Euroopasta on tehtävä liittovaltio – MEGA

[Naturalisti]

Kopioitu keskustelusta "Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?"

viewtopic.php?p=414857#p414857

Vastaus Neutronin kommenttiin:

viewtopic.php?p=414782#p414782

Kommenttisi sisältää useita kiinnostavia kysymyksiä, jotka liittyvät demokratian rakenteisiin, teknologian valtasuhteisiin ja ihmisen evolutiivisiin rajoitteisiin. Niistä – erityisesti alueellisen ja globaalin demokratian näkökulmasta – voisi jatkaa keskustelua esimerkiksi ketjussa "Euroopasta on tehtävä liittovaltio – MEGA".

Voisimme pohtia siellä esimerkiksi seuraavia teemoja:

- Miten demokratia voi uudistua, jos yksilöiden käsitykset ovat hajautuneita ja kompromissit jäävät pinnallisiksi?
- Voiko teknologia tukea yhteisten käsitteellisten kehysten syntyä ilman autoritaarista ohjausta?
- Miten kuvitellut yhteisöt (Hararin termi) syntyvät ja muuttuvat teknologian vaikutuksesta?
- Onko mahdollista rakentaa demokraattinen infrastruktuuri, jossa tekoäly toimii läpinäkyvänä jäsentäjänä eikä propagandatyökaluna?
- Miten EU:n kaltaisessa monitasoisessa järjestelmässä voidaan yhdistää paikallinen osallistuminen ja globaali koordinointi?

Tämän ketjun kontekstissa keskustelemme tekoälyn roolista poliittisessa viestinnässä. Tässä olen edelleen ID10T:n kanssa samaa mieltä: tekoälyn ei pidä ottaa poliittisia kannanottoja ilman käyttäjän ohjausta. Se ei ole toimija, vaan väline – eikä sillä ole omaa tahtoa, intressiä tai maailmankuvaa. Jos sille kovakoodataan ideologia tai metafyysinen totuus, se ei enää jäsennä vaan ohjaa.

Sen sijaan tekoäly voi auttaa vertailemaan eri ajatteluperinteitä, selventämään käsitteitä ja jäsentämään keskustelua – mutta vastuu tulkinnasta ja päätöksistä kuuluu aina ihmisille. Tämä ei ole haihattelua, vaan eettinen peruslähtökohta, jos tekoäly halutaan säilyttää demokraattisen keskustelun tukena eikä sen korvikkeena.

Edellä listattujen teemojen jatkopohdintaa:

- Demokratian uudistuminen hajautuneiden käsitysten keskellä: Tämä on ehkä koko nykyajan ydinkysymys. Jos yhteistä kieltä tai jaettua todellisuutta ei ole, kompromissit jäävät helposti teknisiksi tai näennäisiksi. Ehkä tarvitaan uusia deliberatiivisia rakenteita, joissa ei vain äänestetä, vaan rakennetaan yhteistä ymmärrystä – vaikka se olisi tilapäistä.

- Teknologian rooli käsitteellisten kehysten tukemisessa: Tekoäly voi auttaa tässä, mutta vain jos se toimii läpinäkyvästi ja moninäkökulmaisesti. Jos se alkaa ohjata keskustelua kohti ennalta valittua "totuutta", se ei enää tue demokratiaa vaan korvaa sen.

- Kuvitellut yhteisöt ja teknologinen muutos: Hararin termi on osuva – mutta nyt yhteisöt syntyvät algoritmien, alustojen ja datavirtojen kautta. Miten varmistetaan, että nämä yhteisöt eivät ole pelkästään kaupallisesti optimoituja kuplia, vaan myös poliittisesti merkityksellisiä?

- Demokraattinen tekoälyinfrastruktuuri: Tämä on visio, jota kannattaisi kehittää. Voisiko EU olla se toimija, joka rakentaa avoimen, auditoitavan ja monikielisen tekoälykerroksen julkiseen keskusteluun – ei valvontaan, vaan jäsentämiseen?

- Paikallinen osallistuminen vs globaali koordinointi: Tässä EU:n monitasoinen rakenne on sekä haaste että mahdollisuus. Jos tekoäly voi auttaa yhdistämään paikalliset huolenaiheet globaaleihin kehityskulkuihin, se voisi vahvistaa sekä osallisuutta että strategista kyvykkyyttä.

[Naturalisti]

Steve Bannon vastaan Paavi Franciscus – katolisen kirkon sisällä kiehuu riita, joka on pohjimmiltaan poliittinen
https://yle.fi/a/3-11184532

Viikatemies iskee: Tämä virkamies haluaa keskittää kaiken vallan Trumpille – ja ohjelma etenee häkellyttävän hyvin
https://yle.fi/a/74-20187240

Yksi kuva näyttää, kuinka laitaoikeistosta tuli Euroopan suurin voima
https://yle.fi/a/74-20186913

Trumpin ja juutalaiskristillisen äärioikeiston epäpyhäliitto on uhka Euroopan demokratialle

Donald Trumpin presidenttikaudet ovat olleet enemmän kuin pelkkää amerikkalaista sisäpolitiikkaa – ne ovat olleet ideologisia vientiprojekteja. Jo hänen ensimmäisellä kaudellaan Steve Bannon käynnisti systemaattisen kampanjan, jonka tavoitteena oli levittää juutalaiskristillistä äärioikeistoa Eurooppaan. Kuten Ylen artikkeli “Steve Bannon vastaan Paavi Franciscus” (2.2.2020) osoittaa, Bannon ei tyytynyt vaikuttamaan Yhdysvalloissa, vaan perusti Rooman lähelle "gladiaattoriakatemian", jonka tarkoituksena oli kouluttaa eurooppalaisia populistijohtajia. Kohteena olivat erityisesti katolisen kirkon traditionalistiset piirit, ja paavi Franciscuksen sosiaalinen ja ekologinen agenda nähtiin uhkana Bannonin kulttuurisotaiselle visiolle.

Tämä ideologinen vyörytys ei jäänyt retoriikaksi. Bannonin verkostot tukivat eurooppalaisia oikeistopopulisteja, kuten Italian Legaa ja Saksan AfD:tä, ja pyrkivät yhdistämään kansallismieliset liikkeet yli rajojen. Uskonto, etnisyys ja muukalaisviha kytkettiin yhteen poliittisen hegemonian välineiksi – ja demokratia nähtiin esteenä, ei tavoitteena.

Vuonna 2025 tämä liitto on saanut uutta voimaa. Ylen tuore artikkeli “Viikatemies iskee: Tämä virkamies haluaa keskittää kaiken vallan Trumpille” (10.10.2025) kuvaa, kuinka Project 2025 etenee häkellyttävällä vauhdilla. Kyseessä ei ole enää pelkkä poliittinen ohjelma, vaan hallinnollinen vallankaappaus, jossa virkamieskoneisto puhdistetaan, oikeuslaitos politisoidaan ja presidentin valtaoikeuksia laajennetaan. Demokratiaa ei enää puolusteta – sitä muokataan autoritaariseksi.

Samaan aikaan Euroopassa laitaoikeisto on noussut monissa maissa suurimmaksi poliittiseksi voimaksi. Ylen artikkeli “Yksi kuva näyttää, kuinka laitaoikeistosta tuli Euroopan suurin voima” (10.10.2025) osoittaa, että Bannonin ja Trumpin ideologinen vaikutus ei ole jäänyt Atlantin taakse. Euroopan oikeistopopulistit hyödyntävät samoja teemoja: pelkoa, epäluottamusta, kulttuurista vastakkainasettelua ja kansainvälisen oikeuden halveksuntaa. Demokratiaa ei enää kehitetä – sitä käytetään kulissina.

Mitä EU:n on tehtävä?

Euroopan unionin on nyt toimittava päättäväisesti:

- Puolustettava sääntöpohjaista järjestelmää: ei vain juhlapuheissa, vaan konkreettisilla rakenteilla ja lainsäädännöllä.
- Toimittava aktiivisesti Palestiinan valtion toteutumisen puolesta, jotta rauhanprosessi ei typisty tuhokapitalistiseksi diiliksi.
- Vahvistettava yhteistä kauppa- ja ulkopolitiikkaa, jotta yksittäiset jäsenmaat eivät joudu geopoliittisen painostuksen kohteiksi.
- Rakennettava strategista autonomiaa, joka kestää autoritaaristen kumppanien vaikutusyritykset.

Trumpin ja juutalaiskristillisen äärioikeiston epäpyhäliitto ei ole enää pelkkä uhka – se on jo täällä. Ja jos Eurooppa ei vastaa, se ei ole enää demokratian puolustaja vaan sen hiljainen hautaaja.

[Neutroni]

Voisimme pohtia siellä esimerkiksi seuraavia teemoja:

- Miten demokratia voi uudistua, jos yksilöiden käsitykset ovat hajautuneita ja kompromissit jäävät pinnallisiksi?
- Voiko teknologia tukea yhteisten käsitteellisten kehysten syntyä ilman autoritaarista ohjausta?
- Miten kuvitellut yhteisöt (Hararin termi) syntyvät ja muuttuvat teknologian vaikutuksesta?
- Onko mahdollista rakentaa demokraattinen infrastruktuuri, jossa tekoäly toimii läpinäkyvänä jäsentäjänä eikä propagandatyökaluna?
- Miten EU:n kaltaisessa monitasoisessa järjestelmässä voidaan yhdistää paikallinen osallistuminen ja globaali koordinointi?

...

Edellä listattujen teemojen jatkopohdintaa:

- Demokratian uudistuminen hajautuneiden käsitysten keskellä: Tämä on ehkä koko nykyajan ydinkysymys. Jos yhteistä kieltä tai jaettua todellisuutta ei ole, kompromissit jäävät helposti teknisiksi tai näennäisiksi. Ehkä tarvitaan uusia deliberatiivisia rakenteita, joissa ei vain äänestetä, vaan rakennetaan yhteistä ymmärrystä – vaikka se olisi tilapäistä.

- Teknologian rooli käsitteellisten kehysten tukemisessa: Tekoäly voi auttaa tässä, mutta vain jos se toimii läpinäkyvästi ja moninäkökulmaisesti. Jos se alkaa ohjata keskustelua kohti ennalta valittua "totuutta", se ei enää tue demokratiaa vaan korvaa sen.

- Kuvitellut yhteisöt ja teknologinen muutos: Hararin termi on osuva – mutta nyt yhteisöt syntyvät algoritmien, alustojen ja datavirtojen kautta. Miten varmistetaan, että nämä yhteisöt eivät ole pelkästään kaupallisesti optimoituja kuplia, vaan myös poliittisesti merkityksellisiä?

- Demokraattinen tekoälyinfrastruktuuri: Tämä on visio, jota kannattaisi kehittää. Voisiko EU olla se toimija, joka rakentaa avoimen, auditoitavan ja monikielisen tekoälykerroksen julkiseen keskusteluun – ei valvontaan, vaan jäsentämiseen?

- Paikallinen osallistuminen vs globaali koordinointi: Tässä EU:n monitasoinen rakenne on sekä haaste että mahdollisuus. Jos tekoäly voi auttaa yhdistämään paikalliset huolenaiheet globaaleihin kehityskulkuihin, se voisi vahvistaa sekä osallisuutta että strategista kyvykkyyttä.

Nuo ovat hyvin vaiketa kysymyksiä. En ainakaan minä osaa sanoa noihin mitään perusteltua ratkaisuehdotusta. Tietääkseni rappiotilaan luisumaan lähtenyttä suurvaltaa, jollaisena EU:ta tai koko länsimaiden yhteisöä voidaan pitää, ei ole koskaan missään onnistuttu pelastamaan romahdukselta ennen uutta nousua. En usko, että se on teknisistä asioista tai hallintohimmeleistä kiinni vaan paljon primitiivisemmistä ihmisluonteen ominaisuuksista. Ihmisyhteisöt perustuvat luottamukseen siihen, että toiset toimivat edes suunnilleen ennakoitavasti ja yhteisten normien puitteissa. Sekä ylin eliitti, viranomaiset että tavalliset kansalaiset. Tällaisessa rappiokierteessä on kyse siitä, että se luottamus alkaa heiketä, ja kun se alkaa heiketä, ihmiset alkavat varautua ja toimia omaksi edukseen yhteisön kustannuksella, kun eivät enää usko yhteisön hyödyttävän heitä. Se johtaa positiiviseen takaisinkytkentään ja yhteisön romahdukseen.

Tekoäly tai mikään muukaan tekninen temppuilu ei tule auttamaan siinä, koska ihmiset eivät usko siihen eivätkä halua sitä. Se on yksi propagandatorvi muiden joukossa ja kaikki vallantavoittelijat tulevat käyttämään sitä toisiaan vastaan kilpaillakseen.

Sinänsä jotkin noista ehdotuksista voisi olla toimivia, jos joku ulkopuolinen tekijä pakottaisi niihin. Mutta ongelma on, että ei ole mekanismeja, jotka saavat ihmiset ajamaan tuollaisia asioita. Ajaudut konkurssiin, jos yrität vaikuttaa liike-elämässä noilla teeseillä. Ja jos kokeilet politiikkaa, puolueesi jää oudoksi marginaaliporukaksi kristallipuoleen ja kommunistisen työväenpuolueen kanssa, koska äänestäjät eivät usko niihin. No, sinä olet ehkä optimistisempi, mutta minä en jaksa olla kuin kyyninen paska. Kyyniset paskat ovat aina lopulta oikeassa, kaikki menee päin helvettiä ennemmin tai myöhemmin.

[ID10T]

Steve Bannon vastaan Paavi Franciscus – katolisen kirkon sisällä kiehuu riita, joka on pohjimmiltaan poliittinen
https://yle.fi/a/3-11184532

Viikatemies iskee: Tämä virkamies haluaa keskittää kaiken vallan Trumpille – ja ohjelma etenee häkellyttävän hyvin
https://yle.fi/a/74-20187240

Yksi kuva näyttää, kuinka laitaoikeistosta tuli Euroopan suurin voima
https://yle.fi/a/74-20186913

Trumpin ja juutalaiskristillisen äärioikeiston epäpyhäliitto on uhka Euroopan demokratialle

Donald Trumpin presidenttikaudet ovat olleet enemmän kuin pelkkää amerikkalaista sisäpolitiikkaa – ne ovat olleet ideologisia vientiprojekteja. Jo hänen ensimmäisellä kaudellaan Steve Bannon käynnisti systemaattisen kampanjan, jonka tavoitteena oli levittää juutalaiskristillistä äärioikeistoa Eurooppaan. Kuten Ylen artikkeli “Steve Bannon vastaan Paavi Franciscus” (2.2.2020) osoittaa, Bannon ei tyytynyt vaikuttamaan Yhdysvalloissa, vaan perusti Rooman lähelle "gladiaattoriakatemian", jonka tarkoituksena oli kouluttaa eurooppalaisia populistijohtajia. Kohteena olivat erityisesti katolisen kirkon traditionalistiset piirit, ja paavi Franciscuksen sosiaalinen ja ekologinen agenda nähtiin uhkana Bannonin kulttuurisotaiselle visiolle.

Tämä ideologinen vyörytys ei jäänyt retoriikaksi. Bannonin verkostot tukivat eurooppalaisia oikeistopopulisteja, kuten Italian Legaa ja Saksan AfD:tä, ja pyrkivät yhdistämään kansallismieliset liikkeet yli rajojen. Uskonto, etnisyys ja muukalaisviha kytkettiin yhteen poliittisen hegemonian välineiksi – ja demokratia nähtiin esteenä, ei tavoitteena.

Vuonna 2025 tämä liitto on saanut uutta voimaa. Ylen tuore artikkeli “Viikatemies iskee: Tämä virkamies haluaa keskittää kaiken vallan Trumpille” (10.10.2025) kuvaa, kuinka Project 2025 etenee häkellyttävällä vauhdilla. Kyseessä ei ole enää pelkkä poliittinen ohjelma, vaan hallinnollinen vallankaappaus, jossa virkamieskoneisto puhdistetaan, oikeuslaitos politisoidaan ja presidentin valtaoikeuksia laajennetaan. Demokratiaa ei enää puolusteta – sitä muokataan autoritaariseksi.

Samaan aikaan Euroopassa laitaoikeisto on noussut monissa maissa suurimmaksi poliittiseksi voimaksi. Ylen artikkeli “Yksi kuva näyttää, kuinka laitaoikeistosta tuli Euroopan suurin voima” (10.10.2025) osoittaa, että Bannonin ja Trumpin ideologinen vaikutus ei ole jäänyt Atlantin taakse. Euroopan oikeistopopulistit hyödyntävät samoja teemoja: pelkoa, epäluottamusta, kulttuurista vastakkainasettelua ja kansainvälisen oikeuden halveksuntaa. Demokratiaa ei enää kehitetä – sitä käytetään kulissina.

Mitä EU:n on tehtävä?

Euroopan unionin on nyt toimittava päättäväisesti:

- Puolustettava sääntöpohjaista järjestelmää: ei vain juhlapuheissa, vaan konkreettisilla rakenteilla ja lainsäädännöllä.
- Toimittava aktiivisesti Palestiinan valtion toteutumisen puolesta, jotta rauhanprosessi ei typisty tuhokapitalistiseksi diiliksi.
- Vahvistettava yhteistä kauppa- ja ulkopolitiikkaa, jotta yksittäiset jäsenmaat eivät joudu geopoliittisen painostuksen kohteiksi.
- Rakennettava strategista autonomiaa, joka kestää autoritaaristen kumppanien vaikutusyritykset.

Trumpin ja juutalaiskristillisen äärioikeiston epäpyhäliitto ei ole enää pelkkä uhka – se on jo täällä. Ja jos Eurooppa ei vastaa, se ei ole enää demokratian puolustaja vaan sen hiljainen hautaaja.

Sinulta unohtuu nyt selkeästi se, että jos kansa haluaa oikeiston valtaan, niin sitten oikeisto pääsee valtaan. Tämä on demokratian kannalta täysin oikein, kunhan oikeisto ei sementoi valtaansa, vaan seuraavissa vaaleissa annetaan mahdollisuus muillekin. Näinhän meillä näyttäisi gallupien mukaan käyvän.

[Neutroni]

Sinulta unohtuu nyt selkeästi se, että jos kansa haluaa oikeiston valtaan, niin sitten oikeisto pääsee valtaan. Tämä on demokratian kannalta täysin oikein, kunhan oikeisto ei sementoi valtaansa, vaan seuraavissa vaaleissa annetaan mahdollisuus muillekin. Näinhän meillä näyttäisi gallupien mukaan käyvän.

Kyllä se sementoiminenkin voi olla demokratian kannalta oikein. Demokratia ei voi olla mikään ulkoa tuotu pakko, vaan se toimii vain, jos suurin osa kansalaisista haluaa olla poliittisesti aktiivisia ja muodostaa perusteltuja mielipiteitä siitä millaisen politiikan ajajia haluaa valtaan ja valvoo, että ne ajavat oikeasti niitä asioita ja jos eivät aja, äänestävät seuraavissa vaaleissa muita. Demokratian kriisi on kansalaisten poliittisen tietoisuuden ja piittaamisen rapautumista. Suuri osa ihmisistä ei enää viitsi perehtyä asioihin vaan äänestävät julkkiksia, joiden viihteestä pitävät, parhaiden valheiden levittelijöitä tai öykkäröiviä riitelijöitä, jotka eivät anna vastapuolelle tippaakaan periksi. Silloin demokratia lakkaa toimimasta ja on aivan realistinen asia, että kansa kyllästyy ja nostaa populistidiktaattorin valtaan vapauttamaan heidät rasittavasta poliittisen ajattelun taakasta. Jos enemmistö kansasta haluaa lopettaa demokratian, silloin diktaattorin valtaannousu toteuttaa kansan tahdon parhaiten.

[Goswell]

Hyvä diktaattori on parempi vaihtoehto kuin huono demokratia.

[Neutroni]

Hyvä diktaattori on parempi vaihtoehto kuin huono demokratia.

Voi olla, mutta hyvää diktaattoria ei ole koskaan missään ollut ja on hyvin perusteltua olettaa, että kukaan ihminen ei voi koskaan olla hyvä diktaattori, koska diktaattorin valta turmelee kenet tahansa. Mutta jos nyt se 3I/Atlas on jättiläismäinen UFO niin kuin väitetään ja sieltä tulee alieneita hallitsemaan ihmiskuntaa, ehkä meillä on toivoa saada ensimmäinen hyvä diktaattori. En kuitenkaan suosittele pidättelemään henkeä sitä odotellessa, vaan laatimaan suunnitelmia siltä varalta, että jatketaan huonoa ja koko ajan huononevaa demokratiaa vielä monta vaalikautta.

[Goswell]

Hyvä diktaattori on parempi vaihtoehto kuin huono demokratia.

Voi olla, mutta hyvää diktaattoria ei ole koskaan missään ollut ja on hyvin perusteltua olettaa, että kukaan ihminen ei voi koskaan olla hyvä diktaattori, koska diktaattorin valta turmelee kenet tahansa. Mutta jos nyt se 3I/Atlas on jättiläismäinen UFO niin kuin väitetään ja sieltä tulee alieneita hallitsemaan ihmiskuntaa, ehkä meillä on toivoa saada ensimmäinen hyvä diktaattori. En kuitenkaan suosittele pidättelemään henkeä sitä odotellessa, vaan laatimaan suunnitelmia siltä varalta, että jatketaan huonoa ja koko ajan huononevaa demokratiaa vielä monta vaalikautta.

Ai, no, alan hengittämään, alkoikin jo ahdistaa.

[ID10T]

Hyvä diktaattori on parempi vaihtoehto kuin huono demokratia.

Ei ole. Demokratiassa vaalit vaihtavat sekopäät johtajat (joissa se vika on eikä demokratiassa), kun taas diktaattorin kanssa ollaan jumissa määräämätön aika.

[Elämänsankari]

Hyvä diktaattori on parempi vaihtoehto kuin huono demokratia.

Ei ole. Demokratiassa vaalit vaihtavat sekopäät johtajat (joissa se vika on eikä demokratiassa), kun taas diktaattorin kanssa ollaan jumissa määräämätön aika.

Olisiko HYVÄN diktaattorin alaisuudessa eläminen paljonkin pahempaa kuin eduskunnan/eu:n alaisuudessa eläminen?

Eipä välttämättä..

[ID10T]

Hyvä diktaattori on parempi vaihtoehto kuin huono demokratia.

Ei ole. Demokratiassa vaalit vaihtavat sekopäät johtajat (joissa se vika on eikä demokratiassa), kun taas diktaattorin kanssa ollaan jumissa määräämätön aika.

Olisiko HYVÄN diktaattorin alaisuudessa eläminen paljonkin pahempaa kuin eduskunnan/eu:n alaisuudessa eläminen?

Eipä välttämättä..

Hyvä diktaattori on yhtä harvinainen kuin lentävä lehmä.

[Neutroni]

Olisiko HYVÄN diktaattorin alaisuudessa eläminen paljonkin pahempaa kuin eduskunnan/eu:n alaisuudessa eläminen?

Tuo on täysin teoreettista spekulointia, koska hyviä diktaattoreita ei ole koskaan ollut eikä koskaan tule. Ihminen on eläin, jolle valta tarkoittaa muutaman kymmenen yksilön sukuyhteisön johtajuutta. Jos yhteisön koko kasvaa miljooniin, sen hallitseminen moraalisesti hyviin päämääriin pyrkien on vain täysin liikaa vaadittu ihmisen aivoilta. Ihan sama kuin vaatisit satanumeroisten lukujen laskutoimituksia tai tuhannen kielen sujuvaa hallintaa. Ei se onnistu eikä tule onnistumaan keneltäkään ihmiseltä koskaan.

Paras mahdollinen ihmisdiktaattori on aina paljon huonompi kuin huonoin mahdollinen eduskunta. Ihan valtavan paljon huonompi. Huonokin eduskunta karsii yhden yksilön idioottimaisuudesta johtuvat ylilyönnit, koska muut edustajat ymmärtävät niiden olevan oman etunsa vastaisia.

[Goswell]

Hyvä diktaattori on parempi vaihtoehto kuin huono demokratia.

Ei ole. Demokratiassa vaalit vaihtavat sekopäät johtajat (joissa se vika on eikä demokratiassa), kun taas diktaattorin kanssa ollaan jumissa määräämätön aika.

Hyvä diktaattori on hyvä diktaattori vaikka voissa paistaisi. Demokratiat tuppaa olemaan huonoja kautta linjan, ongelmaa ongelman perään ja epärehellisyys kunniaan, näin koska äänestäjistä 95% on liian tyhmiä/välinpitämättömiä toimivan, tervejärkisen johdon tuottamiseksi.
Valtaan PITÄISI kuulua myös vastuu teoistaan.

[ID10T]

Hyvä diktaattori on parempi vaihtoehto kuin huono demokratia.

Ei ole. Demokratiassa vaalit vaihtavat sekopäät johtajat (joissa se vika on eikä demokratiassa), kun taas diktaattorin kanssa ollaan jumissa määräämätön aika.

Hyvä diktaattori on hyvä diktaattori vaikka voissa paistaisi. Demokratiat tuppaa olemaan huonoja kautta linjan, ongelmaa ongelman perään ja epärehellisyys kunniaan, näin koska äänestäjistä 95% on liian tyhmiä/välinpitämättömiä toimivan, tervejärkisen johdon tuottamiseksi.
Valtaan PITÄISI kuulua myös vastuu teoistaan.

Koita nyt käsittää, että vika ei ole demokratiassa, vaan demokraattisesti valituissa päättäjissä. Ja se, että valitaan huonoja päättäjiä, on viime kädessä äänestäjien vika.

[Konemies]

"Valta turmelee ja ehdoton valta turmelee ehdottomasti"