Mitä tehdä ilkivaltaa vastaan vai tehdäkkö mitään?

[Kissatäti]

Pikkutenavat, ehkä ala-asteen viimeisillä luokilla koosta päätellen, heittelivät pikkukiviä ikkunaan. Juoksin ulos mutta olivat liikkeellä pyörillä joten ehtivät häippästä kadun päähän ja katosivat sitten mutkan taakse. Naapurin tyttö oli nähnyt kun pojat heittelivät kiviä ja tunnistanut muutaman pojan. Naapurirouva tuli kertomaan. Mietinkin nyt että annan olla mutta jos toistuu niin mitä ihmettä pitäisi tehdä. Yhteyttä vanhempiin vai mitä. Samat pojat ovat kuulemma hajottaneet kadulla asuvan opettajan postilaatikon. Epäilen myös että samat pojat olivat asialla kun olin pihamaalla etupihalla ja ajoivat toisen naapurin, melkein 90 - vuotiaan rouvan ovelle, paukuttivat sitä nyrkeillä ja soittivat ovikelloa. Menin silloin sanomaan tai huutamaan oikeastaan että "Pojat ei noin saa tehdä!!" Katosivat paikalta sitten pyörillään. Onneksi vanharouva ei ollut kotona vaan sairaalassa jalkojensa takia.

Niin miten te toimisitte? Vai toimisitteko mitenkään?

[Brainwashed]

Jos olisin tuollaisia tekevän vintiön isä, niin antaisin vitsan viuhua.

[Elämänsankari]

Ensimmäisenä ottaisin vanhempiin yhteyden ja testaisin hoitaako ne asian, ja jos hoitaa niin hyvä niin.

Jos homma jatkuisi kävisin kylässä ja vaatisin että homma hoituu, kolmannella kerralla saattaisin ehdottaa iskälle juoksukenkien jalkaan laittoa.

Ei mulla pinna jatkuvaa tollaista kestäisi, sen tunnustan. Eikä poliisista mitään apua tollasiin ole, se on ikävä kyllä itse/apureiden hoidettava.

[Neutroni]

Jos olisin tuollaisia tekevän vintiön isä, niin antaisin vitsan viuhua.

Ei toimi ei. Ainakin meidän kylällä aikanaan ne, joiden isät rakastivat (huhujen mukaan) lapsiaan ison kirjan opeilla, siirtyivät hyvin pian postilaatikoiden räjäyttelyihin ja valittavien mummojen uhkaamiseen väkivallalla. Ne joiden kotona asiat hoidettiin motkottamalla, tyytyivät pikkuhäiriköintiin.

[Brainwashed]

Jos olisin tuollaisia tekevän vintiön isä, niin antaisin vitsan viuhua.

Ei toimi ei. Ainakin meidän kylällä aikanaan ne, joiden isät rakastivat (huhujen mukaan) lapsiaan ison kirjan opeilla, siirtyivät hyvin pian postilaatikoiden räjäyttelyihin ja valittavien mummojen uhkaamiseen väkivallalla. Ne joiden kotona asiat hoidettiin motkottamalla, tyytyivät pikkuhäiriköintiin.

Sain itse lapsena vitsaa, ja 95% tapauksista ansaitsin sen. Olin oikea riiviö.

[asdf]

Jos olisin tuollaisia tekevän vintiön isä, niin antaisin vitsan viuhua.

Ei toimi ei. Ainakin meidän kylällä aikanaan ne, joiden isät rakastivat (huhujen mukaan) lapsiaan ison kirjan opeilla, siirtyivät hyvin pian postilaatikoiden räjäyttelyihin ja valittavien mummojen uhkaamiseen väkivallalla. Ne joiden kotona asiat hoidettiin motkottamalla, tyytyivät pikkuhäiriköintiin.

Sain itse lapsena vitsaa, ja 95% tapauksista ansaitsin sen. Olin oikea riiviö.

Olin myös riiviö, mutta en saanut ruumiillista kuritusta ja olen ihmetellyt, että miten temperamenttinen isäni hillitsi itsensä. Omani lapseni olivat myös osan lapsuuttaan riiviöitä, enkä hakannut heitäkään tai antanut edes vitsaa. Ja meistä ei ihan kasvanut yhteiskunnan hylkiöitä. Tai pojistani voi periaatteessa vielä sellaisia tulla. Minun isälläni oli auktoriteettia, joten hän ei tarvinnut vitsaa. Ilmeisesti minullakin sitä poikiini on. Olen yleensä aika hyväntuulinen tai välinpitämätön, joten jos näytän vihaiselta, se on poikkeus ja poikani ovat ilmeisesti päätelleet, että silloin ei kannata kikkailla. En tiedä, voisin kysyä, että miksi ne lopulta yleensä uskoivat puhetta.

[Brainwashed]

Jos olisin tuollaisia tekevän vintiön isä, niin antaisin vitsan viuhua.

Ei toimi ei. Ainakin meidän kylällä aikanaan ne, joiden isät rakastivat (huhujen mukaan) lapsiaan ison kirjan opeilla, siirtyivät hyvin pian postilaatikoiden räjäyttelyihin ja valittavien mummojen uhkaamiseen väkivallalla. Ne joiden kotona asiat hoidettiin motkottamalla, tyytyivät pikkuhäiriköintiin.

Sain itse lapsena vitsaa, ja 95% tapauksista ansaitsin sen. Olin oikea riiviö.

Olin myös riiviö, mutta en saanut ruumiillista kuritusta ja olen ihmetellyt, että miten temperamenttinen isäni hillitsi itsensä. Omani lapseni olivat myös osan lapsuuttaan riiviöitä, enkä hakannut heitäkään tai antanut edes vitsaa. Ja meistä ei ihan kasvanut yhteiskunnan hylkiöitä. Tai pojistani voi periaatteessa vielä sellaisia tulla. Minun isälläni oli auktoriteettia, joten hän ei tarvinnut vitsaa. Ilmeisesti minullakin sitä poikiini on. Olen yleensä aika hyväntuulinen tai välinpitämätön, joten jos näytän vihaiselta, se on poikkeus ja poikani ovat ilmeisesti päätelleet, että silloin ei kannata kikkailla. En tiedä, voisin kysyä, että miksi ne lopulta yleensä uskoivat puhetta.

Mielekiintoinen tulema, jos kerta olimme molemmat arviomme mukaan riiviöitä, joista yhden isä ei säästellyt vitsaa ja toinen ei edes vitsaa tehnyt, jolloin yhdestä tuli toksisen maskuliinisuuden ilmentymä ja toisesta kiiltokuvahomppeli.

[asdf]

Jos olisin tuollaisia tekevän vintiön isä, niin antaisin vitsan viuhua.

Ei toimi ei. Ainakin meidän kylällä aikanaan ne, joiden isät rakastivat (huhujen mukaan) lapsiaan ison kirjan opeilla, siirtyivät hyvin pian postilaatikoiden räjäyttelyihin ja valittavien mummojen uhkaamiseen väkivallalla. Ne joiden kotona asiat hoidettiin motkottamalla, tyytyivät pikkuhäiriköintiin.

Sain itse lapsena vitsaa, ja 95% tapauksista ansaitsin sen. Olin oikea riiviö.

Olin myös riiviö, mutta en saanut ruumiillista kuritusta ja olen ihmetellyt, että miten temperamenttinen isäni hillitsi itsensä. Omani lapseni olivat myös osan lapsuuttaan riiviöitä, enkä hakannut heitäkään tai antanut edes vitsaa. Ja meistä ei ihan kasvanut yhteiskunnan hylkiöitä. Tai pojistani voi periaatteessa vielä sellaisia tulla. Minun isälläni oli auktoriteettia, joten hän ei tarvinnut vitsaa. Ilmeisesti minullakin sitä poikiini on. Olen yleensä aika hyväntuulinen tai välinpitämätön, joten jos näytän vihaiselta, se on poikkeus ja poikani ovat ilmeisesti päätelleet, että silloin ei kannata kikkailla. En tiedä, voisin kysyä, että miksi ne lopulta yleensä uskoivat puhetta.

Mielekiintoinen tulema, jos kerta olimme molemmat arviomme mukaan riiviöitä, joista yhden isä ei säästellyt vitsaa ja toinen ei edes vitsaa tehnyt, jolloin yhdestä tuli toksisen maskuliinisuuden ilmentymä ja toisesta kiiltokuvahomppeli.

Se on mielenkiintoinen tulema.

[apetteri]

Pikkutenavat, ehkä ala-asteen viimeisillä luokilla koosta päätellen, heittelivät pikkukiviä ikkunaan. Juoksin ulos mutta olivat liikkeellä pyörillä joten ehtivät häippästä kadun päähän ja katosivat sitten mutkan taakse. Naapurin tyttö oli nähnyt kun pojat heittelivät kiviä ja tunnistanut muutaman pojan. Naapurirouva tuli kertomaan. Mietinkin nyt että annan olla mutta jos toistuu niin mitä ihmettä pitäisi tehdä. Yhteyttä vanhempiin vai mitä. Samat pojat ovat kuulemma hajottaneet kadulla asuvan opettajan postilaatikon. Epäilen myös että samat pojat olivat asialla kun olin pihamaalla etupihalla ja ajoivat toisen naapurin, melkein 90 - vuotiaan rouvan ovelle, paukuttivat sitä nyrkeillä ja soittivat ovikelloa. Menin silloin sanomaan tai huutamaan oikeastaan että "Pojat ei noin saa tehdä!!" Katosivat paikalta sitten pyörillään. Onneksi vanharouva ei ollut kotona vaan sairaalassa jalkojensa takia.

Niin miten te toimisitte? Vai toimisitteko mitenkään?

Kaikista paras keino olisi päästä poikien kanssa jotenkin juttuun, ja saada hyvän tyypin maine niiden keskuudessa. Sitten ne ehkä myös katsovat vähän toistensa perään että kukaan muukaan samoilta kulmilta hölmöile.
Vaikea nyt näillä spekseillä miten se onnistuisi, vai onnistuisiko ollenkaan.

Vanhemmille vasikoinnin jälkeen on ainakin enää turha yrittää mitään.

[Brainwashed]

Jos olisin tuollaisia tekevän vintiön isä, niin antaisin vitsan viuhua.

Ei toimi ei. Ainakin meidän kylällä aikanaan ne, joiden isät rakastivat (huhujen mukaan) lapsiaan ison kirjan opeilla, siirtyivät hyvin pian postilaatikoiden räjäyttelyihin ja valittavien mummojen uhkaamiseen väkivallalla. Ne joiden kotona asiat hoidettiin motkottamalla, tyytyivät pikkuhäiriköintiin.

Sain itse lapsena vitsaa, ja 95% tapauksista ansaitsin sen. Olin oikea riiviö.

Olin myös riiviö, mutta en saanut ruumiillista kuritusta ja olen ihmetellyt, että miten temperamenttinen isäni hillitsi itsensä. Omani lapseni olivat myös osan lapsuuttaan riiviöitä, enkä hakannut heitäkään tai antanut edes vitsaa. Ja meistä ei ihan kasvanut yhteiskunnan hylkiöitä. Tai pojistani voi periaatteessa vielä sellaisia tulla. Minun isälläni oli auktoriteettia, joten hän ei tarvinnut vitsaa. Ilmeisesti minullakin sitä poikiini on. Olen yleensä aika hyväntuulinen tai välinpitämätön, joten jos näytän vihaiselta, se on poikkeus ja poikani ovat ilmeisesti päätelleet, että silloin ei kannata kikkailla. En tiedä, voisin kysyä, että miksi ne lopulta yleensä uskoivat puhetta.

Mielekiintoinen tulema, jos kerta olimme molemmat arviomme mukaan riiviöitä, joista yhden isä ei säästellyt vitsaa ja toinen ei edes vitsaa tehnyt, jolloin yhdestä tuli toksisen maskuliinisuuden ilmentymä ja toisesta kiiltokuvahomppeli.

Se on mielenkiintoinen tulema.

Mahtavaa, olemme kerrankin jostakin samaa mieltä!

[Tonttu]

Pikkutenavat, ehkä ala-asteen viimeisillä luokilla koosta päätellen, heittelivät pikkukiviä ikkunaan. Juoksin ulos mutta olivat liikkeellä pyörillä joten ehtivät häippästä kadun päähän ja katosivat sitten mutkan taakse. Naapurin tyttö oli nähnyt kun pojat heittelivät kiviä ja tunnistanut muutaman pojan. Naapurirouva tuli kertomaan. Mietinkin nyt että annan olla mutta jos toistuu niin mitä ihmettä pitäisi tehdä. Yhteyttä vanhempiin vai mitä. Samat pojat ovat kuulemma hajottaneet kadulla asuvan opettajan postilaatikon. Epäilen myös että samat pojat olivat asialla kun olin pihamaalla etupihalla ja ajoivat toisen naapurin, melkein 90 - vuotiaan rouvan ovelle, paukuttivat sitä nyrkeillä ja soittivat ovikelloa. Menin silloin sanomaan tai huutamaan oikeastaan että "Pojat ei noin saa tehdä!!" Katosivat paikalta sitten pyörillään. Onneksi vanharouva ei ollut kotona vaan sairaalassa jalkojensa takia.

Niin miten te toimisitte? Vai toimisitteko mitenkään?

Kaikista paras keino olisi päästä poikien kanssa jotenkin juttuun, ja saada hyvän tyypin maine niiden keskuudessa. Sitten ne ehkä myös katsovat vähän toistensa perään että kukaan muukaan samoilta kulmilta hölmöile.
Vaikea nyt näillä spekseillä miten se onnistuisi, vai onnistuisiko ollenkaan.

Vanhemmille vasikoinnin jälkeen on ainakin enää turha yrittää mitään.

Kaikkein paras keino on saada nuo tenavat kiinni ja kertoa heidän vanhemmilleen. Hommahan perustuu siihen, että hakevat jännitystä ja yrittävät välttää kiinnijäämistä. Koko homma latistuu kun jäävät kiinni.

Kun pikkupoikana naapurin mummo otti meidät kiinni omenavarkaista ja jouduimme pyytämään anteeksi niin hävetti todella se, että mummo oli saanut meidät kiinni eikä sen jälkeen enää huvittanut käydä omenavarkaissa.

[apetteri]

Pikkutenavat, ehkä ala-asteen viimeisillä luokilla koosta päätellen, heittelivät pikkukiviä ikkunaan. Juoksin ulos mutta olivat liikkeellä pyörillä joten ehtivät häippästä kadun päähän ja katosivat sitten mutkan taakse. Naapurin tyttö oli nähnyt kun pojat heittelivät kiviä ja tunnistanut muutaman pojan. Naapurirouva tuli kertomaan. Mietinkin nyt että annan olla mutta jos toistuu niin mitä ihmettä pitäisi tehdä. Yhteyttä vanhempiin vai mitä. Samat pojat ovat kuulemma hajottaneet kadulla asuvan opettajan postilaatikon. Epäilen myös että samat pojat olivat asialla kun olin pihamaalla etupihalla ja ajoivat toisen naapurin, melkein 90 - vuotiaan rouvan ovelle, paukuttivat sitä nyrkeillä ja soittivat ovikelloa. Menin silloin sanomaan tai huutamaan oikeastaan että "Pojat ei noin saa tehdä!!" Katosivat paikalta sitten pyörillään. Onneksi vanharouva ei ollut kotona vaan sairaalassa jalkojensa takia.

Niin miten te toimisitte? Vai toimisitteko mitenkään?

Kaikista paras keino olisi päästä poikien kanssa jotenkin juttuun, ja saada hyvän tyypin maine niiden keskuudessa. Sitten ne ehkä myös katsovat vähän toistensa perään että kukaan muukaan samoilta kulmilta hölmöile.
Vaikea nyt näillä spekseillä miten se onnistuisi, vai onnistuisiko ollenkaan.

Vanhemmille vasikoinnin jälkeen on ainakin enää turha yrittää mitään.

Kaikkein paras keino on saada nuo tenavat kiinni ja kertoa heidän vanhemmilleen. Hommahan perustuu siihen, että hakevat jännitystä ja yrittävät välttää kiinnijäämistä. Koko homma latistuu kun jäävät kiinni.

Tommosien vanhemmat tuppaavat olemaan aika usein juoppoja jotka viettävät aikansa uhoamalla netissä ja fanittavat persuja koska isämmaa, sen sijaan että tekisivät lastensa kanssa ikinä mitään.
Sit kun sinne kotiin tulee tieto asiasta, niin juoppo iskä suuressa maskuliiniudessaa pieksää kakarat kun vielä siihen muutaman vuoden pystyy.

Sen jälkeen se olikin sit sinun, vasikan vika että tuli kotona turpaan. Mitäs luulet jääkö juttu sit siihen?

[apetteri]

Toki jos saa muksut rysän päältä kiinni ja on auktoriteettia siinä hoitaa tilanne ni kyllä sekin toimii, mutta se onkin eri asia kuin vanhemmille vasikointi. Toisaalta sit jos pojat pistää siinä vastaan ja menee luu kurkkuun ni varmasti kiusaavat jatkossa enemmänki.

[Tonttu]

Pikkutenavat, ehkä ala-asteen viimeisillä luokilla koosta päätellen, heittelivät pikkukiviä ikkunaan. Juoksin ulos mutta olivat liikkeellä pyörillä joten ehtivät häippästä kadun päähän ja katosivat sitten mutkan taakse. Naapurin tyttö oli nähnyt kun pojat heittelivät kiviä ja tunnistanut muutaman pojan. Naapurirouva tuli kertomaan. Mietinkin nyt että annan olla mutta jos toistuu niin mitä ihmettä pitäisi tehdä. Yhteyttä vanhempiin vai mitä. Samat pojat ovat kuulemma hajottaneet kadulla asuvan opettajan postilaatikon. Epäilen myös että samat pojat olivat asialla kun olin pihamaalla etupihalla ja ajoivat toisen naapurin, melkein 90 - vuotiaan rouvan ovelle, paukuttivat sitä nyrkeillä ja soittivat ovikelloa. Menin silloin sanomaan tai huutamaan oikeastaan että "Pojat ei noin saa tehdä!!" Katosivat paikalta sitten pyörillään. Onneksi vanharouva ei ollut kotona vaan sairaalassa jalkojensa takia.

Niin miten te toimisitte? Vai toimisitteko mitenkään?

Kaikista paras keino olisi päästä poikien kanssa jotenkin juttuun, ja saada hyvän tyypin maine niiden keskuudessa. Sitten ne ehkä myös katsovat vähän toistensa perään että kukaan muukaan samoilta kulmilta hölmöile.
Vaikea nyt näillä spekseillä miten se onnistuisi, vai onnistuisiko ollenkaan.

Vanhemmille vasikoinnin jälkeen on ainakin enää turha yrittää mitään.

Kaikkein paras keino on saada nuo tenavat kiinni ja kertoa heidän vanhemmilleen. Hommahan perustuu siihen, että hakevat jännitystä ja yrittävät välttää kiinnijäämistä. Koko homma latistuu kun jäävät kiinni.

Tommosien vanhemmat tuppaavat olemaan aika usein juoppoja jotka viettävät aikansa uhoamalla netissä ja fanittavat persuja koska isämmaa, sen sijaan että tekisivät lastensa kanssa ikinä mitään.
Sit kun sinne kotiin tulee tieto asiasta, niin juoppo iskä suuressa maskuliiniudessaa pieksää kakarat kun vielä siihen muutaman vuoden pystyy.

Sen jälkeen se olikin sit sinun, vasikan vika että tuli kotona turpaan. Mitäs luulet jääkö juttu sit siihen?

Ei välttämättä. Tietyssä iässä poikaviikarit keksii kaikkea jännää tekemistä vaikka olisivat niinsanotusti hyvästä perheestä. Sulla on tuo persukammo päässyt aika pahaksi. Näet persuja joka paikassa.

[apetteri]

Pikkutenavat, ehkä ala-asteen viimeisillä luokilla koosta päätellen, heittelivät pikkukiviä ikkunaan. Juoksin ulos mutta olivat liikkeellä pyörillä joten ehtivät häippästä kadun päähän ja katosivat sitten mutkan taakse. Naapurin tyttö oli nähnyt kun pojat heittelivät kiviä ja tunnistanut muutaman pojan. Naapurirouva tuli kertomaan. Mietinkin nyt että annan olla mutta jos toistuu niin mitä ihmettä pitäisi tehdä. Yhteyttä vanhempiin vai mitä. Samat pojat ovat kuulemma hajottaneet kadulla asuvan opettajan postilaatikon. Epäilen myös että samat pojat olivat asialla kun olin pihamaalla etupihalla ja ajoivat toisen naapurin, melkein 90 - vuotiaan rouvan ovelle, paukuttivat sitä nyrkeillä ja soittivat ovikelloa. Menin silloin sanomaan tai huutamaan oikeastaan että "Pojat ei noin saa tehdä!!" Katosivat paikalta sitten pyörillään. Onneksi vanharouva ei ollut kotona vaan sairaalassa jalkojensa takia.

Niin miten te toimisitte? Vai toimisitteko mitenkään?

Kaikista paras keino olisi päästä poikien kanssa jotenkin juttuun, ja saada hyvän tyypin maine niiden keskuudessa. Sitten ne ehkä myös katsovat vähän toistensa perään että kukaan muukaan samoilta kulmilta hölmöile.
Vaikea nyt näillä spekseillä miten se onnistuisi, vai onnistuisiko ollenkaan.

Vanhemmille vasikoinnin jälkeen on ainakin enää turha yrittää mitään.

Kaikkein paras keino on saada nuo tenavat kiinni ja kertoa heidän vanhemmilleen. Hommahan perustuu siihen, että hakevat jännitystä ja yrittävät välttää kiinnijäämistä. Koko homma latistuu kun jäävät kiinni.

Tommosien vanhemmat tuppaavat olemaan aika usein juoppoja jotka viettävät aikansa uhoamalla netissä ja fanittavat persuja koska isämmaa, sen sijaan että tekisivät lastensa kanssa ikinä mitään.
Sit kun sinne kotiin tulee tieto asiasta, niin juoppo iskä suuressa maskuliiniudessaa pieksää kakarat kun vielä siihen muutaman vuoden pystyy.

Sen jälkeen se olikin sit sinun, vasikan vika että tuli kotona turpaan. Mitäs luulet jääkö juttu sit siihen?

Ei välttämättä. Tietyssä iässä poikaviikarit keksii kaikkea jännää tekemistä vaikka olisivat niinsanotusti hyvästä perheestä. Sulla on tuo persukammo päässyt aika pahaksi. Näet persuja joka paikassa.

Jep, mutta ainakin meidän kulmilla ne hyvät tyypit, jotka tulivat naureskelemaan ja vittuilemaan että eikö olla saatu pillua kun me viikarit poltettiin piilossa tupakkaa, säästyivät ilkivallalta. Sitten taas ne "isännät", jotka suureen ääneen mesos pitkin kyliä pojista kaikkien vanhemmille, yleensä päissään, saivat tilata tammikuussa uudet postilaatikot, ja me vaan naurettiin että siitä sai.