82 000 vuotta vanha jalanjälki paljasti: neandertalinihminen käveli rannalla – mutta miksi?
Arkeologia | 15.11.2025 82 000 vuotta vanha jalanjälki paljasti: neandertalinihminen käveli rannalla – mutta miksi? TekstiJoni Nikkola
[url=mailto:?subject=82 000 vuotta vanha jalanjälki paljasti: neandertalinihminen käveli rannalla – mutta miksi?&body=Linkki: https://tekniikanmaailma.fi/82-000-vuot ... tta-miksi/] 
[/url] Kansainvälinen tutkimus on paljastanut ennestään tuntemattoman neandertalinihmisten kohteen Etelä-Portugalissa Algarven rannikolla. Scientific Reports -tiedelehdessä julkaistu selvitys kuvaa ensimmäisiä havaittuja neandertalinihmisen jälkiä Portugalissa ja tarjoaa uutta tietoa pleistoseenikauden ihmisasutuksesta Atlantin rannalla. Tutkimuksen mukaan löydöt avaavat uuden näkökulman siihen, miten neandertalinihmiset liikkuivat ja hyödynsivät rannikkoalueita. Jälkiä löytyi kahdesta kohteesta Algarvessa: Praia do Monte Clérigosta noin 78 000 vuoden takaisista kerrostumista ja Praia do Telheirolta, joka on ajoitettu noin 82 000 vuoden taakse. Monte Clérigossa tunnistettiin viisi kulkureittiä ja 26 jalanjälkeä, jotka aikuisten ja hieman yli vuoden ikäisten lasten arvioidaan jättäneen entisen rannikkodyynin jyrkälle rinteelle. Praia do Telheirolta löytyi yksittäinen jalanjälki, joka on tulkittu nuoren tai aikuisen naisen jättämäksi. Se liittyy fossiilisiin linnunjälkiin tyypillisessä kivikkoisessa rannikkoympäristössä. Sedimentteihin tallentuneet jalanjäljet tarjoavat tutkijoiden mukaan etuja verrattuna työkalu- tai luulöytöihin, sillä ne dokumentoivat suoraan yksittäisen hetken ja neandertalinihmisten fyysisen läsnäolon tietyssä paikassa, kun taas esineitä on voitu siirtää tai ne on voitu hylätä. ”Jalanjäljet tallentavat tietyn hetken lähes välittömästi, minkä ansiosta voimme rekonstruoida tapahtuneen; esimerkiksi ryhmäkävelyn, takaa-ajon, pakoretken tai läsnäolon tietyssä maisemassa. Jalanjäljet osoittavat, miten neandertalinihmiset käyttivät tilaa, miten he tutkivat rannikkoympäristöjä, metsiä, dyynejä tai jokivarsia, mikä on vaikea päätellä pelkästään esineistä”, tutkimusta johtanut Lissabonin IDL-yliopiston geologi ja paleaolontologi Carlos Neto de Carvalho, ja tutkimukseen osallistunut Sevillan yliopiston professori Fernando Muñiz Guinea kertovat tiedotteessa. Jälkien määrä, koko ja asettelu auttavat arvioimaan paikalla olleiden vähimmäismäärää, ikäjakaumaa ja mahdollista työnjakoa. Lapset ja vauvat esimerkiksi harvoin jättävät arkeologisia jälkiä, joten heidän jalanjälkensä tarjoavat lisätietoa sosiaalisesta rakenteesta. ”Jalanjäljet tarjoavat ainutlaatuisen ja dynaamisen ikkunan arkikäyttäytymiseen: välähdyksen elämästä kymmenien tuhansien vuosien takaa”, tutkijat selittävät. Tutkimuksessa tarkastellut jalanjäljet viittaavat maastoon mukautettuihin liikkumisstrategioihin, reittisuunnitteluun, leirin läheisyyteen, mahdolliseen metsästyskäyttäytymiseen ja yhteiseloon muiden lajien kanssa. Eräältä kulkureitiltä löytynyt samanaikaisesti syntyneiden ihmisen ja peuran jalanjälkien yhdistelmä tukee käsitystä takaa-ajosta tai väijytyksestä dyynialueella. Tutkijat hyödynsivät myös ekologista verkostoanalyysia. Sen perusteella neandertalinihmisten rannikkoalueiden ravinto koostui Iberian niemimaan rannikkoseutujen tunnetuilla asuinpaikoilla pääosin peuroista, hevosista ja rusakoista, joita täydennettiin meren ja rannikon tarjoamilla antimilla. Ruokavalio oli siis monipuolinen. Löydöt osoittavat, että neandertalinihmiset olivat aiemmin arvioitua sopeutuneempia elämään rannikkoekosysteemeissä kuin aiemmin on arvioitu. The post 82 000 vuotta vanha jalanjälki paljasti: neandertalinihminen käveli rannalla – mutta miksi? appeared first on Tekniikan Maailma. Lue alkuperäinen uutinen osoitteessa https://tekniikanmaailma.fi/82-000-vuot ... tta-miksi/
