SDP paljastaa mitä se tekee, jos nousee valtaan

[Naturalisti]

Toistat (ID10T) samoja kysymyksiä jokaisessa aiheeseen liittyvässä keskustelussa, mutta et lainkaan kommentoi niitä vastauksia, joita sinulle jo annetaan. Jos haluat edistää keskustelua, olisi hyvä tarkentaa, mikä annetuissa perusteluissa sinun mielestäsi ei pidä paikkaansa.

Mennään kuitenkin eteenpäin.

1. Tulevaisuusinvestoinnit ≠ käyttötalousmenot

Jos jokin asia MMT:stä kannattaa ymmärtää, se on tämä:
julkisen sektorin menot eivät ole homogeeninen möykky.
Toiset menot ovat puhdasta kulutusta – toiset taas investointeja, jotka lisäävät tulevaa tuotantokykyä ja vähentävät kustannuksia pitkällä aikavälillä.

Työtakuu kuuluu jälkimmäiseen kategoriaan.

Se:

* vähentää pitkäaikaistyöttömyyden kustannuksia
* parantaa työkykyä ja osaamistasoa
* ehkäisee syrjäytymistä, joka tulee yhteiskunnalle moninkertaisesti kalliimmaksi
* vahvistaa paikallistalouksien kysyntää

Näitä menoja ei voi käsitellä samalla viivottimella kuin esimerkiksi hallinnon kulueriä.

2. Työttömyyden ylläpitäminen on resurssien tuhlaamista

Sixten Korkman totesi sattuvasti: "Narulla ei voi työntää.”
Makrotalouden näkökulmasta tämä tarkoittaa:

→ Yksityissektoria ei voi pakottaa investoimaan, jos se ei näe kannattavuutta.
→ Silloin julkisen sektorin on astuttava väliin ylläpitämään kysyntää ja tekemään perusinvestoinnit.

Jos tätä ei tehdä, seurauksena on se, mitä nyt näemme:

* supistuva talous
* laskevat verotulot
* kasvavat sosiaalikulut
* alueiden näivettyminen

Säästäväisyys ei korjaa investointivajetta. Se pahentaa sitä.

3. “Kuka maksaa?” – MMT:n perusvastaus

Valtiolta, joka laskee liikkeelle oman valuuttansa (Suomi ei tee tätä yksin, vaan toimii eurojärjestelmässä julkisen rahoituksen kautta), raha ei voi loppua. Rajoitteet ovat:

* työvoima
* luonnonvarat
* tarjontakapasiteetti
* inflaationhallinta

Ei rahoitus.

Työtakuu on itse asiassa nimenomaan inflaatiota vakauttava mekanismi:
se luo vastasyklisen työllisyyskanavan matalalla mutta kohtuullisella palkkatasolla, joka toimii automaattisena stabilisaattorina.

Siksi MMT:n piirissä työtakuu nähdään osana hinta- ja työmarkkinavakauden työkalupakkia – ei kulueränä.

4. “Korvaako työtakuu palkkatyötä?”

Ei, jos se suunnitellaan oikein. Ja tästä jo kirjoitin. Työtakuussa:

* tehdään vain täydentävää työtä, jolla ei ole markkinaehtoista tarjontaa
* noudatetaan TES-ehtoja, jotta ei synny halpatyömarkkinaa
* tehdään paikallisia, usein projektiluonteisia kehitystöitä, joita markkinat eivät tee

Lisäksi hyvä työtakuu on läpinäkyvästi valvottu, mikä erottaa sen täysin harmaista työkokeiluista, joita nykyhallitus on käyttänyt peiteltynä pakkotyönä.

5. Leikkaaminen tulevaisuusinvestoinneista on sama kuin “syödä siemenperunat”

Tämä on olennaista. Kun:

* alueet menettävät elinvoimaa
* koulutus- ja työvoimapohja rapautuu
* osaaminen ei päivity
* yhteiskunnallinen luottamus ja osallisuus murenevat

silloin kustannukset räjähtävät joka tapauksessa – mutta ilman mitään positiivista vaikutusta BKT:hen tai työllisyyteen.

Työtakuu on keino kääntää nämä kustannukset tuottaviksi panostuksiksi.

6. Ylenmääräinen ”pääomapiirien paapominen” ei tuota reaali­talouteen mitään

Tämäkään ei ole ideologinen väite – se on havaintotieto.

Kun pääomaa yritetään houkutella veronalennuksilla, kevennyksillä ja tulonsiirroilla, tulos on:

* varallisuusinflatio
* asuntojen ja sijoitusten kuplautuminen
* ei investointeja tuotantoon tai aluekehitykseen
* kasvava tuloerojen dynamiikka

MMT:n näkökulmasta:

→ rahan jakaminen sinne, missä kapasiteettirajoitteita ei ole, vain paisuttaa finanssikuplia
→ rahan kohdentaminen alhaisen tulotason kulutukseen ja paikallisiin kehityshankkeisiin aktivoi reaalitalouden kapasiteettia

7. Työtakuu säästää rahaa – moninkertaisesti

Tämä on tärkein asia, johon et ole kertaakaan tarttunut:

* jokainen syrjäytynyt nuori = n. 1,2M € elinkaarikustannus
* jokainen pitkäaikaistyötön = 30–40k €/vuosi julkisia menoja
* jokainen työkyvyn menetys = 300–500k € kustannus
* jokainen suljettu palvelu pienellä paikkakunnalla = alueen kiihtyvä kuihtuminen

Työtakuu on tapa katkaista tämä kierre.



Toisinsanoen

* Rahoitus ei ole ongelma (ongelma on kapasiteetin alikäyttö, ei raha).
* Työtakuu ei korvaa palkkatyötä, vaan täydentää sitä aloilla, joilla markkina on epäonnistunut.
* Työttömyyden ylläpito tulee kalliimmaksi kuin työtakuun toteuttaminen.
* Julkinen investointi on välttämätöntä, kun yksityinen sektori ei investoi.
* Leikkaaminen tulevaisuudesta on taloudellisesti typerintä mahdollista politiikkaa.

Jos nämä kohdat haluat kiistää, kritisoi ihmeessä konkreettisesti – ei pelkillä “kuka maksaa?” -heittoilla, joihin on jo vastattu moneen kertaan.

Ihan hyvä kirjoitus mutta mikä taho sitten investoi Suomeen ja mille aloille??? Kai niitten investointienkin pitää jatkossa olla kannattavia. Verotusko on syynä, ettei tänne investoida???

Lyhyesti: Suomen ei pidä jäädä odottamaan, että yksityinen pääoma sattuu investoimaan tänne. Valtion — ja nyt myös uusien alueellisten rakenteiden — on otettava selvästi suurempi rooli strategisissa investoinneissa. Tätä ei pidä jättää ideologisista syistä tekemättä. Se on aivan välttämätöntä, koska nykyinen malli (”houkutellaan pääomaa kevennyksillä”) ei yksinkertaisesti toimi.

Olennaisin ongelma ei ole verotus, vaan se, ettei Suomessa ole rakennettu riittävää strategista kysyntää ja pitkän aikavälin näkyvyyttä, joka tekisi investoinneista järkeviä. Tätä varten julkisen sektorin täytyy toimia veturina — aivan kuten tehdään maissa, joihin pääoma tällä hetkellä menee.

Ja juuri tähän kohtaan tulevat ne “hallintohimmelit”, jotka nyt seisovat tyhjän päällä:

- TE2024-uudistuksessa työllisyyspalvelut siirrettiin kunnille (virallinen nimi: Työllisyysalueet, 1/2025 alkaen).
- Vuonna 2026 aloittavat Alueelliset elinvoimakeskukset (virallinen nimi: Elinvoimakeskus), joiden tehtävä on koordinoida aluekehitystä, osaamista ja työvoimaa.

Ongelma on, että nämä rakenteet on rakennettu – mutta niille ei ole annettu sisältöä.

Siksi tarvitaan selkeä linja:

Työtakuu kytkisi nämä rakenteet uudeksi aluekehityksen ja täystyöllisyyden moottoriksi.

Se:

- loisi paikallista kysyntää ja työpaikkoja
- vahvistaisi osaamista ja työkykyä
- estäisi alueiden näivettymistä
- tarjoaisi yrityksille vakaan ja osaavan työvoimapohjan
- tekisi investoinneista jälleen kannattavia

Työtakuu ei ole “kustannus”, vaan väline, joka muuttaa syrjäytymisen, työttömyyden ja alikäytetyn kapasiteetin tuottaviksi investoinneiksi. Juuri tätä valtiot tekevät, kun ne oikeasti haluavat kasvaa.

Suomen tilanne ei korjaannu markkinavoimien odottelulla.
Tarvitaan julkinen veto, alueellinen strategia ja työtakuu niiden liimana.

Varmaa yksi keino työllisyyden parantamiseksi olisi tuo ehdotelmasi ja on tuosta muutakin tutkimusta ja tietoa saatavilla. Sinä perusteellisena ja harkitsevana voi ammentaa lisää tuosta oheisena olevasta linkistä...

https://labore.fi/t&y/tyollisyyskysymys ... enkysymys/

Kiitos kiinnostavasta historialinkistä. Täytyy panna tuo kirja lukulistalke, jos se löytyy kirjastosta. Kananojalla oli näköjään jo ajatuksia myös työtakuusta, mutta se poikkesi MMT-teorian muksista mallista.

Jouko Kajanojan hahmottelema työtakuun ja palkkatuetun työn malli, joka pohjautuu vasemmistolaiseen ajatteluun ja aiempiin suomalaisiin kokemuksiin kuten "Lex Leppäseen", eroaa merkittävästi modernin rahateorian (MMT) ehdottamasta työtakuusta. Vaikka molemmilla on tavoitteena täystyöllisyys, niiden talousteoreettinen perusta ja toteutustapa eroavat toisistaan keskeisissä kohdissa.

Kajanojan ja vasemmistoliiton näkökulma: Kohdennettu ja subjektiivinen oikeus

Vasemmistoliiton malli: Kajanojan mainitsema Vasemmistoliiton ohjelma esittää, että vain yli 24 kuukautta työttömänä olleilla olisi subjektiivinen oikeus palkkatuettuun työhön. Tämä lähestymistapa on kohdennettu tiettyyn ryhmään pitkäaikaistyöttömiä.

Lex Leppänen (1988–1992): Tämä historiallinen malli velvoitti kunnat tarjoamaan työtä yli vuoden työttömänä olleille, mikä johti pitkäaikaistyöttömyyden merkittävään vähenemiseen. Kajanojan viittaus tähän osoittaa, että hän näkee esimerkin soveltavan työtä julkiselle sektorille.

Vararesurssi: Kajanojan ehdotuksessa palkkatuki ja työtakuu toimisivat työmarkkinoiden vararesurssina, jolla tuettaisiin vaikeassa asemassa olevia työttömiä. Se ei ota lähtökohdaksi valtion rahapolitiikkaa, vaan pyrkii sosiaaliseen tavoitteeseen.

MMT-teorian työtakuu: Universaali ja taloudellinen vakauttaja

Universaali oikeus työhön: MMT-teoriassa työtakuu (Job Guarantee, JG) on makrotaloudellinen vakaaja. Sen mukaan valtio tarjoaisi työn kaikille työkykyisille ja -haluisille, jotka eivät löydä työtä yksityisiltä markkinoilta. Se ei ole kohdennettu vain pitkäaikaistyöttömille, vaan kaikille työttömille.

Palkkareferenssi: MMT-mallissa työtakuutyöstä maksettava palkka toimisi palkkareferenssinä, jonka tarkoituksena on hillitä inflaatiota. Palkka olisi vähimmäispalkkatason mukainen, mikä vähentäisi yksityisen sektorin palkkapaineita noususuhdanteessa.

Rahapolitiikan väline: MMT-teorian mukaan itsenäisellä valuutalla rahoittavalla valtiolla on aina varaa rahoittaa tällainen ohjelma. Sen avulla pyritään täystyöllisyyteen ja hintavakauteen samanaikaisesti. Työtakuu korvaisi nykyisen talouspolitiikan, joka käyttää työttömyyttä hintavakauden ylläpitämiseen.

Lisää linkkejä:
• KU: Työllisyyskirja: Työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaavat heikosti ( https://www.ku.fi/artikkeli/3893340-tyo ... t-heikosti)
• Työtakuu Suomeen? – joitakin kommentteja Jouko Kajanojalle ( https://www.vasemmistonyt.fi/2019/01/13 ... n%E2%80%9D)

[anarkistialkuasukas]

Kyllä minä vaatimuksen ymmärrän, mutta 15 euroa täysin utopistinen vaatimus, etkö tajua. Voidaanko sellainen muks maksaa esim. Nuorelle ekassa työpaikassa tai maahanmuuttajalle kun saa Suomessa ekan työpaikan tai Suomalaiselle joka työttömyyden jälkeen työllistyy?
Pienempikin palkka olisi parempi raha kuin kortistosta olo.

Miksei voisi olla niin että yhdellä työllä pystyisi elämään ja elättämään lapsiaankin?

Eli nuorelle kesätyöntekijälle esim. Kassamyyjien hyllyttämisessä avustavalle tai jätskikassan myyjälle, jotka voivat vielä hyvinkin olla alaikäisiä? Tuottaako sellainen työntekijä yritykselle palkan + sivukulujen verran lisäarvoa?

Ilman muuta tuottaa. Eihän muuten sellaisia työntekijöitä koskaan yritykseen rekrytoitaisi. Lisäarvo täytyy kuitenkin nähdä holistisesti kaikkien yritystoiminnan eri aspektien kannalta. On hyvin hankalaa allokoida myyntiä tiettyyn työhön niin tarkasti, että tietäisi tarkkaan, kuinka paljon käteistä juuri tietty työ tuo yritykseen. Harva työ on sellaista, että onnistuisi ilman yrityksen muiden työntekijöiden panosta. Jokainen työ tuo oman osansa pottiin, ja jos kokonaispotti on suurempi kuin kulut, tavallaan jokainen työ tuottaa enemmän lisäarvoa kuin palkka ja sivukulut. Kesätyöntekijän palkkaaminen voidaan myös nähdä sijoituksena tulevaisuuteen. Se voidaan nähdä markkinointikuluna, brändin tai imagon rakentamisena. Tai voihan olla jopa, että yrityksen omistaja saa jotain lisäarvoa itselleen siitä, että palkkaa kesätyöntekijän, vaikka rahallisesti se tuottaisi tappiota.

https://www.google.com/search?ie=UTF-8& ... 4%C3%A4rin

Googlettamalle selvisi. Jos nytkään ei makseta likimainkaan 15 euroa, niin enemmänkin minua häiritsee summa. Joku 9-12e/tunti voisi olla järkevämpi vaatimus

Summa on käsittääkseni arvioitu sellaiseksi, että sillä työntekijä tulisi joten kuten toimeen. Minusta ei ole kohtuuton vaatimus, että työntekijä tulisi palkallaan toimeen. Häiritseekö tuollainen ajatus jotenkin sinua?

Toki perusperiaate on se, että palkalla tullaan toimeen, mutta fakta on se, että aloittelija harvoin tuottaa yritykselle noin paljoa lisäarvoa ja monet tulevat jo nykyäänkin tuota pienemmällä palkalla toimeen. Jos kuukaudessa on vähintään 160 tuntia, niin tuohan on 2400/e kuukaudessa, ei sellaista nykyäänkään monessa pienipalkkaisessa työssä tienaa.

Sen minimipalkan idea vähän niinkuin on se että sitten ei enää olisi paskaduuneja koska kaikista töistä saisi asiallisen liksan...

[KultaKikkare]

Datakeskuksia ei kannata tänne rakentaa jos julkinen talous ei ole kunnossa.

Ai paljonko tulee persnettoa sun kannattavuuslaskelmien mukaan?

Kyllä ne voitollisia hankkeita on myös Suomelle. Toki suurin hyötyjä on se joka niitä rakennuttaa, enkä itse ainakaan ole kuullut noiden vastustajilta oikein muuta kuin mutinaa siitä miten taas vaan rikkaat rikastuu. Niinhän ne rikastuu, ja meille pieni siivu välistä.

[Neutroni]

Kyllä ne voitollisia hankkeita on myös Suomelle. Toki suurin hyötyjä on se joka niitä rakennuttaa, enkä itse ainakaan ole kuullut noiden vastustajilta oikein muuta kuin mutinaa siitä miten taas vaan rikkaat rikastuu. Niinhän ne rikastuu, ja meille pieni siivu välistä.

Mistä keksit tuon meidän siivun? Se voi hyödyttää loisten lisäksi muutamaa onnekasta duunaria ja vähän valtiota ja kuntaa (tosin saavatko tukia katettua on oma kysymyksensä), mutta tavalliset ihmiset maksavat sen moninkertaisesti esim. sähkön hinnan nousuna, talojen hinnan alenemisena ym. välillisinä vahinkoina, joista kekkulit eivät joudu koskaan minkäänlaiseen vastuuseen.

[KultaKikkare]

Kyllä ne voitollisia hankkeita on myös Suomelle. Toki suurin hyötyjä on se joka niitä rakennuttaa, enkä itse ainakaan ole kuullut noiden vastustajilta oikein muuta kuin mutinaa siitä miten taas vaan rikkaat rikastuu. Niinhän ne rikastuu, ja meille pieni siivu välistä.

Mistä keksit tuon meidän siivun? Se voi hyödyttää loisten lisäksi muutamaa onnekasta duunaria ja vähän valtiota ja kuntaa (tosin saavatko tukia katettua on oma kysymyksensä), mutta tavalliset ihmiset maksavat sen moninkertaisesti esim. sähkön hinnan nousuna, talojen hinnan alenemisena ym. välillisinä vahinkoina, joista kekkulit eivät joudu koskaan minkäänlaiseen vastuuseen.

Heitäs nyt vähän faktoja pöytään ja näytä laskelmasi. Sä et muuta tee kuin suollat sulaa paskaa suu vaahdoten näissä politiikkaa sivuavissa ketjuissa. Kovin erilaista käytöstä kun sulla muissa aiheissa.

[Henry Borat]

Julkisen puolen maksamat palkat tuottavat ostovoimaa ja hyötyä ihan siinä missä yksityisenkin ja sitä kautta työtä valtavasti sinne yksityiselle sektorille. Ihan samalla tavalla julkisen työntekijät ostavat ruokansa, autonsa jne, kuin muutkin, josta suora hyöty menee näille tuottajille/tarjoajille/ym.
Erilaisina veroina ja maksuina näistä palkoista vielä kaiken lisäksi palautuu yli puolet takaisin, niin julkisen puolen työntekijä on lopulta kaikkein halvin valtiolle ja kunnille, jotka keräävät veroja, kun vertaa vaikka yksityisen puolen työntekijän kuluun. Lakisääteiset asiat tm täytyy joka tapauksessa tehdä. Tehdäänkö ne halvalla omalla työvoimalla, vai kustannetaan kallilla jonkun yrityspampun lompakkoa, ei pitäisi olla vaikea laskutehtävä.

Myös valtio pystyy tekemään huomattavan paljon ihan bisnestä, kuten nyt kaikki valtion liikelaitokset omistamat yritykset jne jne. Valtio on yksi suurimpia talouden moottoreita ja työllistäjiä niin suoraan, kuin välillisesti.

Viime vuonna valtio sai omaisuustulojen 1,45mrd € voittoina, niin ei nyt ihan pientä liiketoimintaa harrasta. Toki se putosi joku 120m€ vuodesta -23, mutta se nyt on bändin sankareiden tekojen lopputulos ollut kaikessa muussakin. Isoimpien yrityksien pörssiarvokin pudonnut tän hallituksen aikana vissiin puoleen

https://valtioneuvosto.fi/documents/194 ... 4208871510

Ei ne varsinaisesti tuota ostovoimaa, ne siirtävät verotuloja takaisin yrityksille, kun kerätyistä veroista.maksetaan palkkoja julkisen työntekijöille jotka sitten ostavat palkallaan yksityisiltä. Eli julkinen puoli kierrättää rahaa ja ostovoimaa.

Jos viittaat tolla tehokkuudella verrattuna yksityistettyihin ostopalveluihin niin kyllä olisi parempi että julkinen tuottaa itse peruspalvelut sen sijaan että ne ostetaan. Verotulojen kierrätys kaikille takaisin on paljon parempi kuin vuoto ulkomaille tai edes pienemmän porukan (yrityksen omistajien) taskuun Suomessa.

Ja kyllä infraan, kansanterveyteen ja kehitykseen (koulutus, tutkimus, yms) investoinnitkin on hyvä juttu joka maksaa itsensä takaisin korkojen kera. Investoimatta jättäminen tulee kalliiksi.

Tuo investointien leikkaus, johon myös itse luen mainitsemasi alat, on hieman outoa ja ennenkaikkea näistä leikkaaminen, koska se syö suoraan tulevaisuuden varoja ja vie myös osaamista enemmän riippuvaiseksi ulkopuolisesta työvoimasta ja siitä osaamisesta.

Ostovoimaa toki lisää rahaa, kui raha,

Nyt tuli virallinen vahvistus, että Suomea esitetään alijäämämenettelyyn. Saa nähdä mikä vaikutus tällä on tulevaisuuteen. Se voi olla käänne esimerkiksi kansalaisten talousluottamuksen osalta ja voi hyvinkin kääntää kurssia kulutuksen osalta. Torppaako EU Orpon junaptojekstin koska torppasi sen jo aiemmin ja mitä se tekee talouskasvun osalta, johon nyt ei olla juurikaan kiinnitetty mitään huomiota, ihan viime aikaisia toimia lukuunittamatta. Mielenkiintoitoinen vuosi tulossa.

[Neutroni]

Heitäs nyt vähän faktoja pöytään ja näytä laskelmasi. Sä et muuta tee kuin suollat sulaa paskaa suu vaahdoten näissä politiikkaa sivuavissa ketjuissa. Kovin erilaista käytöstä kun sulla muissa aiheissa.

Ei tällaista voi laskea. Yhteiskunta on niin monimutkainen järjestelmä, että esimerkiksi datakeskusksen vaikutus sähkön hintaan seuraavien vuosikymmenien aikana on täysin mahdoton ennustettava. Talousketkujen laskelmat ovat silkkaa valhetta, joilla yritetään vain manipuloida päättäjiä maksamaan tai sallimaan ketkuille edullisia ja muille haitallisia toimintoja. Ei niissä edes yritetä huomioida kaikkia haittavaikutuksia vaan päin vastoin, pimittää ja vähätellä niitä.

Mutta tässä on eletty 30-40 vuotta oikeistohallitusten kultakautta. Ketkuille on sallittu aivan kaikki mitä ovat kehdanneet pyytää ja annettu vielä satoja miljardeja veroina kerättyä rahaa niiden toteuttamiseen. Silti tavallisen ihmisen näkökulmasta on menty vain kurjempaan suuntaan. Todellinen elintaso on heikentynyt koko ajan. Ostovoima, turvallisuus, terveys- ja muut julkiset palvelut ja aivan kaikki.

80-luvulla koulun kesken jättänyt saattoi mennä tehtaaseen tai rakennuksille töihin ja rahoittaa omakotitalon tai asunnon, perheen, auton ym. alemman keskiluokan tunnusmerkit. Siinä oli todellista elintasoa, josta nykyään ei edes unelmoida. Ja vielä te oikeistolaiset uskotte lipeväkielisten markkinamiesten valheet siitä, että antakaa vielä vähän, niin kaikki muuttuu paratiisiksi. Sanokaa minun sanoneen, että ei muutu. Seuraavaksi maailma palaa.

[Tomijk]

Kyllä minä vaatimuksen ymmärrän, mutta 15 euroa täysin utopistinen vaatimus, etkö tajua. Voidaanko sellainen muks maksaa esim. Nuorelle ekassa työpaikassa tai maahanmuuttajalle kun saa Suomessa ekan työpaikan tai Suomalaiselle joka työttömyyden jälkeen työllistyy?
Pienempikin palkka olisi parempi raha kuin kortistosta olo.

Miksei voisi olla niin että yhdellä työllä pystyisi elämään ja elättämään lapsiaankin?

Eli nuorelle kesätyöntekijälle esim. Kassamyyjien hyllyttämisessä avustavalle tai jätskikassan myyjälle, jotka voivat vielä hyvinkin olla alaikäisiä? Tuottaako sellainen työntekijä yritykselle palkan + sivukulujen verran lisäarvoa?

Ilman muuta tuottaa. Eihän muuten sellaisia työntekijöitä koskaan yritykseen rekrytoitaisi. Lisäarvo täytyy kuitenkin nähdä holistisesti kaikkien yritystoiminnan eri aspektien kannalta. On hyvin hankalaa allokoida myyntiä tiettyyn työhön niin tarkasti, että tietäisi tarkkaan, kuinka paljon käteistä juuri tietty työ tuo yritykseen. Harva työ on sellaista, että onnistuisi ilman yrityksen muiden työntekijöiden panosta. Jokainen työ tuo oman osansa pottiin, ja jos kokonaispotti on suurempi kuin kulut, tavallaan jokainen työ tuottaa enemmän lisäarvoa kuin palkka ja sivukulut. Kesätyöntekijän palkkaaminen voidaan myös nähdä sijoituksena tulevaisuuteen. Se voidaan nähdä markkinointikuluna, brändin tai imagon rakentamisena. Tai voihan olla jopa, että yrityksen omistaja saa jotain lisäarvoa itselleen siitä, että palkkaa kesätyöntekijän, vaikka rahallisesti se tuottaisi tappiota.

https://www.google.com/search?ie=UTF-8& ... 4%C3%A4rin

Googlettamalle selvisi. Jos nytkään ei makseta likimainkaan 15 euroa, niin enemmänkin minua häiritsee summa. Joku 9-12e/tunti voisi olla järkevämpi vaatimus

Summa on käsittääkseni arvioitu sellaiseksi, että sillä työntekijä tulisi joten kuten toimeen. Minusta ei ole kohtuuton vaatimus, että työntekijä tulisi palkallaan toimeen. Häiritseekö tuollainen ajatus jotenkin sinua?

Toki perusperiaate on se, että palkalla tullaan toimeen, mutta fakta on se, että aloittelija harvoin tuottaa yritykselle noin paljoa lisäarvoa ja monet tulevat jo nykyäänkin tuota pienemmällä palkalla toimeen. Jos kuukaudessa on vähintään 160 tuntia, niin tuohan on 2400/e kuukaudessa, ei sellaista nykyäänkään monessa pienipalkkaisessa työssä tienaa.

Sen minimipalkan idea vähän niinkuin on se että sitten ei enää olisi paskaduuneja koska kaikista töistä saisi asiallisen liksan...

Mitäpä luulet tapahtuvan jos ensimmäistä kesätyöpaikka hakeva esittäisi tuollaisen palkkavaatimuksen? Minäpä veikkaan, että satavarmasti jää liki joka alalla paikka saamatta ja rahat tienaamatta, että vähän realismia kehiin, monella alalla edes juuri valmistunut ensimmäistä työpaikkaa saanut ei saa tuollaista palkkaa ja itsekin olen ollut samassa työpaikassa 15v ja palkka on suunnilleen tuo bruttona + lounasetu eli verotusarvolla ruokailu työpaikan hyvässä ruokalassa.

[Henry Borat]

Kyllä minä vaatimuksen ymmärrän, mutta 15 euroa täysin utopistinen vaatimus, etkö tajua. Voidaanko sellainen muks maksaa esim. Nuorelle ekassa työpaikassa tai maahanmuuttajalle kun saa Suomessa ekan työpaikan tai Suomalaiselle joka työttömyyden jälkeen työllistyy?
Pienempikin palkka olisi parempi raha kuin kortistosta olo.

Miksei voisi olla niin että yhdellä työllä pystyisi elämään ja elättämään lapsiaankin?

Eli nuorelle kesätyöntekijälle esim. Kassamyyjien hyllyttämisessä avustavalle tai jätskikassan myyjälle, jotka voivat vielä hyvinkin olla alaikäisiä? Tuottaako sellainen työntekijä yritykselle palkan + sivukulujen verran lisäarvoa?

Ilman muuta tuottaa. Eihän muuten sellaisia työntekijöitä koskaan yritykseen rekrytoitaisi. Lisäarvo täytyy kuitenkin nähdä holistisesti kaikkien yritystoiminnan eri aspektien kannalta. On hyvin hankalaa allokoida myyntiä tiettyyn työhön niin tarkasti, että tietäisi tarkkaan, kuinka paljon käteistä juuri tietty työ tuo yritykseen. Harva työ on sellaista, että onnistuisi ilman yrityksen muiden työntekijöiden panosta. Jokainen työ tuo oman osansa pottiin, ja jos kokonaispotti on suurempi kuin kulut, tavallaan jokainen työ tuottaa enemmän lisäarvoa kuin palkka ja sivukulut. Kesätyöntekijän palkkaaminen voidaan myös nähdä sijoituksena tulevaisuuteen. Se voidaan nähdä markkinointikuluna, brändin tai imagon rakentamisena. Tai voihan olla jopa, että yrityksen omistaja saa jotain lisäarvoa itselleen siitä, että palkkaa kesätyöntekijän, vaikka rahallisesti se tuottaisi tappiota.

https://www.google.com/search?ie=UTF-8& ... 4%C3%A4rin

Googlettamalle selvisi. Jos nytkään ei makseta likimainkaan 15 euroa, niin enemmänkin minua häiritsee summa. Joku 9-12e/tunti voisi olla järkevämpi vaatimus

Summa on käsittääkseni arvioitu sellaiseksi, että sillä työntekijä tulisi joten kuten toimeen. Minusta ei ole kohtuuton vaatimus, että työntekijä tulisi palkallaan toimeen. Häiritseekö tuollainen ajatus jotenkin sinua?

Toki perusperiaate on se, että palkalla tullaan toimeen, mutta fakta on se, että aloittelija harvoin tuottaa yritykselle noin paljoa lisäarvoa ja monet tulevat jo nykyäänkin tuota pienemmällä palkalla toimeen. Jos kuukaudessa on vähintään 160 tuntia, niin tuohan on 2400/e kuukaudessa, ei sellaista nykyäänkään monessa pienipalkkaisessa työssä tienaa.

Sen minimipalkan idea vähän niinkuin on se että sitten ei enää olisi paskaduuneja koska kaikista töistä saisi asiallisen liksan...

Mitäpä luulet tapahtuvan jos ensimmäistä kesätyöpaikka hakeva esittäisi tuollaisen palkkavaatimuksen? Minäpä veikkaan, että satavarmasti jää liki joka alalla paikka saamatta ja rahat tienaamatta, että vähän realismia kehiin, monella alalla edes juuri valmistunut ensimmäistä työpaikkaa saanut ei saa tuollaista palkkaa ja itsekin olen ollut samassa työpaikassa 15v ja palkka on suunnilleen tuo bruttona + lounasetu eli verotusarvolla ruokailu työpaikan hyvässä ruokalassa.

Jos se on lain mukainen minipalkka, se tulee vähintään aina. Siinä ei olisi mitään nokan koputtamista työnantajalla.

[Al Bundy]

Kyllä minä vaatimuksen ymmärrän, mutta 15 euroa täysin utopistinen vaatimus, etkö tajua. Voidaanko sellainen muks maksaa esim. Nuorelle ekassa työpaikassa tai maahanmuuttajalle kun saa Suomessa ekan työpaikan tai Suomalaiselle joka työttömyyden jälkeen työllistyy?
Pienempikin palkka olisi parempi raha kuin kortistosta olo.

Miksei voisi olla niin että yhdellä työllä pystyisi elämään ja elättämään lapsiaankin?

Eli nuorelle kesätyöntekijälle esim. Kassamyyjien hyllyttämisessä avustavalle tai jätskikassan myyjälle, jotka voivat vielä hyvinkin olla alaikäisiä? Tuottaako sellainen työntekijä yritykselle palkan + sivukulujen verran lisäarvoa?

Ilman muuta tuottaa. Eihän muuten sellaisia työntekijöitä koskaan yritykseen rekrytoitaisi. Lisäarvo täytyy kuitenkin nähdä holistisesti kaikkien yritystoiminnan eri aspektien kannalta. On hyvin hankalaa allokoida myyntiä tiettyyn työhön niin tarkasti, että tietäisi tarkkaan, kuinka paljon käteistä juuri tietty työ tuo yritykseen. Harva työ on sellaista, että onnistuisi ilman yrityksen muiden työntekijöiden panosta. Jokainen työ tuo oman osansa pottiin, ja jos kokonaispotti on suurempi kuin kulut, tavallaan jokainen työ tuottaa enemmän lisäarvoa kuin palkka ja sivukulut. Kesätyöntekijän palkkaaminen voidaan myös nähdä sijoituksena tulevaisuuteen. Se voidaan nähdä markkinointikuluna, brändin tai imagon rakentamisena. Tai voihan olla jopa, että yrityksen omistaja saa jotain lisäarvoa itselleen siitä, että palkkaa kesätyöntekijän, vaikka rahallisesti se tuottaisi tappiota.

https://www.google.com/search?ie=UTF-8& ... 4%C3%A4rin

Googlettamalle selvisi. Jos nytkään ei makseta likimainkaan 15 euroa, niin enemmänkin minua häiritsee summa. Joku 9-12e/tunti voisi olla järkevämpi vaatimus

Summa on käsittääkseni arvioitu sellaiseksi, että sillä työntekijä tulisi joten kuten toimeen. Minusta ei ole kohtuuton vaatimus, että työntekijä tulisi palkallaan toimeen. Häiritseekö tuollainen ajatus jotenkin sinua?

Toki perusperiaate on se, että palkalla tullaan toimeen, mutta fakta on se, että aloittelija harvoin tuottaa yritykselle noin paljoa lisäarvoa ja monet tulevat jo nykyäänkin tuota pienemmällä palkalla toimeen. Jos kuukaudessa on vähintään 160 tuntia, niin tuohan on 2400/e kuukaudessa, ei sellaista nykyäänkään monessa pienipalkkaisessa työssä tienaa.

Sen minimipalkan idea vähän niinkuin on se että sitten ei enää olisi paskaduuneja koska kaikista töistä saisi asiallisen liksan...

Mitäpä luulet tapahtuvan jos ensimmäistä kesätyöpaikka hakeva esittäisi tuollaisen palkkavaatimuksen? Minäpä veikkaan, että satavarmasti jää liki joka alalla paikka saamatta ja rahat tienaamatta, että vähän realismia kehiin, monella alalla edes juuri valmistunut ensimmäistä työpaikkaa saanut ei saa tuollaista palkkaa ja itsekin olen ollut samassa työpaikassa 15v ja palkka on suunnilleen tuo bruttona + lounasetu eli verotusarvolla ruokailu työpaikan hyvässä ruokalassa.

Eli kun sulla on paska palkka ja paska työ niin kaikilla muillakin pitää olla? Mitä jos se hanttimies keskittyisi muiden palkkojen laskemisen nostamaan sitä omaa palkkaa?

[Tauko]

vähän realismia kehiin, monella alalla edes juuri valmistunut ensimmäistä työpaikkaa saanut ei saa tuollaista palkkaa

"tuollainen palkka" on sinun keksintösi ja sitä keksintöäsi vastaan urputat.

ja itsekin olen ollut samassa työpaikassa 15v ja palkka on suunnilleen tuo bruttona + lounasetu eli verotusarvolla ruokailu työpaikan hyvässä ruokalassa.

No, olet ilmeisen tyytyväinen palkkaasi ja tilanteeseesi, hyvä niin.

Mutta mikä minimipalkassa hiertää, mikä siinä on väärin?

[Tomijk]

vähän realismia kehiin, monella alalla edes juuri valmistunut ensimmäistä työpaikkaa saanut ei saa tuollaista palkkaa

"tuollainen palkka" on sinun keksintösi ja sitä keksintöäsi vastaan urputat.

ja itsekin olen ollut samassa työpaikassa 15v ja palkka on suunnilleen tuo bruttona + lounasetu eli verotusarvolla ruokailu työpaikan hyvässä ruokalassa.

No, olet ilmeisen tyytyväinen palkkaasi ja tilanteeseesi, hyvä niin.

Mutta mikä minimipalkassa hiertää, mikä siinä on väärin?

Ei minimipalkka niinkään, mutta tuo summa 15 euroa on täysin epärealistinen esim. ensimmäisissä työpaikoissa.

[Tauko]

vähän realismia kehiin, monella alalla edes juuri valmistunut ensimmäistä työpaikkaa saanut ei saa tuollaista palkkaa

"tuollainen palkka" on sinun keksintösi ja sitä keksintöäsi vastaan urputat.

ja itsekin olen ollut samassa työpaikassa 15v ja palkka on suunnilleen tuo bruttona + lounasetu eli verotusarvolla ruokailu työpaikan hyvässä ruokalassa.

No, olet ilmeisen tyytyväinen palkkaasi ja tilanteeseesi, hyvä niin.

Mutta mikä minimipalkassa hiertää, mikä siinä on väärin?

Ei minimipalkka niinkään, mutta tuo summa 15 euroa on täysin epärealistinen esim. ensimmäisissä työpaikoissa.

Mikä siinä tavoitteessa on huonoa ja mikä siitä tekee epärealistisen?
Sekö ettei sitä nyt ole, vai mikäkö?

[Tomijk]

vähän realismia kehiin, monella alalla edes juuri valmistunut ensimmäistä työpaikkaa saanut ei saa tuollaista palkkaa

"tuollainen palkka" on sinun keksintösi ja sitä keksintöäsi vastaan urputat.

ja itsekin olen ollut samassa työpaikassa 15v ja palkka on suunnilleen tuo bruttona + lounasetu eli verotusarvolla ruokailu työpaikan hyvässä ruokalassa.

No, olet ilmeisen tyytyväinen palkkaasi ja tilanteeseesi, hyvä niin.

Mutta mikä minimipalkassa hiertää, mikä siinä on väärin?

Ei minimipalkka niinkään, mutta tuo summa 15 euroa on täysin epärealistinen esim. ensimmäisissä työpaikoissa.

Mikä siinä tavoitteessa on huonoa ja mikä siitä tekee epärealistisen?
Sekö ettei sitä nyt ole, vai mikäkö?

Se, että palkka on monilla aloilla nykyään n. 10 euroa
https://www.google.com/search?ie=UTF-8& ... A4n+palkka
Kuten olen useasti koettanut selittää, ensimmäisissä työpaikassa oleva nuorukainen ei mitenkään yritykselle 15e/tuntipalkan + sivukulujen (joka täällä olla saman verran lisää) niin paljoa lisäarvoa.

Realistisempi vaatimus olisi 11-12 euroa/tunti.

[Tauko]

vähän realismia kehiin, monella alalla edes juuri valmistunut ensimmäistä työpaikkaa saanut ei saa tuollaista palkkaa

"tuollainen palkka" on sinun keksintösi ja sitä keksintöäsi vastaan urputat.

ja itsekin olen ollut samassa työpaikassa 15v ja palkka on suunnilleen tuo bruttona + lounasetu eli verotusarvolla ruokailu työpaikan hyvässä ruokalassa.

No, olet ilmeisen tyytyväinen palkkaasi ja tilanteeseesi, hyvä niin.

Mutta mikä minimipalkassa hiertää, mikä siinä on väärin?

Ei minimipalkka niinkään, mutta tuo summa 15 euroa on täysin epärealistinen esim. ensimmäisissä työpaikoissa.

Mikä siinä tavoitteessa on huonoa ja mikä siitä tekee epärealistisen?
Sekö ettei sitä nyt ole, vai mikäkö?

Se, että palkka on monilla aloilla nykyään n. 10 euroa
https://www.google.com/search?ie=UTF-8& ... A4n+palkka

Eli haluat pysyväisyyttä nykyiseen tilanteeseen. Onko se tilanne nyt niin hyvä, ettei parempaan kannata pyrkiä.
Ja mikä se epärealistisuuden syy on?
Että se on väärin tavoitella parempaa.