Onko koko maa pidettävä asuttuna?

[Goswell]

Aivan järjetön tuo kysymys onko koko maa pidettävä asuttuna. Totta kai on. Vai pitäisikö lappilaiset siirtää pääkaupunkiseudulle poroineen? Mihin turistit menisi jos Lapissa ei olisi asutusta?

Kukin saa asua missä haluaa. Kunhan maksaa sen itse. Ilman aluetukia tms hauskaa. En viitsi edes laskea paljonko rahaa on uponnut koko maan asuttuna pitämiseen. Otetaan vaikka puhelin ja sähkö. Etelässä kummatkin hoidettiin osuuskuntapohjalta ja rahoitettiin itse käyttäjien toimesta. Pohjoisessa taas puhelinpuolesta vastasi valtiollinen Tele ja sähköverkkojakin subventoitiin. Paljon on rahaa laitettu siihen että koko maa on asuttu. Sähkö, puhelin, tiet jne jne.

Paljonko rahaa mätetään sarjayrittäjille, suurille firmoille, kaupunkiasumiseen, ym, ym, ym , ym, ym. Asumistuki, mikä saatana sekin on, rahaa menee enemmän kuin maatalouden tukemiseen.

[Tonttu]

Kukin saa asua missä haluaa. Kunhan maksaa sen itse.

Viime vuonna Kela maksoi asumistukia vajaan 2,4 miljardia euroa. Eli aika moni ei pysty itse maksamamaan asumistaan. Oletko jortikka sitä mieltä, että asumistuet pitäisi lopettaa?

[Eusa]

Asumista juu! Luukulla Allu - kuuluu jatsimusa.

[kokeellinen tiede]

Verovaroin tuettu vuokra-asuminen vinouttaa. Johtaa ilmiöön jossa kaupunkeihin kasaantuu huonosti toimeentulevaa, ja jopa pääosin työttömyyden kierteeseen joutuneita. Takana vaikuttaa puoluepoliittinen ahneus, kun on tarpeeksi köyhiä, puolue-eliitin statusquo säilyy.

Asuminen ja rakentäminen eivät pääse kehittymään, liikenneratkaisut junnaavat raitiovaunuissa, jotka alunperin oli tsrkoitettu hevosvetoisiksi. Ahneuden huippu näkyy jopa keskusta-aleilla tarfottavissa asunnoissa joissa keittiö on vessassa.

Asumistuki on tarkoiettu invalideille ja vanhuksille, ei terveille perheille, sen sijaan valtiovallan tulisi edistää liikennejärjestylyitä ja edesauttaa laadukasta mutta edullista asuntotuotantoa.

Ihmisten käyttäminen taloudensuhdanteiden tasapainottamisiin on rikollista puolue-eliitin ahneutta!

[marjatta1]

Verovaroin tuettu vuokra-asuminen vinouttaa. Johtaa ilmiöön jossa kaupunkeihin kasaantuu huonosti toimeentulevaa, ja jopa pääosin työttömyyden kierteeseen joutuneita. Takana vaikuttaa puoluepoliittinen ahneus, kun on tarpeeksi köyhiä, puolue-eliitin statusquo säilyy.

Asuminen ja rakentäminen eivät pääse kehittymään, liikenneratkaisut junnaavat raitiovaunuissa, jotka alunperin oli tsrkoitettu hevosvetoisiksi. Ahneuden huippu näkyy jopa keskusta-aleilla tarfottavissa asunnoissa joissa keittiö on vessassa.

Asumistuki on tarkoiettu invalideille ja vanhuksille, ei terveille perheille, sen sijaan valtiovallan tulisi edistää liikennejärjestylyitä ja edesauttaa laadukasta mutta edullista asuntotuotantoa.

Ihmisten käyttäminen taloudensuhdanteiden tasapainottamisiin on rikollista puolue-eliitin ahneutta!

Ainakin se on kallista valtion taloudelle se tuettu asumistuki.

"Missään en ole nähnyt myötätuntoisia kertomuksia siitä, kuinka paljon Leena tai Leevi joutuu maksamaan paitsi omia myös toisten ihmisten asumisen kuluja, kun julkinen valta siirtää heiltä perittyjä verotuloja Maijan tai Matin pankkitilille.

Kelan tilaston mukaan asumisen tuet vuonna 2022 olivat yhteensä 2574,8 miljoonaa euroa. Nyt hallitus aikoo leikata niistä vajaat 400 miljoonaa. Se on hyvä alku mutta aivan liian vähän, sillä saman aikaisesti otetaan uutta valtion velkaa ainakin 14 miljardia.

Huolestuttavasti velkaantuva valtio ottaa siis lisää velkaa maksaakseen kansalaistensa asumiskuluja yli kaksi miljardia vuodessa. Kuulostaako järkevältä?

Moni varmasti kummastelee, miksi oikeistohallitus ei tee isompia leikkauksia ja katkaise velkaantumista. Suomen politiikassa tuntuu kohtalonomainen jatkuvuus, joka viittaa syviin dogmeihin, mahdollisuuksien taiteen estoihin."

Nuoret oppivat jo varhain, että Kelan tukilaskureista katsotaan, mitä sieltä voi saada, ja vasta sitten aletaan miettiä, miten voisi itsekin työllään jotain ansaita. Saman sosialidemokraattisen ideologian vangiksi joutunut julkinen valta elää yli varojensa ja ottaa uutta velkaa, jonka kulut jäävät niiden maksettavaksi, jotka ovat taloudellisesti itsenäisiä ja sosiaalisten tulonsiirtojen kautta maksavat myös muiden kulut. Tällainen sosialistinen malli jakaa kansaa ja tulee romahtamaan, koska talous ei kestä.

Olen jo useamman vuoden ajan ihmetellyt niitä, jotka tahtovat pelastaa suomalaisen hyvinvointivaltiomallin. Miksi ihmeessä? Heikkenevät oppimistulokset, rapistuva terveydenhoito, paheneva pula hoitajista ja tiloista lasten päivähoidossa samalla kun julkisen talouden velkakierre syvenee. Sosiaalikulut kasvavat kovaa vauhtia, kun väestö ikääntyy, mutta bruttokansantuote polkee paikoillaan viidettätoista vuotta. Kukaan ei ole esittänyt uskottavaa ratkaisua mallin pelastamiseksi.

Työllisyysasteen kohottaminen ei auta, ellei Suomeen saada niitä puuttuvaa puolta miljoonaa hyvin koulutettua, hyvin läntisiin arvoihimme sopeutuvaa, hyvin vaikeaa kieltämme oppivaa maahanmuuttajaa, jotka ahkerasti ja ilolla tekevät työtä alle verrokkimaiden palkkatasolla pelastaakseen suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan. Uskookohan joku aivan tosissaan tähän utopiaan? Onneksi on Pasi Saukkosen tapaisia lahjomattomia tutkijoita, jotka kertovat kylmät tosiasiat. Ei, työperäinen maahanmuutto ei tule pelastamaan julkisen talouden tasapainoa ja suomalaista hyvinvointivaltiota.

Ainoa tapa selviytyä ja pelastaa Suomi on purkaa malli osiksi ja miettiä kaikki 1960-luvulla luodut yhteiskuntapolitiikan peruslähtökohdat uusiksi. Siis aivan kaikki."

https://www.verkkouutiset.fi/a/velka-su ... /#fcd1486d

[Tonttu]

Työllisyysasteen kohottaminen ei auta, ellei Suomeen saada niitä puuttuvaa puolta miljoonaa hyvin koulutettua, hyvin läntisiin arvoihimme sopeutuvaa, hyvin vaikeaa kieltämme oppivaa maahanmuuttajaa, jotka ahkerasti ja ilolla tekevät työtä alle verrokkimaiden palkkatasolla pelastaakseen suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan.

Oikeasti on käynyt juuri päinvastoin. Maahanmuuttajista yksi neljäosa elää tukien varassa. Eli oikeasti ei hommassa ole mitään järkeä. Jortikan tapaiset sossut paheksuu maataloustukia, mutta samalla ovat valmiita laittamaan lisää tukea matuille, jotka ovat pelkkä kuluerä. Maatalous sentään tuottaa meille ruokaa ja pitää maaseutua asuttuna.

[Naturalisti]

Tähän mennessä käydyn keskustelun perusteella mielipidespektri näyttää jakaantuvan neljään ryhmään, jonka vaihtoehdoista kantan itse lähinnä kriittisten uudistajien näkökulmaa. Jatkossa olisi kiinnostavaa kuulla konkreettisemmin siitä mihin suuntaan ja millä keinoilla alueita tulisi jatkossa kehittää.

Mielipidespektri näyttää jakautuvan tässä ketjussa neljään pääryhmään:

- Keskittämistä kannattavat pragmaatikot, jotka näkevät kaupungistumisen ja väestökadon väistämättömänä ja haluavat sopeuttaa aluepolitiikan siihen – resurssit keskuksiin, tehokkuus edellä.
- Rakenteelliset skeptikot, jotka pitävät maaseudun tukemista tehottomana ja näkevät sen lähinnä nostalgisena haaveena.
- Kulttuurikonservatiiviset kriitikot, jotka puolustavat alueellista jatkuvuutta kansallisen identiteetin näkökulmasta, mutta suhtautuvat epäillen uusiin talousmalleihin.
- Kriittiset uudistajat, jotka tunnistavat väestömuutosten realiteetit, mutta haluavat kehittää uusia rakenteita – kuten donitsitalouden ja työtakuun yhdistelmiä – jotka mahdollistaisivat paikallisesti neuvotellun elinvoiman vahvistamisen.

Itse kallistun lähinnä kriittisten uudistajien näkökulmaan. En usko, että koko maan asuttuna pitäminen onnistuu entisin keinoin, mutta en myöskään pidä väestökadon passiivista hyväksymistä ainoana vaihtoehtona. Tarvitaan uusia malleja, joissa alueiden omat resurssit, hoivan ja kulttuurin tarpeet sekä ekologinen jälleenrakennus muodostavat kehityksen perustan – ei pelkkä kilpailu keskusten vetovoimasta.

Keskustelu on tähän asti keskittynyt siihen, kannattaako tukea, ja kenelle sitä pitäisi antaa. Ehkä seuraavaksi olisi hyvä siirryä konkreettisemmin siihen, miten kehitystä voisi ohjata:

– Miten työssäkäyntialueet voitaisiin määritellä uudelleen?

– Miten paikalliset työtakuumallit voisivat tukea donitsitalouden sisäkehän tavoitteita?

– Miten alueet voisivat itse neuvotella omista elinvoimatavoitteistaan?

Emme keskustele nyt vain siitä, miten aluepolitiikaa pitäisi toteuttaa tällä hetkellä, vaan siitä, millaiseksi yhteiskunnan rakenne ja vastuu pitäisi muotoutua tulevaisuudessa.

[marjatta1]

Työllisyysasteen kohottaminen ei auta, ellei Suomeen saada niitä puuttuvaa puolta miljoonaa hyvin koulutettua, hyvin läntisiin arvoihimme sopeutuvaa, hyvin vaikeaa kieltämme oppivaa maahanmuuttajaa, jotka ahkerasti ja ilolla tekevät työtä alle verrokkimaiden palkkatasolla pelastaakseen suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan.

Oikeasti on käynyt juuri päinvastoin. Maahanmuuttajista yksi neljäosa elää tukien varassa. Eli oikeasti ei hommassa ole mitään järkeä. Jortikan tapaiset sossut paheksuu maataloustukia, mutta samalla ovat valmiita laittamaan lisää tukea matuille, jotka ovat pelkkä kuluerä. Maatalous sentään tuottaa meille ruokaa ja pitää maaseutua asuttuna.

Maatalous ja kotimainen ruokatuotanto on aivan peruskysymys ja etenkin nyt kriittisinä aikoina ja siitä on huolta pidettävä. Työperäistä maahanmuuttoa kuitenkin tarvitaan, vaikka heistä nyt yksi neljäsosa eläisikin tukien varassa, koska tilannehan voi myös muuttua kotouttamiseen satsaten ja Ruotsista ei pidä mallia ottaa ulkomaisten työntekijöiden kotouttamisesta.

"Onneksi on Pasi Saukkosen tapaisia lahjomattomia tutkijoita, jotka kertovat kylmät tosiasiat. Ei, työperäinen maahanmuutto ei tule pelastamaan julkisen talouden tasapainoa ja suomalaista hyvinvointivaltiota.

Ainoa tapa selviytyä ja pelastaa Suomi on purkaa malli osiksi ja miettiä kaikki 1960-luvulla luodut yhteiskuntapolitiikan peruslähtökohdat uusiksi. Siis aivan kaikki.

Uuden yhteiskuntamallin periaatteet
Ensiksi on kysyttävä, mitä suomalaiset haluavat pelastaa, kun he haluavat pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan?

Nähdäkseni vastaus on selvä: hyvälaatuiset helposti saavutettavat yhteiskunnalliset palvelut. Terveydenhuolto, koulutus, lasten päivähoito, vanhusten hoito. Juuri näiden palvelujen laatuhan on heikentynyt, koska rahoituspohja pettää eivätkä asiakkaat voi markkinamekanismin puuttuessa valinnoillaan vaikuttaa palvelujen tarjontaan. Lisäksi etenkin koulutuksessa on joukko ideologisia vääristymiä, joiden vuoksi oppilaitoksia käytetään sosiaalipolitiikan välineinä sen sijaan että niissä keskityttäisiin parhaaseen mahdolliseen oppimiseen.

Erityisesti tämä yhteiskunnallisten palvelujen näkökulma on tärkeä sille kolmannekselle, joka rahoittaa työtä ahertamalla enemmistön etuudet ja palvelut. Nämä yhteiskunnan hyvin koulutetut, yritteliäät ja toimeliaat vastuunkantajat haluavat, että palvelut hoidetaan paremmin eikä huonommin kuin tähän asti. He haluavat saada korkealle verotukselle eli omille rahoilleen vastinetta. Siksi he äänestivät oikeistohallituksen korjaamaan talouspolitiikkaa ja tekemään muutosta yhteiskuntapolitiikkaan.

Ensimmäinen uuden yhteiskuntamallin periaate on siis selvillä. Aiempaa paremmin toimivat ja korkealaatuisemmat yhteiskunnalliset palvelut, jotka järjestetään dynaamisen markkinamekanismin avulla.

Toiseksi on kysyttävä, mitä mätää ja eettisesti hyväksymätöntä on vanhassa hyvinvointimallissa?

Nähdäkseni vastaus tähänkin kysymykseen on hyvin selvä: toisten kustannuksella eläminen, vapaamatkustus, sosiaaliturvan hyväksikäyttö elinkeinona. Ei siis ole hyväksyttävää, että valtio ottaa tehtäväkseen taata jokaiselle maassa asuvalle elanto, asunto ja hyvinvointi ikään kuin taivaan lahjana. Tähän on tultava selkeä ja tiukka muutos. Kelasta sähköisesti haettavat sosiaalituet ovat verovaroista rahoitettuja avustuksia eivätkä itselle kuuluvaa tuloa kuten työstä tai sijoituksista saatavat ansiot.

Toinen uuden yhteiskuntamallin periaate on näin selvillä. Oikeusvaltiossa ja tasavallassa jokainen omistaa elämänsä ja myös vastaa siitä. Sosiaaliturvan ei pidä rikkoa tätä periaatetta vastaan.

Valtaisa joukko julkisen vallan hoitamia sosiaalisia tulonsiirtoja ja erinäisiä sosiaalitukia voitaisiin ajaa alas ja lakkauttaa, koska ne tekevät ihmisistä tukiriippuvaisia alamaisia. Niiden sijasta myös sosiaaliset vakuutukset tulisi järjestää henkilökohtaisten sopimusten pohjalta ikään kuin puskureiksi turvaamaan vaiheita työstä toiseen siirryttäessä tai uusia rahoituksia hankittaessa.

Esimerkiksi yleinen asumistuki tulisi lakkauttaa ja vain erityisryhmien (opiskelijat, työkyvyttömät, vanhukset) asumista tulisi tukea harkinnanvaraisesti. Julkisia varoja säästyisi oitis 1,5 miljardia. Luulisi tällaisen helpotuksen valtion talouteen houkuttelevan ketä tahansa laskutaitoista."

https://www.verkkouutiset.fi/a/velka-su ... /#fcd1486d

[Naturalisti]

Työllisyysasteen kohottaminen ei auta, ellei Suomeen saada niitä puuttuvaa puolta miljoonaa hyvin koulutettua, hyvin läntisiin arvoihimme sopeutuvaa, hyvin vaikeaa kieltämme oppivaa maahanmuuttajaa, jotka ahkerasti ja ilolla tekevät työtä alle verrokkimaiden palkkatasolla pelastaakseen suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan.

Oikeasti on käynyt juuri päinvastoin. Maahanmuuttajista yksi neljäosa elää tukien varassa. Eli oikeasti ei hommassa ole mitään järkeä. Jortikan tapaiset sossut paheksuu maataloustukia, mutta samalla ovat valmiita laittamaan lisää tukea matuille, jotka ovat pelkkä kuluerä. Maatalous sentään tuottaa meille ruokaa ja pitää maaseutua asuttuna.

Maatalous ja kotimainen ruokatuotanto on aivan peruskysymys ja etenkin nyt kriittisinä aikoina ja siitä on huolta pidettävä. Työperäistä maahanmuuttoa kuitenkin tarvitaan, vaikka heistä nyt yksi neljäsosa eläisikin tukien varassa, koska tilannehan voi myös muuttua kotouttamiseen satsaten ja Ruotsista ei pidä mallia ottaa ulkomaisten työntekijöiden kotouttamisesta.

"Onneksi on Pasi Saukkosen tapaisia lahjomattomia tutkijoita, jotka kertovat kylmät tosiasiat. Ei, työperäinen maahanmuutto ei tule pelastamaan julkisen talouden tasapainoa ja suomalaista hyvinvointivaltiota.

Ainoa tapa selviytyä ja pelastaa Suomi on purkaa malli osiksi ja miettiä kaikki 1960-luvulla luodut yhteiskuntapolitiikan peruslähtökohdat uusiksi. Siis aivan kaikki.

Uuden yhteiskuntamallin periaatteet
Ensiksi on kysyttävä, mitä suomalaiset haluavat pelastaa, kun he haluavat pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan?

Nähdäkseni vastaus on selvä: hyvälaatuiset helposti saavutettavat yhteiskunnalliset palvelut. Terveydenhuolto, koulutus, lasten päivähoito, vanhusten hoito. Juuri näiden palvelujen laatuhan on heikentynyt, koska rahoituspohja pettää eivätkä asiakkaat voi markkinamekanismin puuttuessa valinnoillaan vaikuttaa palvelujen tarjontaan. Lisäksi etenkin koulutuksessa on joukko ideologisia vääristymiä, joiden vuoksi oppilaitoksia käytetään sosiaalipolitiikan välineinä sen sijaan että niissä keskityttäisiin parhaaseen mahdolliseen oppimiseen.

Erityisesti tämä yhteiskunnallisten palvelujen näkökulma on tärkeä sille kolmannekselle, joka rahoittaa työtä ahertamalla enemmistön etuudet ja palvelut. Nämä yhteiskunnan hyvin koulutetut, yritteliäät ja toimeliaat vastuunkantajat haluavat, että palvelut hoidetaan paremmin eikä huonommin kuin tähän asti. He haluavat saada korkealle verotukselle eli omille rahoilleen vastinetta. Siksi he äänestivät oikeistohallituksen korjaamaan talouspolitiikkaa ja tekemään muutosta yhteiskuntapolitiikkaan.

Ensimmäinen uuden yhteiskuntamallin periaate on siis selvillä. Aiempaa paremmin toimivat ja korkealaatuisemmat yhteiskunnalliset palvelut, jotka järjestetään dynaamisen markkinamekanismin avulla.

Toiseksi on kysyttävä, mitä mätää ja eettisesti hyväksymätöntä on vanhassa hyvinvointimallissa?

Nähdäkseni vastaus tähänkin kysymykseen on hyvin selvä: toisten kustannuksella eläminen, vapaamatkustus, sosiaaliturvan hyväksikäyttö elinkeinona. Ei siis ole hyväksyttävää, että valtio ottaa tehtäväkseen taata jokaiselle maassa asuvalle elanto, asunto ja hyvinvointi ikään kuin taivaan lahjana. Tähän on tultava selkeä ja tiukka muutos. Kelasta sähköisesti haettavat sosiaalituet ovat verovaroista rahoitettuja avustuksia eivätkä itselle kuuluvaa tuloa kuten työstä tai sijoituksista saatavat ansiot.

Toinen uuden yhteiskuntamallin periaate on näin selvillä. Oikeusvaltiossa ja tasavallassa jokainen omistaa elämänsä ja myös vastaa siitä. Sosiaaliturvan ei pidä rikkoa tätä periaatetta vastaan.

Valtaisa joukko julkisen vallan hoitamia sosiaalisia tulonsiirtoja ja erinäisiä sosiaalitukia voitaisiin ajaa alas ja lakkauttaa, koska ne tekevät ihmisistä tukiriippuvaisia alamaisia. Niiden sijasta myös sosiaaliset vakuutukset tulisi järjestää henkilökohtaisten sopimusten pohjalta ikään kuin puskureiksi turvaamaan vaiheita työstä toiseen siirryttäessä tai uusia rahoituksia hankittaessa.

Esimerkiksi yleinen asumistuki tulisi lakkauttaa ja vain erityisryhmien (opiskelijat, työkyvyttömät, vanhukset) asumista tulisi tukea harkinnanvaraisesti. Julkisia varoja säästyisi oitis 1,5 miljardia. Luulisi tällaisen helpotuksen valtion talouteen houkuttelevan ketä tahansa laskutaitoista."

https://www.verkkouutiset.fi/a/velka-su ... /#fcd1486d

Kiinnostava ja jäsennelty puheenvuoro – kiitos siitä. Kommenttisi ei näyttäisi istuvan suoraan mihinkään aiemmin hahmottamistani näkemyksistä, kuten:

- keskittämistä kannattavat pragmaatikkot,
- kriittiset uudistajat,
- rakenteelliset skeptikkot tai
- kulttuurikonservatiiviset kriitikot, mutta

ehkä osuvampi kuvaus sinun näkökulmallesi voisi olla:

- markkinaliberaali systeemireformisti, joka:

- Tunnistaa hyvinvointivaltion rahoituspohjan murentumisen ja haluaa purkaa nykyiset rakenteet juuriltaan.
- Korostaa yksilön vastuuta ja markkinamekanismin roolia palvelujen järjestämisessä.
- Suhtautuu sosiaaliturvaan kriittisesti ja kannattaa sen supistamista harkinnanvaraiseksi turvaverkoksi.
- Hyväksyy työperäisen maahanmuuton vain tiukoin ehdoin, mutta ei aseta kulttuurista identiteettiä keskiöön.
- Tavoitteena ei ole säilyttää koko maata asuttuna, vaan rakentaa uudelleen toimiva, taloudellisesti kestävä yhteiskuntamalli.

Osuuko tämä kuvaus kohdalleen – tai haluaisitko täsmentää, miten itse määrittelisit kantasi? Olisi kiinnostavaa kuulla, miten näkisit tämän mallin soveltuvan aluepolitiikkaan: pitäisikö sen olla täysin markkinaehtoista, vai olisiko joillain alueilla perusteltua säilyttää julkista infrastruktuuria muista kuin taloudellisista syistä?

PS. Jotta voisimme alkaa rationaalisesti perustellen pohtimasn siitä, mitä on ihan oikeasti syytä ja mahdollista tehdä, olisi hyödyllistä tehdä toisillemme tiedoksi millä tarkennuksia voisimme kannattaa jotskin kuvattua näkemystä tai esittää kannastamme ihan oman kuvauksen.

[Al Bundy]

Kelan tilaston mukaan asumisen tuet vuonna 2022 olivat yhteensä 2574,8 miljoonaa euroa. Nyt hallitus aikoo leikata niistä vajaat 400 miljoonaa. Se on hyvä alku mutta aivan liian vähän, sillä saman aikaisesti otetaan uutta valtion velkaa ainakin 14 miljardia.

Huolestuttavasti velkaantuva valtio ottaa siis lisää velkaa maksaakseen kansalaistensa asumiskuluja yli kaksi miljardia vuodessa. Kuulostaako järkevältä?

Moni varmasti kummastelee, miksi oikeistohallitus ei tee isompia leikkauksia ja katkaise velkaantumista. Suomen politiikassa tuntuu kohtalonomainen jatkuvuus, joka viittaa syviin dogmeihin, mahdollisuuksien taiteen estoihin."

Eli ihmiset joilla syystä tai toisesta ei ole varaa maksaa vuokraa joutaa kuolla? Suomessa asunnottomuus on karua talvisin ja haluatko sinä oikeasti valtavia ryysyläisjengejä kaduille ja siltojen alle?

Mitä jos te oikeistolaiset laittaisitte sen viennin vetämään niin ei tarvitsisi leikata mistään? Ei ne leikkaukset mitään auta jos muuten menee päin persettä.

Suomen ongelmat Top 3

1. Vienti ei vedä/investointijen puute
2. Innovaatioiden puute
3. Paska yritysjohtaminen

Hallitus on onnistunut toimillaan ja asenteellaan luomaan masentavan pelon ja epävarmuuden ilmapiirin. Innovaatiot puuttuu eikä kukaan uskolla investoida mihinkään. Jopa tavallisten ihmisten kulutus on laskenut kun ihmiset pitää rahaa pankkitileillä epävarmuuden pelossa.

[Elämänsankari]

Kelan tilaston mukaan asumisen tuet vuonna 2022 olivat yhteensä 2574,8 miljoonaa euroa. Nyt hallitus aikoo leikata niistä vajaat 400 miljoonaa. Se on hyvä alku mutta aivan liian vähän, sillä saman aikaisesti otetaan uutta valtion velkaa ainakin 14 miljardia.

Huolestuttavasti velkaantuva valtio ottaa siis lisää velkaa maksaakseen kansalaistensa asumiskuluja yli kaksi miljardia vuodessa. Kuulostaako järkevältä?

Moni varmasti kummastelee, miksi oikeistohallitus ei tee isompia leikkauksia ja katkaise velkaantumista. Suomen politiikassa tuntuu kohtalonomainen jatkuvuus, joka viittaa syviin dogmeihin, mahdollisuuksien taiteen estoihin."

Eli ihmiset joilla syystä tai toisesta ei ole varaa maksaa vuokraa joutaa kuolla? Suomessa asunnottomuus on karua talvisin ja haluatko sinä oikeasti valtavia ryysyläisjengejä kaduille ja siltojen alle?

Mitä jos te oikeistolaiset laittaisitte sen viennin vetämään niin ei tarvitsisi leikata mistään? Ei ne leikkaukset mitään auta jos muuten menee päin persettä.

Suomen ongelmat Top 3

1. Vienti ei vedä/investointijen puute
2. Innovaatioiden puute
3. Paska yritysjohtaminen

Hallitus on onnistunut toimillaan ja asenteellaan luomaan masentavan pelon ja epävarmuuden ilmapiirin. Innovaatiot puuttuu eikä kukaan uskolla investoida mihinkään. Jopa tavallisten ihmisten kulutus on laskenut kun ihmiset pitää rahaa pankkitileillä epävarmuuden pelossa.

Onneksi tämä ikuinen asumistukihimmeli on halpaa kuin saippua eikä se mene vuokraloordien taskuun, no ehkä ammattiliittojen sekä siellä lymyilevien poliitikkojen.

Onneksi se raha ei koko ajan lisäänny ja ole muualta yhteiskunnasta pois, ja onneksi vasemmistolaiset ei tätä kannata mutta tuottavia yrityksiä perustaa hyvinvointia tuomaan.

Onneksi, onneksi asumistuet eivät ole nostaneet asumisen hintaa ja onneksi suomessa menee siihen vähemmän rahaa suhteessa tuloihin kuin muualla.

Kiitos vasemmisto, ja ammattiliitot.

Suomi on makoiluyhteiskunta jossa ihmiset ri osaa elää ilman valtiota ja sieltä saatavia tukia kuin hyvin harvoin, tälläinen onneksi on kaatumassa mahdottomuutensa.

Pitkä köyhempi aika on edessä.

[Al Bundy]

Kelan tilaston mukaan asumisen tuet vuonna 2022 olivat yhteensä 2574,8 miljoonaa euroa. Nyt hallitus aikoo leikata niistä vajaat 400 miljoonaa. Se on hyvä alku mutta aivan liian vähän, sillä saman aikaisesti otetaan uutta valtion velkaa ainakin 14 miljardia.

Huolestuttavasti velkaantuva valtio ottaa siis lisää velkaa maksaakseen kansalaistensa asumiskuluja yli kaksi miljardia vuodessa. Kuulostaako järkevältä?

Moni varmasti kummastelee, miksi oikeistohallitus ei tee isompia leikkauksia ja katkaise velkaantumista. Suomen politiikassa tuntuu kohtalonomainen jatkuvuus, joka viittaa syviin dogmeihin, mahdollisuuksien taiteen estoihin."

Eli ihmiset joilla syystä tai toisesta ei ole varaa maksaa vuokraa joutaa kuolla? Suomessa asunnottomuus on karua talvisin ja haluatko sinä oikeasti valtavia ryysyläisjengejä kaduille ja siltojen alle?

Mitä jos te oikeistolaiset laittaisitte sen viennin vetämään niin ei tarvitsisi leikata mistään? Ei ne leikkaukset mitään auta jos muuten menee päin persettä.

Suomen ongelmat Top 3

1. Vienti ei vedä/investointijen puute
2. Innovaatioiden puute
3. Paska yritysjohtaminen

Hallitus on onnistunut toimillaan ja asenteellaan luomaan masentavan pelon ja epävarmuuden ilmapiirin. Innovaatiot puuttuu eikä kukaan uskolla investoida mihinkään. Jopa tavallisten ihmisten kulutus on laskenut kun ihmiset pitää rahaa pankkitileillä epävarmuuden pelossa.

Onneksi tämä ikuinen asumistukihimmeli on halpaa kuin saippua eikä se mene vuokraloordien taskuun, no ehkä ammattiliittojen sekä siellä lymyilevien poliitikkojen.

Mites ne ammattiliitot hyötyy asumistuesta?

Onneksi se raha ei koko ajan lisäänny ja ole muualta yhteiskunnasta pois, ja onneksi vasemmistolaiset ei tätä kannata mutta tuottavia yrityksiä perustaa hyvinvointia tuomaan..

Mitä jos maksettaisiin työntekijöille sen verta kohtuullista palkkaa että sillä tulee toimeen eikä siihen päälle tarvitsisi hakea erillaisia tukiaisia?

Suomi on makoiluyhteiskunta jossa ihmiset ri osaa elää ilman valtiota ja sieltä saatavia tukia kuin hyvin harvoin, tälläinen onneksi on kaatumassa mahdottomuutensa.

Mee töihin äläkä aina itkeä valita. Tai vielä parempi perusta vientifirma joka nostaa Suomen nousuun. Tai vielä parempi painu vittuun Suomesta!

Tuollaisten saatanan ammattivalittajien ja marisijoiden takia Suomella menee huonosti.

[marjatta1]

Työllisyysasteen kohottaminen ei auta, ellei Suomeen saada niitä puuttuvaa puolta miljoonaa hyvin koulutettua, hyvin läntisiin arvoihimme sopeutuvaa, hyvin vaikeaa kieltämme oppivaa maahanmuuttajaa, jotka ahkerasti ja ilolla tekevät työtä alle verrokkimaiden palkkatasolla pelastaakseen suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan.

Oikeasti on käynyt juuri päinvastoin. Maahanmuuttajista yksi neljäosa elää tukien varassa. Eli oikeasti ei hommassa ole mitään järkeä. Jortikan tapaiset sossut paheksuu maataloustukia, mutta samalla ovat valmiita laittamaan lisää tukea matuille, jotka ovat pelkkä kuluerä. Maatalous sentään tuottaa meille ruokaa ja pitää maaseutua asuttuna.

Maatalous ja kotimainen ruokatuotanto on aivan peruskysymys ja etenkin nyt kriittisinä aikoina ja siitä on huolta pidettävä. Työperäistä maahanmuuttoa kuitenkin tarvitaan, vaikka heistä nyt yksi neljäsosa eläisikin tukien varassa, koska tilannehan voi myös muuttua kotouttamiseen satsaten ja Ruotsista ei pidä mallia ottaa ulkomaisten työntekijöiden kotouttamisesta.

"Onneksi on Pasi Saukkosen tapaisia lahjomattomia tutkijoita, jotka kertovat kylmät tosiasiat. Ei, työperäinen maahanmuutto ei tule pelastamaan julkisen talouden tasapainoa ja suomalaista hyvinvointivaltiota.

Ainoa tapa selviytyä ja pelastaa Suomi on purkaa malli osiksi ja miettiä kaikki 1960-luvulla luodut yhteiskuntapolitiikan peruslähtökohdat uusiksi. Siis aivan kaikki.

Uuden yhteiskuntamallin periaatteet
Ensiksi on kysyttävä, mitä suomalaiset haluavat pelastaa, kun he haluavat pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan?

Nähdäkseni vastaus on selvä: hyvälaatuiset helposti saavutettavat yhteiskunnalliset palvelut. Terveydenhuolto, koulutus, lasten päivähoito, vanhusten hoito. Juuri näiden palvelujen laatuhan on heikentynyt, koska rahoituspohja pettää eivätkä asiakkaat voi markkinamekanismin puuttuessa valinnoillaan vaikuttaa palvelujen tarjontaan. Lisäksi etenkin koulutuksessa on joukko ideologisia vääristymiä, joiden vuoksi oppilaitoksia käytetään sosiaalipolitiikan välineinä sen sijaan että niissä keskityttäisiin parhaaseen mahdolliseen oppimiseen.

Erityisesti tämä yhteiskunnallisten palvelujen näkökulma on tärkeä sille kolmannekselle, joka rahoittaa työtä ahertamalla enemmistön etuudet ja palvelut. Nämä yhteiskunnan hyvin koulutetut, yritteliäät ja toimeliaat vastuunkantajat haluavat, että palvelut hoidetaan paremmin eikä huonommin kuin tähän asti. He haluavat saada korkealle verotukselle eli omille rahoilleen vastinetta. Siksi he äänestivät oikeistohallituksen korjaamaan talouspolitiikkaa ja tekemään muutosta yhteiskuntapolitiikkaan.

Ensimmäinen uuden yhteiskuntamallin periaate on siis selvillä. Aiempaa paremmin toimivat ja korkealaatuisemmat yhteiskunnalliset palvelut, jotka järjestetään dynaamisen markkinamekanismin avulla.

Toiseksi on kysyttävä, mitä mätää ja eettisesti hyväksymätöntä on vanhassa hyvinvointimallissa?

Nähdäkseni vastaus tähänkin kysymykseen on hyvin selvä: toisten kustannuksella eläminen, vapaamatkustus, sosiaaliturvan hyväksikäyttö elinkeinona. Ei siis ole hyväksyttävää, että valtio ottaa tehtäväkseen taata jokaiselle maassa asuvalle elanto, asunto ja hyvinvointi ikään kuin taivaan lahjana. Tähän on tultava selkeä ja tiukka muutos. Kelasta sähköisesti haettavat sosiaalituet ovat verovaroista rahoitettuja avustuksia eivätkä itselle kuuluvaa tuloa kuten työstä tai sijoituksista saatavat ansiot.

Toinen uuden yhteiskuntamallin periaate on näin selvillä. Oikeusvaltiossa ja tasavallassa jokainen omistaa elämänsä ja myös vastaa siitä. Sosiaaliturvan ei pidä rikkoa tätä periaatetta vastaan.

Valtaisa joukko julkisen vallan hoitamia sosiaalisia tulonsiirtoja ja erinäisiä sosiaalitukia voitaisiin ajaa alas ja lakkauttaa, koska ne tekevät ihmisistä tukiriippuvaisia alamaisia. Niiden sijasta myös sosiaaliset vakuutukset tulisi järjestää henkilökohtaisten sopimusten pohjalta ikään kuin puskureiksi turvaamaan vaiheita työstä toiseen siirryttäessä tai uusia rahoituksia hankittaessa.

Esimerkiksi yleinen asumistuki tulisi lakkauttaa ja vain erityisryhmien (opiskelijat, työkyvyttömät, vanhukset) asumista tulisi tukea harkinnanvaraisesti. Julkisia varoja säästyisi oitis 1,5 miljardia. Luulisi tällaisen helpotuksen valtion talouteen houkuttelevan ketä tahansa laskutaitoista."

https://www.verkkouutiset.fi/a/velka-su ... /#fcd1486d

Kiinnostava ja jäsennelty puheenvuoro – kiitos siitä. Kommenttisi ei näyttäisi istuvan suoraan mihinkään aiemmin hahmottamistani näkemyksistä, kuten:

- keskittämistä kannattavat pragmaatikkot,
- kriittiset uudistajat,
- rakenteelliset skeptikkot tai
- kulttuurikonservatiiviset kriitikot, mutta

ehkä osuvampi kuvaus sinun näkökulmallesi voisi olla:

- markkinaliberaali systeemireformisti, joka:

- Tunnistaa hyvinvointivaltion rahoituspohjan murentumisen ja haluaa purkaa nykyiset rakenteet juuriltaan.
- Korostaa yksilön vastuuta ja markkinamekanismin roolia palvelujen järjestämisessä.
- Suhtautuu sosiaaliturvaan kriittisesti ja kannattaa sen supistamista harkinnanvaraiseksi turvaverkoksi.
- Hyväksyy työperäisen maahanmuuton vain tiukoin ehdoin, mutta ei aseta kulttuurista identiteettiä keskiöön.
- Tavoitteena ei ole säilyttää koko maata asuttuna, vaan rakentaa uudelleen toimiva, taloudellisesti kestävä yhteiskuntamalli.

Osuuko tämä kuvaus kohdalleen – tai haluaisitko täsmentää, miten itse määrittelisit kantasi? Olisi kiinnostavaa kuulla, miten näkisit tämän mallin soveltuvan aluepolitiikkaan: pitäisikö sen olla täysin markkinaehtoista, vai olisiko joillain alueilla perusteltua säilyttää julkista infrastruktuuria muista kuin taloudellisista syistä?

PS. Jotta voisimme alkaa rationaalisesti perustellen pohtimasn siitä, mitä on ihan oikeasti syytä ja mahdollista tehdä, olisi hyödyllistä tehdä toisillemme tiedoksi millä tarkennuksia voisimme kannattaa jotskin kuvattua näkemystä tai esittää kannastamme ihan oman kuvauksen.

Sanot:"systeemireformisti, joka:

- Tunnistaa hyvinvointivaltion rahoituspohjan murentumisen ja haluaa purkaa nykyiset rakenteet juuriltaan.
- Korostaa yksilön vastuuta ja markkinamekanismin roolia palvelujen järjestämisessä.
- Suhtautuu sosiaaliturvaan kriittisesti ja kannattaa sen supistamista harkinnanvaraiseksi turvaverkoksi.
- Hyväksyy työperäisen maahanmuuton vain tiukoin ehdoin, mutta ei aseta kulttuurista identiteettiä keskiöön.
- Tavoitteena ei ole säilyttää koko maata asuttuna, vaan rakentaa uudelleen toimiva, taloudellisesti kestävä yhteiskuntamalli.

Osuuko tämä kuvaus kohdalleen – tai haluaisitko täsmentää, miten itse määrittelisit kantasi? Olisi kiinnostavaa kuulla, miten näkisit tämän mallin soveltuvan aluepolitiikkaan: pitäisikö sen olla täysin markkinaehtoista, vai olisiko joillain alueilla perusteltua säilyttää julkista infrastruktuuria muista kuin taloudellisista syistä?

PS. Jotta voisimme alkaa rationaalisesti perustellen pohtimasn siitä, mitä on ihan oikeasti syytä ja mahdollista tehdä, olisi hyödyllistä tehdä toisillemme tiedoksi millä tarkennuksia voisimme kannattaa jotskin kuvattua näkemystä tai esittää kannastamme ihan oman kuvauksen."

Aika hyvin vastaa näkemystäni ja sosiaalidemokratian tyyli ei sovellu nykyaikaan, jos muutosta halutaan ja parempaa taloutta Suomeen. Aika radikaalisti Jari Ehnrooth sanoi, että 1960 luvun sosiaalipolitiikasta on luovuttava ja aloitetta puhtaalta pöydältä ja lähinnä jokaisen olisi otettava vastuu omasta elämästään, paitsi lapset, vanhukset ja sairaat sivistysvaltion kuuluu pitää huoli heistä.

[Goswell]

Tässä näitä sarjayrittäjiä. Ei kun uutta matoa koukkuun, veronmaksajat kustantaa.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011542880.html

[marjatta1]

Kelan tilaston mukaan asumisen tuet vuonna 2022 olivat yhteensä 2574,8 miljoonaa euroa. Nyt hallitus aikoo leikata niistä vajaat 400 miljoonaa. Se on hyvä alku mutta aivan liian vähän, sillä saman aikaisesti otetaan uutta valtion velkaa ainakin 14 miljardia.

Huolestuttavasti velkaantuva valtio ottaa siis lisää velkaa maksaakseen kansalaistensa asumiskuluja yli kaksi miljardia vuodessa. Kuulostaako järkevältä?

Moni varmasti kummastelee, miksi oikeistohallitus ei tee isompia leikkauksia ja katkaise velkaantumista. Suomen politiikassa tuntuu kohtalonomainen jatkuvuus, joka viittaa syviin dogmeihin, mahdollisuuksien taiteen estoihin."

Eli ihmiset joilla syystä tai toisesta ei ole varaa maksaa vuokraa joutaa kuolla? Suomessa asunnottomuus on karua talvisin ja haluatko sinä oikeasti valtavia ryysyläisjengejä kaduille ja siltojen alle?

Mitä jos te oikeistolaiset laittaisitte sen viennin vetämään niin ei tarvitsisi leikata mistään? Ei ne leikkaukset mitään auta jos muuten menee päin persettä.

Suomen ongelmat Top 3

1. Vienti ei vedä/investointijen puute
2. Innovaatioiden puute
3. Paska yritysjohtaminen

Hallitus on onnistunut toimillaan ja asenteellaan luomaan masentavan pelon ja epävarmuuden ilmapiirin. Innovaatiot puuttuu eikä kukaan uskolla investoida mihinkään. Jopa tavallisten ihmisten kulutus on laskenut kun ihmiset pitää rahaa pankkitileillä epävarmuuden pelossa.

Täytyy asua sellaisessa asunnossa, johon on varaa. Asunnon vaatimustaso myös on asia, johon kannattaa kiinnittää huomiota. Maaseuduilla on paljon tyhjillään ,myös pilkkahintaisia asuntoja....vähän provoisoidusti sanottua, mutta....

1. Vienti ei vedä/investointijen puute. Ahtaajien satamalakot myös ovat viennin yksi viennin este ja AKT...
2. Innovaatioiden puute. Ei pidä paikkaansa, etteikö innovaatioita olisi
"Suomen nykyiset innovaatiot kattavat laaja-alaisesti esimerkiksi teknologiaa, sosiaalisia ratkaisuja ja uusia liiketoimintamalleja, joissa yhdistyvät muun muassa tekoäly, kestävä kehitys ja digitaaliset palvelut. Teknologiset innovaatiot sisältävät uusia tai paranneltuja tuotteita ja prosesseja, kun taas sosiaaliset innovaatiot tarjoavat ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Toimialakohtaisesti innovaatiot keskittyvät muun muassa cleantechiin, terveydenhuoltoon ja peliteollisuuteen."

3. Paska yritysjohtaminen. Yritysjohtamistakin on laidasta laitaan, sitä on hyvää sekä huonoa...