Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?

Futurologista keskustelua keinomielestä
Avatar
Tuulispää
Reactions:
Viestit: 21306
Liittynyt: 30 Marras 2022, 09:24

Re: Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?

Viesti Kirjoittaja Tuulispää »

Märkäruuti kirjoitti: 30 Loka 2025, 08:45
Tuulispää kirjoitti: 30 Loka 2025, 08:35 Lentokoneita oli ollut pilvin pimein jo ennen Wrighteja.
Ilmaa raskaampia pilvin pimein? Osaat nimetä niiden valmistajista edes pari ?
Taas on jutut kuin rahattomalla lehmän ostajalla.
Tottakai...

1857 Felix du Temple De la Croix:

https://afterburner.com.pl/20-september ... -any-kind/

flix-du-temple-de-la-croix-71758a75-f1e1-4d41-a92b-2178bb6e0c1-resize-750.jpeg
flix-du-temple-de-la-croix-71758a75-f1e1-4d41-a92b-2178bb6e0c1-resize-750.jpeg (49.83 KiB) Katsottu 168 kertaa

Gustaf Weiskoppf 1901

https://fi.wikipedia.org/wiki/Gustave_Whitehead



Otto Lilienthal 1891

https://fi.wikipedia.org/wiki/Gustave_Whitehead
Märkäruuti
Reactions:
Viestit: 10389
Liittynyt: 19 Touko 2024, 20:22

Re: Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?

Viesti Kirjoittaja Märkäruuti »

Kun ennustellaan, mitä tekoäly tulevaisuudessa osaa ja mitä ei, kannattaa ehkä pitää mielessä tietokoneiden kehityshistoria ja elektroniikan kehitys yleensäkin.
Olen soittanut "Gorballa" ennen kuin se tuli yleiseen myyntiin. Se oli ensimmäinen Nokian kännykkä ja ehdotonta huippua alalla, mutta jos vertaa sitä alakoululaisten repuista löytyviin puhelimiin, on kehitys ollut käsittämätöntä. Kuka edes kuvittelee osaavansa ennustaa, mitä tekoäly on silloin, kun lapsemme ovat eläkkeellä?
Märkäruuti
Reactions:
Viestit: 10389
Liittynyt: 19 Touko 2024, 20:22

Re: Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?

Viesti Kirjoittaja Märkäruuti »

Tuulispää kirjoitti: 30 Loka 2025, 08:49Tottakai...
Suorat lainaukset antamistasi linkeistä:

"...joka mahdollisesti suoritti ensimmäisen motorisoidun, miehitetyn lennon."

"In 1874, the Monoplane preformed a few flights, however none of them was recognized as the first successful powered and manned flight in history. The reason was, according to the witnesses, the aeroplane was not really flying but made only some hops instead, lifted by a combination of its own powerplant and a starting ski-jump ramp."

Ei oikein vakuuta.
ID10T
Reactions:
Viestit: 20207
Liittynyt: 07 Joulu 2022, 19:41

Re: Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?

Viesti Kirjoittaja ID10T »

Tuulispää kirjoitti: 30 Loka 2025, 08:35
ID10T kirjoitti: 30 Loka 2025, 06:49
Tuulispää kirjoitti: 30 Loka 2025, 05:31
ID10T kirjoitti: 14 Loka 2025, 10:02
Tuulispää kirjoitti: 13 Loka 2025, 17:24
Tonttu kirjoitti: 13 Loka 2025, 17:02
Deimos kirjoitti: 13 Loka 2025, 16:56
Naturalisti kirjoitti: 13 Loka 2025, 16:38
Deimos kirjoitti: 13 Loka 2025, 15:32 Luulen että tekoälyn on täysin mahdotonta tietyissä asioissa koskaan korvata ihmistä. Ehkä useammassakin. Joissakin asioissa tekoäly on loistava. Joissakin asioissa ihminen on ylivertainen, ja tulee olemaan.

Eismerkiksi taide ja taiteet. Mutta tämä voi päteä vain osaan ihmiskuntaa. Vannon etten ikinä tule arvostamaan yhtäkään tekoälyn täysin tekemää taideteosta. Oli kyseessä elokuva, kirja, piirros, maalaus, musiikkikappale, sinfonia, veistos, jne...

Vaikka Kissatädin kanssa olemme "Harrastelijataiteilijoita" niin arvotan, ainakin omat vaatimattomat työni, täysin eri kategoriaan kuin tekoälyjen sieluttomat tekeleet. En tiedä mitä Kissatäti itsestään ajattelee taiteilijana. En ole taiteilija, teen töitä pöytälaatikkoon ja olen julkaissut jotain täälläkin. Aikomuksena on myös tehdä uutta materiaalia. Tiedän että ihmiset ahmivat kaikkia noita tekoälyn tuottamia vastaavia taidemuotoja kuin luettelin. Youtube on valtoimenaan jo nyt tekoälyjen tekemiä videoita ja "Dokumentteja" (En niille pistäisi kovin paljon painoarvoa enkä totuusarvoa).

Toinen missä tulemme aina olemaan ylivertaisia on yksinkertaisesti ajattelu. Olemme tietoisia olentoja (Mitä ikinä se sitten tarkoittaakin, jos saamme sitä ikinä edes tietää) ja meillä on sellaisia ominaisuuksia jotka vain tietoinen olento voi omata kuten moraali ja etiikka. Jokainen voi testata kysymällä miltä tahansa tekoälyltä vaikka seuraavaa: "Onko Trump diktaattori?" tai vastaavaa Putinista. Ja jokainen tietää miksi tekoäly kiemurtelee näiden kysymyksien edessä vaikka ihmisellä voi olla selkeä vastaus kysymyksiin. Älkää vastatko noihin kysymyksiin koska se ei ole kirjoitukseni aihe. Vasta kun tekoäly saavuttaa selkeän tietoisuuden eli alkaa kysellä mikä se on ja mikä sen tarkoitus on ihan omin päin se voi olla merkki tietoisuudesta tai että se on ohjelmoitu kysymään tarkoituksella noita kysymyksiä itseltään ohjelmoijien toimesta. Eli tekoäly on joukko algoritmeja jotka toimivat puolijohteilla ja sähköllä. Samankaltaisuutta ihmisen kanssa joka on biologinen. Eli me olemme sähkökemiallinen biologinen "Kone". Aivomme toimivat kuitenkin kemialla ja sähköisillä signaaleilla.

Naturlisti voisi tehdä kaksi vastausta tähän. Yhden jonka on kirjoittanut ihan itse editoimatta millään tekoälyllä ja editorilla sitä. Kestän kyllä kirjoitus ja jopa ajatusvirheitä. Toinen vastaus vaikka analysoimalla se tekoälyllä ja editoituna tekoälyllä.

Tutustun juuri toiseen tekoälyyn joka on hieman erillainen. ChatGPT on puuduttavan tylsä ja virhealtis.
Kiitos Deimos – kommenttisi herättää monia tärkeitä kysymyksiä, mutta myös paljastaa joitakin oletuksia, joita olisi hyvä tarkastella kriittisesti.

Ensinnäkin: mitä oikeastaan tarkoitat “oikealla taiteella”? Jos taiteen arvo syntyy siitä, että se herättää ajatuksia, tunteita tai keskustelua, miksi koneen tuottama teos ei voisi koskaan täyttää tätä kriteeriä? Onko taiteen arvo kiinni tekijän tietoisuudesta – vai vastaanottajan kokemuksesta? Ja jos taide on kommunikaatiota, miksi välineen alkuperä olisi ratkaiseva, jos viesti resonoi?

Toiseksi: tietoisuus ei ole yksiselitteisesti määritelty ilmiö. Se, että kone ei vielä kysy “mikä minä olen”, ei tarkoita, ettei se voisi joskus tehdä niin – tai ettei sen toiminta voisi herättää tietoisuuden kaltaisia ilmiöitä. Tietoisuus ei ehkä ole biologinen yksinoikeus, vaan emergentti prosessi, joka voi syntyä monenlaisissa järjestelmissä.

Tässä yhteydessä haluaisin kysyä sinulta suoraan: mikä sinun mielestäsi on sielu?
Omasta näkökulmastani mitään materiaalisesta todellisuudesta erillistä sielua ei ole ihmisilläkään. Mentaalisuus voidaan määritellä aivojen neuraalisten prosessien käynnissä olemiseksi. Tämä materiaalinen mieli ja sen sisältö lakkaa olemasta aivokuolemassa, kun prosessit pysähtyvät. Mitään materiasta erillistä sielua ei tarvitse olettaa – eikä ole osoitettu mitään periaatteellista estettä sille, etteikö materiaalista mieltä voisi toteuttaa muullakin kuin biologisella materiaalilla.

Toki on selvää, ettei autonomista tekoälyä voi toteuttaa tietokonemetaforan mukaisesti – a priorisella ja algoritmisella periaatteella. Jos halutaan rakentaa kone, joka kykenee muodostamaan oman maailmankuvansa, sen on toimittava empiirisesti ja heuristisesti: sen on opittava vuorovaikutuksessa materiaalisen ja sosiaalisen (kuvitellun) ympäristönsä kanssa, aivan kuten ihminen tekee.

Lopuksi: miksi kritisoit tapaa, jolla ihmiset muotoilevat kommenttinsa – esimerkiksi tekoälyn avulla – sen sijaan että keskittyisit itse ajatuksiin, joita he tuottavat? Eikö keskustelun ydin ole sisällössä, ei siinä, miten se on muotoiltu? Jos joku käyttää tekoälyä jäsentelyyn tai editointiin, eikö se ole vain yksi työkalu muiden joukossa?

Jatketaanko tästä vaikka kysymyksellä: mikä tekee taiteesta sinulle merkityksellistä – ja miksi sen tekijän olemus on ratkaiseva?
Voin jatkaa. Tarkennan nyt että vastauksessasi tuli useita asioita joita on käyty eri AI-ketjuissa lävitse eli lähdetään uusintakierrokselle taas.

Minulle kuitenkin inhimillinen olento, biologinen olento, keskustelukumppanina ja taiteen tekijänä on äärettömän tärkeä asia. Ilmeisesti kaikille ei ole ja se on täysin yhdentekevää. Tietoisuus ja vapaa tahto tai vapaan tahdon olemattomuus. Sattuma tai sattuman olemattomuus. En muista miten paljon olen aiheesta tänne kirjoittanut ja linkittänyt tutkimuksia ja videoita.

Minulla on vahva usko ihmisen omatoimiseen tekemiseen. Jos valinta on sähköskuutti tai kävely valitsen kävelyn. Koska haluan käyttää omia lihaksiani tietyistä syistä, terveydelliset mukaan lukien. Ajattelen ja editoin kirjoittamani itse. Teen virheitä lauserakenteissa, kirjoitusvirheitä, ajatusvirheitä ja vaikka käsitevirheitä. Se on ihmimillistä ja kuuluu jokaisen ihmisen perusolemukseen. Se että alamme ulkoistaa kaikkia edellä mainittuja helpottaaksemme taakkaamme ei tee mistä vahvempia vaan koko ajan heikompia. En käytä oikolukua missään. Jos teen työhakemuksen teen sen itse enkä käytä valmiita pohjia koska joskus voi olla että persoonallinen, ei täydellinen, hakemus on se joka menee ohi muun.

Pelaan videopelejä aika paljon. niihin on apuja ja osa peleistä jopa tyrkyttää apuja. Osaltaan nykypeleissä on se huono puoli että ne jopa neuvovat sinua ratkomaan ongelmia. En katso apuja netistä, en pelin sisältä. Haluan ratkoa puzzlet jaarvoituksen omin päin ilman apuja.

Ihmisiä on erillaisia. Jotkut haluavat tukea ja apua vaikka ajatteluunsa. Edustan toista puolta joka haluaa ajatella ilman apuja ja tehdä niin paljon kuin pystyn itse, joka asiassa. En väitä että ihmiset jotka käyttävät apuja ovat huonompia. He ovat ilmeisesti valinneet sen tien ja itse olen valinnut toisen tien. Palstalla on hyvin monta nimimerkkiä jotka ovat valinneet myös saman tien. Se käy ilmi kirjoitustyylistä ja ilmaisutavasta jo pelkästään. Myös se että kun käytetään tekoälyä niin kirjoittajan ja tekoälyn tekemän analyysin raja kirjoituksessa hämärtyy. Kun nimimerkit lainaavat lähteitä niin on päivän selvää mistä lähde on koska yleensä kaikki liittävät lähteen linkin vähintään.

Katsotaan mihin tämä johtaa. Tämä on suoraa tajunnanvirtaa sieltä harmaasta möykystä näppäimistön kautta palvelimelle. Tiedepalstalle.
Olet harvinaisen oikeassa. Ihmisen pitäisi käyttää tunneälyä eikä tekoälyä. Omilla aivoilla ajattelu ja omien aivojen käyttö on erittäin tärkeää ihmisen kehityksen kannalta. Väitän että tulevaisuuden ihmiset taantuvat idiootin tasolle jos ei tarvitse itse miettiä mitään vaan kaikki kerrotaan valmiina.

Tekoäly onm nimenomaan verraton apuri...se kertoo tarkasti ja laskee matematikan ja fysiikantehtävät ja antaa ohjaeita vaikka tusinan kun sille kertoo speksit. Verratton apu lentokoneen suunnittelussa ja tuulivoimalan genun suunnittelussa....aivan ehdoton...korvaa 10 huonoa insinööriä. Ymmärtää myös vaikka tekstissä olisi kirjoitusvirheitä.
Tekoälystä huolimatta sinulla on edelleen se suuri läpimurto saavuttamatta.
Wrightin veljeksillä meni 12 vuotta ennekuin saivat mitään konetta myytyä...paja täynnä porukkaa ja 2 ukkoa.
Sinä et suunnittele samanlaista mullistavaa keksintöä kuin he. Lentokoneita ja tuulimyllyjä on ollut jo pilvin pimein.
Lentokoneita oli ollut pilvin pimein jo ennen Wrighteja.
Eipä juuri ollut, liitokoneita lähinnä. Ja Wrightin veljeksiä pidetään ilmailun perustajina, koska he tekivät vuonna 1903 historian ensimmäisen miehitetyn ja ohjatun motorisoidun lennon suunnittelemallaan ja rakentamallaan lentokoneella.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Wrightin_veljekset
Tuulispää kirjoitti: Yhtään toimivaa H-Darrieusta ei ole vielä ollut...yrityksiä on muutama.
Tuon vain yksi tuulimyllytyyppi, ei kokonaan uusi keksintö.
ID10T
Reactions:
Viestit: 20207
Liittynyt: 07 Joulu 2022, 19:41

Re: Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?

Viesti Kirjoittaja ID10T »

Konemies kirjoitti: 30 Loka 2025, 08:41 Tekoälyllä voisi korvata poliitikot. Tekoälypoliitikko olisi kova väittelijä joka huomaisi kaikki ihmispoliitikkojen faktavirheet ja muistaisi kaiken mitä nämä ovat aikaisemmin möläytelleet. Voisi myös kettuilla ihmispolitiikolle vaikka viinan käytöstä.
Tekoälyltä puuttuvat tunteet ja tavoitteet. Ilman niitä politiikka olisi virkamiesmäistä toimintaa. Virkamieshallitukset taas ovat olleet se vihoviimeinen ratkaisu maassamme.
Avatar
Tuulispää
Reactions:
Viestit: 21306
Liittynyt: 30 Marras 2022, 09:24

Re: Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?

Viesti Kirjoittaja Tuulispää »

ID10T kirjoitti: 30 Loka 2025, 09:36
Tuulispää kirjoitti: 30 Loka 2025, 08:35
ID10T kirjoitti: 30 Loka 2025, 06:49
Tuulispää kirjoitti: 30 Loka 2025, 05:31
ID10T kirjoitti: 14 Loka 2025, 10:02
Tuulispää kirjoitti: 13 Loka 2025, 17:24
Tonttu kirjoitti: 13 Loka 2025, 17:02
Deimos kirjoitti: 13 Loka 2025, 16:56
Naturalisti kirjoitti: 13 Loka 2025, 16:38
Deimos kirjoitti: 13 Loka 2025, 15:32 Luulen että tekoälyn on täysin mahdotonta tietyissä asioissa koskaan korvata ihmistä. Ehkä useammassakin. Joissakin asioissa tekoäly on loistava. Joissakin asioissa ihminen on ylivertainen, ja tulee olemaan.

Eismerkiksi taide ja taiteet. Mutta tämä voi päteä vain osaan ihmiskuntaa. Vannon etten ikinä tule arvostamaan yhtäkään tekoälyn täysin tekemää taideteosta. Oli kyseessä elokuva, kirja, piirros, maalaus, musiikkikappale, sinfonia, veistos, jne...

Vaikka Kissatädin kanssa olemme "Harrastelijataiteilijoita" niin arvotan, ainakin omat vaatimattomat työni, täysin eri kategoriaan kuin tekoälyjen sieluttomat tekeleet. En tiedä mitä Kissatäti itsestään ajattelee taiteilijana. En ole taiteilija, teen töitä pöytälaatikkoon ja olen julkaissut jotain täälläkin. Aikomuksena on myös tehdä uutta materiaalia. Tiedän että ihmiset ahmivat kaikkia noita tekoälyn tuottamia vastaavia taidemuotoja kuin luettelin. Youtube on valtoimenaan jo nyt tekoälyjen tekemiä videoita ja "Dokumentteja" (En niille pistäisi kovin paljon painoarvoa enkä totuusarvoa).

Toinen missä tulemme aina olemaan ylivertaisia on yksinkertaisesti ajattelu. Olemme tietoisia olentoja (Mitä ikinä se sitten tarkoittaakin, jos saamme sitä ikinä edes tietää) ja meillä on sellaisia ominaisuuksia jotka vain tietoinen olento voi omata kuten moraali ja etiikka. Jokainen voi testata kysymällä miltä tahansa tekoälyltä vaikka seuraavaa: "Onko Trump diktaattori?" tai vastaavaa Putinista. Ja jokainen tietää miksi tekoäly kiemurtelee näiden kysymyksien edessä vaikka ihmisellä voi olla selkeä vastaus kysymyksiin. Älkää vastatko noihin kysymyksiin koska se ei ole kirjoitukseni aihe. Vasta kun tekoäly saavuttaa selkeän tietoisuuden eli alkaa kysellä mikä se on ja mikä sen tarkoitus on ihan omin päin se voi olla merkki tietoisuudesta tai että se on ohjelmoitu kysymään tarkoituksella noita kysymyksiä itseltään ohjelmoijien toimesta. Eli tekoäly on joukko algoritmeja jotka toimivat puolijohteilla ja sähköllä. Samankaltaisuutta ihmisen kanssa joka on biologinen. Eli me olemme sähkökemiallinen biologinen "Kone". Aivomme toimivat kuitenkin kemialla ja sähköisillä signaaleilla.

Naturlisti voisi tehdä kaksi vastausta tähän. Yhden jonka on kirjoittanut ihan itse editoimatta millään tekoälyllä ja editorilla sitä. Kestän kyllä kirjoitus ja jopa ajatusvirheitä. Toinen vastaus vaikka analysoimalla se tekoälyllä ja editoituna tekoälyllä.

Tutustun juuri toiseen tekoälyyn joka on hieman erillainen. ChatGPT on puuduttavan tylsä ja virhealtis.
Kiitos Deimos – kommenttisi herättää monia tärkeitä kysymyksiä, mutta myös paljastaa joitakin oletuksia, joita olisi hyvä tarkastella kriittisesti.

Ensinnäkin: mitä oikeastaan tarkoitat “oikealla taiteella”? Jos taiteen arvo syntyy siitä, että se herättää ajatuksia, tunteita tai keskustelua, miksi koneen tuottama teos ei voisi koskaan täyttää tätä kriteeriä? Onko taiteen arvo kiinni tekijän tietoisuudesta – vai vastaanottajan kokemuksesta? Ja jos taide on kommunikaatiota, miksi välineen alkuperä olisi ratkaiseva, jos viesti resonoi?

Toiseksi: tietoisuus ei ole yksiselitteisesti määritelty ilmiö. Se, että kone ei vielä kysy “mikä minä olen”, ei tarkoita, ettei se voisi joskus tehdä niin – tai ettei sen toiminta voisi herättää tietoisuuden kaltaisia ilmiöitä. Tietoisuus ei ehkä ole biologinen yksinoikeus, vaan emergentti prosessi, joka voi syntyä monenlaisissa järjestelmissä.

Tässä yhteydessä haluaisin kysyä sinulta suoraan: mikä sinun mielestäsi on sielu?
Omasta näkökulmastani mitään materiaalisesta todellisuudesta erillistä sielua ei ole ihmisilläkään. Mentaalisuus voidaan määritellä aivojen neuraalisten prosessien käynnissä olemiseksi. Tämä materiaalinen mieli ja sen sisältö lakkaa olemasta aivokuolemassa, kun prosessit pysähtyvät. Mitään materiasta erillistä sielua ei tarvitse olettaa – eikä ole osoitettu mitään periaatteellista estettä sille, etteikö materiaalista mieltä voisi toteuttaa muullakin kuin biologisella materiaalilla.

Toki on selvää, ettei autonomista tekoälyä voi toteuttaa tietokonemetaforan mukaisesti – a priorisella ja algoritmisella periaatteella. Jos halutaan rakentaa kone, joka kykenee muodostamaan oman maailmankuvansa, sen on toimittava empiirisesti ja heuristisesti: sen on opittava vuorovaikutuksessa materiaalisen ja sosiaalisen (kuvitellun) ympäristönsä kanssa, aivan kuten ihminen tekee.

Lopuksi: miksi kritisoit tapaa, jolla ihmiset muotoilevat kommenttinsa – esimerkiksi tekoälyn avulla – sen sijaan että keskittyisit itse ajatuksiin, joita he tuottavat? Eikö keskustelun ydin ole sisällössä, ei siinä, miten se on muotoiltu? Jos joku käyttää tekoälyä jäsentelyyn tai editointiin, eikö se ole vain yksi työkalu muiden joukossa?

Jatketaanko tästä vaikka kysymyksellä: mikä tekee taiteesta sinulle merkityksellistä – ja miksi sen tekijän olemus on ratkaiseva?
Voin jatkaa. Tarkennan nyt että vastauksessasi tuli useita asioita joita on käyty eri AI-ketjuissa lävitse eli lähdetään uusintakierrokselle taas.

Minulle kuitenkin inhimillinen olento, biologinen olento, keskustelukumppanina ja taiteen tekijänä on äärettömän tärkeä asia. Ilmeisesti kaikille ei ole ja se on täysin yhdentekevää. Tietoisuus ja vapaa tahto tai vapaan tahdon olemattomuus. Sattuma tai sattuman olemattomuus. En muista miten paljon olen aiheesta tänne kirjoittanut ja linkittänyt tutkimuksia ja videoita.

Minulla on vahva usko ihmisen omatoimiseen tekemiseen. Jos valinta on sähköskuutti tai kävely valitsen kävelyn. Koska haluan käyttää omia lihaksiani tietyistä syistä, terveydelliset mukaan lukien. Ajattelen ja editoin kirjoittamani itse. Teen virheitä lauserakenteissa, kirjoitusvirheitä, ajatusvirheitä ja vaikka käsitevirheitä. Se on ihmimillistä ja kuuluu jokaisen ihmisen perusolemukseen. Se että alamme ulkoistaa kaikkia edellä mainittuja helpottaaksemme taakkaamme ei tee mistä vahvempia vaan koko ajan heikompia. En käytä oikolukua missään. Jos teen työhakemuksen teen sen itse enkä käytä valmiita pohjia koska joskus voi olla että persoonallinen, ei täydellinen, hakemus on se joka menee ohi muun.

Pelaan videopelejä aika paljon. niihin on apuja ja osa peleistä jopa tyrkyttää apuja. Osaltaan nykypeleissä on se huono puoli että ne jopa neuvovat sinua ratkomaan ongelmia. En katso apuja netistä, en pelin sisältä. Haluan ratkoa puzzlet jaarvoituksen omin päin ilman apuja.

Ihmisiä on erillaisia. Jotkut haluavat tukea ja apua vaikka ajatteluunsa. Edustan toista puolta joka haluaa ajatella ilman apuja ja tehdä niin paljon kuin pystyn itse, joka asiassa. En väitä että ihmiset jotka käyttävät apuja ovat huonompia. He ovat ilmeisesti valinneet sen tien ja itse olen valinnut toisen tien. Palstalla on hyvin monta nimimerkkiä jotka ovat valinneet myös saman tien. Se käy ilmi kirjoitustyylistä ja ilmaisutavasta jo pelkästään. Myös se että kun käytetään tekoälyä niin kirjoittajan ja tekoälyn tekemän analyysin raja kirjoituksessa hämärtyy. Kun nimimerkit lainaavat lähteitä niin on päivän selvää mistä lähde on koska yleensä kaikki liittävät lähteen linkin vähintään.

Katsotaan mihin tämä johtaa. Tämä on suoraa tajunnanvirtaa sieltä harmaasta möykystä näppäimistön kautta palvelimelle. Tiedepalstalle.
Olet harvinaisen oikeassa. Ihmisen pitäisi käyttää tunneälyä eikä tekoälyä. Omilla aivoilla ajattelu ja omien aivojen käyttö on erittäin tärkeää ihmisen kehityksen kannalta. Väitän että tulevaisuuden ihmiset taantuvat idiootin tasolle jos ei tarvitse itse miettiä mitään vaan kaikki kerrotaan valmiina.

Tekoäly onm nimenomaan verraton apuri...se kertoo tarkasti ja laskee matematikan ja fysiikantehtävät ja antaa ohjaeita vaikka tusinan kun sille kertoo speksit. Verratton apu lentokoneen suunnittelussa ja tuulivoimalan genun suunnittelussa....aivan ehdoton...korvaa 10 huonoa insinööriä. Ymmärtää myös vaikka tekstissä olisi kirjoitusvirheitä.
Tekoälystä huolimatta sinulla on edelleen se suuri läpimurto saavuttamatta.
Wrightin veljeksillä meni 12 vuotta ennekuin saivat mitään konetta myytyä...paja täynnä porukkaa ja 2 ukkoa.
Sinä et suunnittele samanlaista mullistavaa keksintöä kuin he. Lentokoneita ja tuulimyllyjä on ollut jo pilvin pimein.
Lentokoneita oli ollut pilvin pimein jo ennen Wrighteja.
Eipä juuri ollut, liitokoneita lähinnä. Ja Wrightin veljeksiä pidetään ilmailun perustajina, koska he tekivät vuonna 1903 historian ensimmäisen miehitetyn ja ohjatun motorisoidun lennon suunnittelemallaan ja rakentamallaan lentokoneella.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Wrightin_veljekset
Tuulispää kirjoitti: Yhtään toimivaa H-Darrieusta ei ole vielä ollut...yrityksiä on muutama.
Tuon vain yksi tuulimyllytyyppi, ei kokonaan uusi keksintö.
Niin eihän moottorilentokonekaan ollut uusi keksintö enää 1903. Ensimmäinen oli lentänyt 1857.

46 vuotta aiemmin.

Ensimmäinen kohtauskulmaa säätävä H-darrieus on 47 vuotta vanha.
Märkäruuti
Reactions:
Viestit: 10389
Liittynyt: 19 Touko 2024, 20:22

Re: Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?

Viesti Kirjoittaja Märkäruuti »

Tuulispää kirjoitti: 30 Loka 2025, 11:43 Niin eihän moottorilentokonekaan ollut uusi keksintö enää 1903. Ensimmäinen oli lentänyt 1857
Noch einmal:
""In 1874, the Monoplane preformed a few flights, however none of them was recognized as the first successful powered and manned flight in history. The reason was, according to the witnesses, the aeroplane was not really flying but made only some hops instead, lifted by a combination of its own powerplant and a starting ski-jump ramp.""
Avatar
Tuulispää
Reactions:
Viestit: 21306
Liittynyt: 30 Marras 2022, 09:24

Re: Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?

Viesti Kirjoittaja Tuulispää »

Märkäruuti kirjoitti: 30 Loka 2025, 11:46
Tuulispää kirjoitti: 30 Loka 2025, 11:43 Niin eihän moottorilentokonekaan ollut uusi keksintö enää 1903. Ensimmäinen oli lentänyt 1857
Noch einmal:
""In 1874, the Monoplane preformed a few flights, however none of them was recognized as the first successful powered and manned flight in history. The reason was, according to the witnesses, the aeroplane was not really flying but made only some hops instead, lifted by a combination of its own powerplant and a starting ski-jump ramp.""
Niin mutta lentokone se oli silti...eli se ei ollut enää uusi keksintö.

Jotakinhan Wrightit toki keksivät....ja osan ideoista varastivat ja pitivät ominaan koska patentoivat ne.

Kannattaa laitytaa hieman realismia noihan propagandasivustoihin...ne ovat hyvin pinnallisia. Pitää olla paremmat perustiedot innovoimisesta että ymmärtää asioita paremmin.
Viimeksi muokannut Tuulispää, 30 Loka 2025, 11:52. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
ID10T
Reactions:
Viestit: 20207
Liittynyt: 07 Joulu 2022, 19:41

Re: Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?

Viesti Kirjoittaja ID10T »

Tuulispää kirjoitti: 30 Loka 2025, 11:43
ID10T kirjoitti: 30 Loka 2025, 09:36
Tuulispää kirjoitti: 30 Loka 2025, 08:35
ID10T kirjoitti: 30 Loka 2025, 06:49
Tuulispää kirjoitti: 30 Loka 2025, 05:31
ID10T kirjoitti: 14 Loka 2025, 10:02
Tuulispää kirjoitti: 13 Loka 2025, 17:24
Tonttu kirjoitti: 13 Loka 2025, 17:02
Deimos kirjoitti: 13 Loka 2025, 16:56
Naturalisti kirjoitti: 13 Loka 2025, 16:38

Kiitos Deimos – kommenttisi herättää monia tärkeitä kysymyksiä, mutta myös paljastaa joitakin oletuksia, joita olisi hyvä tarkastella kriittisesti.

Ensinnäkin: mitä oikeastaan tarkoitat “oikealla taiteella”? Jos taiteen arvo syntyy siitä, että se herättää ajatuksia, tunteita tai keskustelua, miksi koneen tuottama teos ei voisi koskaan täyttää tätä kriteeriä? Onko taiteen arvo kiinni tekijän tietoisuudesta – vai vastaanottajan kokemuksesta? Ja jos taide on kommunikaatiota, miksi välineen alkuperä olisi ratkaiseva, jos viesti resonoi?

Toiseksi: tietoisuus ei ole yksiselitteisesti määritelty ilmiö. Se, että kone ei vielä kysy “mikä minä olen”, ei tarkoita, ettei se voisi joskus tehdä niin – tai ettei sen toiminta voisi herättää tietoisuuden kaltaisia ilmiöitä. Tietoisuus ei ehkä ole biologinen yksinoikeus, vaan emergentti prosessi, joka voi syntyä monenlaisissa järjestelmissä.

Tässä yhteydessä haluaisin kysyä sinulta suoraan: mikä sinun mielestäsi on sielu?
Omasta näkökulmastani mitään materiaalisesta todellisuudesta erillistä sielua ei ole ihmisilläkään. Mentaalisuus voidaan määritellä aivojen neuraalisten prosessien käynnissä olemiseksi. Tämä materiaalinen mieli ja sen sisältö lakkaa olemasta aivokuolemassa, kun prosessit pysähtyvät. Mitään materiasta erillistä sielua ei tarvitse olettaa – eikä ole osoitettu mitään periaatteellista estettä sille, etteikö materiaalista mieltä voisi toteuttaa muullakin kuin biologisella materiaalilla.

Toki on selvää, ettei autonomista tekoälyä voi toteuttaa tietokonemetaforan mukaisesti – a priorisella ja algoritmisella periaatteella. Jos halutaan rakentaa kone, joka kykenee muodostamaan oman maailmankuvansa, sen on toimittava empiirisesti ja heuristisesti: sen on opittava vuorovaikutuksessa materiaalisen ja sosiaalisen (kuvitellun) ympäristönsä kanssa, aivan kuten ihminen tekee.

Lopuksi: miksi kritisoit tapaa, jolla ihmiset muotoilevat kommenttinsa – esimerkiksi tekoälyn avulla – sen sijaan että keskittyisit itse ajatuksiin, joita he tuottavat? Eikö keskustelun ydin ole sisällössä, ei siinä, miten se on muotoiltu? Jos joku käyttää tekoälyä jäsentelyyn tai editointiin, eikö se ole vain yksi työkalu muiden joukossa?

Jatketaanko tästä vaikka kysymyksellä: mikä tekee taiteesta sinulle merkityksellistä – ja miksi sen tekijän olemus on ratkaiseva?
Voin jatkaa. Tarkennan nyt että vastauksessasi tuli useita asioita joita on käyty eri AI-ketjuissa lävitse eli lähdetään uusintakierrokselle taas.

Minulle kuitenkin inhimillinen olento, biologinen olento, keskustelukumppanina ja taiteen tekijänä on äärettömän tärkeä asia. Ilmeisesti kaikille ei ole ja se on täysin yhdentekevää. Tietoisuus ja vapaa tahto tai vapaan tahdon olemattomuus. Sattuma tai sattuman olemattomuus. En muista miten paljon olen aiheesta tänne kirjoittanut ja linkittänyt tutkimuksia ja videoita.

Minulla on vahva usko ihmisen omatoimiseen tekemiseen. Jos valinta on sähköskuutti tai kävely valitsen kävelyn. Koska haluan käyttää omia lihaksiani tietyistä syistä, terveydelliset mukaan lukien. Ajattelen ja editoin kirjoittamani itse. Teen virheitä lauserakenteissa, kirjoitusvirheitä, ajatusvirheitä ja vaikka käsitevirheitä. Se on ihmimillistä ja kuuluu jokaisen ihmisen perusolemukseen. Se että alamme ulkoistaa kaikkia edellä mainittuja helpottaaksemme taakkaamme ei tee mistä vahvempia vaan koko ajan heikompia. En käytä oikolukua missään. Jos teen työhakemuksen teen sen itse enkä käytä valmiita pohjia koska joskus voi olla että persoonallinen, ei täydellinen, hakemus on se joka menee ohi muun.

Pelaan videopelejä aika paljon. niihin on apuja ja osa peleistä jopa tyrkyttää apuja. Osaltaan nykypeleissä on se huono puoli että ne jopa neuvovat sinua ratkomaan ongelmia. En katso apuja netistä, en pelin sisältä. Haluan ratkoa puzzlet jaarvoituksen omin päin ilman apuja.

Ihmisiä on erillaisia. Jotkut haluavat tukea ja apua vaikka ajatteluunsa. Edustan toista puolta joka haluaa ajatella ilman apuja ja tehdä niin paljon kuin pystyn itse, joka asiassa. En väitä että ihmiset jotka käyttävät apuja ovat huonompia. He ovat ilmeisesti valinneet sen tien ja itse olen valinnut toisen tien. Palstalla on hyvin monta nimimerkkiä jotka ovat valinneet myös saman tien. Se käy ilmi kirjoitustyylistä ja ilmaisutavasta jo pelkästään. Myös se että kun käytetään tekoälyä niin kirjoittajan ja tekoälyn tekemän analyysin raja kirjoituksessa hämärtyy. Kun nimimerkit lainaavat lähteitä niin on päivän selvää mistä lähde on koska yleensä kaikki liittävät lähteen linkin vähintään.

Katsotaan mihin tämä johtaa. Tämä on suoraa tajunnanvirtaa sieltä harmaasta möykystä näppäimistön kautta palvelimelle. Tiedepalstalle.
Olet harvinaisen oikeassa. Ihmisen pitäisi käyttää tunneälyä eikä tekoälyä. Omilla aivoilla ajattelu ja omien aivojen käyttö on erittäin tärkeää ihmisen kehityksen kannalta. Väitän että tulevaisuuden ihmiset taantuvat idiootin tasolle jos ei tarvitse itse miettiä mitään vaan kaikki kerrotaan valmiina.

Tekoäly onm nimenomaan verraton apuri...se kertoo tarkasti ja laskee matematikan ja fysiikantehtävät ja antaa ohjaeita vaikka tusinan kun sille kertoo speksit. Verratton apu lentokoneen suunnittelussa ja tuulivoimalan genun suunnittelussa....aivan ehdoton...korvaa 10 huonoa insinööriä. Ymmärtää myös vaikka tekstissä olisi kirjoitusvirheitä.
Tekoälystä huolimatta sinulla on edelleen se suuri läpimurto saavuttamatta.
Wrightin veljeksillä meni 12 vuotta ennekuin saivat mitään konetta myytyä...paja täynnä porukkaa ja 2 ukkoa.
Sinä et suunnittele samanlaista mullistavaa keksintöä kuin he. Lentokoneita ja tuulimyllyjä on ollut jo pilvin pimein.
Lentokoneita oli ollut pilvin pimein jo ennen Wrighteja.
Eipä juuri ollut, liitokoneita lähinnä. Ja Wrightin veljeksiä pidetään ilmailun perustajina, koska he tekivät vuonna 1903 historian ensimmäisen miehitetyn ja ohjatun motorisoidun lennon suunnittelemallaan ja rakentamallaan lentokoneella.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Wrightin_veljekset
Tuulispää kirjoitti: Yhtään toimivaa H-Darrieusta ei ole vielä ollut...yrityksiä on muutama.
Tuon vain yksi tuulimyllytyyppi, ei kokonaan uusi keksintö.
Niin eihän moottorilentokonekaan ollut uusi keksintö enää 1903. Ensimmäinen oli lentänyt 1857.

46 vuotta aiemmin.
Se oli miehittämätön, mikä on aika olennaista.
Tuulispää kirjoitti: Ensimmäinen kohtauskulmaa säätävä H-darrieus on 47 vuotta vanha.
Eli mikä tässäkään on uutta sinun osaltasi?
Märkäruuti
Reactions:
Viestit: 10389
Liittynyt: 19 Touko 2024, 20:22

Re: Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?

Viesti Kirjoittaja Märkäruuti »

Tuulispää kirjoitti: 30 Loka 2025, 11:50 Niin mutta lentokone se oli silti
Se oli lentokone, joka ei oikeasti lentänyt.
Avatar
Tuulispää
Reactions:
Viestit: 21306
Liittynyt: 30 Marras 2022, 09:24

Re: Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?

Viesti Kirjoittaja Tuulispää »

ID10T kirjoitti: 30 Loka 2025, 11:52
Tuulispää kirjoitti: 30 Loka 2025, 11:43
ID10T kirjoitti: 30 Loka 2025, 09:36
Tuulispää kirjoitti: 30 Loka 2025, 08:35
ID10T kirjoitti: 30 Loka 2025, 06:49
Tuulispää kirjoitti: 30 Loka 2025, 05:31
ID10T kirjoitti: 14 Loka 2025, 10:02
Tuulispää kirjoitti: 13 Loka 2025, 17:24
Tonttu kirjoitti: 13 Loka 2025, 17:02
Deimos kirjoitti: 13 Loka 2025, 16:56

Voin jatkaa. Tarkennan nyt että vastauksessasi tuli useita asioita joita on käyty eri AI-ketjuissa lävitse eli lähdetään uusintakierrokselle taas.

Minulle kuitenkin inhimillinen olento, biologinen olento, keskustelukumppanina ja taiteen tekijänä on äärettömän tärkeä asia. Ilmeisesti kaikille ei ole ja se on täysin yhdentekevää. Tietoisuus ja vapaa tahto tai vapaan tahdon olemattomuus. Sattuma tai sattuman olemattomuus. En muista miten paljon olen aiheesta tänne kirjoittanut ja linkittänyt tutkimuksia ja videoita.

Minulla on vahva usko ihmisen omatoimiseen tekemiseen. Jos valinta on sähköskuutti tai kävely valitsen kävelyn. Koska haluan käyttää omia lihaksiani tietyistä syistä, terveydelliset mukaan lukien. Ajattelen ja editoin kirjoittamani itse. Teen virheitä lauserakenteissa, kirjoitusvirheitä, ajatusvirheitä ja vaikka käsitevirheitä. Se on ihmimillistä ja kuuluu jokaisen ihmisen perusolemukseen. Se että alamme ulkoistaa kaikkia edellä mainittuja helpottaaksemme taakkaamme ei tee mistä vahvempia vaan koko ajan heikompia. En käytä oikolukua missään. Jos teen työhakemuksen teen sen itse enkä käytä valmiita pohjia koska joskus voi olla että persoonallinen, ei täydellinen, hakemus on se joka menee ohi muun.

Pelaan videopelejä aika paljon. niihin on apuja ja osa peleistä jopa tyrkyttää apuja. Osaltaan nykypeleissä on se huono puoli että ne jopa neuvovat sinua ratkomaan ongelmia. En katso apuja netistä, en pelin sisältä. Haluan ratkoa puzzlet jaarvoituksen omin päin ilman apuja.

Ihmisiä on erillaisia. Jotkut haluavat tukea ja apua vaikka ajatteluunsa. Edustan toista puolta joka haluaa ajatella ilman apuja ja tehdä niin paljon kuin pystyn itse, joka asiassa. En väitä että ihmiset jotka käyttävät apuja ovat huonompia. He ovat ilmeisesti valinneet sen tien ja itse olen valinnut toisen tien. Palstalla on hyvin monta nimimerkkiä jotka ovat valinneet myös saman tien. Se käy ilmi kirjoitustyylistä ja ilmaisutavasta jo pelkästään. Myös se että kun käytetään tekoälyä niin kirjoittajan ja tekoälyn tekemän analyysin raja kirjoituksessa hämärtyy. Kun nimimerkit lainaavat lähteitä niin on päivän selvää mistä lähde on koska yleensä kaikki liittävät lähteen linkin vähintään.

Katsotaan mihin tämä johtaa. Tämä on suoraa tajunnanvirtaa sieltä harmaasta möykystä näppäimistön kautta palvelimelle. Tiedepalstalle.
Olet harvinaisen oikeassa. Ihmisen pitäisi käyttää tunneälyä eikä tekoälyä. Omilla aivoilla ajattelu ja omien aivojen käyttö on erittäin tärkeää ihmisen kehityksen kannalta. Väitän että tulevaisuuden ihmiset taantuvat idiootin tasolle jos ei tarvitse itse miettiä mitään vaan kaikki kerrotaan valmiina.

Tekoäly onm nimenomaan verraton apuri...se kertoo tarkasti ja laskee matematikan ja fysiikantehtävät ja antaa ohjaeita vaikka tusinan kun sille kertoo speksit. Verratton apu lentokoneen suunnittelussa ja tuulivoimalan genun suunnittelussa....aivan ehdoton...korvaa 10 huonoa insinööriä. Ymmärtää myös vaikka tekstissä olisi kirjoitusvirheitä.
Tekoälystä huolimatta sinulla on edelleen se suuri läpimurto saavuttamatta.
Wrightin veljeksillä meni 12 vuotta ennekuin saivat mitään konetta myytyä...paja täynnä porukkaa ja 2 ukkoa.
Sinä et suunnittele samanlaista mullistavaa keksintöä kuin he. Lentokoneita ja tuulimyllyjä on ollut jo pilvin pimein.
Lentokoneita oli ollut pilvin pimein jo ennen Wrighteja.
Eipä juuri ollut, liitokoneita lähinnä. Ja Wrightin veljeksiä pidetään ilmailun perustajina, koska he tekivät vuonna 1903 historian ensimmäisen miehitetyn ja ohjatun motorisoidun lennon suunnittelemallaan ja rakentamallaan lentokoneella.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Wrightin_veljekset
Tuulispää kirjoitti: Yhtään toimivaa H-Darrieusta ei ole vielä ollut...yrityksiä on muutama.
Tuon vain yksi tuulimyllytyyppi, ei kokonaan uusi keksintö.
Niin eihän moottorilentokonekaan ollut uusi keksintö enää 1903. Ensimmäinen oli lentänyt 1857.

46 vuotta aiemmin.
Se oli miehittämätön, mikä on aika olennaista.
Tuulispää kirjoitti: Ensimmäinen kohtauskulmaa säätävä H-darrieus on 47 vuotta vanha.
Eli mikä tässäkään on uutta sinun osaltasi?
Lentokone on juurikin 1849 keksitty ja koelennetty...useamman ihmisen toimesta...siis potentiaalisesti toimiva lentolaite konseptina.

Da Vinci myös ymmärsi miten se voisi toimia...hän onkin ehkä merkittävin lenkoneen keksijä.

Cauley on anglosaksien lekomies numero UNO.

"Cauley" likely refers to Sir George Cayley, the "Father of Aviation," or to McCauley Propeller Systems, a major aircraft propeller manufacturer. Sir George Cayley was a 19th-century pioneer who developed the fundamental principles of flight and built the first successful glider, while McCauley is a modern company that produces propellers and other aviation products. There is also a mention of a World War II pilot, Frank Cauley, though this is less likely the intended subject of a general query.


Sir George Cayley
Contribution: Sir George Cayley is credited with developing the modern airplane's basic layout (wing, fuselage, tail) and identifying the four forces of flight: lift, drag, thrust, and weight.

Firsts: He built the first successful man-carrying glider, which first flew with his son in 1849 and then with a coachman in 1853.

Significance: His 1809 publication, On Aerial Navigation, outlined the principles of aerodynamics and laid the groundwork for future aviation development.

Wrightien kontributioksi voidaan laittaa mahdollisesti ensimmäinen teoriasssa kolmiulotteisesti ( pitch, jaw, roll ) ohjattava moottorikone. Moottorikoneellahan oli lennetty jo 1901 useampaa otteeseen...mahdollisesti jo 1899.
Avatar
Tuulispää
Reactions:
Viestit: 21306
Liittynyt: 30 Marras 2022, 09:24

Re: Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?

Viesti Kirjoittaja Tuulispää »

Märkäruuti kirjoitti: 30 Loka 2025, 11:53
Tuulispää kirjoitti: 30 Loka 2025, 11:50 Niin mutta lentokone se oli silti
Se oli lentokone, joka ei oikeasti lentänyt.
Sir Cauley lensi jo paljon paljon aiemmin ilman moottoria.

Whitehead 1901:

Bridgeport Sunday Herald (1901): The most cited piece of evidence is an article from August 18, 1901, claiming Whitehead piloted his "No. 21" aircraft for half a mile at an altitude of 50 feet.

Kustaa teki 21 lentokonetta jo 1901 mennessä.
Avatar
Tuulispää
Reactions:
Viestit: 21306
Liittynyt: 30 Marras 2022, 09:24

Re: Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?

Viesti Kirjoittaja Tuulispää »

Hiram Maxim teki useita koneita .....1893 se nousi jo ilmaan.

https://www.onverticality.com/blog/hira ... ng-machine
ID10T
Reactions:
Viestit: 20207
Liittynyt: 07 Joulu 2022, 19:41

Re: Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?

Viesti Kirjoittaja ID10T »

Tuulispää kirjoitti: 30 Loka 2025, 11:59
ID10T kirjoitti: 30 Loka 2025, 11:52
Tuulispää kirjoitti: 30 Loka 2025, 11:43
ID10T kirjoitti: 30 Loka 2025, 09:36
Tuulispää kirjoitti: 30 Loka 2025, 08:35
ID10T kirjoitti: 30 Loka 2025, 06:49
Tuulispää kirjoitti: 30 Loka 2025, 05:31
ID10T kirjoitti: 14 Loka 2025, 10:02
Tuulispää kirjoitti: 13 Loka 2025, 17:24
Tonttu kirjoitti: 13 Loka 2025, 17:02
Olet harvinaisen oikeassa. Ihmisen pitäisi käyttää tunneälyä eikä tekoälyä. Omilla aivoilla ajattelu ja omien aivojen käyttö on erittäin tärkeää ihmisen kehityksen kannalta. Väitän että tulevaisuuden ihmiset taantuvat idiootin tasolle jos ei tarvitse itse miettiä mitään vaan kaikki kerrotaan valmiina.

Tekoäly onm nimenomaan verraton apuri...se kertoo tarkasti ja laskee matematikan ja fysiikantehtävät ja antaa ohjaeita vaikka tusinan kun sille kertoo speksit. Verratton apu lentokoneen suunnittelussa ja tuulivoimalan genun suunnittelussa....aivan ehdoton...korvaa 10 huonoa insinööriä. Ymmärtää myös vaikka tekstissä olisi kirjoitusvirheitä.
Tekoälystä huolimatta sinulla on edelleen se suuri läpimurto saavuttamatta.
Wrightin veljeksillä meni 12 vuotta ennekuin saivat mitään konetta myytyä...paja täynnä porukkaa ja 2 ukkoa.
Sinä et suunnittele samanlaista mullistavaa keksintöä kuin he. Lentokoneita ja tuulimyllyjä on ollut jo pilvin pimein.
Lentokoneita oli ollut pilvin pimein jo ennen Wrighteja.
Eipä juuri ollut, liitokoneita lähinnä. Ja Wrightin veljeksiä pidetään ilmailun perustajina, koska he tekivät vuonna 1903 historian ensimmäisen miehitetyn ja ohjatun motorisoidun lennon suunnittelemallaan ja rakentamallaan lentokoneella.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Wrightin_veljekset
Tuulispää kirjoitti: Yhtään toimivaa H-Darrieusta ei ole vielä ollut...yrityksiä on muutama.
Tuon vain yksi tuulimyllytyyppi, ei kokonaan uusi keksintö.
Niin eihän moottorilentokonekaan ollut uusi keksintö enää 1903. Ensimmäinen oli lentänyt 1857.

46 vuotta aiemmin.
Se oli miehittämätön, mikä on aika olennaista.
Tuulispää kirjoitti: Ensimmäinen kohtauskulmaa säätävä H-darrieus on 47 vuotta vanha.
Eli mikä tässäkään on uutta sinun osaltasi?
Lentokone on juurikin 1849 keksitty ja koelennetty...useamman ihmisen toimesta...siis potentiaalisesti toimiva lentolaite konseptina.
'
Potentiaalisesti toimiva konsepti on eri asia kuin käytännössä toimiva :facepalm:
Tuulispää kirjoitti: Sir George Cayley
Contribution: Sir George Cayley is credited with developing the modern airplane's basic layout (wing, fuselage, tail) and identifying the four forces of flight: lift, drag, thrust, and weight.

Firsts: He built the first successful man-carrying glider, which first flew with his son in 1849 and then with a coachman in 1853.
Niin, tuo oli siis LIITOKONE, enkä niiden olemassaoloa ennen Wrightin veljeksiä kiistänytkään.
Tuulispää kirjoitti: Wrightien kontributioksi voidaan laittaa mahdollisesti ensimmäinen teoriasssa kolmiulotteisesti ( pitch, jaw, roll ) ohjattava moottorikone. Moottorikoneellahan oli lennetty jo 1901 useampaa otteeseen...mahdollisesti jo 1899.
Wrightien kone oli ihan KÄYTÄNNÖSSÄKIN ensimmäinen kolmiulotteisesti ohjattava moottorikone.

Ja noista aiemmista lennoista oli todisteena mikä?
Avatar
Tuulispää
Reactions:
Viestit: 21306
Liittynyt: 30 Marras 2022, 09:24

Re: Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?

Viesti Kirjoittaja Tuulispää »

Wrightien ensimmäinen aidosti kontrollitu lento tapahtui vasta 1905.

The Wright brothers' first long flight occurred on October 5, 1905, when Wilbur Wright flew their Flyer III for 39 minutes and 23.8 seconds, covering over 24 miles. This flight is considered a milestone as it demonstrated the practical potential of the airplane.
Suosittele ketjua Vastaa Viestiin