SDP paljastaa mitä se tekee, jos nousee valtaan

[Stadin öljylanne]

Kiinassa talous tuntuu toimivan vaikka valtavia monttuja tapahtuu valtion ohjauksen seurauksena.

Singaporessa myös, talous toimii, sosialistinen "demokratia", vähiten korruptoitunut maa tilastoissa, melko rajattua kuitenkin arvostelu valtion johdosta ja toimista.

Toimii, mutta onko tuokaan toiveitten täyttymys. Ja onko toimivuuden syy järjestelmä vaiko maantieteellinen sijainti. Jotain siellä on kuitenkin tehty oikein.

Euroopassa on käsittääkseni pitkät perinteet siitä, että infra-alat kuten luonnolliset monopolit, joista elämäntapa riippuvaista, ovat olleet tyypillisesti valtio-omisteisia. Ei kai se muuta tarvitsisi, kuin viedä ideologia maaliinsa. Tosin se voi sitten olla helpommin sanottu kuin tehty.

[Tauko]

Kiinassa talous tuntuu toimivan vaikka valtavia monttuja tapahtuu valtion ohjauksen seurauksena.

Singaporessa myös, talous toimii, sosialistinen "demokratia", vähiten korruptoitunut maa tilastoissa, melko rajattua kuitenkin arvostelu valtion johdosta ja toimista.

Toimii, mutta onko tuokaan toiveitten täyttymys. Ja onko toimivuuden syy järjestelmä vaiko maantieteellinen sijainti. Jotain siellä on kuitenkin tehty oikein.

Euroopassa on käsittääkseni pitkät perinteet siitä, että infra-alat kuten luonnolliset monopolit, joista elämäntapa riippuvaista, ovat olleet tyypillisesti valtio-omisteisia. Ei kai se muuta tarvitsisi, kuin viedä ideologia maaliinsa. Tosin se voi sitten olla helpommin sanottu kuin tehty.

Jostain hemmetin syystä täällä infrat on pitkälti yksityistetty, ne joita kaikki tarvii.

Ja bonuksena kaikkiin välttämättömiin tuotteisiin leivottu ALV tasavero.

Helppo verottaa, mutta kun ajattelee, että mitä?
Arvon lisää - mitä lisarvoa sillä saa, että maksaa enemmän.

[Stadin öljylanne]

Kiinassa talous tuntuu toimivan vaikka valtavia monttuja tapahtuu valtion ohjauksen seurauksena.

Singaporessa myös, talous toimii, sosialistinen "demokratia", vähiten korruptoitunut maa tilastoissa, melko rajattua kuitenkin arvostelu valtion johdosta ja toimista.

Toimii, mutta onko tuokaan toiveitten täyttymys. Ja onko toimivuuden syy järjestelmä vaiko maantieteellinen sijainti. Jotain siellä on kuitenkin tehty oikein.

Euroopassa on käsittääkseni pitkät perinteet siitä, että infra-alat kuten luonnolliset monopolit, joista elämäntapa riippuvaista, ovat olleet tyypillisesti valtio-omisteisia. Ei kai se muuta tarvitsisi, kuin viedä ideologia maaliinsa. Tosin se voi sitten olla helpommin sanottu kuin tehty.

Jostain hemmetin syystä täällä infrat on pitkälti yksityistetty, ne joita kaikki tarvii.

Ja bonuksena kaikkiin välttämättömiin tuotteisiin leivottu ALV tasavero.

Helppo verottaa, mutta kun ajattelee, että mitä?
Arvon lisää - mitä lisarvoa sillä saa, että maksaa enemmän.

Jep, amerikkalaiset lobbarit tehneet työnsä esimerkillisesti meilläkin. Mikä tahansa, mikä on kansan elämäntavalle välttämätöntä, äkkiä oligarkkiomistukseen. Näin niitä hillotolppia rakennetaan. Kehityksen pitäisi olla päinvastaista, jos yhtenä tavoitteena on, että ylivoimainen enemmistö ihmisistä noudattaisivat samoja lakeja. Jos ei tarvitse noudattaa, olemme toki oikealla tiellä.

[Tomijk]

Toivottavasti demarit eivät ainakaan matki tätä Vasemmistoliiton tyhmää ja täysin todellisuudentajutonta vaatimusta minimituntipalkasta. Toki riippuu siitä onko tuo vaatimus netto vai bruttopalkka.
Jos laitetaan vaikka siihen 15e/tunti bruttona, niin henkilön pitää tuottaa 30e/liikevaihtoa yritykselle, että työ kannattaa. Jos työntekijä on ekassa/ensimmäisissä työpaikassa tai vajaakuntoinen, tuo ei usein toimi. Tästä seuraa se, että pienipalkkaisia töitä tulee katoamaan. Missä todellisuudessa Minja Koskela elää?

[anarkistialkuasukas]

Toivottavasti demarit eivät ainakaan matki tätä Vasemmistoliiton tyhmää ja täysin todellisuudentajutonta vaatimusta minimituntipalkasta. Toki riippuu siitä onko tuo vaatimus netto vai bruttopalkka.
Jos laitetaan vaikka siihen 15e/tunti bruttona, niin henkilön pitää tuottaa 30e/liikevaihtoa yritykselle, että työ kannattaa. Jos työntekijä on ekassa/ensimmäisissä työpaikassa tai vajaakuntoinen, tuo ei usein toimi. Tästä seuraa se, että pienipalkkaisia töitä tulee katoamaan. Missä todellisuudessa Minja Koskela elää?

Toivottavasti kokkareet muuttaa USA:han.

[Tomijk]

Toivottavasti demarit eivät ainakaan matki tätä Vasemmistoliiton tyhmää ja täysin todellisuudentajutonta vaatimusta minimituntipalkasta. Toki riippuu siitä onko tuo vaatimus netto vai bruttopalkka.
Jos laitetaan vaikka siihen 15e/tunti bruttona, niin henkilön pitää tuottaa 30e/liikevaihtoa yritykselle, että työ kannattaa. Jos työntekijä on ekassa/ensimmäisissä työpaikassa tai vajaakuntoinen, tuo ei usein toimi. Tästä seuraa se, että pienipalkkaisia töitä tulee katoamaan. Missä todellisuudessa Minja Koskela elää?

Lisään vielä sen verran, että jotenkin ymmärtäisin tuon, jos vaatimus olisi 8-10 euroa, mutta 15 euroa, on todella paljon. Monessa pienipalkkaisessa töissä tuntipalkka on paljon vähemmän kuin 15 euroa, varsinkin niissä nk. paskaduuneissa.

[anarkistialkuasukas]

Toivottavasti demarit eivät ainakaan matki tätä Vasemmistoliiton tyhmää ja täysin todellisuudentajutonta vaatimusta minimituntipalkasta. Toki riippuu siitä onko tuo vaatimus netto vai bruttopalkka.
Jos laitetaan vaikka siihen 15e/tunti bruttona, niin henkilön pitää tuottaa 30e/liikevaihtoa yritykselle, että työ kannattaa. Jos työntekijä on ekassa/ensimmäisissä työpaikassa tai vajaakuntoinen, tuo ei usein toimi. Tästä seuraa se, että pienipalkkaisia töitä tulee katoamaan. Missä todellisuudessa Minja Koskela elää?

Lisään vielä sen verran, että jotenkin ymmärtäisin tuon, jos vaatimus olisi 8-10 euroa, mutta 15 euroa, on todella paljon. Monessa pienipalkkaisessa töissä tuntipalkka on paljon vähemmän kuin 15 euroa, varsinkin niissä nk. paskaduuneissa.

Ei paskaduuneja ole olemassakaan vaan ainoastaan paskoja liksoja.

[Tomijk]

Toivottavasti demarit eivät ainakaan matki tätä Vasemmistoliiton tyhmää ja täysin todellisuudentajutonta vaatimusta minimituntipalkasta. Toki riippuu siitä onko tuo vaatimus netto vai bruttopalkka.
Jos laitetaan vaikka siihen 15e/tunti bruttona, niin henkilön pitää tuottaa 30e/liikevaihtoa yritykselle, että työ kannattaa. Jos työntekijä on ekassa/ensimmäisissä työpaikassa tai vajaakuntoinen, tuo ei usein toimi. Tästä seuraa se, että pienipalkkaisia töitä tulee katoamaan. Missä todellisuudessa Minja Koskela elää?

Lisään vielä sen verran, että jotenkin ymmärtäisin tuon, jos vaatimus olisi 8-10 euroa, mutta 15 euroa, on todella paljon. Monessa pienipalkkaisessa töissä tuntipalkka on paljon vähemmän kuin 15 euroa, varsinkin niissä nk. paskaduuneissa.

Ei paskaduuneja ole olemassakaan vaan ainoastaan paskoja liksoja.

Haluatko sinä, että nekin ihmiset olisivat mieluummin kortistossa ja tienaisivat vieläkin vähemmän?

[anarkistialkuasukas]

Toivottavasti demarit eivät ainakaan matki tätä Vasemmistoliiton tyhmää ja täysin todellisuudentajutonta vaatimusta minimituntipalkasta. Toki riippuu siitä onko tuo vaatimus netto vai bruttopalkka.
Jos laitetaan vaikka siihen 15e/tunti bruttona, niin henkilön pitää tuottaa 30e/liikevaihtoa yritykselle, että työ kannattaa. Jos työntekijä on ekassa/ensimmäisissä työpaikassa tai vajaakuntoinen, tuo ei usein toimi. Tästä seuraa se, että pienipalkkaisia töitä tulee katoamaan. Missä todellisuudessa Minja Koskela elää?

Lisään vielä sen verran, että jotenkin ymmärtäisin tuon, jos vaatimus olisi 8-10 euroa, mutta 15 euroa, on todella paljon. Monessa pienipalkkaisessa töissä tuntipalkka on paljon vähemmän kuin 15 euroa, varsinkin niissä nk. paskaduuneissa.

Ei paskaduuneja ole olemassakaan vaan ainoastaan paskoja liksoja.

Haluatko sinä, että nekin ihmiset olisivat mieluummin kortistossa ja tienaisivat vieläkin vähemmän?

Ei kun mä haluan että ne saa lisää liksaa.

[marjatta1]

Valtion kassa kiitti tästä ratkaisusta. Verottajan mukaan Nivala sai viime vuonna ansiotuloa noin 780 000 euroa, pääomatuloa yli 17,7 miljoonaa euroa ja maksoi veroja runsaat 6,4 miljoonaa euroa.

Tuo on juuri se valhetulkinta, jota oikeistolaiset tuputtavat penaalin tylsemmille hönöille. Ei pidä kuitenkaan kiinnittää huomiota tuohon 6.4 miljoonaan vaan siihen, 17.7 - 6.4 = 11.3 miljoonaan, jotka tuo koijari on kähminyt itselleen. Ja arvatenkin siirtänyt ulkomaille pois hyödyttämästä Suomea tai suomalaisia millään tavalla. Se on suomalaisten (tai ulkomaalaisten, jos hänen firmoilla on toimintoja siellä) työntekijöiden selkänahasta kupattua rahaa. Se on aika paljon yhdelle ihmiselle, on tämä millainen sankari tahansa. Se on moninkertaisesti normaalin työntekijän elämänaikainen ansio.

Jos tuo ahne lahtari olisi tyytynyt kohtuuteen, sanotaan vaikka 100000 € vuosituloihin, jolla silläkin elää ylellistä elämää selvästi keskiluokasta erottuen, ja maksanut työntekijöilleen hieman paremmin, pitänyt ehkä muutamia ei niin supertuottavia töissä potkimatta pihalle, panostanut kalliimpiin mutta ympäristöystävällisempiin tuotantoprosesseihin ym. yhteiskunnallisesti hyödylliseen toimintaan, voisin nostaa hattua. Mutta 11 miljoonan kuppaajalle en nosta, vaan toivon, että saamme mitä pikimmin sellaisen yhteiskunnan, jossa tuollainen mielipuolinen rohmuaminen ei ole mahdollista kenellekään. Ei sen paremmin liikemiehille kuin puolue-eliitillekään.

Aika katkeraa tekstiä, jos joku menestyy?

[Naturalisti]

Toistat (ID10T) samoja kysymyksiä jokaisessa aiheeseen liittyvässä keskustelussa, mutta et lainkaan kommentoi niitä vastauksia, joita sinulle jo annetaan. Jos haluat edistää keskustelua, olisi hyvä tarkentaa, mikä annetuissa perusteluissa sinun mielestäsi ei pidä paikkaansa.

Mennään kuitenkin eteenpäin.

1. Tulevaisuusinvestoinnit ≠ käyttötalousmenot

Jos jokin asia MMT:stä kannattaa ymmärtää, se on tämä:
julkisen sektorin menot eivät ole homogeeninen möykky.
Toiset menot ovat puhdasta kulutusta – toiset taas investointeja, jotka lisäävät tulevaa tuotantokykyä ja vähentävät kustannuksia pitkällä aikavälillä.

Työtakuu kuuluu jälkimmäiseen kategoriaan.

Se:

* vähentää pitkäaikaistyöttömyyden kustannuksia
* parantaa työkykyä ja osaamistasoa
* ehkäisee syrjäytymistä, joka tulee yhteiskunnalle moninkertaisesti kalliimmaksi
* vahvistaa paikallistalouksien kysyntää

Näitä menoja ei voi käsitellä samalla viivottimella kuin esimerkiksi hallinnon kulueriä.

2. Työttömyyden ylläpitäminen on resurssien tuhlaamista

Sixten Korkman totesi sattuvasti: "Narulla ei voi työntää.”
Makrotalouden näkökulmasta tämä tarkoittaa:

→ Yksityissektoria ei voi pakottaa investoimaan, jos se ei näe kannattavuutta.
→ Silloin julkisen sektorin on astuttava väliin ylläpitämään kysyntää ja tekemään perusinvestoinnit.

Jos tätä ei tehdä, seurauksena on se, mitä nyt näemme:

* supistuva talous
* laskevat verotulot
* kasvavat sosiaalikulut
* alueiden näivettyminen

Säästäväisyys ei korjaa investointivajetta. Se pahentaa sitä.

3. “Kuka maksaa?” – MMT:n perusvastaus

Valtiolta, joka laskee liikkeelle oman valuuttansa (Suomi ei tee tätä yksin, vaan toimii eurojärjestelmässä julkisen rahoituksen kautta), raha ei voi loppua. Rajoitteet ovat:

* työvoima
* luonnonvarat
* tarjontakapasiteetti
* inflaationhallinta

Ei rahoitus.

Työtakuu on itse asiassa nimenomaan inflaatiota vakauttava mekanismi:
se luo vastasyklisen työllisyyskanavan matalalla mutta kohtuullisella palkkatasolla, joka toimii automaattisena stabilisaattorina.

Siksi MMT:n piirissä työtakuu nähdään osana hinta- ja työmarkkinavakauden työkalupakkia – ei kulueränä.

4. “Korvaako työtakuu palkkatyötä?”

Ei, jos se suunnitellaan oikein. Ja tästä jo kirjoitin. Työtakuussa:

* tehdään vain täydentävää työtä, jolla ei ole markkinaehtoista tarjontaa
* noudatetaan TES-ehtoja, jotta ei synny halpatyömarkkinaa
* tehdään paikallisia, usein projektiluonteisia kehitystöitä, joita markkinat eivät tee

Lisäksi hyvä työtakuu on läpinäkyvästi valvottu, mikä erottaa sen täysin harmaista työkokeiluista, joita nykyhallitus on käyttänyt peiteltynä pakkotyönä.

5. Leikkaaminen tulevaisuusinvestoinneista on sama kuin “syödä siemenperunat”

Tämä on olennaista. Kun:

* alueet menettävät elinvoimaa
* koulutus- ja työvoimapohja rapautuu
* osaaminen ei päivity
* yhteiskunnallinen luottamus ja osallisuus murenevat

silloin kustannukset räjähtävät joka tapauksessa – mutta ilman mitään positiivista vaikutusta BKT:hen tai työllisyyteen.

Työtakuu on keino kääntää nämä kustannukset tuottaviksi panostuksiksi.

6. Ylenmääräinen ”pääomapiirien paapominen” ei tuota reaali­talouteen mitään

Tämäkään ei ole ideologinen väite – se on havaintotieto.

Kun pääomaa yritetään houkutella veronalennuksilla, kevennyksillä ja tulonsiirroilla, tulos on:

* varallisuusinflatio
* asuntojen ja sijoitusten kuplautuminen
* ei investointeja tuotantoon tai aluekehitykseen
* kasvava tuloerojen dynamiikka

MMT:n näkökulmasta:

→ rahan jakaminen sinne, missä kapasiteettirajoitteita ei ole, vain paisuttaa finanssikuplia
→ rahan kohdentaminen alhaisen tulotason kulutukseen ja paikallisiin kehityshankkeisiin aktivoi reaalitalouden kapasiteettia

7. Työtakuu säästää rahaa – moninkertaisesti

Tämä on tärkein asia, johon et ole kertaakaan tarttunut:

* jokainen syrjäytynyt nuori = n. 1,2M € elinkaarikustannus
* jokainen pitkäaikaistyötön = 30–40k €/vuosi julkisia menoja
* jokainen työkyvyn menetys = 300–500k € kustannus
* jokainen suljettu palvelu pienellä paikkakunnalla = alueen kiihtyvä kuihtuminen

Työtakuu on tapa katkaista tämä kierre.



Toisinsanoen

* Rahoitus ei ole ongelma (ongelma on kapasiteetin alikäyttö, ei raha).
* Työtakuu ei korvaa palkkatyötä, vaan täydentää sitä aloilla, joilla markkina on epäonnistunut.
* Työttömyyden ylläpito tulee kalliimmaksi kuin työtakuun toteuttaminen.
* Julkinen investointi on välttämätöntä, kun yksityinen sektori ei investoi.
* Leikkaaminen tulevaisuudesta on taloudellisesti typerintä mahdollista politiikkaa.

Jos nämä kohdat haluat kiistää, kritisoi ihmeessä konkreettisesti – ei pelkillä “kuka maksaa?” -heittoilla, joihin on jo vastattu moneen kertaan.

Ihan hyvä kirjoitus mutta mikä taho sitten investoi Suomeen ja mille aloille??? Kai niitten investointienkin pitää jatkossa olla kannattavia. Verotusko on syynä, ettei tänne investoida???

Lyhyesti: Suomen ei pidä jäädä odottamaan, että yksityinen pääoma sattuu investoimaan tänne. Valtion — ja nyt myös uusien alueellisten rakenteiden — on otettava selvästi suurempi rooli strategisissa investoinneissa. Tätä ei pidä jättää ideologisista syistä tekemättä. Se on aivan välttämätöntä, koska nykyinen malli (”houkutellaan pääomaa kevennyksillä”) ei yksinkertaisesti toimi.

Olennaisin ongelma ei ole verotus, vaan se, ettei Suomessa ole rakennettu riittävää strategista kysyntää ja pitkän aikavälin näkyvyyttä, joka tekisi investoinneista järkeviä. Tätä varten julkisen sektorin täytyy toimia veturina — aivan kuten tehdään maissa, joihin pääoma tällä hetkellä menee.

Ja juuri tähän kohtaan tulevat ne “hallintohimmelit”, jotka nyt seisovat tyhjän päällä:

- TE2024-uudistuksessa työllisyyspalvelut siirrettiin kunnille (virallinen nimi: Työllisyysalueet, 1/2025 alkaen).
- Vuonna 2026 aloittavat Alueelliset elinvoimakeskukset (virallinen nimi: Elinvoimakeskus), joiden tehtävä on koordinoida aluekehitystä, osaamista ja työvoimaa.

Ongelma on, että nämä rakenteet on rakennettu – mutta niille ei ole annettu sisältöä.

Siksi tarvitaan selkeä linja:

Työtakuu kytkisi nämä rakenteet uudeksi aluekehityksen ja täystyöllisyyden moottoriksi.

Se:

- loisi paikallista kysyntää ja työpaikkoja
- vahvistaisi osaamista ja työkykyä
- estäisi alueiden näivettymistä
- tarjoaisi yrityksille vakaan ja osaavan työvoimapohjan
- tekisi investoinneista jälleen kannattavia

Työtakuu ei ole “kustannus”, vaan väline, joka muuttaa syrjäytymisen, työttömyyden ja alikäytetyn kapasiteetin tuottaviksi investoinneiksi. Juuri tätä valtiot tekevät, kun ne oikeasti haluavat kasvaa.

Suomen tilanne ei korjaannu markkinavoimien odottelulla.
Tarvitaan julkinen veto, alueellinen strategia ja työtakuu niiden liimana.

[Henry Borat]

Toivottavasti demarit eivät ainakaan matki tätä Vasemmistoliiton tyhmää ja täysin todellisuudentajutonta vaatimusta minimituntipalkasta. Toki riippuu siitä onko tuo vaatimus netto vai bruttopalkka.
Jos laitetaan vaikka siihen 15e/tunti bruttona, niin henkilön pitää tuottaa 30e/liikevaihtoa yritykselle, että työ kannattaa. Jos työntekijä on ekassa/ensimmäisissä työpaikassa tai vajaakuntoinen, tuo ei usein toimi. Tästä seuraa se, että pienipalkkaisia töitä tulee katoamaan. Missä todellisuudessa Minja Koskela elää?

Noinhan jokainen palkansaaja käytännössä minimissään tienaa työnantajalleen.

Mutta ajattele minkä boostin se tekisi valtion taloudelle, verotuloille ja yleensö maan markkinoille, kun pienipalkkaisten palkkaa nostettaisiin eurolla parilla ja lisää rahaa tulisi kiertoon.
Tämän hetken velat ei haittaisi juurikaan, kun bkt nousisi ja varmasti myös talouskasvu olisi huomattavan kova.
Ei varmasti kuitenkaan ole ihan vakavissaan tehty ehdotus, vaan lähinnä tökitty kepillä, että saadaan vastapuoli mölisemään ihmisten työtä vastaan saamaansa palkkaa vastaan. Kuten myös itse sorruit tekemään.

[Naturalisti]

En minä kannata kommunismia.

Enkä minä fasismia, vaikka olenkin äänestänyt oikeistoa.
Valtiojohtoisista firmoissa ei juurikaan hyviä kokemuksia ole.

Mitä tarkoitat "ei hyvillä kokemuksilla"? Liittyykö valtionyhtiöihin joku periaatteellinen ongelma? Eikö valtio toimi yrityksissä osakkeenomistajan roolissa muiden omistajien tavoin?

Entä mitä mieltä olet: voisiko kaikille yrityksille asetetaan enemmän yhteiskuntavastuita, vahvistaa henkilökunnan osallistumista yritysten hallintoelimissä ja edellyttää, että henkilökunta saa osinkojen määrään suhteutetun tulospalkkion?

[Brainwashed]

Toistat (ID10T) samoja kysymyksiä jokaisessa aiheeseen liittyvässä keskustelussa, mutta et lainkaan kommentoi niitä vastauksia, joita sinulle jo annetaan. Jos haluat edistää keskustelua, olisi hyvä tarkentaa, mikä annetuissa perusteluissa sinun mielestäsi ei pidä paikkaansa.

Mennään kuitenkin eteenpäin.

1. Tulevaisuusinvestoinnit ≠ käyttötalousmenot

Jos jokin asia MMT:stä kannattaa ymmärtää, se on tämä:
julkisen sektorin menot eivät ole homogeeninen möykky.
Toiset menot ovat puhdasta kulutusta – toiset taas investointeja, jotka lisäävät tulevaa tuotantokykyä ja vähentävät kustannuksia pitkällä aikavälillä.

Työtakuu kuuluu jälkimmäiseen kategoriaan.

Se:

* vähentää pitkäaikaistyöttömyyden kustannuksia
* parantaa työkykyä ja osaamistasoa
* ehkäisee syrjäytymistä, joka tulee yhteiskunnalle moninkertaisesti kalliimmaksi
* vahvistaa paikallistalouksien kysyntää

Näitä menoja ei voi käsitellä samalla viivottimella kuin esimerkiksi hallinnon kulueriä.

2. Työttömyyden ylläpitäminen on resurssien tuhlaamista

Sixten Korkman totesi sattuvasti: "Narulla ei voi työntää.”
Makrotalouden näkökulmasta tämä tarkoittaa:

→ Yksityissektoria ei voi pakottaa investoimaan, jos se ei näe kannattavuutta.
→ Silloin julkisen sektorin on astuttava väliin ylläpitämään kysyntää ja tekemään perusinvestoinnit.

Jos tätä ei tehdä, seurauksena on se, mitä nyt näemme:

* supistuva talous
* laskevat verotulot
* kasvavat sosiaalikulut
* alueiden näivettyminen

Säästäväisyys ei korjaa investointivajetta. Se pahentaa sitä.

3. “Kuka maksaa?” – MMT:n perusvastaus

Valtiolta, joka laskee liikkeelle oman valuuttansa (Suomi ei tee tätä yksin, vaan toimii eurojärjestelmässä julkisen rahoituksen kautta), raha ei voi loppua. Rajoitteet ovat:

* työvoima
* luonnonvarat
* tarjontakapasiteetti
* inflaationhallinta

Ei rahoitus.

Työtakuu on itse asiassa nimenomaan inflaatiota vakauttava mekanismi:
se luo vastasyklisen työllisyyskanavan matalalla mutta kohtuullisella palkkatasolla, joka toimii automaattisena stabilisaattorina.

Siksi MMT:n piirissä työtakuu nähdään osana hinta- ja työmarkkinavakauden työkalupakkia – ei kulueränä.

4. “Korvaako työtakuu palkkatyötä?”

Ei, jos se suunnitellaan oikein. Ja tästä jo kirjoitin. Työtakuussa:

* tehdään vain täydentävää työtä, jolla ei ole markkinaehtoista tarjontaa
* noudatetaan TES-ehtoja, jotta ei synny halpatyömarkkinaa
* tehdään paikallisia, usein projektiluonteisia kehitystöitä, joita markkinat eivät tee

Lisäksi hyvä työtakuu on läpinäkyvästi valvottu, mikä erottaa sen täysin harmaista työkokeiluista, joita nykyhallitus on käyttänyt peiteltynä pakkotyönä.

5. Leikkaaminen tulevaisuusinvestoinneista on sama kuin “syödä siemenperunat”

Tämä on olennaista. Kun:

* alueet menettävät elinvoimaa
* koulutus- ja työvoimapohja rapautuu
* osaaminen ei päivity
* yhteiskunnallinen luottamus ja osallisuus murenevat

silloin kustannukset räjähtävät joka tapauksessa – mutta ilman mitään positiivista vaikutusta BKT:hen tai työllisyyteen.

Työtakuu on keino kääntää nämä kustannukset tuottaviksi panostuksiksi.

6. Ylenmääräinen ”pääomapiirien paapominen” ei tuota reaali­talouteen mitään

Tämäkään ei ole ideologinen väite – se on havaintotieto.

Kun pääomaa yritetään houkutella veronalennuksilla, kevennyksillä ja tulonsiirroilla, tulos on:

* varallisuusinflatio
* asuntojen ja sijoitusten kuplautuminen
* ei investointeja tuotantoon tai aluekehitykseen
* kasvava tuloerojen dynamiikka

MMT:n näkökulmasta:

→ rahan jakaminen sinne, missä kapasiteettirajoitteita ei ole, vain paisuttaa finanssikuplia
→ rahan kohdentaminen alhaisen tulotason kulutukseen ja paikallisiin kehityshankkeisiin aktivoi reaalitalouden kapasiteettia

7. Työtakuu säästää rahaa – moninkertaisesti

Tämä on tärkein asia, johon et ole kertaakaan tarttunut:

* jokainen syrjäytynyt nuori = n. 1,2M € elinkaarikustannus
* jokainen pitkäaikaistyötön = 30–40k €/vuosi julkisia menoja
* jokainen työkyvyn menetys = 300–500k € kustannus
* jokainen suljettu palvelu pienellä paikkakunnalla = alueen kiihtyvä kuihtuminen

Työtakuu on tapa katkaista tämä kierre.



Toisinsanoen

* Rahoitus ei ole ongelma (ongelma on kapasiteetin alikäyttö, ei raha).
* Työtakuu ei korvaa palkkatyötä, vaan täydentää sitä aloilla, joilla markkina on epäonnistunut.
* Työttömyyden ylläpito tulee kalliimmaksi kuin työtakuun toteuttaminen.
* Julkinen investointi on välttämätöntä, kun yksityinen sektori ei investoi.
* Leikkaaminen tulevaisuudesta on taloudellisesti typerintä mahdollista politiikkaa.

Jos nämä kohdat haluat kiistää, kritisoi ihmeessä konkreettisesti – ei pelkillä “kuka maksaa?” -heittoilla, joihin on jo vastattu moneen kertaan.

Ihan hyvä kirjoitus mutta mikä taho sitten investoi Suomeen ja mille aloille??? Kai niitten investointienkin pitää jatkossa olla kannattavia. Verotusko on syynä, ettei tänne investoida???

Lyhyesti: Suomen ei pidä jäädä odottamaan, että yksityinen pääoma sattuu investoimaan tänne. Valtion — ja nyt myös uusien alueellisten rakenteiden — on otettava selvästi suurempi rooli strategisissa investoinneissa. Tätä ei pidä jättää ideologisista syistä tekemättä. Se on aivan välttämätöntä, koska nykyinen malli (”houkutellaan pääomaa kevennyksillä”) ei yksinkertaisesti toimi.

Olennaisin ongelma ei ole verotus, vaan se, ettei Suomessa ole rakennettu riittävää strategista kysyntää ja pitkän aikavälin näkyvyyttä, joka tekisi investoinneista järkeviä. Tätä varten julkisen sektorin täytyy toimia veturina — aivan kuten tehdään maissa, joihin pääoma tällä hetkellä menee.

Ja juuri tähän kohtaan tulevat ne “hallintohimmelit”, jotka nyt seisovat tyhjän päällä:

- TE2024-uudistuksessa työllisyyspalvelut siirrettiin kunnille (virallinen nimi: Työllisyysalueet, 1/2025 alkaen).
- Vuonna 2026 aloittavat Alueelliset elinvoimakeskukset (virallinen nimi: Elinvoimakeskus), joiden tehtävä on koordinoida aluekehitystä, osaamista ja työvoimaa.

Ongelma on, että nämä rakenteet on rakennettu – mutta niille ei ole annettu sisältöä.

Siksi tarvitaan selkeä linja:

Työtakuu kytkisi nämä rakenteet uudeksi aluekehityksen ja täystyöllisyyden moottoriksi.

Se:

- loisi paikallista kysyntää ja työpaikkoja
- vahvistaisi osaamista ja työkykyä
- estäisi alueiden näivettymistä
- tarjoaisi yrityksille vakaan ja osaavan työvoimapohjan
- tekisi investoinneista jälleen kannattavia

Työtakuu ei ole “kustannus”, vaan väline, joka muuttaa syrjäytymisen, työttömyyden ja alikäytetyn kapasiteetin tuottaviksi investoinneiksi. Juuri tätä valtiot tekevät, kun ne oikeasti haluavat kasvaa.

Suomen tilanne ei korjaannu markkinavoimien odottelulla.
Tarvitaan julkinen veto, alueellinen strategia ja työtakuu niiden liimana.

Marxilaista ideologista aivopieruilua pahimmillaan.

[Naturalisti]

Toivottavasti demarit eivät ainakaan matki tätä Vasemmistoliiton tyhmää ja täysin todellisuudentajutonta vaatimusta minimituntipalkasta. Toki riippuu siitä onko tuo vaatimus netto vai bruttopalkka.
Jos laitetaan vaikka siihen 15e/tunti bruttona, niin henkilön pitää tuottaa 30e/liikevaihtoa yritykselle, että työ kannattaa. Jos työntekijä on ekassa/ensimmäisissä työpaikassa tai vajaakuntoinen, tuo ei usein toimi. Tästä seuraa se, että pienipalkkaisia töitä tulee katoamaan. Missä todellisuudessa Minja Koskela elää?

Noinhan jokainen palkansaaja käytännössä minimissään tienaa työnantajalleen.

Mutta ajattele minkä boostin se tekisi valtion taloudelle, verotuloille ja yleensö maan markkinoille, kun pienipalkkaisten palkkaa nostettaisiin eurolla parilla ja lisää rahaa tulisi kiertoon.
Tämän hetken velat ei haittaisi juurikaan, kun bkt nousisi ja varmasti myös talouskasvu olisi huomattavan kova.
Ei varmasti kuitenkaan ole ihan vakavissaan tehty ehdotus, vaan lähinnä tökitty kepillä, että saadaan vastapuoli mölisemään ihmisten työtä vastaan saamaansa palkkaa vastaan. Kuten myös itse sorruit tekemään.

Alla olevan jutun mukaan EU-direktiivi ei vaadi Suomen kaltaisia maita säätämään lakisääteistä vähimmäispalkkaa, mutta mielestäni se olisi hyvä säätää – ei euromääräisenä vaan suhteutettuna voimassa oleviin työehtosopimuksiin.

Vähimmäispalkka tulee
(Demokraatti 20.11.2025)

EU-tuomioistuimen viimeviikkoinen päätös välimmispaikkadirektivistă pitää voimassa työehtosopimusneuvottelujen edistämistä koskevat vaatimukset. Suomessa palkansaajakeskusjärjestöt pitävät tätä tärkeänä.

Direktiivin tavoitteena on turvata mahdollisuus riittävään vähimmäispalkkaan kaikkialla EU:ssa ja parantaa työmarkkinajärjestöjen asemaa palkanmuodostuksessa.

Nimestään huolimatta direktiivi ei vaadi esimerkiksi Suomen kaltaisia maita säätämään lakisääteistä vähimmäispalkkaa, koska Suomessa palkat määräytyvät työehtosopimusten mukaan.

Tanska ja Ruotsi, etenkin niiden ammattiliitot, ovat vastustaneet direktiiviä alusta asti ja vaatineet sen kumoamista. Näissä maissa on vahva oma työmarkkinamalli, minkä vuoksi maat katsoivat, että direktiivi puuttui liikaa niiden kansalliseen työmarkkina lainsäädäntöön.

Suomi ei lähtenyt niiden kanteeseen mukaan. Meillä palkansaajien keskusjärjestöt puolestaan ovat suhtautuneet direktiiviin myötämielisesti. Ne ovat kuitenkin katsoneet, että direktiivi voisi tuoda tarvittavaa suojaa tulevaisuudessa, jos työehtosopimusten kattavuus laskisi.

– Suomen näkökulmasta on erittäin tärkeää, että työehtosopimusneuvottelujen edistämistä koskevat osiot direktiivistä jäivät voimaan. Nyt on vahvasti tunnustettu työehtosopimusten tärkeä rooli palkkaköyhyyden torjumisessa, toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n juristi Sanna Rantala sanoo.

– Meille direktiivin ydinasia on alusta asti ollut työehtosopimusneuvottelujen edistäminen. Nyt on täysi varmuus siitä, että tämä Suomellekin erittäin ajankohtainen velvoite pysyy voimassa. Se on Orpon hallituksenkin otettava vakavasti, palkansaajakeskusjärjestö SAK:n juristi Samuli Hiilesniemi toteaa.