ID10T kirjoitti: ↑24 Huhti 2023, 12:19
Jos perimä ja/tai ympäristö on muokannut ihmisestä rikollisen, miten niiden vaikutuksen voi kumota ilman aivojen "resetointia"? Koska ihminen HALUAA muuttua, ja lakata olemasta perimänsä ja ympäristönsä tuotos.
Ei sen halun tarvitse olla lähtöisin vapaasta valinnasta vaan sen kehittyminen on kausaalinen seuraus joillekin syille, esimerkiksi keskustelu asiansa osaavan vankilapsykologin kanssa voi aiheuttaa vangissa halun muuttua. Tai joku muu asia, mikä tahansa.
"Aiheuttaa vangissa halun muuttua"... Ja koska halun lisäksi täytyy olla tahto toimia, on se vapaa tahto läsnä joka tapauksessa.
Ja pointti oli myös se, että siinä häivytetään perimän ja ympäristön vaikutus, minkä nimeen vapaan tahdon kieltäjät vetoavat.
Tahto toimia ei edellytä yhtään sen enempää vapaata valintaa kuin halu muuttua.
Halu on kaiken toiminnan lähtökohta. Sen jälkeen pitää päättää, toteuttaako halunsa vai ei. Jos halu johtaisi automaattisesti toimintaan, meillä olisi huomattavasti enemmän raiskaajia ja murhaajia.
KultaKikkare kirjoitti:
Perimän ja ympäristön vaikutusta ei voi häivyttää ja sen yrittäminen voi olla jopa haitallista, mutta voi oppia toimimaan paremmin niillä mitä on saatu.
No miten se pelolla ehdollistaminen sitten toimii, jos perimän ja ympäristön vaikutuksesta konnaksi tullut on edelleen riippuvainen perimästä ja ympäristöstä?
Ei sen halun tarvitse olla lähtöisin vapaasta valinnasta vaan sen kehittyminen on kausaalinen seuraus joillekin syille, esimerkiksi keskustelu asiansa osaavan vankilapsykologin kanssa voi aiheuttaa vangissa halun muuttua. Tai joku muu asia, mikä tahansa.
"Aiheuttaa vangissa halun muuttua"... Ja koska halun lisäksi täytyy olla tahto toimia, on se vapaa tahto läsnä joka tapauksessa.
Ja pointti oli myös se, että siinä häivytetään perimän ja ympäristön vaikutus, minkä nimeen vapaan tahdon kieltäjät vetoavat.
Tahto toimia ei edellytä yhtään sen enempää vapaata valintaa kuin halu muuttua.
Halu on kaiken toiminnan lähtökohta. Sen jälkeen pitää päättää, toteuttaako halunsa vai ei. Jos halu johtaisi automaattisesti toimintaan, meillä olisi huomattavasti enemmän raiskaajia ja murhaajia.
KultaKikkare kirjoitti:
Perimän ja ympäristön vaikutusta ei voi häivyttää ja sen yrittäminen voi olla jopa haitallista, mutta voi oppia toimimaan paremmin niillä mitä on saatu.
No miten se pelolla ehdollistaminen sitten toimii, jos perimän ja ympäristön vaikutuksesta konnaksi tullut on edelleen riippuvainen perimästä ja ympäristöstä?
Mutta ei tuo päätös edellytä yhtään sen enempää vapaata valintaa kuin halu toimia. Halu ei suurella osalla ihmisiä johda automaattisesti toimintaan, yleensä ihmisillä on myös tapana harkita toiminnan vaikutuksia ja seurauksia. Tämä harkinta ei edellytä yhtään sen enempää vapaata valintaa kuin aikaisemmatkaan asiat jotka eivät edellyttäneet vapaata valintaa.
Pelolla ehdollistaminen toimii huonosti paatuneiden rikollisien kohdalla, parhaiten se toimii rajatapausten kohdalla jotka eivät vielä ole hairahtaneet rikolliselle puolelle. He pelkäävät tuomiota ja tämä pelko vaikuttaa heidän toimintaansa. Paatuneet talousrikolliset taas laskevat paljonko linnavuodesta tienaa jos onnistuu pitämään rikoksella hankitun omaisuuden, ja mikä on todennäköisyys sille että se onnistuu.
ID10T kirjoitti: ↑24 Huhti 2023, 12:43
"Aiheuttaa vangissa halun muuttua"... Ja koska halun lisäksi täytyy olla tahto toimia, on se vapaa tahto läsnä joka tapauksessa.
Ja pointti oli myös se, että siinä häivytetään perimän ja ympäristön vaikutus, minkä nimeen vapaan tahdon kieltäjät vetoavat.
Tahto toimia ei edellytä yhtään sen enempää vapaata valintaa kuin halu muuttua.
Halu on kaiken toiminnan lähtökohta. Sen jälkeen pitää päättää, toteuttaako halunsa vai ei. Jos halu johtaisi automaattisesti toimintaan, meillä olisi huomattavasti enemmän raiskaajia ja murhaajia.
KultaKikkare kirjoitti:
Perimän ja ympäristön vaikutusta ei voi häivyttää ja sen yrittäminen voi olla jopa haitallista, mutta voi oppia toimimaan paremmin niillä mitä on saatu.
No miten se pelolla ehdollistaminen sitten toimii, jos perimän ja ympäristön vaikutuksesta konnaksi tullut on edelleen riippuvainen perimästä ja ympäristöstä?
Mutta ei tuo päätös edellytä yhtään sen enempää vapaata valintaa kuin halu toimia.
Halu voi syntyä myös spontaanisti, kuten nälkä tai seksuaalinen halu. Halu ei vaadi harkintaa, kuten päätös toimia.
KultaKikkare kirjoitti:
Halu ei suurella osalla ihmisiä johda automaattisesti toimintaan, yleensä ihmisillä on myös tapana harkita toiminnan vaikutuksia ja seurauksia.
Eikö harkinta ole juuri osoitus vapaasta tahdosta? Voimme ryhtyä toimintaan tai luopua toiminnasta monestakin eri syystä.
KultaKikkare kirjoitti:
Pelolla ehdollistaminen toimii huonosti paatuneiden rikollisien kohdalla, parhaiten se toimii rajatapausten kohdalla jotka eivät vielä ole hairahtaneet rikolliselle puolelle. He pelkäävät tuomiota ja tämä pelko vaikuttaa heidän toimintaansa. Paatuneet talousrikolliset taas laskevat paljonko linnavuodesta tienaa jos onnistuu pitämään rikoksella hankitun omaisuuden, ja mikä on todennäköisyys sille että se onnistuu.
Eli pelolla ehdollistaminen ei toimi, koska paatunut rikollinen on jo valintansa tehnyt. Entä uudelleenkasvatus, johon myös viittasit aiemmin ("Rangaistuksia tarvitaan pelolla ehdollistamiseen sekä uudelleenkasvattamiseen...")? Miten se toimii ilman vapaata tahtoa, jos perimän ja ympäristön vaikutusta ei voi häivyttää?
KultaKikkare kirjoitti: ↑24 Huhti 2023, 12:59
Tahto toimia ei edellytä yhtään sen enempää vapaata valintaa kuin halu muuttua. Perimän ja ympäristön vaikutusta ei voi häivyttää ja sen yrittäminen voi olla jopa haitallista, mutta voi oppia toimimaan paremmin niillä mitä on saatu.
Alkupamauksesta kunkin henkilön akuuttiin tilanteeseen johtaneet tapahtumien ketjut sisältää monien syiden ja sattumien ketjuja. Mahdollisia vaihtoehtoisia polkuja on ollut, mutta vain yksi niistä on toteutunut. Tulevia vaihtoehtoisia reittejä ei kuitenkaan ole vielä valittu. Siihen vaikuttaa monet risteilevät tapahtumien ketjut. Tapahtumien kulkuun vaikuttaa entropian lisäksi nyt myös geneettinen ja memeettinen informaatio järjestelmä. Niiden vaikutuksesta on mahdollista uida paikallisesti myös entropian ohjausta vastaan lisäten paikallisesti järjestystä. Tämä perustuu siihen, että informaatiojärjestelmät oppivat kokemuksesta ja voivat toimintamarginaalia puitteissa vapaasti valita vaihtoehtoisista toimintatavoista kussakin tilanteessa. Valittavissa olevat vaihtoehdot eivät välttämättä tuota toivottua tulosta, mutta se ei tarkoita etteikö valintaa kuitenkin olisi tehty vapaasti.
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
KultaKikkare kirjoitti: ↑24 Huhti 2023, 12:59
Tahto toimia ei edellytä yhtään sen enempää vapaata valintaa kuin halu muuttua. Perimän ja ympäristön vaikutusta ei voi häivyttää ja sen yrittäminen voi olla jopa haitallista, mutta voi oppia toimimaan paremmin niillä mitä on saatu.
Alkupamauksesta kunkin henkilön akuuttiin tilanteeseen johtaneet tapahtumien ketjut sisältää monien syiden ja sattumien ketjuja. Mahdollisia vaihtoehtoisia polkuja on ollut, mutta vain yksi niistä on toteutunut. Tulevia vaihtoehtoisia reittejä ei kuitenkaan ole vielä valittu. Siihen vaikuttaa monet risteilevät tapahtumien ketjut. Tapahtumien kulkuun vaikuttaa entropian lisäksi nyt myös geneettinen ja memeettinen informaatio järjestelmä. Niiden vaikutuksesta on mahdollista uida paikallisesti myös entropian ohjausta vastaan lisäten paikallisesti järjestystä. Tämä perustuu siihen, että informaatiojärjestelmät oppivat kokemuksesta ja voivat toimintamarginaalia puitteissa vapaasti valita vaihtoehtoisista toimintatavoista kussakin tilanteessa. Valittavissa olevat vaihtoehdot eivät välttämättä tuota toivottua tulosta, mutta se ei tarkoita etteikö valintaa kuitenkin olisi tehty vapaasti.
ID10T kirjoitti: ↑24 Huhti 2023, 13:30
Eikö harkinta ole juuri osoitus vapaasta tahdosta? Voimme ryhtyä toimintaan tai luopua toiminnasta monestakin eri syystä.
Muistutan nyt alkuun että mä puhun aidosti vapaasta valinnasta ja sä puhut vapaasta tahdosta. Niinkun oon sanonu illuusio vapaasta valinnasta on ihmiselle tarpeellinen mutta informaatioteoreettisesti aivojen toimintaa miettien se ei ole tarpeellinen enkä edes ymmärrä miten se voisi olla mahdollinen.
Harkinta ei ole osoitus vapaasta valinnasta, harkinnan ei tarvitse olla vapaata vaan se on kausaalinen seuraus elämän aikana muodostuneista aivojen hermoratojen kytkennöistä ja näihin kytkentöihin vaikuttavien välittäjäaineiden määrästä juuri sillä hetkellä kun harkinta tapahtuu. Kun miettii millä tavalla ajatukset muodostuvat tai ilmaantuvat tietoisuuteen, yleensä jokin ympäristössä muistuttaa jostakin, joka sitten muistuttaa jostain muusta, joista sitten välillä syntyy uusi näkemys.
Uudelleenkasvatus ei myöskään toimi hyvin rikosten uusijoilla, mutta ensikertalaiset voidaan saada toimimaan paremmin niillä mitä on saatu.
KultaKikkare kirjoitti: ↑24 Huhti 2023, 12:59
Tahto toimia ei edellytä yhtään sen enempää vapaata valintaa kuin halu muuttua. Perimän ja ympäristön vaikutusta ei voi häivyttää ja sen yrittäminen voi olla jopa haitallista, mutta voi oppia toimimaan paremmin niillä mitä on saatu.
Alkupamauksesta kunkin henkilön akuuttiin tilanteeseen johtaneet tapahtumien ketjut sisältää monien syiden ja sattumien ketjuja. Mahdollisia vaihtoehtoisia polkuja on ollut, mutta vain yksi niistä on toteutunut. Tulevia vaihtoehtoisia reittejä ei kuitenkaan ole vielä valittu. Siihen vaikuttaa monet risteilevät tapahtumien ketjut. Tapahtumien kulkuun vaikuttaa entropian lisäksi nyt myös geneettinen ja memeettinen informaatio järjestelmä. Niiden vaikutuksesta on mahdollista uida paikallisesti myös entropian ohjausta vastaan lisäten paikallisesti järjestystä. Tämä perustuu siihen, että informaatiojärjestelmät oppivat kokemuksesta ja voivat toimintamarginaalia puitteissa vapaasti valita vaihtoehtoisista toimintatavoista kussakin tilanteessa. Valittavissa olevat vaihtoehdot eivät välttämättä tuota toivottua tulosta, mutta se ei tarkoita etteikö valintaa kuitenkin olisi tehty vapaasti.
Jotkut ajattelevat jopa että kaikki vaihtoehtoiset polut ovat toteutuneet ja toteutuvat kokoajan.
Ihminen voi oppia lisäämään paikallista järjestystä. Tämä perustuu siihen, että informaatiojärjestelmät oppivat kokemuksesta ja voivat toimintamarginaalinsa puitteissa valita haluamansa vaihtoehdon. Mä en kuitenkaan näe tossa aitoa valinnan vapautta missään välissä. Voidaan ajatella, että kun tietojärjestelmä valitsee haluamansa vaihtoehdon, se tekee vapaan valinnan koska valitsi sen minkä halusi, mutta se on illuusio koska todellisuudessa ei ole mitään valintaa.
ID10T kirjoitti: ↑24 Huhti 2023, 13:30
Eikö harkinta ole juuri osoitus vapaasta tahdosta? Voimme ryhtyä toimintaan tai luopua toiminnasta monestakin eri syystä.
Muistutan nyt alkuun että mä puhun aidosti vapaasta valinnasta ja sä puhut vapaasta tahdosta.
Vapaa valinta ja vapaa tahto ovat erottamattomia. Vapaa valinta edellyttää vapaata tahtoa, ja vapaasta tahdosta seuraavat vapaat valinnat.
En tiedä mitä tarkoitat "aidosti vapaalla valinnalla", mutta käsittääkseni olen tehnyt selväksi, etten minäkään TÄYSIN vapaaseen tahtoon usko. Me itse rajoitamme sitä ehkä eniten ennakkoluuloillamme ja tottumuksillamme. Vastustan kuitenkin ajatusta "luonnonlakien mukaisista" ennaltamäärätyistä valinnoista.
KultaKikkare kirjoitti:
Niinkun oon sanonu illuusio vapaasta valinnasta on ihmiselle tarpeellinen mutta informaatioteoreettisesti aivojen toimintaa miettien se ei ole tarpeellinen enkä edes ymmärrä miten se voisi olla mahdollinen.
Me emme ymmärrä aivojen toimintaa riittävästi, jotta tuo olisi muuta kuin mielipide.
KultaKikkare kirjoitti:
Harkinta ei ole osoitus vapaasta valinnasta, harkinnan ei tarvitse olla vapaata vaan se on kausaalinen seuraus elämän aikana muodostuneista aivojen hermoratojen kytkennöistä ja näihin kytkentöihin vaikuttavien välittäjäaineiden määrästä juuri sillä hetkellä kun harkinta tapahtuu. Kun miettii millä tavalla ajatukset muodostuvat tai ilmaantuvat tietoisuuteen, yleensä jokin ympäristössä muistuttaa jostakin, joka sitten muistuttaa jostain muusta, joista sitten välillä syntyy uusi näkemys.
Jostain sen syy-seurausketjunkin on alettava kumuloitua. Eli ensimmäistä kertaa harkintaa käyttäessään ihmisellä ei ole tuota menneisyyden painolastia.
KultaKikkare kirjoitti:
Uudelleenkasvatus ei myöskään toimi hyvin rikosten uusijoilla, mutta ensikertalaiset voidaan saada toimimaan paremmin niillä mitä on saatu.
Tässäkään ei siis oikeasti muuteta ihmisen käytöksen osalta juuri mitään. Paatunut on edelleen paatunut.
Miten sitten selität esim. Lauri "Late" Johanssonin täyskäännöksen? Hän ainakin oli paatunut, mutta uskoontulo muutti miehen. Huijaako hän, vai onko vapaa tahto tosiaan muuttanut hänet? En halua tässä nyt keskittyä asian uskonnolliseen puoleen, uskoontulo on minusta tässä sivuseikka.
KultaKikkare kirjoitti: ↑24 Huhti 2023, 13:47
Muistutan nyt alkuun että mä puhun aidosti vapaasta valinnasta ja sä puhut vapaasta tahdosta.
Vapaa valinta ja vapaa tahto ovat erottamattomia. Vapaa valinta edellyttää vapaata tahtoa, ja vapaasta tahdosta seuraavat vapaat valinnat.
En tiedä mitä tarkoitat "aidosti vapaalla valinnalla", mutta käsittääkseni olen tehnyt selväksi, etten minäkään TÄYSIN vapaaseen tahtoon usko. Me itse rajoitamme sitä ehkä eniten ennakkoluuloillamme ja tottumuksillamme. Vastustan kuitenkin ajatusta "luonnonlakien mukaisista" ennaltamäärätyistä valinnoista.
Ajatteletko sitten että ihmisessä on jotakin luonnonlait kumoavaa?
KultaKikkare kirjoitti:
Niinkun oon sanonu illuusio vapaasta valinnasta on ihmiselle tarpeellinen mutta informaatioteoreettisesti aivojen toimintaa miettien se ei ole tarpeellinen enkä edes ymmärrä miten se voisi olla mahdollinen.
ID10T kirjoitti: ↑24 Huhti 2023, 13:59
Me emme ymmärrä aivojen toimintaa riittävästi, jotta tuo olisi muuta kuin mielipide.
Emme niin. Mitä aivoista pitäisi löytyä, että vapaa valinta olisi mahdollista?
KultaKikkare kirjoitti:
Uudelleenkasvatus ei myöskään toimi hyvin rikosten uusijoilla, mutta ensikertalaiset voidaan saada toimimaan paremmin niillä mitä on saatu.
ID10T kirjoitti: ↑24 Huhti 2023, 13:59
Tässäkään ei siis oikeasti muuteta ihmisen käytöksen osalta juuri mitään. Paatunut on edelleen paatunut.
Miten sitten selität esim. Lauri "Late" Johanssonin täyskäännöksen? Hän ainakin oli paatunut, mutta uskoontulo muutti miehen. Huijaako hän, vai onko vapaa tahto tosiaan muuttanut hänet? En halua tässä nyt keskittyä asian uskonnolliseen puoleen, uskoontulo on minusta tässä sivuseikka.
Ei nyt mennä enää näihin kun ne toistaa samaa kehää kokoajan.
KultaKikkare kirjoitti:
Harkinta ei ole osoitus vapaasta valinnasta, harkinnan ei tarvitse olla vapaata vaan se on kausaalinen seuraus elämän aikana muodostuneista aivojen hermoratojen kytkennöistä ja näihin kytkentöihin vaikuttavien välittäjäaineiden määrästä juuri sillä hetkellä kun harkinta tapahtuu. Kun miettii millä tavalla ajatukset muodostuvat tai ilmaantuvat tietoisuuteen, yleensä jokin ympäristössä muistuttaa jostakin, joka sitten muistuttaa jostain muusta, joista sitten välillä syntyy uusi näkemys.
Jostain sen syy-seurausketjunkin on alettava kumuloitua. Eli ensimmäistä kertaa harkintaa käyttäessään ihmisellä ei ole tuota menneisyyden painolastia.
Jep.. ja pienen lapsen mieliala voi nousta itkupotkuraivarista iloiseen naurunkäkätykseen kun näkee ylitseen lentävän perhosen.
KultaKikkare kirjoitti: ↑24 Huhti 2023, 13:47
Muistutan nyt alkuun että mä puhun aidosti vapaasta valinnasta ja sä puhut vapaasta tahdosta.
Vapaa valinta ja vapaa tahto ovat erottamattomia. Vapaa valinta edellyttää vapaata tahtoa, ja vapaasta tahdosta seuraavat vapaat valinnat.
En tiedä mitä tarkoitat "aidosti vapaalla valinnalla", mutta käsittääkseni olen tehnyt selväksi, etten minäkään TÄYSIN vapaaseen tahtoon usko. Me itse rajoitamme sitä ehkä eniten ennakkoluuloillamme ja tottumuksillamme. Vastustan kuitenkin ajatusta "luonnonlakien mukaisista" ennaltamäärätyistä valinnoista.
Ajatteletko sitten että ihmisessä on jotakin luonnonlait kumoavaa?
En, vaan en ymmärrä, mitkä luonnonlait ajatustoimintaa rajoittaisivat. Kuten radio ei päätä ohjelmista, ei aivojen fyysinen rakenne päätä ajatuksista.
KultaKikkare kirjoitti:
KultaKikkare kirjoitti:
Niinkun oon sanonu illuusio vapaasta valinnasta on ihmiselle tarpeellinen mutta informaatioteoreettisesti aivojen toimintaa miettien se ei ole tarpeellinen enkä edes ymmärrä miten se voisi olla mahdollinen.
ID10T kirjoitti: ↑24 Huhti 2023, 13:59
Me emme ymmärrä aivojen toimintaa riittävästi, jotta tuo olisi muuta kuin mielipide.
Emme niin. Mitä aivoista pitäisi löytyä, että vapaa valinta olisi mahdollista?
Viittaan aiempaan kommenttiini, me emme tiedä riittävästi ja arvailemaan en ala, koska en ole neurotieteilijä.
KultaKikkare kirjoitti:
KultaKikkare kirjoitti:
Uudelleenkasvatus ei myöskään toimi hyvin rikosten uusijoilla, mutta ensikertalaiset voidaan saada toimimaan paremmin niillä mitä on saatu.
ID10T kirjoitti: ↑24 Huhti 2023, 13:59
Tässäkään ei siis oikeasti muuteta ihmisen käytöksen osalta juuri mitään. Paatunut on edelleen paatunut.
Miten sitten selität esim. Lauri "Late" Johanssonin täyskäännöksen? Hän ainakin oli paatunut, mutta uskoontulo muutti miehen. Huijaako hän, vai onko vapaa tahto tosiaan muuttanut hänet? En halua tässä nyt keskittyä asian uskonnolliseen puoleen, uskoontulo on minusta tässä sivuseikka.
Ei nyt mennä enää näihin kun ne toistaa samaa kehää kokoajan.
Mikä toistaa samaa kehää? Sinä et vaan osaa selittää, miksi Late muuttui, kun sen ei pitäisi olla mahdollista ilman vapaata tahtoa perimän ja ympäristön määrittäessä, mitä olemme.
KultaKikkare kirjoitti:
Harkinta ei ole osoitus vapaasta valinnasta, harkinnan ei tarvitse olla vapaata vaan se on kausaalinen seuraus elämän aikana muodostuneista aivojen hermoratojen kytkennöistä ja näihin kytkentöihin vaikuttavien välittäjäaineiden määrästä juuri sillä hetkellä kun harkinta tapahtuu. Kun miettii millä tavalla ajatukset muodostuvat tai ilmaantuvat tietoisuuteen, yleensä jokin ympäristössä muistuttaa jostakin, joka sitten muistuttaa jostain muusta, joista sitten välillä syntyy uusi näkemys.
Jostain sen syy-seurausketjunkin on alettava kumuloitua. Eli ensimmäistä kertaa harkintaa käyttäessään ihmisellä ei ole tuota menneisyyden painolastia.
Jep.. ja pienen lapsen mieliala voi nousta itkupotkuraivarista iloiseen naurunkäkätykseen kun näkee ylitseen lentävän perhosen.
ID10T kirjoitti: ↑24 Huhti 2023, 14:17
Mikä toistaa samaa kehää? Sinä et vaan osaa selittää, miksi Late muuttui, kun sen ei pitäisi olla mahdollista ilman vapaata tahtoa perimän ja ympäristön määrittäessä, mitä olemme.
KultaKikkare kirjoitti:
Harkinta ei ole osoitus vapaasta valinnasta, harkinnan ei tarvitse olla vapaata vaan se on kausaalinen seuraus elämän aikana muodostuneista aivojen hermoratojen kytkennöistä ja näihin kytkentöihin vaikuttavien välittäjäaineiden määrästä juuri sillä hetkellä kun harkinta tapahtuu. Kun miettii millä tavalla ajatukset muodostuvat tai ilmaantuvat tietoisuuteen, yleensä jokin ympäristössä muistuttaa jostakin, joka sitten muistuttaa jostain muusta, joista sitten välillä syntyy uusi näkemys.
Jostain sen syy-seurausketjunkin on alettava kumuloitua. Eli ensimmäistä kertaa harkintaa käyttäessään ihmisellä ei ole tuota menneisyyden painolastia.
Jep.. ja pienen lapsen mieliala voi nousta itkupotkuraivarista iloiseen naurunkäkätykseen kun näkee ylitseen lentävän perhosen.
ID10T kirjoitti: ↑24 Huhti 2023, 14:17
Mikä toistaa samaa kehää? Sinä et vaan osaa selittää, miksi Late muuttui, kun sen ei pitäisi olla mahdollista ilman vapaata tahtoa perimän ja ympäristön määrittäessä, mitä olemme.
Sun kanssa keskustelu ei ole hedelmällistä mulle.
Pitäisikö minun siitä huolestua, kun sinä sanot niin? Ihan sama.
