Vertaisarviointi on naturalismin käsissä. Ei näitä yritetäkään mihinkään. Teologiassa tuttuja kuitenkin. Kai ne eri käsitykset joissakin teologian ja filosofian artikkeleissa löytyy, tämäkin.
Onko Jumala- oletus sallittu tieteessä vai ei?
Re: Onko Jumala- oletus sallittu tieteessä vai ei?
https://www.santavuori.com kotisivuni, kirjani ja artikkelini
Re: Onko Jumala- oletus sallittu tieteessä vai ei?
Kaikki tietomme ei missään tapauksessa ole eksaktia, tietosanakirjoissa se on verbaalissa muodossa.
https://www.santavuori.com kotisivuni, kirjani ja artikkelini
Re: Onko Jumala- oletus sallittu tieteessä vai ei?
Tietenkin. Mutta joku muu kulttuuri jatkaa aina ja ihmiskunnan tasolla kehitys on jokseenkin jatkuvaa (tuhansien vuosien aikaskaalalla tarkasteltaessa, kun yksittäiset notkahdukset katoavat kohinaan). Huippukulttuuri vaihtuu aina muutaman sadan vuoden välein. Se on ollut ainakin Euroopassa, Lähi-Idässä, Afrikassa, kauempana Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Muutamia satoja tai maksimissaan tuhansia vuosia kerrallaan. Sitten on iskenyt rappio ja tuho ja joku muu on ottanut piikkipaikan ja jatkanut eteenpäin.
Re: Onko Jumala- oletus sallittu tieteessä vai ei?
Keskiaika todistaa että tuollaiset taantumat saattavat kestää satoja ellei tuhansia vuosia, lisäksi arkeologia on niin täynnä käsittämättömiä selittämättömiä asioita ettei tämä nykyinen teknologinen ylivertaisuus nyt ihan satavarmaa ole.Neutroni kirjoitti: ↑29 Maalis 2023, 19:48Tietenkin. Mutta joku muu kulttuuri jatkaa aina ja ihmiskunnan tasolla kehitys on jokseenkin jatkuvaa (tuhansien vuosien aikaskaalalla tarkasteltaessa, kun yksittäiset notkahdukset katoavat kohinaan). Huippukulttuuri vaihtuu aina muutaman sadan vuoden välein. Se on ollut ainakin Euroopassa, Lähi-Idässä, Afrikassa, kauempana Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Muutamia satoja tai maksimissaan tuhansia vuosia kerrallaan. Sitten on iskenyt rappio ja tuho ja joku muu on ottanut piikkipaikan ja jatkanut eteenpäin.
Lisäksi tiede osoittaa että maailmassa lähes kaikki on värähtelyä, aaltoliikettä, siis syklistä, joten varsin erikoista olisi jos ihmisen kehitys ei olisi samanlaista.
Same same but different
Re: Onko Jumala- oletus sallittu tieteessä vai ei?
Silloin kuin Euroopassa oli keskiaika, Kiinassa ja Lähi-Idässä oli kukoistavia kulttureja, jotka kehittivät tiedettä, tekniikkaa ja yhteiskuntia eteenpäin.
Nuo arkeologiset väitteet muinaisista teknisistä sivilisaatiosta eivät ole erityisen uskottavia.
Olet väärässä. Alkeisopetuksessa otetaan esimerkeiksi alkeellisimmat aaltoliikkeet ja vielä oletetaan ne periodisiksi ikuisesti. Mutta tieteellisesstä tutkimuksessa sellaiset ovat kovin hetkellisiä ja asioiden toistumiset kovin näennäisiä. Ja viimeinen niitti on kasvava entropia. Mikään alkeellista koulukirjaesimerkkiä monimutkaisempi systeemi ei ikinä palaa tilaan, jossa se on ollut aikaisemmin. Joskus saattaa näyttää siltä, mutta lähempi tarkastelu näyttää erot ja pitemmillä aikaväleillä kehitys on jatkuvaa.Lisäksi tiede osoittaa että maailmassa lähes kaikki on värähtelyä, aaltoliikettä, siis syklistä, joten varsin erikoista olisi jos ihmisen kehitys ei olisi samanlaista.
Re: Onko Jumala- oletus sallittu tieteessä vai ei?
Uskonsa kullakin, alkuräjähdys on pelkkä teoria. Historiasta voi havaita että tiede on aina on valjastettu palvelemaan olemassa oleva arvomaailmaa ja kehitystä, joten en tiede yksinään ilman historiallista perustaa on varsin epäluotettava maailmankuvan perusta.Neutroni kirjoitti: ↑29 Maalis 2023, 20:21Silloin kuin Euroopassa oli keskiaika, Kiinassa ja Lähi-Idässä oli kukoistavia kulttureja, jotka kehittivät tiedettä, tekniikkaa ja yhteiskuntia eteenpäin.
Nuo arkeologiset väitteet muinaisista teknisistä sivilisaatiosta eivät ole erityisen uskottavia.
Olet väärässä. Alkeisopetuksessa otetaan esimerkeiksi alkeellisimmat aaltoliikkeet ja vielä oletetaan ne periodisiksi ikuisesti. Mutta tieteellisesstä tutkimuksessa sellaiset ovat kovin hetkellisiä ja asioiden toistumiset kovin näennäisiä. Ja viimeinen niitti on kasvava entropia. Mikään alkeellista koulukirjaesimerkkiä monimutkaisempi systeemi ei ikinä palaa tilaan, jossa se on ollut aikaisemmin. Joskus saattaa näyttää siltä, mutta lähempi tarkastelu näyttää erot ja pitemmillä aikaväleillä kehitys on jatkuvaa.Lisäksi tiede osoittaa että maailmassa lähes kaikki on värähtelyä, aaltoliikettä, siis syklistä, joten varsin erikoista olisi jos ihmisen kehitys ei olisi samanlaista.
Tuollaiset mielikuvat että Kiina olisi ollut pimeällä keskiajalla loistokaimillaan on puhtaasti keksittyjä jolla yritettiin nyt vaan pönkittää tuota "vetovastuu teoriaa," että jossain kehitys kehittyi. Nimittäin eivät kulttuurit ole oleet ennekään erillisiä ,eikä lennätin tai puhelimet niitä yhdistäneet globaaliksi järjestelmäksi. Erilliset yksilöt nyt vaan haluaa kuvittella että kulttuurikin olisivat olleet ennen erillisiä. Ja jälleen kerran, historia todistaa että merkittävät keksinnöt tehdään yllättävän samaan aikaan eri puolilla maailmaa, joten kyllä ne taantumuksetkin ovat globaaleja ilmiöitä.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Multiple_discovery
Same same but different
Re: Onko Jumala- oletus sallittu tieteessä vai ei?
Koska useimmat tiedemiehet tekevät yhteistyötä globaalisti, niin tästä tulisi kovin haastavaa.OlliS kirjoitti: ↑29 Maalis 2023, 09:05Jokaisesta Jumala- tyypistä erikseen. Eikä kukaan ole kiinnostunut tekemään tiedettä kuin oman Jumala- käsityksensä kanssa pääasiassa.Q-S kirjoitti: ↑27 Maalis 2023, 18:32 Haaste myös se, että jumalan määritelmä on hukassa. Kun jumalia on valistuneen arvauksen mukaan n. 10 000 kpl, joista jokaisella hyvin monimutkainen ja toisistaan poikkeava vaikutusmekanismi, niin näiden liittäminen luonnonlakeihin on kyllä ongelmallista.
Jos asiaa koettaa miettiä kenttäteoreettisesti niin en keksi miten nuo tuhannet erityyppiset kentät pitäisi muodostaa. Mikä on jumalakenttien symmetriaryhmä, josta saataisiin joku kenttäteorian Lagrange tai Hamilton. Ja noudattaako jumalakenttä Eulerin-Lagrangen yhtälöä eli kannattaako vaikutusfunktionaalia muodostaa edes vapaiden jumalakenttien tapauksessa.
Jos vapaan kentän yhtälö ja sen ratkaisu löydettäisiinkin kaikille n. 10 000 jumalakentälle, niin pitäisi päätellä tai kokeellisesti havaita, että miten ne kytkeytyvät muihin universumin kenttiin ja vuorovaikuttavatko tuhannet jumalakentät toistensa kanssa. Itseisvuorovaikutuksia varmasti ilmenee siellä täällä. Osittain tosin varmasti aika- ja paikkariippuvia, koska kaikki jumalakentät eivät ole yhtä voimakkaita esim. eri puolilla maapalloa. Muualla universumissa toki tilanne voi olla toinen. Tämä pitäisi selvittää kunkin jumalan omasta ilmoituskirjallisuudesta. Greenin funktioihin ja propagaattoreihin tulisi nk. käsin asettaa erinäisiä damping-factoreita.
Tämä jumalakenttien toisiinsa ja universumin fysikaalisiin kenttiin kytkeytyminen johtaisi mahdollisesti jopa hallitsemattomaan epälineaariseen teoriaan, jolle ei olisi edes numeerisia ratkaisuja.
Ja niinhän asia menee. Tuolla argumentilla ei ole voimaa.
Hindutiedemiehet hinduina, muslimit muslimeina, raamatulliset raamatullisina. Kaikilla on yliopistonsa. Mormoneilta kaksi, Provossa Utahissa ja Hawaijilla, ja lukuisia professoreita ja tutkijoita muissa yliopistoissa.
Jos nyt oletetaan, että kansainvälinen tiede-yhteistyö lopetetaan ja eri kirkkojen sakasteissa (ja mitä niitä huoneita on, pappiloita tms) rakennetaan erilliset teoriat. Ehdotat, että muodostetaan n. 10 000 eri teoriaa, joissa kussakin eri jumalakenttä ja eri kentän dynamiikka. Näitä eri jumalakenttiä ei saa kytkeä toisiinsa eivätkä ne saa yhtä aikaa vuorovaikuttaa luonnon kanssa. Eivätkä toki missään nimessä keskenään, koska jumalat eivät keskustele keskenään vaan kullakin jumalalla on oma keskustelukumppaniverkosto, ja verkostojen unioni on tyhjä joukko (tjsp, en osaa formuloida täsmällisesti).
Jos joku jumalakenttä pätee Intiassa ja toinen Oulaisissa, niin mistä tiedetään mitä teoriaa universumi noudattaa? Tässähän on kyse kohtalaisesta jumalakenttä-landscapesta niin sanotusti. Jos tuolta keskusteluverkostosta kysytään, niin sitten tulee ongelma, koska erilliset verkosto-joukot (ja usein saman jumalan verkoston osajoukoitkin erikseen) ovat eri mieltä siitä, että mikä jumalakenttä luonnonlakeihin pitää kytkeä. Ja jeskamandeera vielä kytkinvakiotkin pitäisi erikseen kysellä tai arpoa eri puolilla muapalloa.
Re: Onko Jumala- oletus sallittu tieteessä vai ei?
Alkuräjähdys on teoria. Syklinen höpinä on pelkkää uskonnollista soopaa, jonka tueksi ei ole minkäänlaista objektiivista todistusaineistoa.
Mitä siitä sitten? Jos joskus onkin globaali taantuma, mikä on tietenkin mahdollista, ei maailma ole silloinkaan koskaan palannut menneeseen aikaan. Taantuma on johtanut aina uudenlaiseen tilanteeseen ja uusi nousu on tapahtunut aina uusilla tavoilla ja suuntautunut uusiin kehityssuuntiin.Ja jälleen kerran, historia todistaa että merkittävät keksinnöt tehdään yllättävän samaan aikaan eri puolilla maailmaa, joten kyllä ne taantumuksetkin ovat globaaleja ilmiöitä.
Re: Onko Jumala- oletus sallittu tieteessä vai ei?
Kyllä tuollaiset perustelut:"Aina on ollut niin", "ihminen nyt vaan on sellainen." Ovat tiedemaailmassa lähinnä noloja mitäänsanomattomuuksia kuin vakavasti otettavia asioita.Neutroni kirjoitti: ↑29 Maalis 2023, 20:52Alkuräjähdys on teoria. Syklinen höpinä on pelkkää uskonnollista soopaa, jonka tueksi ei ole minkäänlaista objektiivista todistusaineistoa.
Mitä siitä sitten? Jos joskus onkin globaali taantuma, mikä on tietenkin mahdollista, ei maailma ole silloinkaan koskaan palannut menneeseen aikaan. Taantuma on johtanut aina uudenlaiseen tilanteeseen ja uusi nousu on tapahtunut aina uusilla tavoilla ja suuntautunut uusiin kehityssuuntiin.Ja jälleen kerran, historia todistaa että merkittävät keksinnöt tehdään yllättävän samaan aikaan eri puolilla maailmaa, joten kyllä ne taantumuksetkin ovat globaaleja ilmiöitä.
Same same but different
Re: Onko Jumala- oletus sallittu tieteessä vai ei?
Eli sinun höpötyksesi siitä, että tiede huomioi jumalan, oli vale. Mikä ei ole yllätys kenellekään.
Mene mene tekel upharsin.
Re: Onko Jumala- oletus sallittu tieteessä vai ei?
Mitä historiantajusi sanoo Kopernikuksesta ja Galileista, jotka mursivat tuon ikeen, ja kumosivat maakeskeisen maailmankuvan?Keijona kirjoitti: ↑29 Maalis 2023, 20:42Historiasta voi havaita että tiede on aina on valjastettu palvelemaan olemassa oleva arvomaailmaa ja kehitystä, joten en tiede yksinään ilman historiallista perustaa on varsin epäluotettava maailmankuvan perusta.Neutroni kirjoitti: ↑29 Maalis 2023, 20:21Silloin kuin Euroopassa oli keskiaika, Kiinassa ja Lähi-Idässä oli kukoistavia kulttureja, jotka kehittivät tiedettä, tekniikkaa ja yhteiskuntia eteenpäin.
Nuo arkeologiset väitteet muinaisista teknisistä sivilisaatiosta eivät ole erityisen uskottavia.
Olet väärässä. Alkeisopetuksessa otetaan esimerkeiksi alkeellisimmat aaltoliikkeet ja vielä oletetaan ne periodisiksi ikuisesti. Mutta tieteellisesstä tutkimuksessa sellaiset ovat kovin hetkellisiä ja asioiden toistumiset kovin näennäisiä. Ja viimeinen niitti on kasvava entropia. Mikään alkeellista koulukirjaesimerkkiä monimutkaisempi systeemi ei ikinä palaa tilaan, jossa se on ollut aikaisemmin. Joskus saattaa näyttää siltä, mutta lähempi tarkastelu näyttää erot ja pitemmillä aikaväleillä kehitys on jatkuvaa.Lisäksi tiede osoittaa että maailmassa lähes kaikki on värähtelyä, aaltoliikettä, siis syklistä, joten varsin erikoista olisi jos ihmisen kehitys ei olisi samanlaista.
Kyllä se nyt on päivän selvää, että vuoristoinen Tiibet on aina ollut eristyneempi muista kuin Eurooppaan pikkuvaltiot.Keijona kirjoitti: Tuollaiset mielikuvat että Kiina olisi ollut pimeällä keskiajalla loistokaimillaan on puhtaasti keksittyjä jolla yritettiin nyt vaan pönkittää tuota "vetovastuu teoriaa," että jossain kehitys kehittyi. Nimittäin eivät kulttuurit ole oleet ennekään erillisiä ,eikä lennätin tai puhelimet niitä yhdistäneet globaaliksi järjestelmäksi.
Ja ennen lennätintä viestin saaminen Yhdysvaltojen halki kesti 10 päivää! Siihen aikaan viestinviejänä toimi Pony Express.
Ei tuo ilmiö kuitenkaan ole niin merkittävä kuin annat ymmärtää. Lisäksi linkittämässäsi artikkelissa oli kaikkien esimerkkien kohdalla merkintä "citation needed" (lähde puuttuu) tai joku vastaava ilmaus, jonka mukaan tieto ei ole täysin luotettava.Keijona kirjoitti: Erilliset yksilöt nyt vaan haluaa kuvittella että kulttuurikin olisivat olleet ennen erillisiä. Ja jälleen kerran, historia todistaa että merkittävät keksinnöt tehdään yllättävän samaan aikaan eri puolilla maailmaa, joten kyllä ne taantumuksetkin ovat globaaleja ilmiöitä.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Multiple_discovery
Re: Onko Jumala- oletus sallittu tieteessä vai ei?
Mutta silti mielestäsi "ateisti nyt vaan on sellainen" on validi argumenttiKeijona kirjoitti: ↑29 Maalis 2023, 21:33Kyllä tuollaiset perustelut:"Aina on ollut niin", "ihminen nyt vaan on sellainen." Ovat tiedemaailmassa lähinnä noloja mitäänsanomattomuuksia kuin vakavasti otettavia asioita.Neutroni kirjoitti: ↑29 Maalis 2023, 20:52Alkuräjähdys on teoria. Syklinen höpinä on pelkkää uskonnollista soopaa, jonka tueksi ei ole minkäänlaista objektiivista todistusaineistoa.
Mitä siitä sitten? Jos joskus onkin globaali taantuma, mikä on tietenkin mahdollista, ei maailma ole silloinkaan koskaan palannut menneeseen aikaan. Taantuma on johtanut aina uudenlaiseen tilanteeseen ja uusi nousu on tapahtunut aina uusilla tavoilla ja suuntautunut uusiin kehityssuuntiin.Ja jälleen kerran, historia todistaa että merkittävät keksinnöt tehdään yllättävän samaan aikaan eri puolilla maailmaa, joten kyllä ne taantumuksetkin ovat globaaleja ilmiöitä.
Re: Onko Jumala- oletus sallittu tieteessä vai ei?
Ateistien yhteenveto on, että Jumala- oletus ei ole sallittu tieteessä. Samoin ignorismin ja naturalismin.
Agnostisten ja teististen yhteenveto on, että on sallittu.
Ristiriita on antagonistinen eikä tämä mihinkään ratkea, vaikka kuinka keskusteltaisiin. Kysymys on vaan siitä, kuka on vallassa tiedeyhteisössä ja vertaisarvioinnissa.
Ateismi, naturalismi, ignorismi ja empirismi on vallassa.
Tiede on agnostista, mistä seuraa loogisesti, että pitäisi olla sallittua, muttei ole kuitenkaan. Mikä johtuu siis valtasuhteista, ei siitä, miten asia oikeasti on, ja miten sen näin ollen pitäisi tieteessä olla.
Agnostisten ja teististen yhteenveto on, että on sallittu.
Ristiriita on antagonistinen eikä tämä mihinkään ratkea, vaikka kuinka keskusteltaisiin. Kysymys on vaan siitä, kuka on vallassa tiedeyhteisössä ja vertaisarvioinnissa.
Ateismi, naturalismi, ignorismi ja empirismi on vallassa.
Tiede on agnostista, mistä seuraa loogisesti, että pitäisi olla sallittua, muttei ole kuitenkaan. Mikä johtuu siis valtasuhteista, ei siitä, miten asia oikeasti on, ja miten sen näin ollen pitäisi tieteessä olla.
https://www.santavuori.com kotisivuni, kirjani ja artikkelini
Re: Onko Jumala- oletus sallittu tieteessä vai ei?
Teistit eivät voi mitenkään hallita tiedettä, koska silloin meillä ei enää ole tiedettä, vaan arvailua, salailua ja jatkuvaa kiistelyä kaiken tarkoituksestaOlliS kirjoitti: ↑30 Maalis 2023, 09:23 Ateistien yhteenveto on, että Jumala- oletus ei ole sallittu tieteessä. Samoin ignorismin ja naturalismin.
Agnostisten ja teististen yhteenveto on, että on sallittu.
Ristiriita on antagonistinen eikä tämä mihinkään ratkea, vaikka kuinka keskusteltaisiin. Kysymys on vaan siitä, kuka on vallassa tiedeyhteisössä ja vertaisarvioinnissa.
Tuo agnostisuus on mahdottomuus, koska jumalaa ei voi olettaa ja olla olettamatta samanaikaisesti. Eikä meillä edes ole tietoa siitä, MITÄ pitäisi olettaa.OlliS kirjoitti: Tiede on agnostista, mistä seuraa loogisesti, että pitäisi olla sallittua, muttei ole kuitenkaan.

