Kirjoitushaaste Viikolle 48

[Kissatäti]

Muutin kirjoituskilvan kirjoitushaasteeksi. Tämänkertaisen kirjoitushaasteen sääntönä on, että kirjoittamassasi tekstissä tulee esiintyä sanat: Tiede ja Aika.
Kirjoitushaasteketjussa saa esittää kritiikkiä ja mielipiteitä kirjoituksista. Ja kirjoittajalla on mahdollisuus muokata tekstiään niin halutessaan. Aikaa on taas perjantaihin saakka ja sitten järjestän äänestyksen mistä tekstistä / runosta kukanenkin tykkää. Äänestää saa vaikka kaikkia kirjoituksia niin halutessaan.

Brainwashedille ja muillekin tiedoksi, että pidän tämän postauksen jälkeen taukoa aloituksista. Olen pahoillani ketjujeni suuresta määrästä etusivulla.

[Teddy]

Älähän nyt, Kissatäti!

Sehän oli vain tyypillistä BW:tä, hän tykkää tökkiä ihmisiä neulalla.

Sinun ketjujesi laita on kuten täällä useimpien ketjujen: Toiset tykkää, toiset ei.
Siihenhän on helppo keino. Ohitetaan ketjut, jotka eivät miellytä. Niin useimmat tekevät.

Itse olen kiinnostunut esim. politiikasta, mutta täällä ohitan useimmat sitä koskevat ketjut. Tiedän jo, mihin ne johtavat - kinasteluun, riitelyyn ja lopulta henkilökohtaiseen nimittelyyn ja haukkumiseen. Ei kiinnosta.

Sinä olet sellainen ilopilleri ja valon tuoja. Et ole koskaan ilkeä, et pahansuopa, et mene henkilökohtaisuuksiin. Kyllä kaltaisiasi täälläkin tarvitaan.

[asdf]

Kissatäti, BW:n ärsytyksistä ei todella tarvitse välittää. Jatka entiseen malliin.

[Deimos]

Tiede on pyrkinyt saamaan selville mitä aika on. Näyttää siltä että aikaa ei ole oikeasti olemassa. Jotenkin olen käsittänyt asian niin että aika on mielen konstruktio meitä itseämme varten. Oikeastaan menneisyyttä ei ole eikä tulevaisuutta. On muistijälki mitä kutsumme menneisyydeksi. Sekin voi olla harhaa. Osa taitaa kieltää nykyhetkenkin olemassa olon. Mahdollisesti olen yksi heistä. Osa ehkä ajattelee että tulevaisuuskin on jo olemassa. Voimme tästä hetkestä alkaen ekstrapoloida kaiken lähes alkuräjähdyksen alkuhetkeen asti. Myös lähes alkuräjähdyksen alkuhetkistä nykyiseen hetkeen asti niin tarkasti että malli tuottaa vaikka Linnunratamme ja Adromedan galaksin (Mukaan lukien läheiset kääpiögalaksit). Jos olisi mahdollista (Tarvitsemme vain universumia suuremman tietokoneen, piece of pie (2010)) saada selville jokaisen alkeishiukkasen sijainti ja liike niin mahdollisesti voisimme ekstrapoloida myös täysin mitä tapahtuu tästä hetkestä universumin lämpökuolemaan? saakka. On vain luonnonlaki myös (Toistaiseksi) esteenä että hiukkasen nopeutta ja paikkaa ei voi saman aikaisesti mitata. Alkeishiukkaset ovat hieman ilkeitä meitä kohtaan.

Ainakin sanat tiede ja aika esiintyvät. Plus muu puppu.

[Deimos]

Ja oikeastaan tarkoitukseni on yrittää ilahduttaa Kissatätiä. Luulen että on jotakin hankalaa menossa. Siitä ei sen enempää.

[Kissatäti]

Pilvipaloportti

Yksinäinen nainen katoaa pilvipaloporttiin käynnistettyään valkoisen spiraalikellon, maailmaan, jota ei ole, jollaista tiede ei tunnista todeksi.
Nykyisyys tuntui merkityksettömältä. Haaveena poistuminen tyhjästä huoneesta, jollaiseksi oma elämänsä oli käynyt, valoisiin päiviin. ”Matkaan maailmaan, jossa linnut lentävät ajassa kuljettaen katsojaa mukanaan. Oman mielen syvyyksiin.

Hän näkee itsensä lapsena istumassa keinussa Äiti ikkunan takana paistaa piparkakkuja, kohta olisi joulu. Maassa hankitimantteja. Nainen keinuu korkeammalle kuin aurinko, joka polttaa hangen valkoista. Ei saa nuolaista rautaa pakkasella hän muistaa. Keinuessa katse kiinnittyy varikseen, joka vie hänet Unkariin.

Riikinkukonsininen mokkatakki, jossa on kauluksessa ja hihansuissa valkoista tekoturkista. Peili, josta heijastuu kaunis tyttö ja iloisen näköinen myyjätär. Tyttö ei ymmärrä mitä myyjä selittää. Hän tarkistaa vielä hintalapun ja elehtii haluavansa takin. Myyjän hymy leviää entisestään.

Kadulla kävelee ihmisiä. Moni jää tuijottamaan tyttöä. Tyttö tuntee itsensä tyylikkääksi ja itsevarmaksi, Hänen pitkät hiuksensa ovat tuulen kihartamat.
Kattohaikara lähtee lentoon olkikattoisen talon katolta. Lintu kuljettaa mieltä uusiin maailmoihin, mielikuvituksen syvimpiin kuvitelmiin. Turkoosille planeetalle.

Futuristiset avaruusnaiset leijuvat pois, kun hän laskeutuu metsän siimekseen. Nainen kävelee kohti salaperäistä kohdetta uudessa maailmassa. Matalalla olevien pilvien päällä loikoilee sinisiä miehiä. Polku kelluu puiden juurilla. Kohde on kaunis kuin smaragdi. Se saa värinsä metsästä. Pinnoilta heijastuu ääniä, puiden kuiskauksia. Puut kertovat salaisuuksia naisen tulevaisuudesta, joka tapahtui aikoja sitten, kaukana menneessä. Ääretön aikakäsite. Nainen peittää korvat käsillään, kieltäytyy kuuntelemasta.
Neontunneli, joka johtaa tulevaisuuden pilvipaloportille, houkuttelee kristallisilla prismoillaan. Nainen katsoo mielensä kuvastoon kaikkien lintujen kuvat kiinni. Lintujen, joiden siipiin voi tarttua ja kulkea ajassa tai maailmankaikkeudessa.

Pilvipaloportin takana odottaa tyhjä huone. Siellä on tilaa hengittää omaa yksinäisyyttä. Tietä, jota jokaisen on sielussa kuljettava, oman itsensä mieltä.

[Kissatäti]

Korjailin hieman ja korjailen vielä lisääkin kunhan viitsin Edit.

Pilvipaloportti

Yksinäinen nainen katoaa pilvipaloporttiin käynnistettyään valkoisen spiraalikellon, maailmaan, jota ei ole, jollaista tiede ei tunnista todeksi.
Nykyisyys tuntui merkityksettömältä. Hänen haaveenaan oli poistua tyhjästä huoneesta, jollaiseksi oma elämänsä oli käynyt, valoisiin päiviin. ”Matkaan maailmaan, jossa linnut lentävät ajassa kuljettaen katsojaa mukanaan, oman mieleni syvyyksiin”.

Pilvipaloportin voi löytää kuka vain, joka tuntee mitä aika on. Se näyttää palavalta pilveltä ja sen valon läpi kuljetaan aina silmät avoinna, häikäistyen.

Kun silmät tottuvat valoon hän näkee itsensä lapsena istumassa keinussa. Äiti paistaa piparkakkuja ikkunan takana, kohta olisi joulu. Hanki kuin timantteja. Nainen keinuu korkeammalle kuin aurinko, joka polttaa hangen valkoista. Ei saa nuolaista rautaa pakkasella hän muistaa. Keinuessa katse kiinnittyy varikseen, joka vie hänet Unkariin.

Varis ei häikäise harmaanmustalla puvullaan mutta se tietää minne nainen haluaa.

Riikinkukonsininen mokkatakki, jossa on kauluksessa ja hihansuissa valkoista tekoturkista. Peili, josta heijastuu kaunis tyttö ja iloisen näköinen myyjätär. Tyttö ei ymmärrä mitä myyjä selittää. Hän tarkistaa vielä hintalapun ja elehtii haluavansa takin. Myyjän hymy leviää entisestään.

Budapestin kadulla kävelee ihmisiä. Moni jää tuijottamaan tyttöä. Tyttö tuntee itsensä tyylikkääksi ja itsevarmaksi. Hänen pitkät hiuksensa ovat tuulen kihartamat.
Kattohaikara lähtee lentoon talon katolta. Se kuljettaa nuortuneen naisen, hänen sielunsa, uusiin maailmoihin, mielikuvituksen syvimpiin kuvitelmiin. Turkoosille planeetalle.
Planeetta on turkoosi kuin syvä uni, sinne synnytään uudestaan.

Futuristiset avaruusnaiset leijuvat pois, kun haikara kuljettaa nuoren sielun metsän siimekseen. Sielu kävelee kohti salaperäistä kohdetta uudessa maailmassa. Matalalla olevien pilvien päällä loikoilee sinisiä miehiä. Polku kelluu puiden juurilla. Kohde on kaunis kuin smaragdi. Se saa värinsä metsästä. Pinnoilta heijastuu ääniä, puiden kuiskauksia. Puut kertovat salaisuuksia naisen tulevaisuudesta, joka tapahtui aikoja sitten, kaukana menneessä. Ääretön aikakäsite. Naisen sielu peittää korvat käsillään, kieltäytyy kuuntelemasta, tietämästä etukäteen.

Neontunneli, joka johtaa tulevaisuuden pilvipaloportille, houkuttelee kristallisilla prismoillaan. Lintujen kuvat kiinnittyvät hänen sydämeensä kuin muistot. Lintujen, joiden siipiin voi tarttua ja kulkea ajassa tai maailmankaikkeudessa.

Pilvipaloportin takana odottaa tyhjä huone. Siellä on tilaa hengittää omaa yksinäisyyttä. Tietä, jota jokaisen sielun on kuljettava – tietä oman itsensä mieleen ja omaan tulevaisuuteen, kun aika on.

[Kissatäti]

Muutin vielä tekstiä ja tulen varmasti muuttamaan yhäkin. Mielelläni lukisin korjausehdotuksia. Minun keskittymiskykyni kun on mitä on. Olisi myös kiva nähdä teidät ketjussa työstämässä omia tekstejänne

[Kissatäti]

Deimos ja minä vasta kirjoittaneet. Toivottavasti tulee lisää kirjoituksia - lyhyitä tai pitkiä.

[Deimos]

Muutin vielä tekstiä ja tulen varmasti muuttamaan yhäkin. Mielelläni lukisin korjausehdotuksia. Minun keskittymiskykyni kun on mitä on. Olisi myös kiva nähdä teidät ketjussa työstämässä omia tekstejänne

Ei helvetissä mitään muiden ehdotuksia. Juuri noin kun teet, ihan omaa ajatuksen juoksua. Ja ei helvetissä ainakaan mitään AI hömpötyksiä. Tuo kirjoituksesi on juuri noin hyvä, kaunis. Toki muokkaa eteenpäin jos siltä tuntuu, mutta ihan itse.

[Kissatäti]

Joo ihan itse tein Etsin ensin scifi-sanastoa ja sitten sanojen ympärille aloin vääntämään tekstiä. Onhan se hieman sekava vaan haitanneeko tuo. Ei pidä ottaa itseään liian vakavasti ja kiva tuota oli kirjoitella.

[Kissatäti]

Vielä ehtii osallistua. Klo 22 saakka aikaa!

[Jemina]

Pikainen kyhäelmä minulta.

Kautta aikojen ihmisiä on kiinnostanut tiede,
motiivina ehtymätön mielenkiinto saada selville
miksi jokin asia tai ilmiö on niinkuin on?
Mutta entäs sitten kun...
jotain hienoa ja hyvää on keksitty,
tulee kohta uusi ja entistä parempi keksintö.
Vanha tieto saa väistyä uuden tullessa tilalle.
Tiedemiehet ja -naiset jäävät toki historian lehdille elämään.

Aika on asia mitä ei pitäisi koskaan tuhlata,
ja kuitenkin me usein oletamme sen olevan ikuista.
Mutta näin uskovaisen näkökulmasta...
se on ikuista ainoastaan iäisyydessä,
ei täällä maailmassa, katoavaisuudessa.
Siinä mennään uskonasioihin, ja Jumalaan,
jota jotkut pitävät tieteen vihollisena...
Onko se sittenkään niin? Mielestäni ei ole.