Maanviljely: Kemialliset lannoitteet vs Luonnonlannoitteet

[MooM]

Sinänsä jos ja kun lannoitteen molekyyli on sama, olipa se tehty tehtaassa tai otettu luonnosta, niin tehon kuin turvallisuuden kannalta ei oel väliä, miten se on syntynyt. Mutta teollisesti tuotetut (esim typpilannoitteen typpi) eivät ole aina sama molekyylirakenne kuin luonnosta tuleva (esim karjanlannan tai viherlannoituksen typpi) ja se voi vaikuttaa sekä lannoitteen "tehoon" että huuhtoutumisominaisuuksiin maaperästä. Ja tietenkin kaikki muu, mikä tulee luomulannoitteen mukana maaperään ja muokkaa esim sen hajoittaja/mikrobikantaa, vaikuttaa kokonaisuuteen niin yhdellä sadolla kuin vuosien mittaan.

Maussa lienee kyse lähinnä optimoinnin vaikutuksista. Mahdollismman nopea kasvatus myyntikokoon ja poiminta puoliraakana, jotta kestää kaupan kuljetusketjut, sekä myös tehokkaimpien (kasvu, tuholais/tautikestävyys jne) lajikkeiden käyttö selittänee paljon siitä, miksi isojen tuottajien vihannekset eivät ole maultaan samoja kuin kotona tai pienellä luomutilallla kasvatetut. Lihan kanssa sama. Mutta varmasti lannoituksellakin voi vaikuttaa makuun. Varsinkin lihassa

[Poistettu]

...no tähän makuasiaan, raaka-aineen maku on vaihtelee suuresti viljelytavasta riippumatta. Oikeastaan makutesti on mahdotonta toteuttaa, koska muuttujia on liikaa..
...varsinainen meidän "tehotuotanto" on oikeastaan jo hyvin liki muunmaailman teholuomutuotantoa. Biodynaaminen viljely on asia erikseen.
Miten näin ? Meillä on onnekkaasti lyhyehkö nopea kulkuinen kesä kohtuu viileänä, näin ollen tehotuotannossakin torjunta-aineita käytettään vähäisiä määriä, ja kasvunvahvistajana vain lehtilannoitetta, joka sisältää hivenaineita, sekä kasvunsäätelijäin käyttö on jäänyt hyvin vähäiseksi (korrenvahvike esim).
Vaikka maailman luomutuottajilla on kattojärjestön IFOAMin käsikirja, niin pääsääntöisesti maakohtaiset erot luomusäännöksillä on sen verran merkittäviä, jotta meillä myyty saksalainen luomu, suomisäännöillä ei ole luomua. Meidän luomupelikirja on jyrkkä.
Luomulla myydään hyvää omaatuntoa kuluttajille, joita vallanvoima julistaa yleensäkin "huonoiksi ihmisiksi" (tämä on erijuonteen aihe?), ja markkinoivat voimat osaa hyödyntää? Luomujutska peliin voi perehtyä katsomalla Ruokaviraston sivuilta meikähommaa, ja vieraiden kielten osaamisen mukkaan vertaila mitä mualla kirjoittavat, tähän saa helpoiten linkkejä wikipedian kautta "kliku" auki sieltä kielivalinnoilta.

Maapallo tällä hetkellä tuottaa "rivien välistä" lukien ainakin 30 mrd ihmiselle eväät. Pääosa tuotannon tehokkaimmasta maa-alasta on Kravun- ja kauriin kääntöpiirin välissä, mutta olosuhteista ja viljelöiden tal mahd johtuen tehokkainta tuotantoa on amerikassa, australiassa ja euroopassa.
Miten niin 30 mrd:lle? Lämpimien maiden tuotannosta hukka on valtaisaa. Mikä on täysin eriasia, kuin meillä kansalaisia vaivattavalla ruuanhävikki väikytyksellä.
Lämpimissä maissa sadon varastointi on hyvin haasteellista. Johtuen tuottajien taloudellisista resursseista sekä ehkä tietämyksen tasosta. Koska sadolle ei mahdollista laittaa (rakentaa) kunnon varastointia. Pilaantuu tuotteet varastojen (erilaisia astioita, pussukoita & jopa rakennuksia) lämpötilan tai kosteusolosuhteiden jo huomattavilta osin. Moni tuoretuote varsinkin pilaantuu jo ennen kuljetusta, kuljetuksen aikana kuin saapuu myytäville. Joillain tuotteilla tämä pilaantumis-% on jopa 95 arvioituna. Asiaa selittää osin suurellisesti piirtäen sivuaa, joskus 2010-13 kirjoitettu "kuinka maapallo ruokitaan" tms maailma-instituutin kirja.
Sinä päivänä kun noilla seuduin saadaan tuotanto rokkimaan, meillä eikä muuallakaan paljon ennään kannata traktoreilla pörrätä.. Jolloin tuotantotekijänä vaikuttavan "kotimaisuuden ja huoltovarmuuden" painoarvo koetellaan.

tämä viro/suomi jutska vertailuna sinänsä veikeää, koska ainaskin eteläisten syömät fazerin paahtoleivät tulevat virosta (2017 näin), ja kuinka moni muu tuote? Ruuantuotannosta meillä saa kuvan https://jukuri.luke.fi/handle/10024/546718 kun lataseen julkaisun itselle.

ah, jälleen näin lyhykäisesti, aika yleispiirteellisesti, pitkän kaavanmukaan selostetuna syntyy romaani..
(Edit pilaantumis-5 = pilaantumis-%)

Oleks sä Molli se haistiksen Molli?

[Molli]

Eli miten tämä lannoite-liha matematiikka menee sun mielestä ? "mutta varmasti lannoituksella voi vaikuttaa makuun, Varsinkin lihassa" Lannoitetaanko lihaa vain lannoite lannoitteena kulkeutuu lihaan?
typpilannoitteena on ammonium ja niitraattityppeä (NO3 ja NH4), jotka tavallaan kyllä kulkeutuvat kokomatkan lihaan -mutta veikeä, ajatus tuo..
sitten on kali ja fosfori ..
Mielestäni lihan makuun vaikuttaa eläinrotu, ruokinta ja tappo sekä teurastuksen jälkeinen kylmäketju, kunnes on siinä lihapalakokattavana. Tätä jälkimmäistä esim kanasyöjät ei osaa huomioida mutta mm "siivissä ja koivissa" näkee miten kunniakkaasti kukko on kuollut eli teurastettu.. noo..joo...
(nyt alkoi pikkusen naurattamaan, mutta menköön bittijutskaan luettavaksi).

[Molli]

...ee .. en ole haistiksen molli ... yrittäny opetella maniskan soittoa sitä kautta kääntyi..nic

[Poistettu]

...ee .. en ole haistiksen molli ... yrittäny opetella maniskan soittoa sitä kautta kääntyi..nic

Ok, ajattelin, kun siel oli Molli.
Mä olin Jööti.

[Keijona]

Kysymys ei ole pelkästään lannoisteista ja maaperän kunnosta vaan lajikkeet ovat myös "satoisia" ja lajikkeiksi on valikoitunut ne eniten painoa tuottavat, koska elintarvikkeet myydään painon mukaan. Eiikä ole ollenkaan harvinaista että viljelijä ei itse syö viljelemiään tuotteita. Esim. peruna, (jossa joudutaan käyttämään hyvin paljon lannoitteita ja suojelu aineita on yksi niistä.) Viljelijä viljelee ne omat perunat jollain muulla pellolla ja varsin usein luomuna. Mutta ehkäpä terveydelle ongelmallisin lajikepommi on vehnä,, vehnälajikeet kun ovat hyvin pitkälle jalostettuja.

[deep purpose]

Kysymys ei ole pelkästään lannoisteista ja maaperän kunnosta vaan lajikkeet ovat myös "satoisia" ja lajikkeiksi on valikoitunut ne eniten painoa tuottavat, koska elintarvikkeet myydään painon mukaan. Eiikä ole ollenkaan harvinaista että viljelijä ei itse syö viljelemiään tuotteita. Esim. peruna, (jossa joudutaan käyttämään hyvin paljon lannoitteita ja suojelu aineita on yksi niistä.) Viljelijä viljelee ne omat perunat jollain muulla pellolla ja varsin usein luomuna. Mutta ehkäpä terveydelle ongelmallisin lajikepommi on vehnä,, vehnälajikeet kun ovat hyvin pitkälle jalostettuja.

Hellou Keijona! Kiva kun tulit!

Ja juu, ehkä lajike on jopa ykkös-erontekijä ruuan makulaatuun liittyen indeed, sitten vasta ne muut tekijät.

[John Carter]

Ainoa oikea keino ruokkia ihmiskunta on tehomaatalous, kuten Neutroni totesi. Itse en ole maajussi, mutta tuolla landella on tullut kasvateltua pottuja ja myös saaressa kesämökillä. Peruna on ainakin omissa kokeiluissani kasvanut joka paikassa ilman mitään lisäravinteita, parasta on tullut hiekka/multapitoisessa maassa ja huonointa savipohjaisessa maassa.

[Keijona]

Ihmiskuntaa uhkaa nälkä nytkin, vaikka käytetään lannoitteita, myrkkyjä ja jopa geenimanipulaatiota, joten eihän tehoviljelyä edes ole mahdollista lopettaa. Mutta se että ainoastaan valvotut lajikkeet ovat niitä joita saa myydä, on aika härskiä monikansallisten yhtiöiden monopolipolitiikkaan. Kaupallisessa, valvotussa ja tuetussa maataloudessa kun ei saa käyttää kun tiettyjä sertifikoituja siemen lajikkeita. Siis omaa, itsetuotettua siementä ja samaa lajiketta ei saa käyttää tuotantoon, vaan joka vuosi on ostettava kukatie millälailla manipuloidut siemenet. Maanviljelijöitä kyllä valtio kyttää ja tarkastaa monesti vuodessa ison koneiston avulla, mutta nuo suuryhtiöt ja ruokadiilerit saavat toimia täysin vapaasti ja "omavalvonnan" puitteissa. Ei millään muulla alalla yrittäjä ole velvollinen päästämään 24-tunnin sisällä ventovierasta kaikkialle yrityksen tiloihin tutustumaan papereihin ja kirjanpitoon. Ravintolat ovat tosin aika samassa asemassa.

[Keijona]

Kysymys ei ole pelkästään lannoisteista ja maaperän kunnosta vaan lajikkeet ovat myös "satoisia" ja lajikkeiksi on valikoitunut ne eniten painoa tuottavat, koska elintarvikkeet myydään painon mukaan. Eiikä ole ollenkaan harvinaista että viljelijä ei itse syö viljelemiään tuotteita. Esim. peruna, (jossa joudutaan käyttämään hyvin paljon lannoitteita ja suojelu aineita on yksi niistä.) Viljelijä viljelee ne omat perunat jollain muulla pellolla ja varsin usein luomuna. Mutta ehkäpä terveydelle ongelmallisin lajikepommi on vehnä,, vehnälajikeet kun ovat hyvin pitkälle jalostettuja.

Hellou Keijona! Kiva kun tulit!

Ja juu, ehkä lajike on jopa ykkös-erontekijä ruuan makulaatuun liittyen indeed, sitten vasta ne muut tekijät.

Juu, palsta vaikuttaa hyvältä, mainio tuo viestien editointi mahdollisuus.

[deep purpose]

Mutta 40% ruuasta heitetään pois koko ajan, niin miksi pitää olla tehotuotantoo? Eikä Suomi ruoki muita maita kuin itsensä, tai jopa importtaa tänne 2/4 ruuasta.
5,5 miljoonaa suomalaista suhdannettuna suomen pinta-alaan ei vaatisi edes tehotuotantoo.

[John Carter]

Esimerkiksi kerrostalojen katoille saisi kaupunkiolosuhteisiin luotua koko talon katon kattavia vesiviljelyjärjestelmillä toimivia kasvihuoneita, joissa voitaisiin hyödyntää hyvinkin myös talojen hukkalämpöä. Aasiassa olen nähnyt joitakin täysin automatisoituja kasvihuoneita, jotka toimisivat hyvin tuollaiseen tarkoitukseen.

[Morningstar]

Joo-o, en tarkoita tätä pahalla, mut Suomessa on valmisruoka-puoli aikas huono. Hyvää ruokaa voi kuitenkin tehdä, jos ostaa tuoreet raaka-aineet, valmistaen omat ruuat alusta loppuun itse!
Suomessa on hyviä tuotteitakin kuten punainen täysmaito ja monet rahkat sekä jogurtit, mut olen huomannut että hyvästä laadusta joutuu silloin pulittamaan muutaman euron enemmän per tuote.
Monet valmis-salaatit on etikalla uitetut ja kana-tuotteiden marinadit pilattu joillain "ken ties millä" litkuilla.
Ja tää ei ole mitenkään pilaa, että näin kertoilen. Mä kävin Eestissä tänä vuona ja ostin mukaan yhden purkin verran "Mulgi-kaalia". Se oli mun viikon herkullisin tuote, vaikka oli myös possunsuikaleita ja ties mitä muuta Suomesta ostettua tavaraa.

Ja en siis hauku Suomen ruokia vittuillaakseni, vaan haluaisin tieteellisesti saada tietää että missä se vika!??

Suomalaiset einekset on täyttä p*skaa mutta onko ne Virossa muka parempia?

[deep purpose]

Esimerkiksi kerrostalojen katoille saisi kaupunkiolosuhteisiin luotua koko talon katon kattavia vesiviljelyjärjestelmillä toimivia kasvihuoneita, joissa voitaisiin hyödyntää hyvinkin myös talojen hukkalämpöä. Aasiassa olen nähnyt joitakin täysin automatisoituja kasvihuoneita, jotka toimisivat hyvin tuollaiseen tarkoitukseen.

Eräs mun oma lähtökohta olisi ottaa selvää, että mitkä ovat itse niitten kasvien omat toiveet että minkälaiset olosuhteet olisi niille otollisia. Jos ihmiset luulee että kasveilta ei pitäis kysyy mitään heidän onnellisuuden tasoon liittyen, niin avot mikä tiedekunta semmonen sitten!??

[deep purpose]

Joo-o, en tarkoita tätä pahalla, mut Suomessa on valmisruoka-puoli aikas huono. Hyvää ruokaa voi kuitenkin tehdä, jos ostaa tuoreet raaka-aineet, valmistaen omat ruuat alusta loppuun itse!
Suomessa on hyviä tuotteitakin kuten punainen täysmaito ja monet rahkat sekä jogurtit, mut olen huomannut että hyvästä laadusta joutuu silloin pulittamaan muutaman euron enemmän per tuote.
Monet valmis-salaatit on etikalla uitetut ja kana-tuotteiden marinadit pilattu joillain "ken ties millä" litkuilla.
Ja tää ei ole mitenkään pilaa, että näin kertoilen. Mä kävin Eestissä tänä vuona ja ostin mukaan yhden purkin verran "Mulgi-kaalia". Se oli mun viikon herkullisin tuote, vaikka oli myös possunsuikaleita ja ties mitä muuta Suomesta ostettua tavaraa.

Ja en siis hauku Suomen ruokia vittuillaakseni, vaan haluaisin tieteellisesti saada tietää että missä se vika!??

Suomalaiset einekset on täyttä p*skaa mutta onko ne Virossa muka parempia?

Ikävä kyllä suorastaan yö/päivä ero. Jos antaisit mulle 50€ jotta toisin sulle sieltä ruokaa, niin olisit ällikällä lyöty että mitä kaikkee gourmeeta siellä tuotetaan. Virossa 5/8 ruuista on jees - Suomessa about 2/8 vain.