Ilmastonmuutos

[Märkäruuti]

Et ilmeisesti oikeasti ole asiasta huolissasi.

Et ilmeisesti osaa muuta kuin perseillä. Perseilijät esittävät, että meidän pitää luopua elintasostamme ja ajaa taloutemme syvään lamaan ilmastotekojen takia.

Onneksi kaltasesi eivät ikinä tule pääsemään päättäviin asemiin Suomessa. Ilmastotoimien johtaminen dystopiaan on jo niin paksua paskaa, että se uppoaa vain kuormasta pudonneisiin. Asiaa tuntevat, kuten Suomen elinkeinoelämän Keskusjärjestö, ovat aivan eri mieltä asiasta. Ilmastotoimet ovat Suomelle ennen kaikkea mahdollisuus. Niistä sivuun jääminen tekee Suomesta nykyajan eurooppalaisen Albanian, joka on syrjässä kaikesta. Takaisin Impivaaraan on lievä ilmaisu sen rinnalla, mitä persujen laitafanaatikot ajavat.

[Naturalisti]

Luopuminen fossiilisista polttoaineista tulee maksamaan suomelle ja suomalaisille paljon. Meillä ei ole siihen varaa eli köyhyys uhkaa. Mitään sellaista ei ole näköpiirissä, millä suomi pääsisi jakamaan niitä vihreän siirtymän megatuloja joista yltiöoptimistit haaveilevat.

Hyvä Tonttu! Siinäpä piristi heti keskustelua nostamalla esiin aivan olennaisen kysymyksen: miten varmistetaan, ettei vihreä siirtymä johda köyhyyteen vaan luo uusia mahdollisuuksia? Juuri siihen vetytalouden ja siihen liittyvän infrastruktuurin kehittäminen Suomessa tähtää.

Suunnitteilla oleva vetyputkiverkosto ei ole ideologista haihattelua, vaan käytännön ratkaisu, jolla teollisuus, liikenne ja energia sidotaan yhteen uudella tavalla. Kun vihreää vetyä voidaan tuottaa uusiutuvalla sähköllä ja siirtää tehokkaasti sinne, missä sitä tarvitaan, syntyy kokonaan uusi vientisektori. Suomella on siihen poikkeuksellisen hyvät edellytykset: runsaasti uusiutuvaa energiaa, puhdas teollinen tuotantoketju ja vahva teknologinen osaaminen.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että meillä on mahdollisuus olla vetyteknologian ja synteettisten polttoaineiden kehittäjä ja viejä — ei pelkkä maksaja. Jos onnistumme, voimme korvata fossiilisten tuontienergian omalla tuotannolla ja samalla vahvistaa huoltovarmuutta.

Ja kyllä, samalla on totta, että yksilötasolla järkevintä on edetä maltilla. Jos ajomäärä on pieni, vanhan polttomoottoriauton pitäminen on sekä taloudellisesti että ilmastollisesti perusteltua — auton valmistuksen päästöt ovat usein suuremmat kuin vähäinen käyttö. Pidemmällä aikavälillä juuri vetytalouden avulla voidaan valmistaa vähäpäästöisiä nestemäisiä polttoaineita, jotka tekevät myös nykyisestä autokannasta osan ratkaisua, eivät ongelmaa.

Eli jos vihreä siirtymä tehdään oikein, se ei vie köyhyyteen — vaan pois energiariippuvuudesta ja kohti uusia tulonlähteitä.

[Naturalisti]

Piristetäänpä keskustelua ja nostetaan esiin konkreettisia ehdotuksia: mitä Suomen nyt tulisi tehdä, ja miten se voisi vaikuttaa globaalin yhteistyön kehittämiseksi — sekä megatrendien uhkien torjumiseksi että niiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi.

Stubb tuskin saa Trumpin päätä käännettyä tässä asiassa koska pappa ajattelee että tässä on valtava Hoax (miettikää denialismia kannattavat millaisen huru-ukon kanssa seisoitte rinta rinnan). Suomen mahdollisuudet voivat piillä teknologiassa, mutta kuka tietää mikä osaamistaso Suomella tässä oikein on? Kansallisen turvallisuuden tasolla tämä tietty on hyvinkin tärkeä asia: omavaraisuus energian (ydin-ja tuulivoima, vetytalous?) suhteen, satsaaminen kotimaiseen ruuantuotantoon ja lajikkeisiin jotka selviävät oloissa kuin oloissa (ettei kaikki ole yhden tai kahden viljan varassa, erilaisia proteiininlähteitä). Yhteistyö Ruotsin ja Norjan kanssa, koska niitä koskevat samankaltaiset haasteet. Tällaista tulee mieleen... Vaikka Trump horisee huijauksesta kyllä suurimmassa osassa kehittyneitä maita tajutaan, mikä suunta on ja millaista kehitystyötä täytyisi tapahtua.

Hyvin sanottu, Corto — ei pappa-Trumpin varaan kannata mitään positiivista laskea. Se, mitä maailmassa todella tapahtuu vihreän siirtymän ja ilmastonmuutoksen torjunnan saralla, tapahtuu Trumpista huolimatta, ei hänen ansioistaan. USA:ssa kehitys jatkuu osavaltio- ja yritystasolla; Kalifornia, New York ja monet suuryritykset ovat jo pitkään vieneet ilmastopolitiikkaa eteenpäin riippumatta liittovaltion hallinnon oikuista.

Täysin samaa mieltä olen siitä, että Suomen mahdollisuudet liittyvät teknologiaan, energiaomavaraisuuteen ja pohjoismaiseen yhteistyöhön. Ydin- ja tuulivoiman yhdistäminen vetytalouteen on juuri sitä suuntaa, jossa Suomella voi olla suhteellinen etu.

Tähän liittyy myös se suunnitteilla oleva vetyputkiverkosto, jota kehitetään yhteistyössä muiden Pohjoismaiden ja Baltian kanssa osana Euroopan vetytalousstrategiaa. Tavoitteena on luoda koko Itämeren alueelle yhteinen energiainfrastruktuuri, joka mahdollistaa vihreän vedyn ja synteettisten polttoaineiden tuotannon, siirron ja viennin.

Eli toisin sanoen — pohjoismainen yhteistyö, teknologinen osaaminen ja energian omavaraisuus ovat juuri niitä konkreettisia asioita, joiden varaan vihreän siirtymän taloudelliset mahdollisuudet voidaan rakentaa.

[Näinon0070]

Luopuminen fossiilisista polttoaineista tulee maksamaan suomelle ja suomalaisille paljon. Meillä ei ole siihen varaa eli köyhyys uhkaa. Mitään sellaista ei ole näköpiirissä, millä suomi pääsisi jakamaan niitä vihreän siirtymän megatuloja joista yltiöoptimistit haaveilevat.

Hyvä Tonttu! Siinäpä piristi heti keskustelua nostamalla esiin aivan olennaisen kysymyksen: miten varmistetaan, ettei vihreä siirtymä johda köyhyyteen vaan luo uusia mahdollisuuksia? Juuri siihen vetytalouden ja siihen liittyvän infrastruktuurin kehittäminen Suomessa tähtää.

Suunnitteilla oleva vetyputkiverkosto ei ole ideologista haihattelua, vaan käytännön ratkaisu, jolla teollisuus, liikenne ja energia sidotaan yhteen uudella tavalla. Kun vihreää vetyä voidaan tuottaa uusiutuvalla sähköllä ja siirtää tehokkaasti sinne, missä sitä tarvitaan, syntyy kokonaan uusi vientisektori. Suomella on siihen poikkeuksellisen hyvät edellytykset: runsaasti uusiutuvaa energiaa, puhdas teollinen tuotantoketju ja vahva teknologinen osaaminen.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että meillä on mahdollisuus olla vetyteknologian ja synteettisten polttoaineiden kehittäjä ja viejä — ei pelkkä maksaja. Jos onnistumme, voimme korvata fossiilisten tuontienergian omalla tuotannolla ja samalla vahvistaa huoltovarmuutta.

Ja kyllä, samalla on totta, että yksilötasolla järkevintä on edetä maltilla. Jos ajomäärä on pieni, vanhan polttomoottoriauton pitäminen on sekä taloudellisesti että ilmastollisesti perusteltua — auton valmistuksen päästöt ovat usein suuremmat kuin vähäinen käyttö. Pidemmällä aikavälillä juuri vetytalouden avulla voidaan valmistaa vähäpäästöisiä nestemäisiä polttoaineita, jotka tekevät myös nykyisestä autokannasta osan ratkaisua, eivät ongelmaa.

Eli jos vihreä siirtymä tehdään oikein, se ei vie köyhyyteen — vaan pois energiariippuvuudesta ja kohti uusia tulonlähteitä.

Aivan täyttä höpöä
Meillä ei vihreästä vedystä ole minkään pelastajaksi jos 1985- 1987 pakkasjaksot jämähtävä pohjolan ylle. Meiltä puutuu poltoon perustuva perusvoima, eli olemme tuhonneet enegiaomavaraisuuden hyvin tyhmästi.
Katsotaan sitten miten etenemme housut nilkoissa ja perse jäässää, kuin neukut Raatteessa 30- luvun lämpökauden jälkeen. Näinhän kävi myös Saksan joukoille Stalingadissa, varautumattomuus maksoi, meidät ehkä pelasti.
Mutta pelastaako enään?

[Naturalisti]

Luopuminen fossiilisista polttoaineista tulee maksamaan suomelle ja suomalaisille paljon. Meillä ei ole siihen varaa eli köyhyys uhkaa. Mitään sellaista ei ole näköpiirissä, millä suomi pääsisi jakamaan niitä vihreän siirtymän megatuloja joista yltiöoptimistit haaveilevat.

Hyvä Tonttu! Siinäpä piristi heti keskustelua nostamalla esiin aivan olennaisen kysymyksen: miten varmistetaan, ettei vihreä siirtymä johda köyhyyteen vaan luo uusia mahdollisuuksia? Juuri siihen vetytalouden ja siihen liittyvän infrastruktuurin kehittäminen Suomessa tähtää.

Suunnitteilla oleva vetyputkiverkosto ei ole ideologista haihattelua, vaan käytännön ratkaisu, jolla teollisuus, liikenne ja energia sidotaan yhteen uudella tavalla. Kun vihreää vetyä voidaan tuottaa uusiutuvalla sähköllä ja siirtää tehokkaasti sinne, missä sitä tarvitaan, syntyy kokonaan uusi vientisektori. Suomella on siihen poikkeuksellisen hyvät edellytykset: runsaasti uusiutuvaa energiaa, puhdas teollinen tuotantoketju ja vahva teknologinen osaaminen.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että meillä on mahdollisuus olla vetyteknologian ja synteettisten polttoaineiden kehittäjä ja viejä — ei pelkkä maksaja. Jos onnistumme, voimme korvata fossiilisten tuontienergian omalla tuotannolla ja samalla vahvistaa huoltovarmuutta.

Ja kyllä, samalla on totta, että yksilötasolla järkevintä on edetä maltilla. Jos ajomäärä on pieni, vanhan polttomoottoriauton pitäminen on sekä taloudellisesti että ilmastollisesti perusteltua — auton valmistuksen päästöt ovat usein suuremmat kuin vähäinen käyttö. Pidemmällä aikavälillä juuri vetytalouden avulla voidaan valmistaa vähäpäästöisiä nestemäisiä polttoaineita, jotka tekevät myös nykyisestä autokannasta osan ratkaisua, eivät ongelmaa.

Eli jos vihreä siirtymä tehdään oikein, se ei vie köyhyyteen — vaan pois energiariippuvuudesta ja kohti uusia tulonlähteitä.

Aivan täyttä höpöä
Meillä ei vihreästä vedystä ole minkään pelastajaksi jos 1985- 1987 pakkasjaksot jämähtävä pohjolan ylle. Meiltä puutuu poltoon perustuva perusvoima, eli olemme tuhonneet enegiaomavaraisuuden hyvin tyhmästi.
Katsotaan sitten miten etenemme housut nilkoissa ja perse jäässää, kuin neukut Raatteessa 30- luvun lämpökauden jälkeen. Näinhän kävi myös Saksan joukoille Stalingadissa, varautumattomuus maksoi, meidät ehkä pelasti.
Mutta pelastaako enään?

Näinon0070, kehottaisin sinua kiireesti ottamaan yhteyttä Suomen elinkeinoelämän johtoon, energiayhtiöihin ja Teknologiateollisuuteen ja varoittamaan heitä tästä uhkaavasta virhearviosta – ennen kuin he tuhoavat maan energiatalouden tietämättömyyttään!
Sillä juuri nämä tahot ovat tällä hetkellä suurimpia vetytalouden ja siihen liittyvän infrastruktuurin edistäjiä Suomessa.

Vetyyn ja sen johdannaisiin investoivat nyt niin Neste, Gasgrid Finland, Fortum, Kemira kuin Outokumpukin, eikä kyse ole mistään ideologisesta utopiasta, vaan hyvin konkreettisista, laskelmiin perustuvista investointisuunnitelmista.
Gasgridin vetämä Nordic Hydrogen Route yhdistää Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteiseksi vetyverkostoksi, jolla pyritään turvaamaan sekä yhteiskunnan energian tuotanto että teollisuuden kilpailukyky.
Tämä verkosto on nimenomaan vastaus niihin huoliin, joita nostit – siihen, ettei Suomi olisi “housut nilkoissa ja perse jäässä” seuraavan pakkasjakson aikana.

Samalla kehitetään synteettisiä polttoaineita, joita voidaan valmistaa vihreästä vedystä ja hiilidioksidista. Ne ovat varastoitavia ja käytettävissä aivan kuten perinteiset nestemäiset polttoaineet – ja juuri tällaiset varastot voivat turvata lämmön ja liikkumisen myös kovimpina pakkastalvina.

Olisi siis hienoa, jos voisit kertoa meille muillekin, millä perusteella Suomen energiayhtiöt, teollisuus ja tutkijat ovat tämän kaiken ymmärtäneet väärin, ja miksi heidän pitkän aikavälin suunnitelmansa olisivat “täyttä höpöä”.

Vai voisiko olla niin, että nyt kannattaisi hetki kuunnella, mitä elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset todella sanovat – ja tarkistaa, kuka tässä oikeastaan seisookaan housut nilkoissa?

[Näinon0070]

Luopuminen fossiilisista polttoaineista tulee maksamaan suomelle ja suomalaisille paljon. Meillä ei ole siihen varaa eli köyhyys uhkaa. Mitään sellaista ei ole näköpiirissä, millä suomi pääsisi jakamaan niitä vihreän siirtymän megatuloja joista yltiöoptimistit haaveilevat.

Hyvä Tonttu! Siinäpä piristi heti keskustelua nostamalla esiin aivan olennaisen kysymyksen: miten varmistetaan, ettei vihreä siirtymä johda köyhyyteen vaan luo uusia mahdollisuuksia? Juuri siihen vetytalouden ja siihen liittyvän infrastruktuurin kehittäminen Suomessa tähtää.

Suunnitteilla oleva vetyputkiverkosto ei ole ideologista haihattelua, vaan käytännön ratkaisu, jolla teollisuus, liikenne ja energia sidotaan yhteen uudella tavalla. Kun vihreää vetyä voidaan tuottaa uusiutuvalla sähköllä ja siirtää tehokkaasti sinne, missä sitä tarvitaan, syntyy kokonaan uusi vientisektori. Suomella on siihen poikkeuksellisen hyvät edellytykset: runsaasti uusiutuvaa energiaa, puhdas teollinen tuotantoketju ja vahva teknologinen osaaminen.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että meillä on mahdollisuus olla vetyteknologian ja synteettisten polttoaineiden kehittäjä ja viejä — ei pelkkä maksaja. Jos onnistumme, voimme korvata fossiilisten tuontienergian omalla tuotannolla ja samalla vahvistaa huoltovarmuutta.

Ja kyllä, samalla on totta, että yksilötasolla järkevintä on edetä maltilla. Jos ajomäärä on pieni, vanhan polttomoottoriauton pitäminen on sekä taloudellisesti että ilmastollisesti perusteltua — auton valmistuksen päästöt ovat usein suuremmat kuin vähäinen käyttö. Pidemmällä aikavälillä juuri vetytalouden avulla voidaan valmistaa vähäpäästöisiä nestemäisiä polttoaineita, jotka tekevät myös nykyisestä autokannasta osan ratkaisua, eivät ongelmaa.

Eli jos vihreä siirtymä tehdään oikein, se ei vie köyhyyteen — vaan pois energiariippuvuudesta ja kohti uusia tulonlähteitä.

Aivan täyttä höpöä
Meillä ei vihreästä vedystä ole minkään pelastajaksi jos 1985- 1987 pakkasjaksot jämähtävä pohjolan ylle. Meiltä puutuu poltoon perustuva perusvoima, eli olemme tuhonneet enegiaomavaraisuuden hyvin tyhmästi.
Katsotaan sitten miten etenemme housut nilkoissa ja perse jäässää, kuin neukut Raatteessa 30- luvun lämpökauden jälkeen. Näinhän kävi myös Saksan joukoille Stalingadissa, varautumattomuus maksoi, meidät ehkä pelasti.
Mutta pelastaako enään?

Näinon0070, kehottaisin sinua kiireesti ottamaan yhteyttä Suomen elinkeinoelämän johtoon, energiayhtiöihin ja Teknologiateollisuuteen ja varoittamaan heitä tästä uhkaavasta virhearviosta – ennen kuin he tuhoavat maan energiatalouden tietämättömyyttään!
Sillä juuri nämä tahot ovat tällä hetkellä suurimpia vetytalouden ja siihen liittyvän infrastruktuurin edistäjiä Suomessa.

Vetyyn ja sen johdannaisiin investoivat nyt niin Neste, Gasgrid Finland, Fortum, Kemira kuin Outokumpukin, eikä kyse ole mistään ideologisesta utopiasta, vaan hyvin konkreettisista, laskelmiin perustuvista investointisuunnitelmista.
Gasgridin vetämä Nordic Hydrogen Route yhdistää Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteiseksi vetyverkostoksi, jolla pyritään turvaamaan sekä yhteiskunnan energian tuotanto että teollisuuden kilpailukyky.
Tämä verkosto on nimenomaan vastaus niihin huoliin, joita nostit – siihen, ettei Suomi olisi “housut nilkoissa ja perse jäässä” seuraavan pakkasjakson aikana.

Samalla kehitetään synteettisiä polttoaineita, joita voidaan valmistaa vihreästä vedystä ja hiilidioksidista. Ne ovat varastoitavia ja käytettävissä aivan kuten perinteiset nestemäiset polttoaineet – ja juuri tällaiset varastot voivat turvata lämmön ja liikkumisen myös kovimpina pakkastalvina.

Olisi siis hienoa, jos voisit kertoa meille muillekin, millä perusteella Suomen energiayhtiöt, teollisuus ja tutkijat ovat tämän kaiken ymmärtäneet väärin, ja miksi heidän pitkän aikavälin suunnitelmansa olisivat “täyttä höpöä”.

Vai voisiko olla niin, että nyt kannattaisi hetki kuunnella, mitä elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset todella sanovat – ja tarkistaa, kuka tässä oikeastaan seisookaan housut nilkoissa?

Hienoja suunitelmia
Mutta ei auta moneen vuoteen mihinkään energian puutteeseen, eli järjestys on VÄÄRÄ.
Eli ensin olisi pitänyt rakentaa tämä ” illuusiovoima” ja sitten purkaa polttovoima. Nyt on toimittu väärässä järjestyksessä syvässä uskossa, eikä tosiaan tule auttamaan Suomen teollisuutta moneen vuoteen. Eli teollisuutemme nojaa tulevaisuutensa hyvään tuuriin, ettei pitkiä pakkasjaksoja enää tule

[Naturalisti]

Luopuminen fossiilisista polttoaineista tulee maksamaan suomelle ja suomalaisille paljon. Meillä ei ole siihen varaa eli köyhyys uhkaa. Mitään sellaista ei ole näköpiirissä, millä suomi pääsisi jakamaan niitä vihreän siirtymän megatuloja joista yltiöoptimistit haaveilevat.

Hyvä Tonttu! Siinäpä piristi heti keskustelua nostamalla esiin aivan olennaisen kysymyksen: miten varmistetaan, ettei vihreä siirtymä johda köyhyyteen vaan luo uusia mahdollisuuksia? Juuri siihen vetytalouden ja siihen liittyvän infrastruktuurin kehittäminen Suomessa tähtää.

Suunnitteilla oleva vetyputkiverkosto ei ole ideologista haihattelua, vaan käytännön ratkaisu, jolla teollisuus, liikenne ja energia sidotaan yhteen uudella tavalla. Kun vihreää vetyä voidaan tuottaa uusiutuvalla sähköllä ja siirtää tehokkaasti sinne, missä sitä tarvitaan, syntyy kokonaan uusi vientisektori. Suomella on siihen poikkeuksellisen hyvät edellytykset: runsaasti uusiutuvaa energiaa, puhdas teollinen tuotantoketju ja vahva teknologinen osaaminen.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että meillä on mahdollisuus olla vetyteknologian ja synteettisten polttoaineiden kehittäjä ja viejä — ei pelkkä maksaja. Jos onnistumme, voimme korvata fossiilisten tuontienergian omalla tuotannolla ja samalla vahvistaa huoltovarmuutta.

Ja kyllä, samalla on totta, että yksilötasolla järkevintä on edetä maltilla. Jos ajomäärä on pieni, vanhan polttomoottoriauton pitäminen on sekä taloudellisesti että ilmastollisesti perusteltua — auton valmistuksen päästöt ovat usein suuremmat kuin vähäinen käyttö. Pidemmällä aikavälillä juuri vetytalouden avulla voidaan valmistaa vähäpäästöisiä nestemäisiä polttoaineita, jotka tekevät myös nykyisestä autokannasta osan ratkaisua, eivät ongelmaa.

Eli jos vihreä siirtymä tehdään oikein, se ei vie köyhyyteen — vaan pois energiariippuvuudesta ja kohti uusia tulonlähteitä.

Aivan täyttä höpöä
Meillä ei vihreästä vedystä ole minkään pelastajaksi jos 1985- 1987 pakkasjaksot jämähtävä pohjolan ylle. Meiltä puutuu poltoon perustuva perusvoima, eli olemme tuhonneet enegiaomavaraisuuden hyvin tyhmästi.
Katsotaan sitten miten etenemme housut nilkoissa ja perse jäässää, kuin neukut Raatteessa 30- luvun lämpökauden jälkeen. Näinhän kävi myös Saksan joukoille Stalingadissa, varautumattomuus maksoi, meidät ehkä pelasti.
Mutta pelastaako enään?

Näinon0070, kehottaisin sinua kiireesti ottamaan yhteyttä Suomen elinkeinoelämän johtoon, energiayhtiöihin ja Teknologiateollisuuteen ja varoittamaan heitä tästä uhkaavasta virhearviosta – ennen kuin he tuhoavat maan energiatalouden tietämättömyyttään!
Sillä juuri nämä tahot ovat tällä hetkellä suurimpia vetytalouden ja siihen liittyvän infrastruktuurin edistäjiä Suomessa.

Vetyyn ja sen johdannaisiin investoivat nyt niin Neste, Gasgrid Finland, Fortum, Kemira kuin Outokumpukin, eikä kyse ole mistään ideologisesta utopiasta, vaan hyvin konkreettisista, laskelmiin perustuvista investointisuunnitelmista.
Gasgridin vetämä Nordic Hydrogen Route yhdistää Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteiseksi vetyverkostoksi, jolla pyritään turvaamaan sekä yhteiskunnan energian tuotanto että teollisuuden kilpailukyky.
Tämä verkosto on nimenomaan vastaus niihin huoliin, joita nostit – siihen, ettei Suomi olisi “housut nilkoissa ja perse jäässä” seuraavan pakkasjakson aikana.

Samalla kehitetään synteettisiä polttoaineita, joita voidaan valmistaa vihreästä vedystä ja hiilidioksidista. Ne ovat varastoitavia ja käytettävissä aivan kuten perinteiset nestemäiset polttoaineet – ja juuri tällaiset varastot voivat turvata lämmön ja liikkumisen myös kovimpina pakkastalvina.

Olisi siis hienoa, jos voisit kertoa meille muillekin, millä perusteella Suomen energiayhtiöt, teollisuus ja tutkijat ovat tämän kaiken ymmärtäneet väärin, ja miksi heidän pitkän aikavälin suunnitelmansa olisivat “täyttä höpöä”.

Vai voisiko olla niin, että nyt kannattaisi hetki kuunnella, mitä elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset todella sanovat – ja tarkistaa, kuka tässä oikeastaan seisookaan housut nilkoissa?

Hienoja suunitelmia
Mutta ei auta moneen vuoteen mihinkään energian puutteeseen, eli järjestys on VÄÄRÄ.
Eli ensin olisi pitänyt rakentaa tämä ” illuusiovoima” ja sitten purkaa polttovoima. Nyt on toimittu väärässä järjestyksessä syvässä uskossa, eikä tosiaan tule auttamaan Suomen teollisuutta moneen vuoteen. Eli teollisuutemme nojaa tulevaisuutensa hyvään tuuriin, ettei pitkiä pakkasjaksoja enää tule

Toisinsanoen sinäkin ole sitä mieltä, että tästä tilanteesta missä nyt olemme kannattaa jatkaa energian tuotannon osalta näiden suunnitelmien mukaan eteenpäin – ei enää perustella tai vaihdeta suuntaa?

[Tonttu]

Luopuminen fossiilisista polttoaineista tulee maksamaan suomelle ja suomalaisille paljon. Meillä ei ole siihen varaa eli köyhyys uhkaa. Mitään sellaista ei ole näköpiirissä, millä suomi pääsisi jakamaan niitä vihreän siirtymän megatuloja joista yltiöoptimistit haaveilevat.

Hyvä Tonttu! Siinäpä piristi heti keskustelua nostamalla esiin aivan olennaisen kysymyksen: miten varmistetaan, ettei vihreä siirtymä johda köyhyyteen vaan luo uusia mahdollisuuksia? Juuri siihen vetytalouden ja siihen liittyvän infrastruktuurin kehittäminen Suomessa tähtää.

Suunnitteilla oleva vetyputkiverkosto ei ole ideologista haihattelua, vaan käytännön ratkaisu, jolla teollisuus, liikenne ja energia sidotaan yhteen uudella tavalla. Kun vihreää vetyä voidaan tuottaa uusiutuvalla sähköllä ja siirtää tehokkaasti sinne, missä sitä tarvitaan, syntyy kokonaan uusi vientisektori. Suomella on siihen poikkeuksellisen hyvät edellytykset: runsaasti uusiutuvaa energiaa, puhdas teollinen tuotantoketju ja vahva teknologinen osaaminen.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että meillä on mahdollisuus olla vetyteknologian ja synteettisten polttoaineiden kehittäjä ja viejä — ei pelkkä maksaja. Jos onnistumme, voimme korvata fossiilisten tuontienergian omalla tuotannolla ja samalla vahvistaa huoltovarmuutta.

Ja kyllä, samalla on totta, että yksilötasolla järkevintä on edetä maltilla. Jos ajomäärä on pieni, vanhan polttomoottoriauton pitäminen on sekä taloudellisesti että ilmastollisesti perusteltua — auton valmistuksen päästöt ovat usein suuremmat kuin vähäinen käyttö. Pidemmällä aikavälillä juuri vetytalouden avulla voidaan valmistaa vähäpäästöisiä nestemäisiä polttoaineita, jotka tekevät myös nykyisestä autokannasta osan ratkaisua, eivät ongelmaa.

Eli jos vihreä siirtymä tehdään oikein, se ei vie köyhyyteen — vaan pois energiariippuvuudesta ja kohti uusia tulonlähteitä.

Aivan täyttä höpöä
Meillä ei vihreästä vedystä ole minkään pelastajaksi jos 1985- 1987 pakkasjaksot jämähtävä pohjolan ylle. Meiltä puutuu poltoon perustuva perusvoima, eli olemme tuhonneet enegiaomavaraisuuden hyvin tyhmästi.
Katsotaan sitten miten etenemme housut nilkoissa ja perse jäässää, kuin neukut Raatteessa 30- luvun lämpökauden jälkeen. Näinhän kävi myös Saksan joukoille Stalingadissa, varautumattomuus maksoi, meidät ehkä pelasti.
Mutta pelastaako enään?

Näinon0070, kehottaisin sinua kiireesti ottamaan yhteyttä Suomen elinkeinoelämän johtoon, energiayhtiöihin ja Teknologiateollisuuteen ja varoittamaan heitä tästä uhkaavasta virhearviosta – ennen kuin he tuhoavat maan energiatalouden tietämättömyyttään!
Sillä juuri nämä tahot ovat tällä hetkellä suurimpia vetytalouden ja siihen liittyvän infrastruktuurin edistäjiä Suomessa.

Vetyyn ja sen johdannaisiin investoivat nyt niin Neste, Gasgrid Finland, Fortum, Kemira kuin Outokumpukin, eikä kyse ole mistään ideologisesta utopiasta, vaan hyvin konkreettisista, laskelmiin perustuvista investointisuunnitelmista.
Gasgridin vetämä Nordic Hydrogen Route yhdistää Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteiseksi vetyverkostoksi, jolla pyritään turvaamaan sekä yhteiskunnan energian tuotanto että teollisuuden kilpailukyky.
Tämä verkosto on nimenomaan vastaus niihin huoliin, joita nostit – siihen, ettei Suomi olisi “housut nilkoissa ja perse jäässä” seuraavan pakkasjakson aikana.

Samalla kehitetään synteettisiä polttoaineita, joita voidaan valmistaa vihreästä vedystä ja hiilidioksidista. Ne ovat varastoitavia ja käytettävissä aivan kuten perinteiset nestemäiset polttoaineet – ja juuri tällaiset varastot voivat turvata lämmön ja liikkumisen myös kovimpina pakkastalvina.

Olisi siis hienoa, jos voisit kertoa meille muillekin, millä perusteella Suomen energiayhtiöt, teollisuus ja tutkijat ovat tämän kaiken ymmärtäneet väärin, ja miksi heidän pitkän aikavälin suunnitelmansa olisivat “täyttä höpöä”.

Vai voisiko olla niin, että nyt kannattaisi hetki kuunnella, mitä elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset todella sanovat – ja tarkistaa, kuka tässä oikeastaan seisookaan housut nilkoissa?

Vihreää vetyä tuottavia laitoksia ei ole eikä vetyä käyttäviä kohteita. Vetyputken rakentaminen arvellaan maksavan 3-5 miljardia. Suomessa on ajoittain pulaa sähköstä. Olemme tuontisähkön varassa. Sähkön kysyntä kasvaa kun nuo datakeskukset valmistuvat. Vihreän vedyn valmistuksessa hyötysuhde on huono eli sähköä kuluu enemmän kuin mitä energiaa vedystä saadaan käyttöön. Onko meillä varaa tuollaiseen kokeiluun. Ei ole.

[Ertsu]

Luopuminen fossiilisista polttoaineista tulee maksamaan suomelle ja suomalaisille paljon. Meillä ei ole siihen varaa eli köyhyys uhkaa. Mitään sellaista ei ole näköpiirissä, millä suomi pääsisi jakamaan niitä vihreän siirtymän megatuloja joista yltiöoptimistit haaveilevat.

Hyvä Tonttu! Siinäpä piristi heti keskustelua nostamalla esiin aivan olennaisen kysymyksen: miten varmistetaan, ettei vihreä siirtymä johda köyhyyteen vaan luo uusia mahdollisuuksia? Juuri siihen vetytalouden ja siihen liittyvän infrastruktuurin kehittäminen Suomessa tähtää.

Suunnitteilla oleva vetyputkiverkosto ei ole ideologista haihattelua, vaan käytännön ratkaisu, jolla teollisuus, liikenne ja energia sidotaan yhteen uudella tavalla. Kun vihreää vetyä voidaan tuottaa uusiutuvalla sähköllä ja siirtää tehokkaasti sinne, missä sitä tarvitaan, syntyy kokonaan uusi vientisektori. Suomella on siihen poikkeuksellisen hyvät edellytykset: runsaasti uusiutuvaa energiaa, puhdas teollinen tuotantoketju ja vahva teknologinen osaaminen.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että meillä on mahdollisuus olla vetyteknologian ja synteettisten polttoaineiden kehittäjä ja viejä — ei pelkkä maksaja. Jos onnistumme, voimme korvata fossiilisten tuontienergian omalla tuotannolla ja samalla vahvistaa huoltovarmuutta.

Ja kyllä, samalla on totta, että yksilötasolla järkevintä on edetä maltilla. Jos ajomäärä on pieni, vanhan polttomoottoriauton pitäminen on sekä taloudellisesti että ilmastollisesti perusteltua — auton valmistuksen päästöt ovat usein suuremmat kuin vähäinen käyttö. Pidemmällä aikavälillä juuri vetytalouden avulla voidaan valmistaa vähäpäästöisiä nestemäisiä polttoaineita, jotka tekevät myös nykyisestä autokannasta osan ratkaisua, eivät ongelmaa.

Eli jos vihreä siirtymä tehdään oikein, se ei vie köyhyyteen — vaan pois energiariippuvuudesta ja kohti uusia tulonlähteitä.

Aivan täyttä höpöä
Meillä ei vihreästä vedystä ole minkään pelastajaksi jos 1985- 1987 pakkasjaksot jämähtävä pohjolan ylle. Meiltä puutuu poltoon perustuva perusvoima, eli olemme tuhonneet enegiaomavaraisuuden hyvin tyhmästi.
Katsotaan sitten miten etenemme housut nilkoissa ja perse jäässää, kuin neukut Raatteessa 30- luvun lämpökauden jälkeen. Näinhän kävi myös Saksan joukoille Stalingadissa, varautumattomuus maksoi, meidät ehkä pelasti.
Mutta pelastaako enään?

Näinon0070, kehottaisin sinua kiireesti ottamaan yhteyttä Suomen elinkeinoelämän johtoon, energiayhtiöihin ja Teknologiateollisuuteen ja varoittamaan heitä tästä uhkaavasta virhearviosta – ennen kuin he tuhoavat maan energiatalouden tietämättömyyttään!
Sillä juuri nämä tahot ovat tällä hetkellä suurimpia vetytalouden ja siihen liittyvän infrastruktuurin edistäjiä Suomessa.

Vetyyn ja sen johdannaisiin investoivat nyt niin Neste, Gasgrid Finland, Fortum, Kemira kuin Outokumpukin, eikä kyse ole mistään ideologisesta utopiasta, vaan hyvin konkreettisista, laskelmiin perustuvista investointisuunnitelmista.
Gasgridin vetämä Nordic Hydrogen Route yhdistää Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteiseksi vetyverkostoksi, jolla pyritään turvaamaan sekä yhteiskunnan energian tuotanto että teollisuuden kilpailukyky.
Tämä verkosto on nimenomaan vastaus niihin huoliin, joita nostit – siihen, ettei Suomi olisi “housut nilkoissa ja perse jäässä” seuraavan pakkasjakson aikana.

Samalla kehitetään synteettisiä polttoaineita, joita voidaan valmistaa vihreästä vedystä ja hiilidioksidista. Ne ovat varastoitavia ja käytettävissä aivan kuten perinteiset nestemäiset polttoaineet – ja juuri tällaiset varastot voivat turvata lämmön ja liikkumisen myös kovimpina pakkastalvina.

Olisi siis hienoa, jos voisit kertoa meille muillekin, millä perusteella Suomen energiayhtiöt, teollisuus ja tutkijat ovat tämän kaiken ymmärtäneet väärin, ja miksi heidän pitkän aikavälin suunnitelmansa olisivat “täyttä höpöä”.

Vai voisiko olla niin, että nyt kannattaisi hetki kuunnella, mitä elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset todella sanovat – ja tarkistaa, kuka tässä oikeastaan seisookaan housut nilkoissa?

Oletko poliitikko vai romaanikirjailija? Ainakin molemmat kirjoittavat tuollaisia tuhannen sanan sepustuksia. Mitä tulee vetytalouteen, niin vety erotetaan vedestä elektrolyyserilla erittäin huonolla hyötysuhteella. Häviöitä syntyy jokaisessa vaiheessa ja lisäksi vety on herkästi syttyvää ja räjähdysherkkää.

[Goswell]

Luopuminen fossiilisista polttoaineista tulee maksamaan suomelle ja suomalaisille paljon. Meillä ei ole siihen varaa eli köyhyys uhkaa. Mitään sellaista ei ole näköpiirissä, millä suomi pääsisi jakamaan niitä vihreän siirtymän megatuloja joista yltiöoptimistit haaveilevat.

Hyvä Tonttu! Siinäpä piristi heti keskustelua nostamalla esiin aivan olennaisen kysymyksen: miten varmistetaan, ettei vihreä siirtymä johda köyhyyteen vaan luo uusia mahdollisuuksia? Juuri siihen vetytalouden ja siihen liittyvän infrastruktuurin kehittäminen Suomessa tähtää.

Suunnitteilla oleva vetyputkiverkosto ei ole ideologista haihattelua, vaan käytännön ratkaisu, jolla teollisuus, liikenne ja energia sidotaan yhteen uudella tavalla. Kun vihreää vetyä voidaan tuottaa uusiutuvalla sähköllä ja siirtää tehokkaasti sinne, missä sitä tarvitaan, syntyy kokonaan uusi vientisektori. Suomella on siihen poikkeuksellisen hyvät edellytykset: runsaasti uusiutuvaa energiaa, puhdas teollinen tuotantoketju ja vahva teknologinen osaaminen.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että meillä on mahdollisuus olla vetyteknologian ja synteettisten polttoaineiden kehittäjä ja viejä — ei pelkkä maksaja. Jos onnistumme, voimme korvata fossiilisten tuontienergian omalla tuotannolla ja samalla vahvistaa huoltovarmuutta.

Ja kyllä, samalla on totta, että yksilötasolla järkevintä on edetä maltilla. Jos ajomäärä on pieni, vanhan polttomoottoriauton pitäminen on sekä taloudellisesti että ilmastollisesti perusteltua — auton valmistuksen päästöt ovat usein suuremmat kuin vähäinen käyttö. Pidemmällä aikavälillä juuri vetytalouden avulla voidaan valmistaa vähäpäästöisiä nestemäisiä polttoaineita, jotka tekevät myös nykyisestä autokannasta osan ratkaisua, eivät ongelmaa.

Eli jos vihreä siirtymä tehdään oikein, se ei vie köyhyyteen — vaan pois energiariippuvuudesta ja kohti uusia tulonlähteitä.

Aivan täyttä höpöä
Meillä ei vihreästä vedystä ole minkään pelastajaksi jos 1985- 1987 pakkasjaksot jämähtävä pohjolan ylle. Meiltä puutuu poltoon perustuva perusvoima, eli olemme tuhonneet enegiaomavaraisuuden hyvin tyhmästi.
Katsotaan sitten miten etenemme housut nilkoissa ja perse jäässää, kuin neukut Raatteessa 30- luvun lämpökauden jälkeen. Näinhän kävi myös Saksan joukoille Stalingadissa, varautumattomuus maksoi, meidät ehkä pelasti.
Mutta pelastaako enään?

Näinon0070, kehottaisin sinua kiireesti ottamaan yhteyttä Suomen elinkeinoelämän johtoon, energiayhtiöihin ja Teknologiateollisuuteen ja varoittamaan heitä tästä uhkaavasta virhearviosta – ennen kuin he tuhoavat maan energiatalouden tietämättömyyttään!
Sillä juuri nämä tahot ovat tällä hetkellä suurimpia vetytalouden ja siihen liittyvän infrastruktuurin edistäjiä Suomessa.

Vetyyn ja sen johdannaisiin investoivat nyt niin Neste, Gasgrid Finland, Fortum, Kemira kuin Outokumpukin, eikä kyse ole mistään ideologisesta utopiasta, vaan hyvin konkreettisista, laskelmiin perustuvista investointisuunnitelmista.
Gasgridin vetämä Nordic Hydrogen Route yhdistää Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteiseksi vetyverkostoksi, jolla pyritään turvaamaan sekä yhteiskunnan energian tuotanto että teollisuuden kilpailukyky.
Tämä verkosto on nimenomaan vastaus niihin huoliin, joita nostit – siihen, ettei Suomi olisi “housut nilkoissa ja perse jäässä” seuraavan pakkasjakson aikana.

Samalla kehitetään synteettisiä polttoaineita, joita voidaan valmistaa vihreästä vedystä ja hiilidioksidista. Ne ovat varastoitavia ja käytettävissä aivan kuten perinteiset nestemäiset polttoaineet – ja juuri tällaiset varastot voivat turvata lämmön ja liikkumisen myös kovimpina pakkastalvina.

Olisi siis hienoa, jos voisit kertoa meille muillekin, millä perusteella Suomen energiayhtiöt, teollisuus ja tutkijat ovat tämän kaiken ymmärtäneet väärin, ja miksi heidän pitkän aikavälin suunnitelmansa olisivat “täyttä höpöä”.

Vai voisiko olla niin, että nyt kannattaisi hetki kuunnella, mitä elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset todella sanovat – ja tarkistaa, kuka tässä oikeastaan seisookaan housut nilkoissa?

Vihreää vetyä tuottavia laitoksia ei ole eikä vetyä käyttäviä kohteita. Vetyputken rakentaminen arvellaan maksavan 3-5 miljardia. Suomessa on ajoittain pulaa sähköstä. Olemme tuontisähkön varassa. Sähkön kysyntä kasvaa kun nuo datakeskukset valmistuvat. Vihreän vedyn valmistuksessa hyötysuhde on huono eli sähköä kuluu enemmän kuin mitä energiaa vedystä saadaan käyttöön. Onko meillä varaa tuollaiseen kokeiluun. Ei ole.

Melkoisia kiiluvasilmäisiä aivokuolleita idealisteja on päättämässä maamme kohtalosta. Äänestämällä päätettiin että turve on fosiillista vaikka lapsikin tietää että se kasvaa takaisin ihan samoin kuin puu, samalla tuhottiin suuri määrä työpaikkoja, huoltovarmuutta ja sivutuotteena syntyvästä kasvu ja kuiviketurpeesta puhumattakaan. Täysin idioottimainen tempaus.

[Ertsu]

Luopuminen fossiilisista polttoaineista tulee maksamaan suomelle ja suomalaisille paljon. Meillä ei ole siihen varaa eli köyhyys uhkaa. Mitään sellaista ei ole näköpiirissä, millä suomi pääsisi jakamaan niitä vihreän siirtymän megatuloja joista yltiöoptimistit haaveilevat.

Hyvä Tonttu! Siinäpä piristi heti keskustelua nostamalla esiin aivan olennaisen kysymyksen: miten varmistetaan, ettei vihreä siirtymä johda köyhyyteen vaan luo uusia mahdollisuuksia? Juuri siihen vetytalouden ja siihen liittyvän infrastruktuurin kehittäminen Suomessa tähtää.

Suunnitteilla oleva vetyputkiverkosto ei ole ideologista haihattelua, vaan käytännön ratkaisu, jolla teollisuus, liikenne ja energia sidotaan yhteen uudella tavalla. Kun vihreää vetyä voidaan tuottaa uusiutuvalla sähköllä ja siirtää tehokkaasti sinne, missä sitä tarvitaan, syntyy kokonaan uusi vientisektori. Suomella on siihen poikkeuksellisen hyvät edellytykset: runsaasti uusiutuvaa energiaa, puhdas teollinen tuotantoketju ja vahva teknologinen osaaminen.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että meillä on mahdollisuus olla vetyteknologian ja synteettisten polttoaineiden kehittäjä ja viejä — ei pelkkä maksaja. Jos onnistumme, voimme korvata fossiilisten tuontienergian omalla tuotannolla ja samalla vahvistaa huoltovarmuutta.

Ja kyllä, samalla on totta, että yksilötasolla järkevintä on edetä maltilla. Jos ajomäärä on pieni, vanhan polttomoottoriauton pitäminen on sekä taloudellisesti että ilmastollisesti perusteltua — auton valmistuksen päästöt ovat usein suuremmat kuin vähäinen käyttö. Pidemmällä aikavälillä juuri vetytalouden avulla voidaan valmistaa vähäpäästöisiä nestemäisiä polttoaineita, jotka tekevät myös nykyisestä autokannasta osan ratkaisua, eivät ongelmaa.

Eli jos vihreä siirtymä tehdään oikein, se ei vie köyhyyteen — vaan pois energiariippuvuudesta ja kohti uusia tulonlähteitä.

Aivan täyttä höpöä
Meillä ei vihreästä vedystä ole minkään pelastajaksi jos 1985- 1987 pakkasjaksot jämähtävä pohjolan ylle. Meiltä puutuu poltoon perustuva perusvoima, eli olemme tuhonneet enegiaomavaraisuuden hyvin tyhmästi.
Katsotaan sitten miten etenemme housut nilkoissa ja perse jäässää, kuin neukut Raatteessa 30- luvun lämpökauden jälkeen. Näinhän kävi myös Saksan joukoille Stalingadissa, varautumattomuus maksoi, meidät ehkä pelasti.
Mutta pelastaako enään?

Näinon0070, kehottaisin sinua kiireesti ottamaan yhteyttä Suomen elinkeinoelämän johtoon, energiayhtiöihin ja Teknologiateollisuuteen ja varoittamaan heitä tästä uhkaavasta virhearviosta – ennen kuin he tuhoavat maan energiatalouden tietämättömyyttään!
Sillä juuri nämä tahot ovat tällä hetkellä suurimpia vetytalouden ja siihen liittyvän infrastruktuurin edistäjiä Suomessa.

Vetyyn ja sen johdannaisiin investoivat nyt niin Neste, Gasgrid Finland, Fortum, Kemira kuin Outokumpukin, eikä kyse ole mistään ideologisesta utopiasta, vaan hyvin konkreettisista, laskelmiin perustuvista investointisuunnitelmista.
Gasgridin vetämä Nordic Hydrogen Route yhdistää Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteiseksi vetyverkostoksi, jolla pyritään turvaamaan sekä yhteiskunnan energian tuotanto että teollisuuden kilpailukyky.
Tämä verkosto on nimenomaan vastaus niihin huoliin, joita nostit – siihen, ettei Suomi olisi “housut nilkoissa ja perse jäässä” seuraavan pakkasjakson aikana.

Samalla kehitetään synteettisiä polttoaineita, joita voidaan valmistaa vihreästä vedystä ja hiilidioksidista. Ne ovat varastoitavia ja käytettävissä aivan kuten perinteiset nestemäiset polttoaineet – ja juuri tällaiset varastot voivat turvata lämmön ja liikkumisen myös kovimpina pakkastalvina.

Olisi siis hienoa, jos voisit kertoa meille muillekin, millä perusteella Suomen energiayhtiöt, teollisuus ja tutkijat ovat tämän kaiken ymmärtäneet väärin, ja miksi heidän pitkän aikavälin suunnitelmansa olisivat “täyttä höpöä”.

Vai voisiko olla niin, että nyt kannattaisi hetki kuunnella, mitä elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset todella sanovat – ja tarkistaa, kuka tässä oikeastaan seisookaan housut nilkoissa?

Vihreää vetyä tuottavia laitoksia ei ole eikä vetyä käyttäviä kohteita. Vetyputken rakentaminen arvellaan maksavan 3-5 miljardia. Suomessa on ajoittain pulaa sähköstä. Olemme tuontisähkön varassa. Sähkön kysyntä kasvaa kun nuo datakeskukset valmistuvat. Vihreän vedyn valmistuksessa hyötysuhde on huono eli sähköä kuluu enemmän kuin mitä energiaa vedystä saadaan käyttöön. Onko meillä varaa tuollaiseen kokeiluun. Ei ole.

Melkoisia kiiluvasilmäisiä aivokuolleita idealisteja on päättämässä maamme kohtalosta. Äänestämällä päätettiin että turve on fosiillista vaikka lapsikin tietää että se kasvaa takaisin ihan samoin kuin puu, samalla tuhottiin suuri määrä työpaikkoja, huoltovarmuutta ja sivutuotteena syntyvästä kasvu ja kuiviketurpeesta puhumattakaan. Täysin idioottimainen tempaus.

Sitä turvetta pitäisi alkaa tuomaan Ruotsista, missä se on uusiutuvaa.

[Elämänsankari]

Luopuminen fossiilisista polttoaineista tulee maksamaan suomelle ja suomalaisille paljon. Meillä ei ole siihen varaa eli köyhyys uhkaa. Mitään sellaista ei ole näköpiirissä, millä suomi pääsisi jakamaan niitä vihreän siirtymän megatuloja joista yltiöoptimistit haaveilevat.

Hyvä Tonttu! Siinäpä piristi heti keskustelua nostamalla esiin aivan olennaisen kysymyksen: miten varmistetaan, ettei vihreä siirtymä johda köyhyyteen vaan luo uusia mahdollisuuksia? Juuri siihen vetytalouden ja siihen liittyvän infrastruktuurin kehittäminen Suomessa tähtää.

Suunnitteilla oleva vetyputkiverkosto ei ole ideologista haihattelua, vaan käytännön ratkaisu, jolla teollisuus, liikenne ja energia sidotaan yhteen uudella tavalla. Kun vihreää vetyä voidaan tuottaa uusiutuvalla sähköllä ja siirtää tehokkaasti sinne, missä sitä tarvitaan, syntyy kokonaan uusi vientisektori. Suomella on siihen poikkeuksellisen hyvät edellytykset: runsaasti uusiutuvaa energiaa, puhdas teollinen tuotantoketju ja vahva teknologinen osaaminen.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että meillä on mahdollisuus olla vetyteknologian ja synteettisten polttoaineiden kehittäjä ja viejä — ei pelkkä maksaja. Jos onnistumme, voimme korvata fossiilisten tuontienergian omalla tuotannolla ja samalla vahvistaa huoltovarmuutta.

Ja kyllä, samalla on totta, että yksilötasolla järkevintä on edetä maltilla. Jos ajomäärä on pieni, vanhan polttomoottoriauton pitäminen on sekä taloudellisesti että ilmastollisesti perusteltua — auton valmistuksen päästöt ovat usein suuremmat kuin vähäinen käyttö. Pidemmällä aikavälillä juuri vetytalouden avulla voidaan valmistaa vähäpäästöisiä nestemäisiä polttoaineita, jotka tekevät myös nykyisestä autokannasta osan ratkaisua, eivät ongelmaa.

Eli jos vihreä siirtymä tehdään oikein, se ei vie köyhyyteen — vaan pois energiariippuvuudesta ja kohti uusia tulonlähteitä.

Aivan täyttä höpöä
Meillä ei vihreästä vedystä ole minkään pelastajaksi jos 1985- 1987 pakkasjaksot jämähtävä pohjolan ylle. Meiltä puutuu poltoon perustuva perusvoima, eli olemme tuhonneet enegiaomavaraisuuden hyvin tyhmästi.
Katsotaan sitten miten etenemme housut nilkoissa ja perse jäässää, kuin neukut Raatteessa 30- luvun lämpökauden jälkeen. Näinhän kävi myös Saksan joukoille Stalingadissa, varautumattomuus maksoi, meidät ehkä pelasti.
Mutta pelastaako enään?

Näinon0070, kehottaisin sinua kiireesti ottamaan yhteyttä Suomen elinkeinoelämän johtoon, energiayhtiöihin ja Teknologiateollisuuteen ja varoittamaan heitä tästä uhkaavasta virhearviosta – ennen kuin he tuhoavat maan energiatalouden tietämättömyyttään!
Sillä juuri nämä tahot ovat tällä hetkellä suurimpia vetytalouden ja siihen liittyvän infrastruktuurin edistäjiä Suomessa.

Vetyyn ja sen johdannaisiin investoivat nyt niin Neste, Gasgrid Finland, Fortum, Kemira kuin Outokumpukin, eikä kyse ole mistään ideologisesta utopiasta, vaan hyvin konkreettisista, laskelmiin perustuvista investointisuunnitelmista.
Gasgridin vetämä Nordic Hydrogen Route yhdistää Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteiseksi vetyverkostoksi, jolla pyritään turvaamaan sekä yhteiskunnan energian tuotanto että teollisuuden kilpailukyky.
Tämä verkosto on nimenomaan vastaus niihin huoliin, joita nostit – siihen, ettei Suomi olisi “housut nilkoissa ja perse jäässä” seuraavan pakkasjakson aikana.

Samalla kehitetään synteettisiä polttoaineita, joita voidaan valmistaa vihreästä vedystä ja hiilidioksidista. Ne ovat varastoitavia ja käytettävissä aivan kuten perinteiset nestemäiset polttoaineet – ja juuri tällaiset varastot voivat turvata lämmön ja liikkumisen myös kovimpina pakkastalvina.

Olisi siis hienoa, jos voisit kertoa meille muillekin, millä perusteella Suomen energiayhtiöt, teollisuus ja tutkijat ovat tämän kaiken ymmärtäneet väärin, ja miksi heidän pitkän aikavälin suunnitelmansa olisivat “täyttä höpöä”.

Vai voisiko olla niin, että nyt kannattaisi hetki kuunnella, mitä elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset todella sanovat – ja tarkistaa, kuka tässä oikeastaan seisookaan housut nilkoissa?

Vihreää vetyä tuottavia laitoksia ei ole eikä vetyä käyttäviä kohteita. Vetyputken rakentaminen arvellaan maksavan 3-5 miljardia. Suomessa on ajoittain pulaa sähköstä. Olemme tuontisähkön varassa. Sähkön kysyntä kasvaa kun nuo datakeskukset valmistuvat. Vihreän vedyn valmistuksessa hyötysuhde on huono eli sähköä kuluu enemmän kuin mitä energiaa vedystä saadaan käyttöön. Onko meillä varaa tuollaiseen kokeiluun. Ei ole.

Melkoisia kiiluvasilmäisiä aivokuolleita idealisteja on päättämässä maamme kohtalosta. Äänestämällä päätettiin että turve on fosiillista vaikka lapsikin tietää että se kasvaa takaisin ihan samoin kuin puu, samalla tuhottiin suuri määrä työpaikkoja, huoltovarmuutta ja sivutuotteena syntyvästä kasvu ja kuiviketurpeesta puhumattakaan. Täysin idioottimainen tempaus.

Sitä turvetta pitäisi alkaa tuomaan Ruotsista, missä se on uusiutuvaa.

Kun olemme Torniossa on se uusiutumatonta, mutta Haaparannassa jo uusiutuvaa.

Miten voikaan asia muuttua pienellä matkalla niin suuresti, on se luonto ihmeellinen asia.

[Justis]

Luopuminen fossiilisista polttoaineista tulee maksamaan suomelle ja suomalaisille paljon. Meillä ei ole siihen varaa eli köyhyys uhkaa. Mitään sellaista ei ole näköpiirissä, millä suomi pääsisi jakamaan niitä vihreän siirtymän megatuloja joista yltiöoptimistit haaveilevat.

Hyvä Tonttu! Siinäpä piristi heti keskustelua nostamalla esiin aivan olennaisen kysymyksen: miten varmistetaan, ettei vihreä siirtymä johda köyhyyteen vaan luo uusia mahdollisuuksia? Juuri siihen vetytalouden ja siihen liittyvän infrastruktuurin kehittäminen Suomessa tähtää.

Suunnitteilla oleva vetyputkiverkosto ei ole ideologista haihattelua, vaan käytännön ratkaisu, jolla teollisuus, liikenne ja energia sidotaan yhteen uudella tavalla. Kun vihreää vetyä voidaan tuottaa uusiutuvalla sähköllä ja siirtää tehokkaasti sinne, missä sitä tarvitaan, syntyy kokonaan uusi vientisektori. Suomella on siihen poikkeuksellisen hyvät edellytykset: runsaasti uusiutuvaa energiaa, puhdas teollinen tuotantoketju ja vahva teknologinen osaaminen.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että meillä on mahdollisuus olla vetyteknologian ja synteettisten polttoaineiden kehittäjä ja viejä — ei pelkkä maksaja. Jos onnistumme, voimme korvata fossiilisten tuontienergian omalla tuotannolla ja samalla vahvistaa huoltovarmuutta.

Ja kyllä, samalla on totta, että yksilötasolla järkevintä on edetä maltilla. Jos ajomäärä on pieni, vanhan polttomoottoriauton pitäminen on sekä taloudellisesti että ilmastollisesti perusteltua — auton valmistuksen päästöt ovat usein suuremmat kuin vähäinen käyttö. Pidemmällä aikavälillä juuri vetytalouden avulla voidaan valmistaa vähäpäästöisiä nestemäisiä polttoaineita, jotka tekevät myös nykyisestä autokannasta osan ratkaisua, eivät ongelmaa.

Eli jos vihreä siirtymä tehdään oikein, se ei vie köyhyyteen — vaan pois energiariippuvuudesta ja kohti uusia tulonlähteitä.

Aivan täyttä höpöä
Meillä ei vihreästä vedystä ole minkään pelastajaksi jos 1985- 1987 pakkasjaksot jämähtävä pohjolan ylle. Meiltä puutuu poltoon perustuva perusvoima, eli olemme tuhonneet enegiaomavaraisuuden hyvin tyhmästi.
Katsotaan sitten miten etenemme housut nilkoissa ja perse jäässää, kuin neukut Raatteessa 30- luvun lämpökauden jälkeen. Näinhän kävi myös Saksan joukoille Stalingadissa, varautumattomuus maksoi, meidät ehkä pelasti.
Mutta pelastaako enään?

Näinon0070, kehottaisin sinua kiireesti ottamaan yhteyttä Suomen elinkeinoelämän johtoon, energiayhtiöihin ja Teknologiateollisuuteen ja varoittamaan heitä tästä uhkaavasta virhearviosta – ennen kuin he tuhoavat maan energiatalouden tietämättömyyttään!
Sillä juuri nämä tahot ovat tällä hetkellä suurimpia vetytalouden ja siihen liittyvän infrastruktuurin edistäjiä Suomessa.

Vetyyn ja sen johdannaisiin investoivat nyt niin Neste, Gasgrid Finland, Fortum, Kemira kuin Outokumpukin, eikä kyse ole mistään ideologisesta utopiasta, vaan hyvin konkreettisista, laskelmiin perustuvista investointisuunnitelmista.
Gasgridin vetämä Nordic Hydrogen Route yhdistää Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteiseksi vetyverkostoksi, jolla pyritään turvaamaan sekä yhteiskunnan energian tuotanto että teollisuuden kilpailukyky.
Tämä verkosto on nimenomaan vastaus niihin huoliin, joita nostit – siihen, ettei Suomi olisi “housut nilkoissa ja perse jäässä” seuraavan pakkasjakson aikana.

Samalla kehitetään synteettisiä polttoaineita, joita voidaan valmistaa vihreästä vedystä ja hiilidioksidista. Ne ovat varastoitavia ja käytettävissä aivan kuten perinteiset nestemäiset polttoaineet – ja juuri tällaiset varastot voivat turvata lämmön ja liikkumisen myös kovimpina pakkastalvina.

Olisi siis hienoa, jos voisit kertoa meille muillekin, millä perusteella Suomen energiayhtiöt, teollisuus ja tutkijat ovat tämän kaiken ymmärtäneet väärin, ja miksi heidän pitkän aikavälin suunnitelmansa olisivat “täyttä höpöä”.

Vai voisiko olla niin, että nyt kannattaisi hetki kuunnella, mitä elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset todella sanovat – ja tarkistaa, kuka tässä oikeastaan seisookaan housut nilkoissa?

Hienoja suunitelmia
Mutta ei auta moneen vuoteen mihinkään energian puutteeseen, eli järjestys on VÄÄRÄ.
Eli ensin olisi pitänyt rakentaa tämä ” illuusiovoima” ja sitten purkaa polttovoima. Nyt on toimittu väärässä järjestyksessä syvässä uskossa, eikä tosiaan tule auttamaan Suomen teollisuutta moneen vuoteen. Eli teollisuutemme nojaa tulevaisuutensa hyvään tuuriin, ettei pitkiä pakkasjaksoja enää tule

Toisinsanoen sinäkin ole sitä mieltä, että tästä tilanteesta missä nyt olemme kannattaa jatkaa energian tuotannon osalta näiden suunnitelmien mukaan eteenpäin – ei enää perustella tai vaihdeta suuntaa?

Erikoinen tulkinta tuosta viestistä. Lopussa tarkoitit varmaankin peruuttelua eikä perustelua. Ollaan seurattu hyvin vaikka Saksan esimerkkiä ja heitetty vanhat kengät pois ennenkuin on ostettu uudet tilalle. Ehkäpä kannattaisi vetää hieman henkeä, hoitaa taloutta kuntoon ja varmistaa sähkön ja mun energian riittävyys lähitulevaisuudessa. Nyt ei ainakaan saisi purkaa varmaa perusvoimaa ennen kuin uutta on saatavilla. Toivattavasti talvet ovat lauhoja.

[Märkäruuti]

Äänestämällä päätettiin että turve on fosiillista vaikka lapsikin tietää että se kasvaa takaisin ihan samoin kuin puu

Ihan samoin kuin puu? Harkitsisitko uudelleen kommenttaisi?

Suoturve kasvaa n. 1 mm/vuosi ja suotuisissa olosuhteissa 2 mm/vuosi, eli 10 - 20 cm/ 100 vuotta. Oletko käynyt katsomassa, miten paksuja kerroksia turvetuotantoalueilta poistetaan?

Turve uudistuu, mutta hyvin hitaasti. Suomen vanhimmat turvekerrostumat syntyivät n. 10 000 vuotta sitten.

[Goswell]

Äänestämällä päätettiin että turve on fosiillista vaikka lapsikin tietää että se kasvaa takaisin ihan samoin kuin puu

Ihan samoin kuin puu? Harkitsisitko uudelleen kommenttaisi?

Suoturve kasvaa n. 1 mm/vuosi ja suotuisissa olosuhteissa 2 mm/vuosi, eli 10 - 20 cm/ 100 vuotta. Oletko käynyt katsomassa, miten paksuja kerroksia turvetuotantoalueilta poistetaan?

Turve uudistuu, mutta hyvin hitaasti. Suomen vanhimmat turvekerrostumat syntyivät n. 10 000 vuotta sitten.

En harkitse, jos uudistuu niin uudistuu. Fossiilisia saa odotella aika pitkään jos koskaan enään syntyy. Pari prosenttia soista oli turvetuonannossa, ei pitäisi ketään kiusata.