Juuri näin lienee asiain laita. Dopamiinijärjetelmämme tuuttaa jatkuvasti tietoisuuteemme mahdollisia maailmoja (hakisinko uuden ooluen jääkaapista, lennättäisinkö ihmiskunnan marsiin, alottaisinko meditointiharrastuksen) ja määrittelee kiinnostuksen ja motivaation tunteiden avulla mitä noista mahdollisista maailmoista lähdemme tavoitelemaan ja mahdolliset maailmat valittuaan käynnistää mahdollisen maailman todeksi elämiseen vaadittavat, rajapinnan suorittamat motoriset toiminnot.KultaKikkare kirjoitti: ↑05 Touko 2023, 12:06 Mielen entiteetit muuttuu todellisuudeksi kun ihminen tekee niistä todellisuutta. Jos saat esimerkiksi meditoidessa tai sillä sienitripillä idean siitä, minkälainen todellisuudessa olet tai miten todellisuudessa koet, sinä itse voit tehdä siitä totta muuttamalla omaa käytästäsi.
Ihminen on se rajapinta oman mielikuvituksensa ja todellisuuden välissä. Osa ideoista toki on toteuttamiskelvottomia eli niille ei ole edes mahdollista luoda todellisuuden vastikkeita, osa liian työläitä kyseiselle ihmiselle, osaan ideoistaan ihminen menettää kiinnostuksensa, jne... Lisäksi osa mielikuvituksen entiteeteistä on sellaisia ettei niille edes tarvita suoraa todellisuuden vastiketta, koska ne tukevat ihmisen sisäisen maailman toimintakykyä.
Naturalistinen buddhalainen filosofia
-
siili suhonen
- Reactions:
- Viestit: 1583
- Liittynyt: 18 Joulu 2022, 21:51
Re: Naturalistinen buddhalainen filosofia
Kontiainen näki asiat kovin eri tavalla.
-
siili suhonen
- Reactions:
- Viestit: 1583
- Liittynyt: 18 Joulu 2022, 21:51
Re: Naturalistinen buddhalainen filosofia
Järjen arvo on instrumenttalinen. Jos tavoitteena on saavuttaa etuotsalohkon täydellinen kontrolli ja vapautus primitiivisten halujen ja niihin tarrautumisen tuottamasta kärsimyksen oravanpyörästä lienee pysyvä seksistä pidättäytyminen erittäinkin järkevä valinta.KultaKikkare kirjoitti: ↑05 Touko 2023, 12:34Taidat olla ns. munista vedeltävää mallia.Sulervo kirjoitti: ↑04 Touko 2023, 10:48Mahtaako tuollainen mässäily auttaa huumeriippuvaa? En tiedä, mutta sinä puhut sukupuolitarpeesta. Me näköjään olemme sikäli erilaisia tässä, että parhaita hetkiä elämässäni eivät suinkaan ole olleet tämän himon hallinta - mitä en oikeastaan ole koskaan edes yrittänyt - vaan ne, jolloin seksin tarve on hallinnut minua ja minä olen sen tyydyttänyt naiseni kanssa. Sehän on terveellistäkin kun erittyy niitä hyvän olon hormoneita, oksitosiinia ym. Mutta eivät ajatukseni ole sentään jatkuvasti olleet seksissä, kaiketi siksi että sen saaminen ei juurikaan ole ollut minulle ongelma.
Jos olisin koskaan ollut todella janoinen, olisi juomaveden tarve ollut minussa varmasti paljon vahvempi kuin seksin ikinä, mutta miksipä tuotakaan himoa pitäisi hallita muuten kuin tyydyttämällä se eli juomalla. Eihän muu olisi edes mahdollista.
En mäkään ymmärrä mikä järki on pidättäytyä pysyvästi seksistä. Mut ymmärrän kyllä mikä arvo on osata tehdä niin.
Kontiainen näki asiat kovin eri tavalla.
-
siili suhonen
- Reactions:
- Viestit: 1583
- Liittynyt: 18 Joulu 2022, 21:51
Re: Naturalistinen buddhalainen filosofia
Onko pidättäytymisellä ja sen osaamisella joku ero? EI vissiin. Jos ei pidättäydy ei määritelmällisesti ole osannut pidättäytyä. Minkä arvon koet olevan seksistä pysyvästi pidättäytymisellä?KultaKikkare kirjoitti: ↑05 Touko 2023, 12:34Taidat olla ns. munista vedeltävää mallia.Sulervo kirjoitti: ↑04 Touko 2023, 10:48Mahtaako tuollainen mässäily auttaa huumeriippuvaa? En tiedä, mutta sinä puhut sukupuolitarpeesta. Me näköjään olemme sikäli erilaisia tässä, että parhaita hetkiä elämässäni eivät suinkaan ole olleet tämän himon hallinta - mitä en oikeastaan ole koskaan edes yrittänyt - vaan ne, jolloin seksin tarve on hallinnut minua ja minä olen sen tyydyttänyt naiseni kanssa. Sehän on terveellistäkin kun erittyy niitä hyvän olon hormoneita, oksitosiinia ym. Mutta eivät ajatukseni ole sentään jatkuvasti olleet seksissä, kaiketi siksi että sen saaminen ei juurikaan ole ollut minulle ongelma.
Jos olisin koskaan ollut todella janoinen, olisi juomaveden tarve ollut minussa varmasti paljon vahvempi kuin seksin ikinä, mutta miksipä tuotakaan himoa pitäisi hallita muuten kuin tyydyttämällä se eli juomalla. Eihän muu olisi edes mahdollista.
En mäkään ymmärrä mikä järki on pidättäytyä pysyvästi seksistä. Mut ymmärrän kyllä mikä arvo on osata tehdä niin.
Kontiainen näki asiat kovin eri tavalla.
-
Naturalisti
- Reactions:
- Viestit: 6817
- Liittynyt: 19 Helmi 2023, 10:36
Re: Naturalistinen buddhalainen filosofia
Ajattelemmeko itse, vai ajatteluttavatko mielenmallit, meemit ja metaforat meitä? Tästä kiinnostavasta artikkelista keskusteltiin jo aikaisemmin
https://www.tietojohtaminen.com/sites/d ... _jesse.pdf
Kun sitten kiinnitin huomion siihen, että artikkelin otsikko sisälsi perusteettoman oletuksen, että mielen toiminta olisi eri asia kuin mielensisältöinä olevien meemien toiminta, vastasit näin:
"Juuri tämän descartesilaisen ajattelevan ITSEN olemassaolon hyvä veli buddha kyseenalaisti.Ajattelijaentiteetti on turha hypoteesi ja subjekti-predeikaatti grammarin tuottama käsitteellinenm konstruktio jolle ei löydy viittauksen kohdetta havainnosta löytyy vain jatkuvassa muutoksem tilassa soljuvia ajattelun prosesseja."
Tähän minä puolestani totesin näin:
"Descartes ymmärsi ajattelevan entitetin väärin joksikin henkimaailman olioksi (sieluksi). Tämän selostuksesi mukaan Buddha ymmärsi asian väärin siten, ettei ajattelevaa entiteettiä ole ollenkaan olemassa.
Materiaalinen mieli on olemassa aivojen materiaalisena prosessina, jonka olemassaolo päättyy aivokuolemassa."
Sitten lainasit "jälleen kerran hyvävelio humea asian selventämiseksi." Panen tähän selvyyden vuoksi lainauksen Google käännöksen:
"Kun omalta osaltani astun läheisimmin siihen, mitä kutsun itsekseni, kompastelen aina johonkin tiettyyn käsitykseen tai muuhun, lämpöä tai kylmää, valoa tai varjoa, rakkautta tai vihaa, kipua tai mielihyvää. En voi koskaan saada itseäni kiinni missään vaiheessa ilman havaintoa, enkä voi koskaan tarkkailla muuta kuin havaintoa…. Jos joku vakavan ja ennakkoluulottoman pohdinnan jälkeen luulee, että hänellä on erilainen käsitys itsestään, minun on myönnettävä, etten voi enää järkeillä hänen kanssaan. Voin vain sallia hänelle, että hän voi olla oikeassa samoin kuin minä, ja että olemme olennaisesti erilaisia tässä asiassa. Hän saattaa ehkä havaita jotain yksinkertaista ja jatkuvaa, jota hän kutsuu itseään; Olen varma, ettei minussa ole sellaista periaatetta."
En nyt provosoidu vaikka sitä kommentillasi yrität. Kysyn vain missä Google "ymmärsi" tai minä asian toisin mitä sinä tuolla sitaatilla halusit sanoa? Minä totesin sitaatistasi näin:
Sinun "hyvä veli Hume" kutsuu itsekseen kompastelen aina jotakin konkreettista tuntemusta; eikä voi koskaan saada itseään kiinni missään vaiheessa ilman havaintoa, eikä voi koskaan tarkkailla muuta kuin havaintoa…. Puhuuko hän tällöin vain ulkoisista aistimuksista vai myös mielensisältöjen eli todellisuuden ja mielikuvituksen dynaamisten representaatioiden tuottamista havainnoista?
Esittelemäni reduktiivisen emergentin materialismin mukaan se ei ole descartesilainen sielu vaan aivomaterian toimivien prosessien ylläpitämä mieli.
viewtopic.php?t=1301
Sen sijaan, että vaadit minua väittelemään kaikkien luettelemiesi auktoriteettien kanssa, voisit kritisoida suoraan erittämiäni ajatuksia vaikka noihin auktoriteetteihin täsmällisemmin vedoten ja viitaten tai voit puolestasi esittää oma teoriasi, jotta voin nähdä onko siinä mielestäni jotakin kritisoitavaa.
Minun ajattelun mukaan mieli, ego ja subjekti ovat synonyymejä eli mielensisältöinä olevien meemien toimintaa.
[/quote]
Aivojen toiminnallista viitekehystä etsimässä
viewtopic.php?t=1372
Tervetuloa keskustelemaan.
Niin, esitit myös väitteen: etten "ole näköjään ihan perillä muutenkaan mistä tässä mielenfilosofiassa käydyssä entiteetti vs. prosessidebatissa on kyse." Varmistin Bingiltä mitä nuo termit tarkoittaa. Tässä on vastaus:
Mielenfilosofiassa käydään keskustelua siitä, onko mieli entiteetti vai prosessi. Entiteetti tarkoittaa itsenäistä olemassaoloa ja prosessi taas tapahtumaketjua. Tämä keskustelu liittyy mielen ja kehon suhteeseen. Mielen entiteettinä pitävät ajattelevat, että mieli on erillinen kehosta ja että se voi olla olemassa ilman kehoa. Prosessin kannattajat taas ajattelevat, että mieli on vain tapahtumaketju, joka syntyy aivojen toiminnasta¹.
Lähde: Keskustelu Bingin kanssa, 5.5.2023
(1) Mielenfilosofia – Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Mielenfilosofia.
(2) Funktionalismi (mielenfilosofia) – Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Funktiona ... losofia%29
Jäin miettimään, onko sinulla itselläsi vaikeuksia luetun ymmärtämissä. Olen jo monesti todennut, että mieli on prosessi. Prosessi pysähtyy aivokuolemassa ja samalla päättyy mielen olemassaolo. Mitään sielua ei jää kummittelemaan tämän eikä tuonpuoleisuuteen.
https://www.tietojohtaminen.com/sites/d ... _jesse.pdf
Kun sitten kiinnitin huomion siihen, että artikkelin otsikko sisälsi perusteettoman oletuksen, että mielen toiminta olisi eri asia kuin mielensisältöinä olevien meemien toiminta, vastasit näin:
"Juuri tämän descartesilaisen ajattelevan ITSEN olemassaolon hyvä veli buddha kyseenalaisti.Ajattelijaentiteetti on turha hypoteesi ja subjekti-predeikaatti grammarin tuottama käsitteellinenm konstruktio jolle ei löydy viittauksen kohdetta havainnosta löytyy vain jatkuvassa muutoksem tilassa soljuvia ajattelun prosesseja."
Tähän minä puolestani totesin näin:
"Descartes ymmärsi ajattelevan entitetin väärin joksikin henkimaailman olioksi (sieluksi). Tämän selostuksesi mukaan Buddha ymmärsi asian väärin siten, ettei ajattelevaa entiteettiä ole ollenkaan olemassa.
Materiaalinen mieli on olemassa aivojen materiaalisena prosessina, jonka olemassaolo päättyy aivokuolemassa."
Sitten lainasit "jälleen kerran hyvävelio humea asian selventämiseksi." Panen tähän selvyyden vuoksi lainauksen Google käännöksen:
"Kun omalta osaltani astun läheisimmin siihen, mitä kutsun itsekseni, kompastelen aina johonkin tiettyyn käsitykseen tai muuhun, lämpöä tai kylmää, valoa tai varjoa, rakkautta tai vihaa, kipua tai mielihyvää. En voi koskaan saada itseäni kiinni missään vaiheessa ilman havaintoa, enkä voi koskaan tarkkailla muuta kuin havaintoa…. Jos joku vakavan ja ennakkoluulottoman pohdinnan jälkeen luulee, että hänellä on erilainen käsitys itsestään, minun on myönnettävä, etten voi enää järkeillä hänen kanssaan. Voin vain sallia hänelle, että hän voi olla oikeassa samoin kuin minä, ja että olemme olennaisesti erilaisia tässä asiassa. Hän saattaa ehkä havaita jotain yksinkertaista ja jatkuvaa, jota hän kutsuu itseään; Olen varma, ettei minussa ole sellaista periaatetta."
En nyt provosoidu vaikka sitä kommentillasi yrität. Kysyn vain missä Google "ymmärsi" tai minä asian toisin mitä sinä tuolla sitaatilla halusit sanoa? Minä totesin sitaatistasi näin:
Sinun "hyvä veli Hume" kutsuu itsekseen kompastelen aina jotakin konkreettista tuntemusta; eikä voi koskaan saada itseään kiinni missään vaiheessa ilman havaintoa, eikä voi koskaan tarkkailla muuta kuin havaintoa…. Puhuuko hän tällöin vain ulkoisista aistimuksista vai myös mielensisältöjen eli todellisuuden ja mielikuvituksen dynaamisten representaatioiden tuottamista havainnoista?
Miten tämä Humeen tietoisuuden havaitsija on olemassa?siili suhonen kirjoitti: ↑05 Touko 2023, 11:31 Pahoittelen olisi pitänyt suomentaa. En tiennyt että englannin lukeminen ei sinulta luista, etkä ole näköjään ihan perillä muutenkaan mistä tässä mielenfilosofiassa käydyssä entiteetti vs. prosessidebatissa on kyse. Eli juu. Hume tarkoittaa kaikkia mielenssältöjä joita hän voi tietoisuudessaan havaita, tunteita ajatuksia jne. ja huomaa ettei löydä näiden prosessien takaa mitään erillistä itseä, descartesilaista ajattelijaentiteettiä eli subjektia vaan ainoastaan alati muuttuvan tietoisuuden sisältöjen virran.
Esittelemäni reduktiivisen emergentin materialismin mukaan se ei ole descartesilainen sielu vaan aivomaterian toimivien prosessien ylläpitämä mieli.
Olen perustellut oman mielenfilosofisen kantani täällä.siili suhonen kirjoitti: ↑05 Touko 2023, 11:31 Aika ylimielistä sinulta julistaa humen, buddhan, nietzschen, russelin, william jamesin ynnä muiden olevan väärässä ilman mitään perusteluja väitteillesi. Mutta noinhan se yleensä meillä ihmisillä menee. Mitä vähemmän jostain asiasta ymmärtää, sitä kovemmalla itsevarmuudella omia totuuksiaan julistaa.
viewtopic.php?t=1301
Sen sijaan, että vaadit minua väittelemään kaikkien luettelemiesi auktoriteettien kanssa, voisit kritisoida suoraan erittämiäni ajatuksia vaikka noihin auktoriteetteihin täsmällisemmin vedoten ja viitaten tai voit puolestasi esittää oma teoriasi, jotta voin nähdä onko siinä mielestäni jotakin kritisoitavaa.
Toivottavasti, et tuonut tässä esiin, että todellinen tarkoituksesi on vain hedelmätön riitely. Oma pyrkimykseni on "yrittää ymmärtää mistä on kyse ja käydä rakentavaa keskustelua aiheesta." Hyvä lähtökohta olisi, että yrittäisit kuvata edes suurinpiirtein mitä itse asiasta ajattelet.siili suhonen kirjoitti: ↑05 Touko 2023, 11:31 No, tuon toki aivotieteiden asiantuntijana tiedätkin. Suosittelen kuitenkin kun aihe sinua selkeästi kiinnostaa että herneen neäänvetämisen ja mielipuolisen julistamisen sijasta koittaisit yrittää ymmärtää mistä on kyse ja käydä rakentavaa keskustelua aiheesta.
Joo tässä asian ymmärrys taisi sakata sinullakin. Miten tämä itse eli ego sitten on olemassa? Alat olla yhtä vaikeaselkoinen tämän egon suhteen kuin Keijona.siili suhonen kirjoitti: ↑05 Touko 2023, 11:31Hume ei puhu mitään mielestä vaan itsestä eli egosta eli subjektista. Tuossakin ilmeisesti tuo englannin ymmärrys sinulla sakkasi.Humme sanoo olevansa varma, ettei hänessä ole mitään yksinkertaista ja jatkuvaa periaatetta, jota voisi sanoa mieleksi. Mikä sitten aiheuttaa hänen konkreettiset tuntemukset ja ajatukset? Entä mistä mielestäsi sinun ajatukset ovat peräisin?
Minun ajattelun mukaan mieli, ego ja subjekti ovat synonyymejä eli mielensisältöinä olevien meemien toimintaa.
Olisi kyllä syytä puhua mikä ne tuntemukset ja ajatukset aiheuttaa. Olisi syytä vastata myös siihen mikä on tuo tietoisuus, joka noita kokemuksia löytää ja mikä ne aiheuttaasiili suhonen kirjoitti: ↑05 Touko 2023, 11:31 Tuntemusten ja ajatusten aiheuttajalla ei myöskään ole mitään tekemistä humen väitteiden kanssa. Hän puhuu siitä mitä tietoisesta kokemuksestaanl löytää eikä spekuloi sillä mikä nuo llöydetyt tuntemukset tai ajatukset aiheuttaisi.
[/quote]
Suurinpiirtein näin tuo mielikuvien ja kokemusten virta meille ilmenee. Oman hypoteesini mukaan mielikuvien virta on ainutkertainen eikä koskaan toistu samanlaisena. Emmekä myöskään talleta sitä mieleemme mielikuvien ketjuna vaan kykyinä tuottaa uudelleen vastaavan kaltaisia mielikuvaketjuja uudelleen samankaltaisissa tilanteissa.siili suhonen kirjoitti: ↑05 Touko 2023, 11:31 Minun kokemukseni mukaan ajatukset ilmestyvä tietoisuuteen ja katoavat sieltä. Tulevat ja menevät omia aikojaan. En tiedä mistä ne ovat tulleet tai ovat peräisin kun kohtaan ne vasta silloin kun ne ovat tietoisuuteeni saapuneet eivätkä ajatukset ole toistaiseksi kertoneet missä niitä leivottin ennenkuin ne tietoiseen kokemukseeni ilmestyivät.
Tätähän ei kukaan vielä tiedä. Olen avannut omaa hypoteesiani ja keskustelua asiasta täällä:siili suhonen kirjoitti: ↑05 Touko 2023, 11:31 Mistä sitten sinun ajatuksesi ovat mielestäsi peräisin ja mitä tekemistä näiden ajatusten alkuperällä on asian kanssa?
Voinet tuota avat niin saadaan hyvää ja rakentavaa keskustelua aikaiseksi mielenkiintoisesta aiheesta.
Aivojen toiminnallista viitekehystä etsimässä
viewtopic.php?t=1372
Tervetuloa keskustelemaan.
Niin, esitit myös väitteen: etten "ole näköjään ihan perillä muutenkaan mistä tässä mielenfilosofiassa käydyssä entiteetti vs. prosessidebatissa on kyse." Varmistin Bingiltä mitä nuo termit tarkoittaa. Tässä on vastaus:
Mielenfilosofiassa käydään keskustelua siitä, onko mieli entiteetti vai prosessi. Entiteetti tarkoittaa itsenäistä olemassaoloa ja prosessi taas tapahtumaketjua. Tämä keskustelu liittyy mielen ja kehon suhteeseen. Mielen entiteettinä pitävät ajattelevat, että mieli on erillinen kehosta ja että se voi olla olemassa ilman kehoa. Prosessin kannattajat taas ajattelevat, että mieli on vain tapahtumaketju, joka syntyy aivojen toiminnasta¹.
Lähde: Keskustelu Bingin kanssa, 5.5.2023
(1) Mielenfilosofia – Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Mielenfilosofia.
(2) Funktionalismi (mielenfilosofia) – Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Funktiona ... losofia%29
Jäin miettimään, onko sinulla itselläsi vaikeuksia luetun ymmärtämissä. Olen jo monesti todennut, että mieli on prosessi. Prosessi pysähtyy aivokuolemassa ja samalla päättyy mielen olemassaolo. Mitään sielua ei jää kummittelemaan tämän eikä tuonpuoleisuuteen.
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
Re: Naturalistinen buddhalainen filosofia
Kunpa olisinkin, vielä enemmän kuin nyt. Komppaan Oscar Wildea, joka sanoi: voin vastustaa kaikkea paitsi kiusauksia.
Pakon edessä sitä osaa vaikka mitä, mutta vapaaehtoisen pidättäytymisen arvoa en ymmärrä. Jos haluaa esim. kehittää luonnettaan - mitä ikinä se tarkoittaisikin - niin onhan monia muita, käytännössä antoisampia keinoja. Itse evoluutio on ohjannut meitä harrastamaan seksiä, ja palkitsee siitä nautinnolla ja hyvillä terveysvaikutuksilla.KultaKikkare kirjoitti: ↑05 Touko 2023, 12:34 En mäkään ymmärrä mikä järki on pidättäytyä pysyvästi seksistä. Mut ymmärrän kyllä mikä arvo on osata tehdä niin.
Täytyy kyllä myöntää, että en oikein ymmärrä luostarilaitosta selibaattivaatimuksineen. Toki tiedän, että tällainen elämänmuoto tunnetaan useissa kulttuureissa. Minusta se on kaheli, mutta mitäs minusta; jos joku haluaa ryhtyä munkiksi tai nunnaksi, niin vassokuu minun puolestani - kunhan ei oma tyttäreni, mutta siitä ei huolta, koska hän on jo naimisissa ja odottaa vauvaa.
Re: Naturalistinen buddhalainen filosofia
Siinä vaiheessa kun aletaan puhumaan sivistyssanoilla ja käsitteillä niin ollan mun mielestä hakoteillä.
Kun asian varjolla aletaan markkinoimaan omaa viisauttaan ja sivistystään niin perustavan laatunen oppi on jo mennyt hukkaan ja ollaan ekotripillä.
Tämä toki vain tavan juntin käsitys asioista.
Kun asian varjolla aletaan markkinoimaan omaa viisauttaan ja sivistystään niin perustavan laatunen oppi on jo mennyt hukkaan ja ollaan ekotripillä.
Tämä toki vain tavan juntin käsitys asioista.
Pohjolan neekeri ja paskat jutut.
https://www.facebook.com/reel/316640184 ... tid=Ls6BEq
https://www.facebook.com/reel/316640184 ... tid=Ls6BEq
-
Naturalisti
- Reactions:
- Viestit: 6817
- Liittynyt: 19 Helmi 2023, 10:36
Re: Naturalistinen buddhalainen filosofia
"On tärkeää ymmärtää, että mielihyvälle ei ole yhtä ainoaa välittäjäainetta eikä aivorakennettakaan. Keskushermostossa on kulloinkin tietty määrä välittäjäaineita. Niiden välinen tasapaino ja alueellisten reseptorien jakauma määrittävät soluvaikutukset paitsi mielihyvän ja -pahan avainalueilla, myös koko aivoissa (10). Koko aivojen tilannetta samanaikaisesti tutkiva konnektomiikka (connectomics) onkin yksi keskeisistä tulevaisuuden tutkimusalueista niin mielihyvän kuin -pahankin osalta." https://www.duodecimlehti.fi/duo14049siili suhonen kirjoitti: ↑05 Touko 2023, 12:37Juuri näin lienee asiain laita. Dopamiinijärjetelmämme tuuttaa jatkuvasti tietoisuuteemme mahdollisia maailmoja (hakisinko uuden ooluen jääkaapista, lennättäisinkö ihmiskunnan marsiin, alottaisinko meditointiharrastuksen) ja määrittelee kiinnostuksen ja motivaation tunteiden avulla mitä noista mahdollisista maailmoista lähdemme tavoitelemaan ja mahdolliset maailmat valittuaan käynnistää mahdollisen maailman todeksi elämiseen vaadittavat, rajapinnan suorittamat motoriset toiminnot.KultaKikkare kirjoitti: ↑05 Touko 2023, 12:06 Mielen entiteetit muuttuu todellisuudeksi kun ihminen tekee niistä todellisuutta. Jos saat esimerkiksi meditoidessa tai sillä sienitripillä idean siitä, minkälainen todellisuudessa olet tai miten todellisuudessa koet, sinä itse voit tehdä siitä totta muuttamalla omaa käytästäsi.
Ihminen on se rajapinta oman mielikuvituksensa ja todellisuuden välissä. Osa ideoista toki on toteuttamiskelvottomia eli niille ei ole edes mahdollista luoda todellisuuden vastikkeita, osa liian työläitä kyseiselle ihmiselle, osaan ideoistaan ihminen menettää kiinnostuksensa, jne... Lisäksi osa mielikuvituksen entiteeteistä on sellaisia ettei niille edes tarvita suoraa todellisuuden vastiketta, koska ne tukevat ihmisen sisäisen maailman toimintakykyä.
Tuo rajapinta on hyvä ajatus, mutta mihin se pitäisi sijoittaa? Sen täytyy olla fysikaalinen. Olisko se aistinelinten, lihassolujen, sisäeritysrauhasten ja välittäjäaineiden eritys ja vaikutusmekanismien muodostama rajapinta. Tämän rajapinnan avulla mielen materiaaliset prosessit soittavat elimistömme toimintojen sinfoniaa. Tarvitseeko siihen väliin nimetä mitään muuta. Mielestäni kokemuksellinen toimijuutta synnyttävä ihmisen mieli (ego) ei ole rajapinta vaan se on mielensisältöjen eli meemien käynnissä olevien prosessien kokonaisuus.KultaKikkare kirjoitti: ↑05 Touko 2023, 12:06 Mielen entiteetit muuttuu todellisuudeksi kun ihminen tekee niistä todellisuutta. Jos saat esimerkiksi meditoidessa tai sillä sienitripillä idean siitä, minkälainen todellisuudessa olet tai miten todellisuudessa koet, sinä itse voit tehdä siitä totta muuttamalla omaa käytästäsi.
Ihminen on se rajapinta oman mielikuvituksensa ja todellisuuden välissä. Osa ideoista toki on toteuttamiskelvottomia eli niille ei ole edes mahdollista luoda todellisuuden vastikkeita, osa liian työläitä kyseiselle ihmiselle, osaan ideoistaan ihminen menettää kiinnostuksensa, jne... Lisäksi osa mielikuvituksen entiteeteistä on sellaisia ettei niille edes tarvita suoraa todellisuuden vastiketta, koska ne tukevat ihmisen sisäisen maailman toimintakykyä.
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
Re: Naturalistinen buddhalainen filosofia
Onhan noita munkkeja japanissa joilla on vaimo ja lapsia.Sulervo kirjoitti: ↑05 Touko 2023, 15:50 [
Täytyy kyllä myöntää, että en oikein ymmärrä luostarilaitosta selibaattivaatimuksineen. Toki tiedän, että tällainen elämänmuoto tunnetaan useissa kulttuureissa. Minusta se on kaheli, mutta mitäs minusta; jos joku haluaa ryhtyä munkiksi tai nunnaksi, niin vassokuu minun puolestani - kunhan ei oma tyttäreni, mutta siitä ei huolta, koska hän on jo naimisissa ja odottaa vauvaa.
Mä olen ymmärtänny että seksuaalienergia on käyttövoimaa jos se voidaan konvertoida joksikin muuksi.
Pelkkänä seksinä se on vain seksiä, mutta jos konversiolla saavuttaa muita asioita niin seksistä kieltäytyminen on perusteltua.
Kuinka monella se sitten toimii, on toinen juttu. Useimmilla ei kai toimi.
Pohjolan neekeri ja paskat jutut.
https://www.facebook.com/reel/316640184 ... tid=Ls6BEq
https://www.facebook.com/reel/316640184 ... tid=Ls6BEq
-
Naturalisti
- Reactions:
- Viestit: 6817
- Liittynyt: 19 Helmi 2023, 10:36
Re: Naturalistinen buddhalainen filosofia
Seksi ja mielihyväRaspu kirjoitti: ↑05 Touko 2023, 16:10Onhan noita munkkeja japanissa joilla on vaimo ja lapsia.Sulervo kirjoitti: ↑05 Touko 2023, 15:50 [
Täytyy kyllä myöntää, että en oikein ymmärrä luostarilaitosta selibaattivaatimuksineen. Toki tiedän, että tällainen elämänmuoto tunnetaan useissa kulttuureissa. Minusta se on kaheli, mutta mitäs minusta; jos joku haluaa ryhtyä munkiksi tai nunnaksi, niin vassokuu minun puolestani - kunhan ei oma tyttäreni, mutta siitä ei huolta, koska hän on jo naimisissa ja odottaa vauvaa.
Mä olen ymmärtänny että seksuaalienergia on käyttövoimaa jos se voidaan konvertoida joksikin muuksi.
Pelkkänä seksinä se on vain seksiä, mutta jos konversiolla saavuttaa muita asioita niin seksistä kieltäytyminen on perusteltua.
Kuinka monella se sitten toimii, on toinen juttu. Useimmilla ei kai toimi.
Seksuaalinen kanssakäyminen on palkitsevaa käytännössä kaikille eläinlajeille, ja sen mekanismeja on tutkittu hyvin tarkkaan sekä ihmisten että eläinten osalta. Se toimii siten hyvänä pohjana mielihyvän muodostumiselle. Oikeastaan seksuaalisen kanssakäymisen vaiheet, kiihottuminen ja halu, toiminta ja nauttiminen sekä niistä seuraava kylläisyyden tunne, toistuvat kuten useissa muissakin nautinnoissa (9). Mielihyvän eri aivoalueet ovat aktiivisimmillaan eri vaiheissa, ja välittäjäaineista hyrräävät dopamiini, endorfiinit ja serotoniinit. Aktin jälkeen mielenkiinto seksuaaliseen kanssakäymiseen vähenee hetkeksi, mutta hyvä ruoka tai juoma voivat maistua hyvinkin. Näyttäisikin siltä, että mielihyväjärjestelmä tulee "kylläiseksi" vain yhden nautinnon lähteen osalta kerrallaan.
https://www.duodecimlehti.fi/duo14049
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
Re: Naturalistinen buddhalainen filosofia
Tietysti hyvin totta, mutta sitten lienee turha tavoitella valaistumista jos on ruumillisten himojensa vanki.Naturalisti kirjoitti: ↑05 Touko 2023, 16:22Seksi ja mielihyväRaspu kirjoitti: ↑05 Touko 2023, 16:10Onhan noita munkkeja japanissa joilla on vaimo ja lapsia.Sulervo kirjoitti: ↑05 Touko 2023, 15:50 [
Täytyy kyllä myöntää, että en oikein ymmärrä luostarilaitosta selibaattivaatimuksineen. Toki tiedän, että tällainen elämänmuoto tunnetaan useissa kulttuureissa. Minusta se on kaheli, mutta mitäs minusta; jos joku haluaa ryhtyä munkiksi tai nunnaksi, niin vassokuu minun puolestani - kunhan ei oma tyttäreni, mutta siitä ei huolta, koska hän on jo naimisissa ja odottaa vauvaa.
Mä olen ymmärtänny että seksuaalienergia on käyttövoimaa jos se voidaan konvertoida joksikin muuksi.
Pelkkänä seksinä se on vain seksiä, mutta jos konversiolla saavuttaa muita asioita niin seksistä kieltäytyminen on perusteltua.
Kuinka monella se sitten toimii, on toinen juttu. Useimmilla ei kai toimi.
Seksuaalinen kanssakäyminen on palkitsevaa käytännössä kaikille eläinlajeille, ja sen mekanismeja on tutkittu hyvin tarkkaan sekä ihmisten että eläinten osalta. Se toimii siten hyvänä pohjana mielihyvän muodostumiselle. Oikeastaan seksuaalisen kanssakäymisen vaiheet, kiihottuminen ja halu, toiminta ja nauttiminen sekä niistä seuraava kylläisyyden tunne, toistuvat kuten useissa muissakin nautinnoissa (9). Mielihyvän eri aivoalueet ovat aktiivisimmillaan eri vaiheissa, ja välittäjäaineista hyrräävät dopamiini, endorfiinit ja serotoniinit. Aktin jälkeen mielenkiinto seksuaaliseen kanssakäymiseen vähenee hetkeksi, mutta hyvä ruoka tai juoma voivat maistua hyvinkin. Näyttäisikin siltä, että mielihyväjärjestelmä tulee "kylläiseksi" vain yhden nautinnon lähteen osalta kerrallaan.
https://www.duodecimlehti.fi/duo14049
Pohjolan neekeri ja paskat jutut.
https://www.facebook.com/reel/316640184 ... tid=Ls6BEq
https://www.facebook.com/reel/316640184 ... tid=Ls6BEq
Re: Naturalistinen buddhalainen filosofia
Munkkiudessa, siis elämänpituisena lupauksena on kai kyse siitä, että kaikki huomio suunnataan hengelliseen. Ei omaisuutta, ei parisuhdetta tai seksiä, ei nautintoaineita, yksinkertaista työtä ja osalla erakoitumista jne. Sillä jos näitä on, niihin menee aikaa ja ajatustyötä, joka on pois uskonnon harjoittamiselta ja palvelukselta. Teoriassa siis, varmasti luostarilaitoksessa on ollut ja on edelleen myös valtataistelunsa, resurssikilpailut ja muut maalliset kuviot.
Ymmärsin Raspun tekstin niin, että kun kerran luostarissa piti olla selibaatissa, oli hyvä opetella hallitsemaan sen aiheuttamat tuntemukset ja huomion keskittyminen panetukseen, mikä hänen kertomansa mukaan on hänellä aika vahva ajuri normaalisti. Tuskin hän sinne pelkästään siksi meni, että sai syyn olla selibaatissa, vaan se oli vain osa juttua.
Jollekin toiselle selibaatti ei olisi mikään iso juttu eikä sen aiheuttamien fiilisten hallitsemista tarvitse sen kummemmin harjoitella tai edes miettiä..
Ymmärsin Raspun tekstin niin, että kun kerran luostarissa piti olla selibaatissa, oli hyvä opetella hallitsemaan sen aiheuttamat tuntemukset ja huomion keskittyminen panetukseen, mikä hänen kertomansa mukaan on hänellä aika vahva ajuri normaalisti. Tuskin hän sinne pelkästään siksi meni, että sai syyn olla selibaatissa, vaan se oli vain osa juttua.
Jollekin toiselle selibaatti ei olisi mikään iso juttu eikä sen aiheuttamien fiilisten hallitsemista tarvitse sen kummemmin harjoitella tai edes miettiä..
While I had personally never felt the lack of a penis, I did admit that it was a handy thing to have along on a picnic…
D. Gabaldon
D. Gabaldon
Re: Naturalistinen buddhalainen filosofia
Joo.MooM kirjoitti: ↑05 Touko 2023, 16:31 Munkkiudessa, siis elämänpituisena lupauksena on kai kyse siitä, että kaikki huomio suunnataan hengelliseen. Ei omaisuutta, ei parisuhdetta tai seksiä, ei nautintoaineita, yksinkertaista työtä ja osalla erakoitumista jne. Sillä jos näitä on, niihin menee aikaa ja ajatustyötä, joka on pois uskonnon harjoittamiselta ja palvelukselta. Teoriassa siis, varmasti luostarilaitoksessa on ollut ja on edelleen myös valtataistelunsa, resurssikilpailut ja muut maalliset kuviot.
Ymmärsin Raspun tekstin niin, että kun kerran luostarissa piti olla selibaatissa, oli hyvä opetella hallitsemaan sen aiheuttamat tuntemukset ja huomion keskittyminen panetukseen, mikä hänen kertomansa mukaan on hänellä aika vahva ajuri normaalisti. Tuskin hän sinne pelkästään siksi meni, että sai syyn olla selibaatissa, vaan se oli vain osa juttua.
Jollekin toiselle selibaatti ei olisi mikään iso juttu eikä sen aiheuttamien fiilisten hallitsemista tarvitse sen kummemmin harjoitella tai edes miettiä..
Ei ne munkit mitään yli-ihmisiä ole.
Tavallisia tallaajia joilla uteliaisuus hengellisyyteen.
Omat kiistansa ja valtataustelunsa siellä myös.
Minulle homma oli hieman liian aktiivista. Olisin tykänny rauhallisemmasta menosta, mutta koko ajan piti olla esillä ja tekemässä jotain.
Enkä mä nyt tarkota temppelin toimiin osallistumista, vaan tapahtumasta toiseen ramppaamista.
Toi seksianalyysi meni kohdallani ihan nappiin.
Pohjolan neekeri ja paskat jutut.
https://www.facebook.com/reel/316640184 ... tid=Ls6BEq
https://www.facebook.com/reel/316640184 ... tid=Ls6BEq
Re: Naturalistinen buddhalainen filosofia
Niin, joskus on puhuttu sukupuolivietin sublimoinnista, mutta pidän moista ideaa harhaisena. Esim. urheilusuoritusta ei seksistä pidättäytyminen tehosta. Lainaus Wikistä: "Seksi ennen urheilua ei haittaa suoritusta – saattaa jopa parantaa tulosta. Katsaustutkimus mursi myytin, jonka mukaan kilpailun edellä kannattaisi pidättäytyä. Moni uskoo, että seksi vie urheilijan voimat ja huonontaa kilpailusuoritusta, mutta tutkijat eivät löytäneet näyttöä väitteen tueksi. Päinvastoin."
Re: Naturalistinen buddhalainen filosofia
On noita useita tutkimuksia urheilun kannalta. Osassa on niin että seksistä kieltäytymisessä ennen urheilusuoritusta on joku optimi esim. 3 päivää, mutta jos se jatkuu pitempään niin ei vaikutusta.Sulervo kirjoitti: ↑05 Touko 2023, 16:56Niin, joskus on puhuttu sukupuolivietin sublimoinnista, mutta pidän moista ideaa harhaisena. Esim. urheilusuoritusta ei seksistä pidättäytyminen tehosta. Lainaus Wikistä: "Seksi ennen urheilua ei haittaa suoritusta – saattaa jopa parantaa tulosta. Katsaustutkimus mursi myytin, jonka mukaan kilpailun edellä kannattaisi pidättäytyä. Moni uskoo, että seksi vie urheilijan voimat ja huonontaa kilpailusuoritusta, mutta tutkijat eivät löytäneet näyttöä väitteen tueksi. Päinvastoin."
Toisaaltaan joku vanhapiika opettaja voi olla hyväkin työssään, kun ei ole perhettä eikä seksiä. Eli valtaosa energiasta ja ajasta voidaan kohdistaa itse työhön.
Se on vähän mistä suunnasta katsoo, mitataanko hormoneja vai kompensoivaa toimintaa kun joku elämänalue puuttuu.
Pohjolan neekeri ja paskat jutut.
https://www.facebook.com/reel/316640184 ... tid=Ls6BEq
https://www.facebook.com/reel/316640184 ... tid=Ls6BEq
-
Naturalisti
- Reactions:
- Viestit: 6817
- Liittynyt: 19 Helmi 2023, 10:36
Re: Naturalistinen buddhalainen filosofia
Tuon valaistumisen kuvitteleminen on mulle edelleen suuri mysteeri: mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? Kysyin tätä sulta jo aiemmin ja vastasit, ettet tiedä, koska et koe olevasi valaistunut. Mutta on sulle varmasti tullut keskustelujesi kautta ainakin mielikuva asiasta, joten voit ainakin vähän valaista meitä täysin tietämättömiä?Raspu kirjoitti: ↑05 Touko 2023, 16:27Tietysti hyvin totta, mutta sitten lienee turha tavoitella valaistumista jos on ruumillisten himojensa vanki.Naturalisti kirjoitti: ↑05 Touko 2023, 16:22Seksi ja mielihyväRaspu kirjoitti: ↑05 Touko 2023, 16:10Onhan noita munkkeja japanissa joilla on vaimo ja lapsia.Sulervo kirjoitti: ↑05 Touko 2023, 15:50 [
Täytyy kyllä myöntää, että en oikein ymmärrä luostarilaitosta selibaattivaatimuksineen. Toki tiedän, että tällainen elämänmuoto tunnetaan useissa kulttuureissa. Minusta se on kaheli, mutta mitäs minusta; jos joku haluaa ryhtyä munkiksi tai nunnaksi, niin vassokuu minun puolestani - kunhan ei oma tyttäreni, mutta siitä ei huolta, koska hän on jo naimisissa ja odottaa vauvaa.
Mä olen ymmärtänny että seksuaalienergia on käyttövoimaa jos se voidaan konvertoida joksikin muuksi.
Pelkkänä seksinä se on vain seksiä, mutta jos konversiolla saavuttaa muita asioita niin seksistä kieltäytyminen on perusteltua.
Kuinka monella se sitten toimii, on toinen juttu. Useimmilla ei kai toimi.
Seksuaalinen kanssakäyminen on palkitsevaa käytännössä kaikille eläinlajeille, ja sen mekanismeja on tutkittu hyvin tarkkaan sekä ihmisten että eläinten osalta. Se toimii siten hyvänä pohjana mielihyvän muodostumiselle. Oikeastaan seksuaalisen kanssakäymisen vaiheet, kiihottuminen ja halu, toiminta ja nauttiminen sekä niistä seuraava kylläisyyden tunne, toistuvat kuten useissa muissakin nautinnoissa (9). Mielihyvän eri aivoalueet ovat aktiivisimmillaan eri vaiheissa, ja välittäjäaineista hyrräävät dopamiini, endorfiinit ja serotoniinit. Aktin jälkeen mielenkiinto seksuaaliseen kanssakäymiseen vähenee hetkeksi, mutta hyvä ruoka tai juoma voivat maistua hyvinkin. Näyttäisikin siltä, että mielihyväjärjestelmä tulee "kylläiseksi" vain yhden nautinnon lähteen osalta kerrallaan.
https://www.duodecimlehti.fi/duo14049
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.

