Mitä aika on?

[xXx]

Voi sulla olla "historia" ja ennuste "tulevaisuudesta", vaikka aikaa ei ole, aivot nimittäin pyrkii tuottamaan ko informaatiota. Gradientti ei todista ajan olemassaoloa millään tavoin.

Gradientti on derivaattoja paikan suhteen.

Ymmärrän, että derivoit ajan suhteen, mutta ei derivointi tai vaikkapa integraali- tai osittaisdifferentiaaliyhtälöt todista ajan olemassaoloa. Kummallinen "väite" itseasiassa.

En minä väittänyt mitään ajan olemassaolosta. Ei sellaisesta voi kukaan väittää mitään. Perustelin vain miksi sellaista suuretta käytetään fysiikassa yleisesti. Ne differentiaaliyhtälöt ennustavat oikein mitä tapahtuu. Pseudofilosofinen huutelu, että sitä tai tätä ei oikeasti ole, ei ennusta mitään.

Metafyysisiä näkemyksiä ei voi todistaa, mutta käytännössä naturalistinen näkemys on johtanut parhaimpaan menestykseen. Se näyttää pystyvän selittämään jotain siitä miten maailma toimii. Erilaiset idealistiset tai myyttiset metafyysiset näkemykset ovat johtaneet lähinnä vain siihen, että tekninen ja taloudellinen kehitys on junnannut paikallaan tai ottanut takapakkia. Ainoa mikä on kehittynyt niiden vallassa ollessa on sorron ja kidutuksen menetelmät. Mutta vaikka kuinka on rukoiltu jumalia, planeettoja, keisaria, uhrattu sitä sun tätä erilaisille taikaolennoille, asiat ovat menneet perseelleen, kun ei ole ymmärretty mitkä mekanismit niiden taustalla vaikuttavat ja millaisin toimin niiden kehitystä voidaan yrittää ohjata parempaan suuntaan.

Puhut jumalista ja muista, mutta et väitä mitään? Jos ajan olemassaoloa ei voi todistaa, niin vuodatuksestasi huolimatta, sitä ei voi todistaa. Jälleen mennään uskon puolelle heillä, jotka niin kovasti aikaan uskovat.

[Neutroni]

Ai, jos sanoo ison luvun, niin se todistaa jotain? Melko paljon on sananhelinää ja vähän ajan todistusta. "Aikaa" ei mitata suoraan vaan välillisesti jonkin asian muutoksena. Miten aikaa voisi mitata suoraan?

En nyt tiedä miten sotket todistukset tähän keskusteluun. Ei kukaan väitä voivansa todistaa tieteen metafyysistä perustaa, jonka varassa perusasioiden (esim. ajan) määrittelyt ovat. Sellainen väite olisi täysin mieletön.

Minä vain perutelen sitä miksi aika on yksi fysiikan malleihin valituista suureista. Ei se sitä todista, että se on joku olemassaolon perustavanlaatuinen entiteetti. Aikana havaittava ilmiö voi olla (ja luultavasti onkin) seurausta jostain matalamman tason fysiikasta, josta meillä ei ole mitään havaintoja tai perusteltuja teoreettisia ideoita.

Jos joku sanoo, että "aikaa ei ole", se on tyhjää mölinää, ellei hänellä ole jotain postulaattia siitä mikä ilmiö tuottaa ja millä mekanismilla ne havainnot, jotka voidaan selittää ajalla.

[Neutroni]

Jos ajan olemassaoloa ei voi todistaa, niin vuodatuksestasi huolimatta, sitä ei voi todistaa. Jälleen mennään uskon puolelle heillä, jotka niin kovasti aikaan uskovat.

Näyttää siltä, että sekoitat uskon ja oletuksen. Esim. tiede perustuu siihen, että oletetaan naturalistinen metafysiikka oikeaksi. Oletukseen liittyy ymmärrys siitä, että asia voi olla toisinkin, ja jos osoittautuu, että oletus johtaa ristiriitoihin havaintojen kanssa, oletusta voidaan muuttaa. Usko tarkoittaa sitä, omaa oletusta pidetään absoluuttisena totuutena. Jos uskova havaitsee jotain uskonsa kanssa ristiriitaista, se ei muuta uskoa vaan havaintoa pidetään vääränä tai valheena ja havainnon julkaisija pyritään vaientamaan millä keinolla hyvänsä.

[Ad astra]

Eikös kaikki universumissa ole informaatiota tai energiaa,aika itsessäänhän ei ole kumpaakaan joten onko se sitten kuitenkaan niinsanotusti todellista?

Ideat informaation fysikaalisesta merkityksestä ovat käsittääkseni varsin spekulatiivisia. Ja energia on suure, joka säilyy sellaisessa avaruudessa, joka on ajan siirron suhteen invariantti. Energian määrittelyssä tarvitaan siis aina aikaa. Jos formuloidaan malli maailmasta ilman aikaa, siinä ei voi olla energiaakaan. Eikä suurinta osaa nykyään käytetyistä fysikaalisista suureista. Ne muodostavat yhtenäisen loogisen systeemin, josta ei vain voida tiputtaa joitain osia pois ja korvata länkytyksellä. Sitten pitäisi tehdä kokonaan uusi looginen järjestelmä puhtaalta pöydältä ja osoittaa, että se antaa havaintoja vastaavia ennusteita omista lähtökohdistaan.

Asioita on tapahtunut ja tapahtuu vaikkei niitä millekään aikajanalle kukaan laittaisikaan,onko aika vaan ihmisen aivoissa oleva ns.apuväline tapahtumien tutkimiseen ja ymmärtämiseen?

Kaikki fysikaaliset asiat ovat ihmisen aivojen apuvälineitä. Apinatasolla hyvin intuitiivisia, kuten lineaarisesti etenevä ajan kokemus, kiinteät kappaleet, liikemäärän säilyminen jne. Tieteellisellä tasolla määritellään matemaattisia apuvälineitä, kuten aika-avaruuksia, kenttiä tai suureita, joista voidaan johtaa ennusteita havaittavasta matematiikan keinoin. Ei ole mitään muuta keinoa saada tietoa todellisuudesta kuin havainnot ja niiden mallintaminen.

Tuo on vaikea itselleni sisäistää ettei ilman aikaa voi olla tapahtumia tai energiaakaan,toki siksi minä en ratkokaan universumin saloja vaan teen jotain muuta.

[Goswell]

Kuten tiedätte, aika on muutos jossakin, ei koskaan syy muutokselle.

[xXx]

Jos ajan olemassaoloa ei voi todistaa, niin vuodatuksestasi huolimatta, sitä ei voi todistaa. Jälleen mennään uskon puolelle heillä, jotka niin kovasti aikaan uskovat.

Näyttää siltä, että sekoitat uskon ja oletuksen. Esim. tiede perustuu siihen, että oletetaan naturalistinen metafysiikka oikeaksi. Oletukseen liittyy ymmärrys siitä, että asia voi olla toisinkin, ja jos osoittautuu, että oletus johtaa ristiriitoihin havaintojen kanssa, oletusta voidaan muuttaa. Usko tarkoittaa sitä, omaa oletusta pidetään absoluuttisena totuutena. Jos uskova havaitsee jotain uskonsa kanssa ristiriitaista, se ei muuta uskoa vaan havaintoa pidetään vääränä tai valheena ja havainnon julkaisija pyritään vaientamaan millä keinolla hyvänsä.

Kerro, miksi aika on osa naturalistista metafysiikkaa? Aivan, et näin väittänytkään, mutta kirjoitit metafysiikkasi silti mitä aika on keskusteluun. Tietysti voi olla niinkin, että tällä kertaa tarkoitit ajan olevan naturalistista metafysiikkaa, vaikket näin väittänytkään, tutkimattomat ovat tiet. Joten kokeillaan kepillä jäätä sen suhteen, että tällä kertaa tarkoitit (vaikket väittänyt). Jos et tarkoittanut tai väittänyt, en oleta sinun vastaavan.

Miksi naturalistiseen merafysiikkaan kuuluu aika jonka alku on a) joskus lähtenyt "kulkemaan" (miksi?) tai b) on ollut aina eli ei ole alkanut (miksi?), ja jonka loppu on c) tulossa (miksi?) d) loppua ei tule - aika on ikuinen tulevaisuuteen (miksi?). Mitä metafysikaalisnaturalismia ko asioissa on? Naturalistinen metefysiikkasi ei tietenkään ota sitä naturalistisinta asiaa huomioon, että jos aikaa vain ei ole niin silloin ei tarvi mitään selityksiä alkaa keksimään mainitsemilleni variaatioihin ajasta.

Jos aikaa on, miksi siinä ei pääse vapaasti liikkumaan? Miksi kaikille on aina tarjolla vain nykyhetki?

Aikaa ei ole mitattu suoraan vaan erinäisten värähtelyjen kautta. Laskuihin aikaa ei siis tarvita koska aikaa ei ole edes havaittu suoraan "aikana". Kerro toki, jos metafysiikkasi kykenee aikaa mittaamaan aikana. Näin "aikasi" suhteen tapahtuvat muutokset voidaan selittää värähtelyjen kautta, niitä värähtelyjähän juuri mitattiin eikä aikaa.

Se on myös hienoa, että joku olettaa oman määritelmänsä jostain sanasta, olevan totuus (ei siis oletus totuudesta vaan the fact).

[Dilemma]

Kun suljettu systeemi jäähdytetään absoluuttiseen 0-pisteeseen, niin siellä ei tapahdu enää mitään liikettä. Eikö silloin myös siinä tilassa aikakin ole pysähtynyt? Tosin käytännössä abs. 0-pistettä ei ihan voida saavuttaa.
Siis aika on tapahtumien mitta ja kun tapahtuminen/liike lakkaa, niin ei enää ola aikaakaan?

Aika estää sen, että kaikki maailmankaikkeuden tapahtumat eivät tapahdu yht'aikaa.

[Neutroni]

Kerro, miksi aika on osa naturalistista metafysiikkaa? Aivan, et näin väittänytkään, mutta kirjoitit metafysiikkasi silti mitä aika on keskusteluun. Tietysti voi olla niinkin, että tällä kertaa tarkoitit ajan olevan naturalistista metafysiikkaa, vaikket näin väittänytkään, tutkimattomat ovat tiet. Joten kokeillaan kepillä jäätä sen suhteen, että tällä kertaa tarkoitit (vaikket väittänyt). Jos et tarkoittanut tai väittänyt, en oleta sinun vastaavan.

Miksi naturalistiseen merafysiikkaan kuuluu aika jonka alku on a) joskus lähtenyt "kulkemaan" (miksi?) tai b) on ollut aina eli ei ole alkanut (miksi?), ja jonka loppu on c) tulossa (miksi?) d) loppua ei tule - aika on ikuinen tulevaisuuteen (miksi?). Mitä metafysikaalisnaturalismia ko asioissa on? Naturalistinen metefysiikkasi ei tietenkään ota sitä naturalistisinta asiaa huomioon, että jos aikaa vain ei ole niin silloin ei tarvi mitään selityksiä alkaa keksimään mainitsemilleni variaatioihin ajasta.

Naturalistinen metafysiikka olettaa, että kokemuksiamme vastaa jokin fysikaalinen todellisuus, jonka toiminta aiheuttaa ne kokemukset. Meillä on kokemus ajasta, joten on luonnollista olettaa, että sellainen ilmiö on olemassa ja tutkia mitä siitä oletuksesta seuraa. Ja kun se vielä toimii erittäin suurella tarkkuudella tieteellisissä mittauksissa, se on luonteva oletus avaruutemme osaksi. Nuo ajan alut ja loput ovat sitten hyvin pitkien ja osin epävarmojen johtamisten perässä. Sellaisten olettaminen ei kuulu varsinaisesti metafysiikan alaan vaan on luonnontieteellisiä tuloksia. Meidän aika toimii nyt niin kuin toimii riippumatta siitä alkaako tai loppuuko se ja jos, niin mitä sitten tapahtuu.

Jos aikaa on, miksi siinä ei pääse vapaasti liikkumaan? Miksi kaikille on aina tarjolla vain nykyhetki?

Sitä ei voida tietää miksi luonnonlait toimivat niin kuin toimivat. Voidaan vain havaita, että ne toimivat niin.

Aikaa ei ole mitattu suoraan vaan erinäisten värähtelyjen kautta. Laskuihin aikaa ei siis tarvita koska aikaa ei ole edes havaittu suoraan "aikana". Kerro toki, jos metafysiikkasi kykenee aikaa mittaamaan aikana. Näin "aikasi" suhteen tapahtuvat muutokset voidaan selittää värähtelyjen kautta, niitä värähtelyjähän juuri mitattiin eikä aikaa.

Mittaustekniikka ei ole enää metafysiikkaa. Mitään suureita ei voida mitata suoraan. Se on meidän luonnonlakien asettama raja ja sen kanssa on vain elettävä. Laskuilla lasketaan juuri niitä asioita, joita voidaan havaita ja aikaa käyttämällä voidana saada paljon tuloksia oikein. Muu on joutavaa haihattelua.

Se on myös hienoa, että joku olettaa oman määritelmänsä jostain sanasta, olevan totuus (ei siis oletus totuudesta vaan the fact).

Sitä kutsutaan uskoksi ja se on ihmisen luonnollinen tapa ajatella, että oma yksinkertainen käsitys on absoluuttinen totuus. Siitä ulos pääsemiseen tarvitaan paljon keinotekoista koulutusta aiheista, jotka ovat hyvin kaukana ihmisen luonnollisesta aistimaailmasta. Matematiikkaa, fysiikkaa, filosofiaa jne.

[Neutroni]

Kun suljettu systeemi jäähdytetään absoluuttiseen 0-pisteeseen, niin siellä ei tapahdu enää mitään liikettä. Eikö silloin myös siinä tilassa aikakin ole pysähtynyt? Tosin käytännössä abs. 0-pistettä ei ihan voida saavuttaa.
Siis aika on tapahtumien mitta ja kun tapahtuminen/liike lakkaa, niin ei enää ola aikaakaan?

Tuostakin väärinkäsityksestä voisi jo päästä eroon. Kaikilla kvanttimekaanisilla systeemeillä on nollasta poikkeava alin energiatila, johon liittyy nollasta poikkeavia liikemäärän odotusarvoja. On mahdotonta, että minkään hiukkasen liikemäärän odotusarvo on nolla (eli hiukkanen on paikallaan johonkin referenssin verrattuna). Sama toimii kaikilla kvanttikentillä. Ne fluktuoivat, muodostavat välillä hiukkaspareja, jotka annihiloituvat taas jne.

[Q-S]

Kun suljettu systeemi jäähdytetään absoluuttiseen 0-pisteeseen, niin siellä ei tapahdu enää mitään liikettä. Eikö silloin myös siinä tilassa aikakin ole pysähtynyt? Tosin käytännössä abs. 0-pistettä ei ihan voida saavuttaa.
Siis aika on tapahtumien mitta ja kun tapahtuminen/liike lakkaa, niin ei enää ola aikaakaan?

Kvanttifysiikan lainalaisuuksien seurauksena myös tuossa tilanteessa systeemillä on alin energiatila, joka ei ole nolla.

Toinen mielenkiintoinen asia on se, että Einsteinin kenttäyhtälöillä on epätriviaali vakuumiratkaisu vaikka universumi olisi täysin tyhjä eli siis materiaa/säteilyä ei olisi. Aika-koordinaatilla on tuossa ratkaisussa roolinsa.

[Enigma]

Minä hahmotan (tästä naturalistisesta metafysiikastani käsin) ajan ikään kuin puolikkaana ulottuvuutena. Eli on kolme tilaulottuvuutta ja sitten on aikaulottuvuus näiden tilojen välillä.

Jos oletamme partikkelille tilafunktion P(t,x,y,z) jossa t edustaa ajanhetkeä ja xyz partikkelin paikkaa. Tässä tilafunktiossa tuo aika t muuttuu kokoajan, eli se on ikään kuin jatkuvassa muutoksen tilassa, vaikka tuo xyz ei välttämättä muutu. Ts. pelkkä ajan kuluminen (oleminen) edustaa muutosta. Eli kaikki on tavallaan muutosta tai toisinpäin ajateltuna jatkuva muutos näyttäytyy meille aikana. Ehkä tuo muutos on sitä avaruuden laajenemista ja tuon t:n muutosnopeus vaihtelee maailmankaikkeuden eri osissa.

Saman asian voi ajatella äärettömän monen hetken jatkumona ja jokainen hetki on tavallaan irrallinen, mutta toisiinsa luonnonlaeilla kytketty. Jos samalla ajattelee kaiken materian koostuvan jonkinlaisesta energiapilvestä, niin tämän pilven järjestys ajan funktiona on meidän havaitsemamme maailma. Tässä hyvä analogia on tietokoneen näyttö, jossa havaittava kuva on vain peräkkäisiä näytön tiloja, ei muuta.

Myönnän, että tämä on varsin maallikon näkemys, eikä mitenkään tutkittu. Mutta se auttaa hahmottamaan maailmaa, kun on joku malli, mihin koittaa havaintojaan sovittaa.

[xXx]

Wikipedian mukaan

Aika on olemassaolon ja tapahtumien jatkuvaa ilmeisen peruuttamatonta etenemistä menneisyydestä tulevaisuuteen nykyhetken kautta.

Määritelmä on mahdoton hyväksyä, kaikki tapahtuu aina nykyhetkessä. Aikadildon vaikutuksestakaan mikään ei siirry tulevaisuuteen tai menneisyyteen. Aina ollaan vaan nykyhetkessä, se nopeasti tai hitaasti liikkuvakin. Emme siirry nykyhetkestä mihinkään muuhun hetkeen. Mikään ei siis etene nykyhetken kautta minnekään.

[Goswell]

Wikipedian mukaan

Aika on olemassaolon ja tapahtumien jatkuvaa ilmeisen peruuttamatonta etenemistä menneisyydestä tulevaisuuteen nykyhetken kautta.

Määritelmä on mahdoton hyväksyä, kaikki tapahtuu aina nykyhetkessä. Aikadildon vaikutuksestakaan mikään ei siirry tulevaisuuteen tai menneisyyteen. Aina ollaan vaan nykyhetkessä, se nopeasti tai hitaasti liikkuvakin. Emme siirry nykyhetkestä mihinkään muuhun hetkeen. Mikään ei siis etene nykyhetken kautta minnekään.

Onko "nykyhetki" yksiselitteinen asia? Jos kvattihiukkasparien avulla välitetään tietoa yli valonnopeudella niin silloin toinen tiedon välityksen pää saa tietoa omasta paikallisesta tulevaisuudestaan. Onko niin että mitään nykyhetkeä ei edes ole?

Miten niin saa? Se saa vain tiedon hiukkaspariltaan nopeammin kuin valonnopeus antaisi myöten. Jos siirtyisin tästä ajatuksen nopeudella andromedaan, nappaisin valokuvan ja ja palaisin samantien takaisin, en liikkuisi ajassa yhtään minnekkään, kahvi ei tuossa mukissa jäähtyisi matkan aikana tippaakaan eikä muu perhe huomaisi koko reissua edes tapahtuneen.
Kuvaa tutkiessa tutkijat huomaisivat että kuva on noin 2,5 miljoonaa vuotta meidän tulevaisuudesta, mutta se aika valolta kuluu saapua siellä olevasta nyt samasta "nyt hetkestä" missä koko kaikkeus on, eli tästä samasta olevaisuudesta tänne, me näemme historiaa.
2,5 miljoonan vuoden kuluttua kuva vastaisi sitä mitä täältä näkisimme silloin, mutta todellisuus andomedassa olisi taas sen 2,5 miljoonaa vuotta edellä kuvan näkymää.

[Goswell]

Alkaa se järki näköjään palailemaan pätkittäin.

[JMe1]

Oheisessa videossa käsitellään myös sitä mitä aika on (Esko Valtaoja):


Itse uskon että nuo teorioiden ääritilanteet eivät kuvaa todellisuutta. Ongelmat juontuvat siitä että valon nopeus pakotettiin aikanaan vakioksi. Se näyttää vakiolta koska elämme tasaisessa gravitaatiohäkissä, tarkoittaa sitä että joka puolella ympärillämme avaruudessa on tasaisesti massaa.