Tiedepalsta.fi

Kohina kirjoitti: ↑23 Marras 2024, 10:51 Tiedät kyllä mitä tarkoitan. Toi hiiri ei maksa miljoonaa.

Hintahan on aina kahden kauppa.
En näe siinä kusetuksen mahdollisuutta.

Susa kirjoitti: ↑23 Marras 2024, 11:05

Kohina kirjoitti: ↑23 Marras 2024, 10:51 Tiedät kyllä mitä tarkoitan. Toi hiiri ei maksa miljoonaa.

Hintahan on aina kahden kauppa.
En näe siinä kusetuksen mahdollisuutta.

No ota asiasta selvää. Kaupassa on aina kolme osapuolta. Myyjä, ostaja ja verottaja.

Kohina kirjoitti: ↑23 Marras 2024, 11:19

Susa kirjoitti: ↑23 Marras 2024, 11:05

Kohina kirjoitti: ↑23 Marras 2024, 10:51 Tiedät kyllä mitä tarkoitan. Toi hiiri ei maksa miljoonaa.

Hintahan on aina kahden kauppa.
En näe siinä kusetuksen mahdollisuutta.

No ota asiasta selvää. Kaupassa on aina kolme osapuolta. Myyjä, ostaja ja verottaja.

Ei verottaja ole kaupan osapuoli.
Se vain ottaa osansa kaikesta omaisuudenvaihdosta.
Tässä tapauksessa lienee 10%.

Susa kirjoitti: ↑23 Marras 2024, 11:47

Kohina kirjoitti: ↑23 Marras 2024, 11:19

Susa kirjoitti: ↑23 Marras 2024, 11:05

Kohina kirjoitti: ↑23 Marras 2024, 10:51 Tiedät kyllä mitä tarkoitan. Toi hiiri ei maksa miljoonaa.

Hintahan on aina kahden kauppa.
En näe siinä kusetuksen mahdollisuutta.

No ota asiasta selvää. Kaupassa on aina kolme osapuolta. Myyjä, ostaja ja verottaja.

Ei verottaja ole kaupan osapuoli.
Se vain ottaa osansa kaikesta omaisuudenvaihdosta.
Tässä tapauksessa lienee 10%.

On se jos se vaikuttaa ostoksiin.

Jo se että Picasson omistajat tekevät kaikkensa ettei uusia picassoja löydy kertoo omaa kieltään taiteen arvostuksesta.

MooM kirjoitti: ↑23 Marras 2024, 11:04 Esim kulta on samanlainen kusetus. Arvokasta, koska se on arvokasta.

Kullan markkina-arvo on hyvin perusteltavissa, verrattuna kankaalle maalattuihin erivärisistä neliöistä koostuvaan sommitelmaan, jonka arvo perustuu lähinnä 95% olemassaoloon.

Susa kirjoitti: ↑23 Marras 2024, 11:05

Kohina kirjoitti: ↑23 Marras 2024, 10:51 Tiedät kyllä mitä tarkoitan. Toi hiiri ei maksa miljoonaa.

Hintahan on aina kahden kauppa.
En näe siinä kusetuksen mahdollisuutta.

FACEPALM

Brainwashed kirjoitti: ↑23 Marras 2024, 12:16 Kullan markkina-arvo on hyvin perusteltavissa, verrattuna kankaalle maalattuihin erivärisistä neliöistä koostuvaan sommitelmaan, jonka arvo perustuu lähinnä 95% olemassaoloon.

Kullan markkina-arvon peruste on ihan sama kuin arvotaiteella. Se on hyvin harvinaista ja vaikeaa tuottaa suuria määriä, ja siten luotettavaa arvon säilyttämisessä. Jos kullalla ei olisi kuin teknistä käyttöä, se olisi paljon halvempaa.

Ruoan maun hyötyjä on yhtä vaikea todistaa hyödyllisiksi kuin taiteen hyötyjä, sillä aina voidaan tehdä poikkeus sääntöön, että no joo tämä ei ole varsinaisesti sitä oikeaa makua koska tämän funktio on sellainen mitä minä en pidä oikena makuna tai tämä ei ole sitä oikeaa taidetta koska minä en pidä tätä taiteena x koska tämän funktio on y.

Joku jätti kengän galleriaan.

Markkinataloutta. Jos ihminen haluaa maksaa, mikä ettei!

Neutroni kirjoitti: ↑23 Marras 2024, 23:25

Brainwashed kirjoitti: ↑23 Marras 2024, 12:16 Kullan markkina-arvo on hyvin perusteltavissa, verrattuna kankaalle maalattuihin erivärisistä neliöistä koostuvaan sommitelmaan, jonka arvo perustuu lähinnä 95% olemassaoloon.

Kullan markkina-arvon peruste on ihan sama kuin arvotaiteella. Se on hyvin harvinaista ja vaikeaa tuottaa suuria määriä, ja siten luotettavaa arvon säilyttämisessä. Jos kullalla ei olisi kuin teknistä käyttöä, se olisi paljon halvempaa.

Minusta tuollainen määrittely ei ole pätevä. Kullan arvo on objektiivista, koska "kulta on kultaa", harvinaista ja hyödyllistä ja siten arvokasta, kun esim nimenomaisesti taulu/veistostaiteen arvo taasen huomattavasti vaikeammin määriteltävissä räikeän monipuolisuutensa ja runsaslukuisuutensa takia. Michelangelon, Da Vincin ja vaikkapa Caravaggion kaikkia teoksia voidaan arvioida arvokkaiksi=arvotaiteeksi objektiivisin argumentein, ja sitten on miljoonittain taiteilijoita kautta aikain joiden tuotanto on lähestulkoon täysin merkityksetöntä=arvotonta, ja sama arvon määrittelyyn perustuva logiikka toistuu musiikin, arkkitehtuurin jne osalla.

Brainwashed kirjoitti: ↑27 Marras 2024, 19:10 Minusta tuollainen määrittely ei ole pätevä. Kullan arvo on objektiivista, koska "kulta on kultaa", harvinaista ja hyödyllistä ja siten arvokasta, kun esim nimenomaisesti taulu/veistostaiteen arvo taasen huomattavasti vaikeammin määriteltävissä räikeän monipuolisuutensa ja runsaslukuisuutensa takia. Michelangelon, Da Vincin ja vaikkapa Caravaggion kaikkia teoksia voidaan arvioida arvokkaiksi=arvotaiteeksi objektiivisin argumentein, ja sitten on miljoonittain taiteilijoita kautta aikain joiden tuotanto on lähestulkoon täysin merkityksetöntä=arvotonta, ja sama arvon määrittelyyn perustuva logiikka toistuu musiikin, arkkitehtuurin jne osalla.

Niin, taiteilijalta vaaditaan nimen saamista, että hänen taiteellaan on harvinaisuudesta johtuva keräilyarvo. Kuolema vielä auttaa, koska sen jälkeen on varmaa, ettei taiteilija tee uutta taidetta inflatoimaan vanhan arvoa. En oikein käsitä miten objektiivisuus tai subjektiivisuus sopii arvoon. Asian arvo määrittyy, kun jotkut tekevät kaupat, oli se sitten kultaa, romurautaa tai arvotaidetta. Arvotaide on tunnetusti kallista, jopa kultaa kalliimpaa per kilo, ja se pitää arvonsa ihan yhtä hyvin kuin kulta. Sitten jos sivilisaatio romahtaa niin perusteellisesti, että arvotaide menettää arvonsa, vain välittömään selviämiseen tarvittavilla asioilla on arvo. Kultaharkko on silloin samanarvoinen kuin kivenmurikka, jonka voi sitoa keppiin nuijaksi. Se naru lienee paljon arvokkaampi komponentti.

Neutroni kirjoitti: ↑27 Marras 2024, 19:31

Brainwashed kirjoitti: ↑27 Marras 2024, 19:10 Minusta tuollainen määrittely ei ole pätevä. Kullan arvo on objektiivista, koska "kulta on kultaa", harvinaista ja hyödyllistä ja siten arvokasta, kun esim nimenomaisesti taulu/veistostaiteen arvo taasen huomattavasti vaikeammin määriteltävissä räikeän monipuolisuutensa ja runsaslukuisuutensa takia. Michelangelon, Da Vincin ja vaikkapa Caravaggion kaikkia teoksia voidaan arvioida arvokkaiksi=arvotaiteeksi objektiivisin argumentein, ja sitten on miljoonittain taiteilijoita kautta aikain joiden tuotanto on lähestulkoon täysin merkityksetöntä=arvotonta, ja sama arvon määrittelyyn perustuva logiikka toistuu musiikin, arkkitehtuurin jne osalla.

Niin, taiteilijalta vaaditaan nimen saamista, että hänen taiteellaan on harvinaisuudesta johtuva keräilyarvo. Kuolema vielä auttaa, koska sen jälkeen on varmaa, ettei taiteilija tee uutta taidetta inflatoimaan vanhan arvoa. En oikein käsitä miten objektiivisuus tai subjektiivisuus sopii arvoon. Asian arvo määrittyy, kun jotkut tekevät kaupat, oli se sitten kultaa, romurautaa tai arvotaidetta. Arvotaide on tunnetusti kallista, jopa kultaa kalliimpaa per kilo, ja se pitää arvonsa ihan yhtä hyvin kuin kulta. Sitten jos sivilisaatio romahtaa niin perusteellisesti, että arvotaide menettää arvonsa, vain välittömään selviämiseen tarvittavilla asioilla on arvo. Kultaharkko on silloin samanarvoinen kuin kivenmurikka, jonka voi sitoa keppiin nuijaksi. Se naru lienee paljon arvokkaampi komponentti.

Tässä on tainnut käydä niin että ajattelemme taiteen arvoon liittyviä asioita eri kulmista. Ymmärrän kyllä tuon lähestymiskulmasi, siinä arvotaide=arvotaidetta kuten kulta on kultaa.
Taiteen arvon objektiivisuus määräytyy mielestäni sellaisen perusteella mitä taiteelta vaaditaan, minkälaista taiteen tulisi olla jotta olisi maailmanlaajuisesti yhtä stabiili kauppatavarana ja sijoituskohteena kuin mitä kulta on. Jotta taide täyttäisi samat ehdot niin se ei voisi esim olla tiettyyn rajalliseen kulttuuriin taikka vastaavaan sidonnaista, vaan käytännössä samanarvoista olipa se kaupan missä päin maailmaa tahansa. Sellaista taidetta toki on, aika paljnkin, mutta sen kaiken markkina-arvo kauppa ja/tai sijoituskohteena on huomattavasti hankalammin määriteltävissä kuin kullan per se - se oli argumenttini.

Brainwashed kirjoitti: ↑27 Marras 2024, 20:48 Taiteen arvon objektiivisuus määräytyy mielestäni sellaisen perusteella mitä taiteelta vaaditaan, minkälaista taiteen tulisi olla jotta olisi maailmanlaajuisesti yhtä stabiili kauppatavarana ja sijoituskohteena kuin mitä kulta on. Jotta taide täyttäisi samat ehdot niin se ei voisi esim olla tiettyyn rajalliseen kulttuuriin taikka vastaavaan sidonnaista, vaan käytännössä samanarvoista olipa se kaupan missä päin maailmaa tahansa. Sellaista taidetta toki on, aika paljnkin, mutta sen kaiken markkina-arvo kauppa ja/tai sijoituskohteena on huomattavasti hankalammin määriteltävissä kuin kullan per se - se oli argumenttini.

No tuo on tietysti totta, koska taideteokset ovat yksilöitä ja lopulta kauppahinta määräytyy ostajan ja myyjän sopmuksen perusteella yksittäisessä tapahtumassa ja sitä ei tosiaan voi kovin tarkkaan tietää mihin hinta asettuu, jos taideteos myydään esim. huutokaupassa. Kulta on kilotavaraa, jolla on selvä markkinahinta, jota yksittäiset kaupat eivät juuri hetkauttele, koska kukaan ei osta merkittävää osaa maailman kullasta kerralla.

Ja tietenkään taidetta ei voi tuottaa samoin kuin kultaa. Maasta löydetty kulta on aina sitä samaa kultaa, mutta taiteilijan pitää saada jotenkin keploteltua itsensä asemaan, jossa hänen taidetta arvostetaan, ja se on vielä enemmän onnenkauppaa kuin kullan kaivaminen.