Onko koko maa pidettävä asuttuna?

[Deimos]

Olenkohan jo vastannut tähän jotakin muuta ja onko mielipide muuttunut? Mutta kyllä pitäisi. Toi itärajan seutu alkaa autioitua huolestuttavasti. Kesäpaikkani kylä alkaa olla aika hiljainen. Lähinnä vanhuksia enää. Nuoret ovat ottaneet jalat alleen jo aikoja sitten. Todella kaunis kylä. Hmmm... Ja täynnä persoonia. Kyltin tarinaa en tiedä. Ehkä savolaista vittuilua?

[Naturalisti]

Sanot:"systeemireformisti, joka:

- Tunnistaa hyvinvointivaltion rahoituspohjan murentumisen ja haluaa purkaa nykyiset rakenteet juuriltaan.
- Korostaa yksilön vastuuta ja markkinamekanismin roolia palvelujen järjestämisessä.
- Suhtautuu sosiaaliturvaan kriittisesti ja kannattaa sen supistamista harkinnanvaraiseksi turvaverkoksi.
- Hyväksyy työperäisen maahanmuuton vain tiukoin ehdoin, mutta ei aseta kulttuurista identiteettiä keskiöön.
- Tavoitteena ei ole säilyttää koko maata asuttuna, vaan rakentaa uudelleen toimiva, taloudellisesti kestävä yhteiskuntamalli.

Osuuko tämä kuvaus kohdalleen – tai haluaisitko täsmentää, miten itse määrittelisit kantasi? Olisi kiinnostavaa kuulla, miten näkisit tämän mallin soveltuvan aluepolitiikkaan: pitäisikö sen olla täysin markkinaehtoista, vai olisiko joillain alueilla perusteltua säilyttää julkista infrastruktuuria muista kuin taloudellisista syistä?

PS. Jotta voisimme alkaa rationaalisesti perustellen pohtimasn siitä, mitä on ihan oikeasti syytä ja mahdollista tehdä, olisi hyödyllistä tehdä toisillemme tiedoksi millä tarkennuksia voisimme kannattaa jotskin kuvattua näkemystä tai esittää kannastamme ihan oman kuvauksen."

Aika hyvin vastaa näkemystäni ja sosiaalidemokratian tyyli ei sovellu nykyaikaan, jos muutosta halutaan ja parempaa taloutta Suomeen. Aika radikaalisti Jari Ehnrooth sanoi, että 1960 luvun sosiaalipolitiikasta on luovuttava ja aloitetta puhtaalta pöydältä ja lähinnä jokaisen olisi otettava vastuu omasta elämästään, paitsi lapset, vanhukset ja sairaat sivistysvaltion kuuluu pitää huoli heistä.

Vaikka minulla on tiettyjä ennakkoasenteita Ehrnroothin ajatteluun, siirsin ne sivuun ja analysoin Copilotin avulla tämän raportin kontekstissa:

OECD |✓Beyond Growth – Towards a New Economic Approach https://www.oecd.org/en/publications/be ... a3-en.html

tässä artikkelissa esitettyjä ajatuksia:

Tiedelehti Hybris Hyvinvointivaltion tulevaisuus – Jari Ehrnrooth ja hyvinvointi-ideologian sudenkuopat JUUSO KOPONEN https://hybrislehti.net/hyvinvointivalt ... udenkuopat.

Ja peilasin niitä vielä Donitsitalouden, MMT-teorian ja työtakuun mukaisiin näkemyksiin. Tulos oli itselleni yllätys. Tässä on lopputuema Copilotin kirjoittaman esseen muodossa, joka yhdistää OECD:n Beyond Growth -raportin, Donitsitalouden, Jari Ehrnroothin hyvinvointikritiikin sekä MMT-teorian ja työtakuumallin näkökulmat Suomen työssäkäyntialueiden kehittämiseen ja EU-politiikan suosituksiin:

Uuden aluepolitiikan suunta

# Työssäkäyntialueet, kestävä kehitys ja EU-vaikuttaminen

Suomen aluepolitiikka on murrosvaiheessa. Väestökato, kaupungistuminen ja julkisen talouden paineet pakottavat arvioimaan uudelleen, mitä tarkoittaa elinvoimainen Suomi – ja miten koko maan asuttuna pitäminen voisi toteutua ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. OECD:n Beyond Growth -raportti, Donitsitalous, Jari Ehrnroothin kulttuurikritiikki sekä MMT-teoria ja työtakuumalli tarjoavat yhdessä kehyksen, jonka pohjalta voidaan visioida uudenlaista työssäkäyntialueiden kehittämistä ja EU-vaikuttamista.


# Työssäkäyntialueet uudelleen määriteltynä

Perinteinen kuntarakenne ei enää vastaa ihmisten arkea. Työssäkäyntialueet – eli alueet, joilla ihmiset asuvat, työskentelevät ja käyttävät palveluja – tulisi ottaa aluepolitiikan perusyksiköksi. Tavoitteena ei ole säilyttää kaikki kylät entisellään, vaan rakentaa alueellisesti neuvoteltu elinvoima, joka perustuu:

- Paikallisiin resursseihin: hoiva, kulttuuri, luonnonhoito, kiertotalous
- Sosiaaliseen perustaan: osallisuus, toimeentulo, yhteisöllisyys
- Ekologiseen rajallisuuteen: ilmastotavoitteet, resurssiviisaus, maankäytön kestävyys

Donitsitalous tarjoaa tähän kartan: sisäkehän (sosiaalinen perusta) ja ulkokehän (ekologinen katto) väliin jää tila, jossa alue voi kukoistaa – ei kuluttaa yli, eikä jättää ihmisiä ulkopuolelle.


# Rahoitus ja työllisyys: MMT ja työtakuu

MMT-teorian mukaan valtio voi rahoittaa julkisia menoja luomalla rahaa keskuspankin kautta – erityisesti silloin, kun resursseja (työvoimaa, osaamista, tarpeita) on käyttämättä. Työtakuumalli tarjoaa konkreettisen välineen:

- Valtio toimii viimeisenä työnantajana, kun markkinat eivät työllistä
- Työt kohdistuvat paikallisiin tarpeisiin: hoiva-avustajat, kulttuuriperinnön vaalijat, lähiluonnon hoitajat
- Palkka ei kilpaile yksityisen sektorin kanssa, vaan tarjoaa perusturvan ja osallisuuden

Tämä malli ei ole tempputyöllistämistä, vaan rakenteellinen ratkaisu, joka tukee alueellista elinvoimaa – ja toimii automaattisena vakauttajana suhdanteissa.


# Kulttuurinen ulottuvuus: Ehrnroothin muistutus

Jari Ehrnroothin kritiikki hyvinvointivaltiosta tuo keskusteluun tärkeän moraalisen ulottuvuuden: sosiaaliturva ei saa passivoida, vaan sen on tuettava aktiivista kansalaisuutta. Tämä voidaan yhdistää Donitsitalouden sisäkehään – ei vain perustarpeiden turvaamiseen, vaan merkitykselliseen osallistumiseen.

Työtakuumalli voi toteuttaa tätä periaatetta, jos se suunnitellaan demokraattisesti ja paikallisesti: ihmiset eivät ole tukiriippuvaisia, vaan yhteisön rakentajia.


# EU-vaikuttamisen suositukset

Suomen tulisi EU-politiikassaan edistää seuraavia linjauksia:

1. Talouspolitiikan uudelleenarviointi:
– Tukea *Beyond Growth* -ajattelua, jossa hyvinvointi ja ekologinen kestävyys korvaavat BKT-keskeisyyden.

2. Rahoitusmekanismien joustavoittaminen:
– Vaikuttaa vakaus- ja kasvusopimuksen uudistamiseen, jotta keskuspankkirahoitus voisi tukea investointeja ja työllisyyttä.

3. Alueellisen elinvoiman tunnustaminen:
– Ehdottaa EU-tason työtakuumallin pilotointia, jossa jäsenvaltiot voivat toteuttaa paikallisia työllisyysohjelmia ilman budjettikurin estettä.

4. Kulttuurisen toimijuuden vahvistaminen:
– Korostaa koulutuksen ja kulttuurin roolia aktiivisen kansalaisuuden tukemisessa – ei vain sosiaalipolitiikan välineenä.

# Päätelmä: kohti uutta yhteiskuntamallia

Suomen aluepolitiikka voi uudistua, jos se yhdistää:

- OECD:n rakenteellisen uudistuksen
- Donitsitalouden ekologisen ja sosiaalisen kehyksen
- Ehrnroothin kulttuurisen toimijuuden vaatimuksen
- MMT:n ja työtakuun konkreettisen välineistön

Tämä ei ole paluu menneeseen, vaan askel kohti yhteiskuntaa, jossa talous tukee elämää – ei päinvastoin. Työssäkäyntialueet voivat olla uuden yhteiskuntamallin solmukohtia: ekologisesti rajattuja, sosiaalisesti neuvoteltuja, kulttuurisesti merkityksellisiä ja rahoituksellisesti mahdollistettuja. Ja juuri tätä mallia Suomi voisi edistää myös EU:n kehittämisessä.

---

Olisi kiinnostavaa kuulla miten näistä eri nemyksistä käsin tuon esseen näkemyksiä kommentoidaan:

- keskittämistä kannattavat pragmaatikkot
- kriittiset uudistajat
- rakenteelliset skeptikkot
- kulttuurikonservatiiviset kriitikot
- markkinaliberaali systeemireformisti

Olisi kiinnostavaa myös kuulla, miten itse suhtaudut työtakuumalliin: Voisiko se näkemyksesi mukaan toimia nimenomaan vastuun aktivoijana – ei vain tukena, vaan välineenä, jolla yksilö voi osallistua yhteiskuntaan omalla panoksellaan? Tämä voisi olla se kohta, jossa Ehrnroothin moraalinen kritiikki ja Donitsitalouden sosiaalinen perusta voisivat kohdata – ei ristiriidassa, vaan uudessa synteesissä.