Anna neuvo, mitä ei pyydetty!

[Deimos]

"Kylmä kahvi kaunistaa" en oo kaunistunut yhtään vaikka oon tuotakin kokeillut...

Juon vain kuumaa maitokahvia, joka sitten puolen tunnin päästä on jäähtynyt. Miehelle taitaisi olla ongelma jos tulee kauniiksi. Mutta ainakaan tuo haalea maitokahvi ei ole minua tehnyt komeammaksi. Peilistä tuijottaa vanheneva väsynyt mies, jos peiliin uskaltaa katsoa.

Kauneus/komeus on katsojan silmässä, muut seikat vaikuttavat siihen ulkonäköä enemmän miten koemme toinen toisemme.

Kyllä. Mutta epäilen että jokainen ihminen kiinnittää tuohon ulkonäköön ensimmäisenä huomiota. En tiedä onko sillä merkitystä parinvalinnassa. Tuohon päänsisäiseen maailmaan on äärettömän vaikea päästä, mielestäni lähes mahdotonta. Mutta avio/avoparit varmasti jotenkin löytävät yhteisen sävelen, jopa siinä määrin että joidenkin parisuhde muistuttaa ajatustenlukua. Itselläni ei ole asiasta kokemusta joten ne joilla on pari voivat valaista asiaa.

Mutta kuitenkin se mitä on loppujen lopuksi siinä noin 1,3 kilon harmaassa möntissä on tärkeintä kaikissa ihmissuhteissa, ulkonäön pitäisi olla täysin toissijaista.

Ihmissuhteissa ei, parisuhteissa se on tekijä, koska osa vetovoimasta liittyy ulkonäköön. Lisäksi varmaan kaikilla on jotain minimikriteerejä puolison habitukselle.

Parisuhteessa "Siedettävä" paketti? Harvalla kai unelma on jostain miesmallista (Naisilla) tai naismallista (Miehillä). Tai saa kai niistä päiväunelmoida. Realiteetit asettavat kuitenkin rajat. Ja se kauneus/komeus voi myös olla kirous.

[marjatta1]

"Kylmä kahvi kaunistaa" en oo kaunistunut yhtään vaikka oon tuotakin kokeillut...

Juon vain kuumaa maitokahvia, joka sitten puolen tunnin päästä on jäähtynyt. Miehelle taitaisi olla ongelma jos tulee kauniiksi. Mutta ainakaan tuo haalea maitokahvi ei ole minua tehnyt komeammaksi. Peilistä tuijottaa vanheneva väsynyt mies, jos peiliin uskaltaa katsoa.

Kauneus/komeus on katsojan silmässä, muut seikat vaikuttavat siihen ulkonäköä enemmän miten koemme toinen toisemme.

Kyllä. Mutta epäilen että jokainen ihminen kiinnittää tuohon ulkonäköön ensimmäisenä huomiota. En tiedä onko sillä merkitystä parinvalinnassa. Tuohon päänsisäiseen maailmaan on äärettömän vaikea päästä, mielestäni lähes mahdotonta. Mutta avio/avoparit varmasti jotenkin löytävät yhteisen sävelen, jopa siinä määrin että joidenkin parisuhde muistuttaa ajatustenlukua. Itselläni ei ole asiasta kokemusta joten ne joilla on pari voivat valaista asiaa.

Mutta kuitenkin se mitä on loppujen lopuksi siinä noin 1,3 kilon harmaassa möntissä on tärkeintä kaikissa ihmissuhteissa, ulkonäön pitäisi olla täysin toissijaista.

Ensivaikutelma tietysti jo aluksi ratkaisee alkaako suhde ja kehittyykö se parisuhteeksi. Kauneudella tai komeudella ei pitkälle pötkitä, jos muu persoonallisuus ja olosuhteet eivät natsaa. Pariskunnillakin on omat vaiheensa ja ei se aina niin auvoista ole se elämä parisuhteessakaan. Joustettava on puolin ja toisin. Avioeroa en ole kokenut ja sietokykyä kyllä on koeteltu varmaan puolin ja toisin...

[Jemina]

"Kuule, sinulla on vain väärä asenne lapsesi ja hänen perheensä muuttoon ulkomaille.
Muuta vaan ajatteluasi, niin hyväksyt sen vaikean asiasi paremmin."

(sanoi minulle tyyppi, jonka kaikki lapset ovat "kääriytyneet" mammansa kanssa samalle paikkakunnalle...)

On voinut sanoja olla kade lapsistasi, kun niin on mennyt sanomaan? Aikuiset lapset kokeilevat siipíensä kantavuutta ja meidän vanhempien se vain on hyväksyttävä. Kaikista ei ole lähtijöiksi ja ei ole mahdollisuuksiakaan pärjäämiseen ulkomailla.

Ei, vaan se kateellinen olen minä, jonka toisen lapsen vävyni vei ulkomaille.
Tyttärelläni olisi ollut parempi elämä ja tulevaisuus Suomessa.

Oliko vävy sitten ulkomaalaistaustainen? Elämä onnen kauppaa. Me vanhemmat emme voi elää lapsiemme puolesta, tietysti voimme neuvoa ja toivoa, mutta aikuiset lapset kyllä tekevät omat päätöksensä. Toisaalta se myös on hyvä juttu, että ovat itsenäisiä ja ottavat itse vastuun omasta elämästään. Tuskin kieltäminenkään onnistuu, jos lapsi on päättänyt valita elämän ulkomailla?

Vävyni on syntynyt ja kasvanut Suomessa, mutta hänen esivanhempansa ovat muuttaneet tänne Venäjältä ja perheen sukunimikin on muutettu venäläisestä suomenkieliseksi. Ehkä itsekäs luonne ja "ryssäläisyys" on vävyllekin periytynyt ominaisuus? Näin olen ajatellut, kun mua joskus oikein kovasti potuttaa...

Sulla on tietysti mielipiteen vapaus, mutta mitalilla on kaksi puolta. Ymmärrystä ja sopeutumista tietysti tarvitaan puolin ja toisin, mutta välit tyttäreen kannattaa pitää pitää kunnossa ja olla puheväleissä.

Appiukkoni veli aikoinaan uhkasi polttavansa mökkinsä ja valitti sanoen, "jos nuo saksalaiset eivät lopu". Perheen yksi tyttö meni saksalaisen kanssa naimisiin ja muutti Saksaan ja perheen toistakin tyttöä toinen saksalainen rupesi jahtaamaan ja pyörimään heidän nurkissaan...

Minulla ja tyttärelläni on ollut aina, ja on edelleen läheiset ja lämpimät välit, mutta vävyni kanssa on suoraan sanottuna viileähköt välit...
Eikä mielipiteeni vävystäni ole vain "anopin katkeruutta" tms. Monet sukulaisenikin ovat hämmästelleet "tohtoriherran" outoa käyttäytymistä Suomen-vierailuilla.

[Deimos]

Kun linkkasin sen uutisen Sissi Enestamista niin ensireaktiot siihen saivat minussa aikaan kuvan että jotkin näkivät vain blondin bimbon huolimatta siitä että titteli oli astrofyysikko. En vielä ole ottanuyt selvää hänen pätevyydestään. Kirjan aihe on tietenkin aika outo, itse korjaisin sen muotoon Simulaatio Hypoteesi. Ehkä Simulaatio Teoria on myyntikikka, otsikosta on tehty myyvempi. Saan ehkä asiantuntija apua tuohon piakkoin. Jos kehtaan kysyä.

[Deimos]

"Kuule, sinulla on vain väärä asenne lapsesi ja hänen perheensä muuttoon ulkomaille.
Muuta vaan ajatteluasi, niin hyväksyt sen vaikean asiasi paremmin."

(sanoi minulle tyyppi, jonka kaikki lapset ovat "kääriytyneet" mammansa kanssa samalle paikkakunnalle...)

On voinut sanoja olla kade lapsistasi, kun niin on mennyt sanomaan? Aikuiset lapset kokeilevat siipíensä kantavuutta ja meidän vanhempien se vain on hyväksyttävä. Kaikista ei ole lähtijöiksi ja ei ole mahdollisuuksiakaan pärjäämiseen ulkomailla.

Ei, vaan se kateellinen olen minä, jonka toisen lapsen vävyni vei ulkomaille.
Tyttärelläni olisi ollut parempi elämä ja tulevaisuus Suomessa.

Oliko vävy sitten ulkomaalaistaustainen? Elämä onnen kauppaa. Me vanhemmat emme voi elää lapsiemme puolesta, tietysti voimme neuvoa ja toivoa, mutta aikuiset lapset kyllä tekevät omat päätöksensä. Toisaalta se myös on hyvä juttu, että ovat itsenäisiä ja ottavat itse vastuun omasta elämästään. Tuskin kieltäminenkään onnistuu, jos lapsi on päättänyt valita elämän ulkomailla?

Vävyni on syntynyt ja kasvanut Suomessa, mutta hänen esivanhempansa ovat muuttaneet tänne Venäjältä ja perheen sukunimikin on muutettu venäläisestä suomenkieliseksi. Ehkä itsekäs luonne ja "ryssäläisyys" on vävyllekin periytynyt ominaisuus? Näin olen ajatellut, kun mua joskus oikein kovasti potuttaa...

Sulla on tietysti mielipiteen vapaus, mutta mitalilla on kaksi puolta. Ymmärrystä ja sopeutumista tietysti tarvitaan puolin ja toisin, mutta välit tyttäreen kannattaa pitää pitää kunnossa ja olla puheväleissä.

Appiukkoni veli aikoinaan uhkasi polttavansa mökkinsä ja valitti sanoen, "jos nuo saksalaiset eivät lopu". Perheen yksi tyttö meni saksalaisen kanssa naimisiin ja muutti Saksaan ja perheen toistakin tyttöä toinen saksalainen rupesi jahtaamaan ja pyörimään heidän nurkissaan...

Minulla ja tyttärelläni on ollut aina, ja on edelleen läheiset ja lämpimät välit, mutta vävyni kanssa on suoraan sanottuna viileähköt välit...
Eikä mielipiteeni vävystäni ole vain "anopin katkeruutta" tms. Monet sukulaisenikin ovat hämmästelleet "tohtoriherran" outoa käyttäytymistä Suomen-vierailuilla.

Kun nuorempana seurustelin tuli kyllä tyttöystävän ottovanhemmilta selväksi etten ollut oikein toivottu kumppani. Kuitenkin kun selasin vanhoja kortteja olivat toivottaneet eron jälkeen voimia ja kaikkea hyvää elämässä. Mutta luulen että ero oli paras ratkaisu. Se että jää roikkumaan parisuhteeseen joka ei toimi on virhe. Vanhemmille lapsen kumppani voi olla vaikea pala nieltäväksi. Sen ymmärrän. Mutta äidille se lapsi on aina se lapsi, vanhenee miten paljon tahansa. Näin äitini on sanonut minulle.

[Tauko]

Kun linkkasin sen uutisen Sissi Enestamista niin ensireaktiot siihen saivat minussa aikaan kuvan että jotkin näkivät vain blondin bimbon huolimatta siitä että titteli oli astrofyysikko.

Katsoin kyllä sen haastattelun, ihan ok esiintyi ja puhui asiansa ymmärrettävästi.

En kiinnittänyt huomiota hiusten väriin, enkä siihen "titteliin", eikä titteli sinällään tuo arvoa sisältöön, kertoo kyllä siitä mitä on tutkinut tai tutkimassa.

Mielekiintoinen ja hyvä esitys oli.
Muistin kyllä henkilön väärin, on muistaakseni toinen kosmologian tutkija, joka tämä Sissi ei ollutkaan.

En vielä ole ottanuyt selvää hänen pätevyydestään. Kirjan aihe on tietenkin aika outo, itse korjaisin sen muotoon Simulaatio Hypoteesi. Ehkä Simulaatio Teoria on myyntikikka, otsikosta on tehty myyvempi. Saan ehkä asiantuntija apua tuohon piakkoin. Jos kehtaan kysyä.

[Tauko]

"Kuule, sinulla on vain väärä asenne lapsesi ja hänen perheensä muuttoon ulkomaille.
Muuta vaan ajatteluasi, niin hyväksyt sen vaikean asiasi paremmin."

(sanoi minulle tyyppi, jonka kaikki lapset ovat "kääriytyneet" mammansa kanssa samalle paikkakunnalle...)

On voinut sanoja olla kade lapsistasi, kun niin on mennyt sanomaan? Aikuiset lapset kokeilevat siipíensä kantavuutta ja meidän vanhempien se vain on hyväksyttävä. Kaikista ei ole lähtijöiksi ja ei ole mahdollisuuksiakaan pärjäämiseen ulkomailla.

Ei, vaan se kateellinen olen minä, jonka toisen lapsen vävyni vei ulkomaille.
Tyttärelläni olisi ollut parempi elämä ja tulevaisuus Suomessa.

Oliko vävy sitten ulkomaalaistaustainen? Elämä onnen kauppaa. Me vanhemmat emme voi elää lapsiemme puolesta, tietysti voimme neuvoa ja toivoa, mutta aikuiset lapset kyllä tekevät omat päätöksensä. Toisaalta se myös on hyvä juttu, että ovat itsenäisiä ja ottavat itse vastuun omasta elämästään. Tuskin kieltäminenkään onnistuu, jos lapsi on päättänyt valita elämän ulkomailla?

Vävyni on syntynyt ja kasvanut Suomessa, mutta hänen esivanhempansa ovat muuttaneet tänne Venäjältä ja perheen sukunimikin on muutettu venäläisestä suomenkieliseksi. Ehkä itsekäs luonne ja "ryssäläisyys" on vävyllekin periytynyt ominaisuus? Näin olen ajatellut, kun mua joskus oikein kovasti potuttaa...

Sulla on tietysti mielipiteen vapaus, mutta mitalilla on kaksi puolta. Ymmärrystä ja sopeutumista tietysti tarvitaan puolin ja toisin, mutta välit tyttäreen kannattaa pitää pitää kunnossa ja olla puheväleissä.

Appiukkoni veli aikoinaan uhkasi polttavansa mökkinsä ja valitti sanoen, "jos nuo saksalaiset eivät lopu". Perheen yksi tyttö meni saksalaisen kanssa naimisiin ja muutti Saksaan ja perheen toistakin tyttöä toinen saksalainen rupesi jahtaamaan ja pyörimään heidän nurkissaan...

Minulla ja tyttärelläni on ollut aina, ja on edelleen läheiset ja lämpimät välit, mutta vävyni kanssa on suoraan sanottuna viileähköt välit...
Eikä mielipiteeni vävystäni ole vain "anopin katkeruutta" tms. Monet sukulaisenikin ovat hämmästelleet "tohtoriherran" outoa käyttäytymistä Suomen-vierailuilla.

Mitä väärää tai vääryyttä se vävy on sinulle tehnyt?

[Deimos]

Kun linkkasin sen uutisen Sissi Enestamista niin ensireaktiot siihen saivat minussa aikaan kuvan että jotkin näkivät vain blondin bimbon huolimatta siitä että titteli oli astrofyysikko.

Katsoin kyllä sen haastattelun, ihan ok esiintyi ja puhui asiansa ymmärrettävästi.

En kiinnittänyt huomiota hiusten väriin, enkä siihen "titteliin", eikä titteli sinällään tuo arvoa sisältöön, kertoo kyllä siitä mitä on tutkinut tai tutkimassa.

Mielekiintoinen ja hyvä esitys oli.
Muistin kyllä henkilön väärin, on muistaakseni toinen kosmologian tutkija, joka tämä Sissi ei ollutkaan.

En vielä ole ottanuyt selvää hänen pätevyydestään. Kirjan aihe on tietenkin aika outo, itse korjaisin sen muotoon Simulaatio Hypoteesi. Ehkä Simulaatio Teoria on myyntikikka, otsikosta on tehty myyvempi. Saan ehkä asiantuntija apua tuohon piakkoin. Jos kehtaan kysyä.

Tarkoitan vain että teemme joskus ulkonäön takia hätiköityjä päätöksiä henkilöstä, stereotypioita. Kuten blondit ovat bimboja/tyhmiä (Taisi olla tutkimus jossa blondit todettiin keskimäärin älykkäämmiksi kuin brunetit?), bodarit ovat vain tyhmiä lihaskasoja, rumat ovat tyhmiä jne... No, nyt tuli tyhmiä esimerkkejä kirjaimellisesti mutta joku voi auttaa minua tässä.

No, ei tittelikään ole aina tae mistään. Jokainen tutkinto kai periaatteessa näyttää sen että olen läpäissyt tutkinnon ja perustason. Lisätietämystä voi olla todella paljon tutkinnon ulkopuolelta.

En viitannut sinuun tällä. Mutta otan Sissistä selvää tarkemmin. Työpaikat joissa hän on ollut eivät ole pikkupuljuja (NASA, ESA jne...). Ihan olemattomilla meriiteillä ei noissa työskennellä.

[Deimos]

No, annetaan palstan naisille silmänruokaa. Mutta voi olla ettei ole kaikkien naisten makuun. Ja pään sisällöstä en osaa sanoa yhtään mitään:

11 vuotta sitten hänen kasvonsa olivat kaikkialla – näin ”kuumalla vangilla” menee nykyään

Vuonna 2014 Jeremy Meeksin pidätyskuva villitsi maailmalla. Nykypäivänä hän elää täysin erilaista elämää.

https://www.is.fi/viihde/art-2000011639509.html

[Tauko]

Kun linkkasin sen uutisen Sissi Enestamista niin ensireaktiot siihen saivat minussa aikaan kuvan että jotkin näkivät vain blondin bimbon huolimatta siitä että titteli oli astrofyysikko.

Katsoin kyllä sen haastattelun, ihan ok esiintyi ja puhui asiansa ymmärrettävästi.

En kiinnittänyt huomiota hiusten väriin, enkä siihen "titteliin", eikä titteli sinällään tuo arvoa sisältöön, kertoo kyllä siitä mitä on tutkinut tai tutkimassa.

Mielekiintoinen ja hyvä esitys oli.
Muistin kyllä henkilön väärin, on muistaakseni toinen kosmologian tutkija, joka tämä Sissi ei ollutkaan.

En vielä ole ottanuyt selvää hänen pätevyydestään. Kirjan aihe on tietenkin aika outo, itse korjaisin sen muotoon Simulaatio Hypoteesi. Ehkä Simulaatio Teoria on myyntikikka, otsikosta on tehty myyvempi. Saan ehkä asiantuntija apua tuohon piakkoin. Jos kehtaan kysyä.

Tarkoitan vain että teemme joskus ulkonäön takia hätiköityjä päätöksiä henkilöstä, stereotypioita. Kuten blondit ovat bimboja/tyhmiä (Taisi olla tutkimus jossa blondit todettiin keskimäärin älykkäämmiksi kuin brunetit?), bodarit ovat vain tyhmiä lihaskasoja, rumat ovat tyhmiä jne... No, nyt tuli tyhmiä esimerkkejä kirjaimellisesti mutta joku voi auttaa minua tässä.

No, ei tittelikään ole aina tae mistään. Jokainen tutkinto kai periaatteessa näyttää sen että olen läpäissyt tutkinnon ja perustason. Lisätietämystä voi olla todella paljon tutkinnon ulkopuolelta.

En viitannut sinuun tällä. Mutta otan Sissistä selvää tarkemmin. Työpaikat joissa hän on ollut eivät ole pikkupuljuja (NASA, ESA jne...). Ihan olemattomilla meriiteillä ei noissa työskennellä.

Se olikin tämä avaruustutkija Sini Merikallio, jonka oletin olevan kyseessä.
Kaikkea se muisti osaa sotkea.
Molemmat hyviä Sini ja Sissi.

Sini Merikallio matkalla Marsiin | Elävä arkisto | Yle https://yle.fi/a/20-97524

Hän on työskennellyt avaruus- ja ilmastomuutostutkimuksen parissa Ilmatieteen laitoksella, mutta toimii nykyään kunnan eläinlääkärinä

[Neutroni]

Kirjan aihe on tietenkin aika outo, itse korjaisin sen muotoon Simulaatio Hypoteesi. Ehkä Simulaatio Teoria on myyntikikka, otsikosta on tehty myyvempi.

Varmaan on, koska tuo otsikko vastaa paremmin sitä mielikuvaa mikä maallikoilla on teoriasta. Hypoteesi on heille "herrojen stiignafuuliaa". Ei sellaista sanaa kannata edes yrittää laittaa kirjan otsikkoon, jos aikoo myydä sitä suurelle yleisölle.

[Märkäruuti]

Varmaan on, koska tuo otsikko vastaa paremmin sitä mielikuvaa mikä maallikoilla on teoriasta.

Monille maallikoille sana "teoria" vastaa lähinnä arvausta. Joillain kreationisteilla on viime aikoina ollut jopa erikseen teoriatiede ja oikea tiede. Veikkaan, että valtaosa maallikoista ei miellä sanaa "teoria" hyvin perustellun tieteellisen tiedon parhaana saatavissa olevana yhteenvetona. Tietenkin hypoteesi on umpimaallikolle vielä hämärämpi, vaikka tuolla kohtaa varmaan oikea.

[MooM]

"Kylmä kahvi kaunistaa" en oo kaunistunut yhtään vaikka oon tuotakin kokeillut...

Juon vain kuumaa maitokahvia, joka sitten puolen tunnin päästä on jäähtynyt. Miehelle taitaisi olla ongelma jos tulee kauniiksi. Mutta ainakaan tuo haalea maitokahvi ei ole minua tehnyt komeammaksi. Peilistä tuijottaa vanheneva väsynyt mies, jos peiliin uskaltaa katsoa.

Kauneus/komeus on katsojan silmässä, muut seikat vaikuttavat siihen ulkonäköä enemmän miten koemme toinen toisemme.

Kyllä. Mutta epäilen että jokainen ihminen kiinnittää tuohon ulkonäköön ensimmäisenä huomiota. En tiedä onko sillä merkitystä parinvalinnassa. Tuohon päänsisäiseen maailmaan on äärettömän vaikea päästä, mielestäni lähes mahdotonta. Mutta avio/avoparit varmasti jotenkin löytävät yhteisen sävelen, jopa siinä määrin että joidenkin parisuhde muistuttaa ajatustenlukua. Itselläni ei ole asiasta kokemusta joten ne joilla on pari voivat valaista asiaa.

Mutta kuitenkin se mitä on loppujen lopuksi siinä noin 1,3 kilon harmaassa möntissä on tärkeintä kaikissa ihmissuhteissa, ulkonäön pitäisi olla täysin toissijaista.

Ihmissuhteissa ei, parisuhteissa se on tekijä, koska osa vetovoimasta liittyy ulkonäköön. Lisäksi varmaan kaikilla on jotain minimikriteerejä puolison habitukselle.

Parisuhteessa "Siedettävä" paketti? Harvalla kai unelma on jostain miesmallista (Naisilla) tai naismallista (Miehillä). Tai saa kai niistä päiväunelmoida. Realiteetit asettavat kuitenkin rajat. Ja se kauneus/komeus voi myös olla kirous.

Aika harvalla on mitäään reilusti keskimääräisen ylittäviä tai kovin tarkkoja vaatimuksia. Sellaiset listat on kai hyvin kauniiden ja pinnallisia asioita arvostavien (ja nuorten) juttu, ja aika marginaalista oikeassa elämässä. Mutta kun aletaan miettiä selkeitä isoja "vikoja" ukonäössä (ja nämä nyt suhteessa sellaiseen yleisesti miellyttävänä pidettyyn tavalliseen ulkonäköön), niin alkaa tulla vastaan juttuja, jotka karsivat heti alusta, eli selliaset ihmiset eivät sytytä, vaikka olisivat muuten fiksuja, kivoja yms. Friend zone.

Hankalaa tuosta varmaan tulee, jos tutustuu ilman tapaamista (eism netissä), ihastuu, ja sitten tavatessa selviää, ettei olisi ulkonäön vuoksi koskaan ajatellut henkilöä parisuhdemielessä. Toinen tilanne on se, jos suhteen aikana toinen muuttuu esim normaalipainoisen tienoilta sairaalloisen ylipainoiseksi tai laiminlyö ulkonäkönsä radikaalisti (verrattuna aiempaan siis). Sekin vaikuttanee onko tilanne muuttunut ihan vaan laiskuuden vuoksi vai esim sairauden takia. Noissa kai pitää miettiä, miten iso juttu itselle se ukonäkö ja sen "huonontumisen" vuoksi lopahtanut seksuaalinen veto on, ja voiko asiaa jotenkin korjata omassa päässään. Näistä on varmaan vaikea puhua sen kumppaninkin kanssa.