Onko Jumala- oletus sallittu tieteessä vai ei?

[OlliS]

Oletetaan Jumala, luominen ja henkimaailma. Eri uskontojen mukaan eri tavalla. Sitten ei oleteta, kuten nyt tehdäänkin pääasiassa. Ja näistä kaikista tehdään erilaisia teorioita fysiikassa, biologiassa, psykologiassa, yhteiskuntatieteissä, historiassa ja teologiassa. Tieteessä.

Sitten arvioidaan tieteellisellä taidolla ja ymmärryksellä mitkä ristiriitaisista teorioista voisivat olla parhaita.

Tämä on tieteen ja filosofian ikuinen prosessi, joka koko ajan on menossa tahtoi sitten tai ei. Kunnes tiedetään kaikki. Sitten vaan käytetään tietoa. Nytkin on jo paljon tietoa käytettäväksi, mutta silti tietomme on vasta alussa ja pientä. Galaksit ovat täynnä asioita, joista ei ole vielä tietoa.

[ID10T]

Oletetaan Jumala, luominen ja henkimaailma. Eri uskontojen mukaan eri tavalla. Sitten ei oleteta, kuten nyt tehdäänkin pääasiassa. Ja näistä kaikista tehdään erilaisia teorioita fysiikassa, biologiassa, psykologiassa, yhteiskuntatieteissä, historiassa ja teologiassa. Tieteessä.

Tiede ei voi toimia niin, että kaikesta on sata erilaista koulukuntaa uskonnosta ja jumalasta riippuen.

Ja miksi rajoittua jumaliin, kun meillä on muitakin mielenkiintoisia mielikuvitusolentoja? Silloin on kirjaimellisesti vain mielikuvitus rajana

TIEDE EI OLE HUUTOKAUPPAA!

Sitten arvioidaan tieteellisellä taidolla ja ymmärryksellä mitkä ristiriitaisista teorioista voisivat olla parhaita.

Miten se yht'äkkiä onnistuisi, kun ainuttakaan jumalaa ei ole kyetty ennenkään sovittamaan tieteeseen?

Tämä on tieteen ja filosofian ikuinen prosessi, joka koko ajan on menossa tahtoi sitten tai ei.

Kuvailemaasi prosessia ei ole. Tiede ei välitä mielikuivtusolennoista.

Kunnes tiedetään kaikki. Sitten vaan käytetään tietoa.

Ihminen ei voi koskaan tietää kaikkea.

[OlliS]

Koulutetut tiedemiehet ja filosofit näitä arvioita tekevät, ei huutokauppa.

[ID10T]

Koulutetut tiedemiehet ja filosofit näitä arvioita tekevät, ei huutokauppa.

Ainoankaan tiedemiehen koulutukseen ei kuulu jumalan olettaminen. Sitä ei opeteta missään tiedekunnassa, ei edes teologiassa, koska tunnustuksellinen teologia ei ole tiedettä.

Filosofeista meidän ei tässä kohtaa tarvitse piitata, sillä filosofisesti MINKÄ TAHANSA asian tai olennon olettaminen on järkevää, kuten olet realismivouhotuksellasi todistanut.

[OlliS]

Ihminen tietää kaiken sitten kun on enkelinä ja jumal'olentona lopulta taivaassa. Sitten ei tiedä jos epäonnistuu tässä koetuspaikassa ja vielä henkimaailmassa kuoleman jälkeen.

Tätä ei vielä tieteellisesti tiedetä, mutta jokainen voi saavuttaa tämä tiedon ahkerasti kumartelemalla kuin muslimi. Isä- Jumalaa ja Jeesusta kumartelemalla, rukoilemalla jne.

Pitää samalla pyllistää oikeaan suuntaan ja varoa homoja. Oikea suunta on ateistinen vertaisarviointi ja valtavirtauskontojen väärät traditiot. Muuten ei totuuteen voi ikinä päästäkään.

[ID10T]

Ihminen tietää kaiken sitten kun on enkelinä ja jumal'olentona lopulta taivaassa. Sitten ei tiedä jos epäonnistuu tässä koetuspaikassa ja vielä henkimaailmassa kuoleman jälkeen.

Älä vetoa asioihin, joita sinulla ei ole minkäänlaista mahdollisuutta todistaa.

Minäkin voisin väittää, että ihminen on onnellisimmillaan silloin, kun oma pää on tungettu persaukkoon. Tällaisiakin mutilointeja on taatusti suoritettu, mutta koehenkilöt eivät ole enää kyenneet vastaamaan onnellisuustiedusteluihin. Silti väitteeni SAATTAA olla totta.

[OlliS]

Totuus on jokin mahdollisista totuuksista, ei se mitä tiedetään.

[ID10T]

Totuus on jokin mahdollisista totuuksista, ei se mitä tiedetään.

Tuo tarkoittaa siis selkokielellä, että emme tiedä mitään. Oletko nyt aivan varma?

[OlliS]

Se mitä tiedetään on myös totuutta.

[ID10T]

Se mitä tiedetään on myös totuutta.

Äsken se ei ollut. Puhut sekavia.

[OlliS]

Koko totuus on jokin mahdollisista totuuksista, ei vain se, mitä jo tiedetään. Se on myös totuutta, mikä jo tiedetään, muttei vielä koko totuus.

Idiot on kykenemätön ajattelemaan dialektisesti ja holistisesti ja ajattelee aina vaan mekaanisesti.

[Neutroni]

Koko totuus on jokin mahdollisista totuuksista, ei vain se, mitä jo tiedetään. Se on myös totuutta, mikä jo tiedetään, muttei vielä koko totuus.

"Mahdollinen totuus" on realistisessa metafysiikassa itsessään ristiriitainen. Se olettaa, että on vain yksi tapa, jolla asiat ovat ja jota voidaan sanoa "totuudeksi". Muita mahdollisuuksia ei ole. Sitä totuutta ei voi kukaan tietää. Tieteellinen tieto ei ole totuutta vaan jonkinlaisia perusteltuja havaintoja miten totuus näyttää ilmenevän ja ideoita mitä totuus ehkä voisi joiltain pienin osin olla. Uskonnollinen "tieto" on hatusta vedettyä humpuukia, jolla ei ole mitään yhteyttä totuuteen.

Idiot on kykenemätön ajattelemaan dialektisesti ja holistisesti ja ajattelee aina vaan mekaanisesti.

Filosofiassa sitä "mekaanista ajattelua" kutsutaan loogiseksi ajatteluksi. Arkikielessä järjen käytöksi. "Dialektisuus" ja "holistisuus" ovat vain paskantärkeiden tyhjänhöpöttäjien keksimiä hienoja sanoja, joilla yritetään häivyttää se totuus, että ne tarkoittavat oikeasti joutavaa paskanjauhantaa.

[ID10T]

Koko totuus on jokin mahdollisista totuuksista, ei vain se, mitä jo tiedetään. Se on myös totuutta, mikä jo tiedetään, muttei vielä koko totuus.

Idiot on kykenemätön ajattelemaan dialektisesti ja holistisesti ja ajattelee aina vaan mekaanisesti.

Ei tuossa oe mitään totuutta! Sinun totuutesi ei ole minun totuuteni, emmekä me kykene objektiiviseesti osoittamaan kummallekaan olevamme oikeassa.

[ID10T]

Koko totuus on jokin mahdollisista totuuksista, ei vain se, mitä jo tiedetään. Se on myös totuutta, mikä jo tiedetään, muttei vielä koko totuus.

Idiot on kykenemätön ajattelemaan dialektisesti ja holistisesti ja ajattelee aina vaan mekaanisesti.

Ajattelepas sinä holistisesti sellaista vaihtoehtoa, että meillä on sammakkoprinssi, joka määrää, mitä maailmassa tapahtuu

[OlliS]

Filosofiassa pitää välillä tehdä systeemejä koko kokonaisuudesta, universumista, ja välillä hajottaa kaikki analyyttisesti osiinsa. Tästä kaksivaiheisesta prosessista syntyy tiedon kasvu aina korkeammalle tasolle.

Samoin rationaalisen ja empiirisen tutkimuksen vuorottelusta.

Muodollinen logiikka on vain päättelysääntöjä. Sen yhdistää todellisuuteen käsitteiden määrittely ja dialektinen logiikka, Herakleitos, Hegel, Marx jne.

Mekaanisesta logiikasta ja dogmaattisuudesta ja lahkolaisuudesta ja väärissä traditiossa ja teorioissa pysymisessä ei ole mitään järkeä eikä niistä ole mihinkään.

Uskonnossa saa olla dogmeja, kunhan ovat oikeita, ja mistä sen taas tietää, mitkä niistä ovat tosia? Kysymällä Jumalalta, rukoilemalla, antaa Jumalan johtaa.