, joka heijastaa länsimaisia arvoja, viestintätapoja ja oletuksia. Tämä johtaa helposti kulttuurisiin vinoumiin, jotka näkyvät esimerkiksi asiakasviestinnässä, päätöksenteossa ja automaatiossa. Vinoumat korostuvat erityisesti kansainvälisissä ja monimuotoisissa toimintaympäristöissä, joissa yksi ja sama malli ei toimi kaikkialla. Pelkkä kielitaito ei riitä. Tekoälyn on ymmärrettävä, miten eri kulttuureissa viestitään, keskustellaan ja ratkaistaan ongelmia.

Joo, nostat esiin tärkeän näkökulman. On totta, että suurten kielimallien koulutusdata painottuu länsimaisiin lähteisiin, erityisesti englanninkieliseen aineistoon. Tämä voi johtaa kulttuurisiin vinoumiin, jotka vaikuttavat esimerkiksi siihen, millaisia oletuksia, viestintätapoja tai arvohierarkioita mallit heijastavat. Kauppalehden artikkelissa kuvattu riski on todellinen – ja erityisen merkittävä silloin, kun tekoälyä käytetään päätöksenteon tai asiakasviestinnän automatisointiin.

Mutta juuri siksi on tärkeää erottaa kaksi asiaa:

1. Tekoälyn käyttö keskustelun tukena ei ole sama kuin sen käyttö päätöksenteon automatisointiin.
Kun käytän tekoälyä jäsentämään omia ajatuksiani, en ulkoista ajattelua enkä siirrä vastuuta koneelle. Tekoäly ei tee päätöksiä, vaan auttaa muotoilemaan, tiivistämään ja tarkistamaan jo muodostetun sisällön. Käyttäjä ohjaa, rajaa ja hyväksyy lopputuloksen.

Ketjun aiheena on kuitenkin tekoälyn osaaminen yleisellä tasolla, ei siinä laajuudessa, missä sinä sitä käytät.

2. Vinoumat eivät ole tekoälyn ominaisuus vaan sen koulutuksen seuraus – ja ne voidaan tunnistaa ja korjata.
Juuri siksi on tärkeää, että käyttäjä osaa arvioida tekoälyn tuottamaa sisältöä kriittisesti. Tiedepalstan kaltaisessa ympäristössä tämä pitäisi nähdä mahdollisuutena: voimme yhdessä testata, missä vinoumat ilmenevät, miten ne vaikuttavat ja miten niitä voidaan purkaa.

Tekoäly ei siis voi olla opetusdatasta johtuen neutraali, eikä se ole myöskään itsenäinen toimija. Se on peili – ja sen vinoumat kertovat jotain siitä, millaista aineistoa sille on annettu. Kun ymmärrämme tämän, voimme käyttää tekoälyä myös kulttuurisen itsetutkiskelun välineenä.

Periaatteessa tekoälyn pitäisi kyetä käyttämään opetusdatana koko internettiä, mikä ei ilmeisestikään toteudu syystä tai toisesta. Kenties tekoälylle on opetettu "äidinkieli", jota se käyttää ensisijaisesti dataa etsiessään. Muunkielinen sisältö jää siten vähemmälle huomioille.

Dystopioitten maalailun asemasta voisimme pohtia tätä teemaa vähän tarkemmin ja myös testata, miten eri kulttuuriset lähtökohdat vaikuttavat tekoälyn vastauksiin.

En mielestäni maalaile dystopioita. Ja miten me testaamme eri kulttuurisia lähtökohtia? Tekoäly on silti biasoitunut opetusmateriaalista johtuen.

[Tuulispää]

Tekoäly on osoittaunut merkittäväksi avuksi tuulivoimalan genen suunnittelussa.

Ole varovainen. Ainakaan sähköön liittyvissä asioissa sinulla ei ole minkäänlaista kompetenssia arvioida tekoälyn vastausten järkevyyttä.

Itse yritin kysyä ATmega4809 mikrokontrollerin toimintaan liittyviä yksityiskohtia. Homma meni täysin päin helvettiä. Se ehdotteli kaikenlaisia bittejä käänneltäväksi tietyissä reksitereissä. Muuten hyvä, mutta ATmega4809:ssä ei ole ollenkaan sellaisia rekisterejä. Se oli selvästi yhdistellyt tietoja eri kontrollerien datalehdistä ja application noteista. Se voi olla toimiva strategia viihdepaskan tuottamisessa tai "tietäjänä" pätemisessä hönöjen kansoittamilla nettipalstoilla, mutta eipä sillä paljoa tee jos on teknisiä ongelmia.

Älä aliarvioi mun oppimiskykyä...olen nyt jo suunnitellut tätä 3 viikkoa. Täytyy ymmärtää sähköä...miten se toimii. Siihen AI antaa hyviä neuvoja....koska näitä on muutkin yrittäneet suunnitella niin silloin AI on kuin pandoran lipas.

Lisäksio Cerniin osia suunnitellut inssi ja pari muuta alansa mestaria sähköasioissa ( jotka ovat suunnitelleet myyntiin sähkölaitteita ) ovat tuputtaneet neuvojaan.