Occamin partaveitsi

[Purdue]

Purdue, tylsistät occamin partaveistä liirumlaarumillasi.

Musta taas tuntuu ettet ymmärrä itse tätä problematiikkaa.


Taustoitan tätä sen verran, että tämä ongelma nousee esille kansainvälisen politiikan tutkimuksessa, ja on avoimen debatin kohde.

Kenneth Waltzin kirja "Theory of International Politics" pyrki nimenomaan selittämään suurvaltojen käyttäytymistä yhden muuttujan, eli suhteellisten kykyjen jakauman, perusteella.

Tätä ovat kritisoineet mm. Ripsman et al teoksessaan "Neoclassical Realist Theory of International Politics" jossa he esittävät joukon muitakin tekijöitä jotka vaikuttavat valtioiden käyttäytymiseen ja ulkopoliittiseen päätöksentekoon. Myös Jonathan Kirshner kirjassaan "An Unwritten Future: Realism and Uncertainty in World Politics" painottaa sitä, että näitä vaikuttavia muuttujia on useita.

Kirshner analysoi mm. toisen maailmansodan syttymiseen johtaneita syitä ja Brittien myöntyväisyyspolitiikkaa suhteessa Saksaan, ja tuo esiin sen että tuolla Waltzin teorialla ei itse asiassa voida selittää Britannian käyttäytymistä ennen sotaa, vaan selitykseen vaaditaan mukaan historiallisia sekä ideologisia tekijöitä.


Pointti siis se, että selityksestä ei pidä tehdä monimutkaisempaa kuin mitä kuvattava ilmiö on, mutta toisaalta jos kuvattavasta ilmiöstä jätetään jotakin oleellista pois, niin silloin päädytään vääriin johtopäätöksiin.

[vahva_virtanen]

Mahdollisimman yksinkertainen, mutta vain niin yksinkertainen, mitä tarkka selitys vaatii.

Ainoastaan yksinkertaisilla ihmisillä on tarkkoja tieteellisiä selityksiä.
Kaikille muille tiede on enemmän tai vähemmän epätarkkaa.

[vahva_virtanen]

Pointti siis se, että selityksestä ei pidä tehdä monimutkaisempaa kuin mitä kuvattava ilmiö on, mutta toisaalta jos kuvattavasta ilmiöstä jätetään jotakin oleellista pois, niin silloin päädytään vääriin johtopäätöksiin.

Okkamin partaveitsi on tarpeeton kielikuva koska jokainen voi valita sen, miltä kohdalta silpaistaan ilmiöstä se epäoleellinen pois.

[Märkäruuti]

Ainoastaan yksinkertaisilla ihmisillä on tarkkoja tieteellisiä selityksiä.
Kaikille muille tiede on enemmän tai vähemmän epätarkkaa.

Lillukanvarsiin on helppo takertua.
Selitys on tarkka silloin kun se kattaa kyseisen ilmiön havaintotarkkuudella.

[Brainwashed]

Occamin veitsi ei ole teoriana ehdoton vaan pikemmin ehdotus sellaisen puolesta että pulmien ratkaisussa on usein hyvä oikoa mutkat suoriksi, valita helpompi ja yksinkertaisempi tie monimutkaisen sijasta.

Toki, ei kannata tehdä asioista monimutkaisempia kuin ne ovat. Mutta oikeastaan mulla oli sellainen idea tässä kysymyksenasettelussa, että mitä menetetään jos asioista pyritäänkin tekemään yksinkertaisempia kuin ne ovat?

Ymmärretäänkö silloin koko ongelmaa, vai vain osia siitä kerrallaan?

Mitä yksinkertaisempi ratkaisu ongelmalle, sen paremmin on itse ongelmakin oivallettu, eli tuollainen argumentointi osoittaa vain sen ettet ole ymmärtänyt/sisäistänyt occamin veitsen nerokkuutta.

Koronan kultavuosina ihmettelin suuresti, miten rokotuksien vastutajien piti rakentamalla rakentaa kaikenlaisia globaaleja salaliittoteorioita, ja keksiä tarinoita rokotteista, joiden sisältöä ei kukaan tiedä, 5g verkosta, windowssista ja grafeeneista, jotka tappaa 70% rokotuksen saajista, kun vaihtoehtona olisi ollut pitkät perinteet omaava tylsä tieteellinen tarkastelu, tilastojen faktoihin perustuva analyysi, ja julkaistun aineosaluettelon tutkiminen.
Siinä pyyhittiin yksikertaisuusperiaatteilla likaista pyllyä oikein huolella!

Toinen pälliryhmä on noiden seremoniamestareiden lisäksi loput kisällit, joihin uppoo mikä vaan, ja tekevät vaikka polttoitsemurhan asiaa sen suuremmin miettimättä, jos vaan mestari käskee.

Ääliömäistä ”argumentointia”, mutta tuollainen kuten kaikki muukin vastaava perseily selittyy 95% teorialla, joka on yhtä pätevä kuin occamin veitsi.

[Brainwashed]

Purdue, tylsistät occamin partaveistä liirumlaarumillasi.

Musta taas tuntuu ettet ymmärrä itse tätä problematiikkaa.


Taustoitan tätä sen verran, että tämä ongelma nousee esille kansainvälisen politiikan tutkimuksessa, ja on avoimen debatin kohde.

Kenneth Waltzin kirja "Theory of International Politics" pyrki nimenomaan selittämään suurvaltojen käyttäytymistä yhden muuttujan, eli suhteellisten kykyjen jakauman, perusteella.

Tätä ovat kritisoineet mm. Ripsman et al teoksessaan "Neoclassical Realist Theory of International Politics" jossa he esittävät joukon muitakin tekijöitä jotka vaikuttavat valtioiden käyttäytymiseen ja ulkopoliittiseen päätöksentekoon. Myös Jonathan Kirshner kirjassaan "An Unwritten Future: Realism and Uncertainty in World Politics" painottaa sitä, että näitä vaikuttavia muuttujia on useita.

Kirshner analysoi mm. toisen maailmansodan syttymiseen johtaneita syitä ja Brittien myöntyväisyyspolitiikkaa suhteessa Saksaan, ja tuo esiin sen että tuolla Waltzin teorialla ei itse asiassa voida selittää Britannian käyttäytymistä ennen sotaa, vaan selitykseen vaaditaan mukaan historiallisia sekä ideologisia tekijöitä.


Pointti siis se, että selityksestä ei pidä tehdä monimutkaisempaa kuin mitä kuvattava ilmiö on, mutta toisaalta jos kuvattavasta ilmiöstä jätetään jotakin oleellista pois, niin silloin päädytään vääriin johtopäätöksiin.

Monimutkistat suotta yksinkertaista asiaa. Sovella occamin veistä, eli poista liirumlaarumi jolla koetat selittää occamin veistä, niin veitsikin pysyy terävänä.

[Cinnamon]

Occamin veitsi ei ole teoriana ehdoton vaan pikemmin ehdotus sellaisen puolesta että pulmien ratkaisussa on usein hyvä oikoa mutkat suoriksi, valita helpompi ja yksinkertaisempi tie monimutkaisen sijasta.

Toki, ei kannata tehdä asioista monimutkaisempia kuin ne ovat. Mutta oikeastaan mulla oli sellainen idea tässä kysymyksenasettelussa, että mitä menetetään jos asioista pyritäänkin tekemään yksinkertaisempia kuin ne ovat?

Ymmärretäänkö silloin koko ongelmaa, vai vain osia siitä kerrallaan?

Mitä yksinkertaisempi ratkaisu ongelmalle, sen paremmin on itse ongelmakin oivallettu, eli tuollainen argumentointi osoittaa vain sen ettet ole ymmärtänyt/sisäistänyt occamin veitsen nerokkuutta.

Koronan kultavuosina ihmettelin suuresti, miten rokotuksien vastutajien piti rakentamalla rakentaa kaikenlaisia globaaleja salaliittoteorioita, ja keksiä tarinoita rokotteista, joiden sisältöä ei kukaan tiedä, 5g verkosta, windowssista ja grafeeneista, jotka tappaa 70% rokotuksen saajista, kun vaihtoehtona olisi ollut pitkät perinteet omaava tylsä tieteellinen tarkastelu, tilastojen faktoihin perustuva analyysi, ja julkaistun aineosaluettelon tutkiminen.
Siinä pyyhittiin yksikertaisuusperiaatteilla likaista pyllyä oikein huolella!

Toinen pälliryhmä on noiden seremoniamestareiden lisäksi loput kisällit, joihin uppoo mikä vaan, ja tekevät vaikka polttoitsemurhan asiaa sen suuremmin miettimättä, jos vaan mestari käskee.

Aina kun on oikein mehukas salaliittoteoria, on myös gofundme keräystä, on maksullista nettiyhteisöä ja on kirjoja myynnissä yms yms. Salaliittoteorioilla kerätään heikkouskoisilta rahat pois kuleksimasta.

Viimeisin polttoitsemurha on minun muistiini se jenkkisotilas tms joka ulisi free palestine samalla kun paloi. Vittu mikä spede.

[vahva_virtanen]

Selitys on tarkka silloin kun se kattaa kyseisen ilmiön havaintotarkkuudella.

Yksinkertaiselle havaitsijalle riittää yksinkertainen havaintotarkkuus.
Newton ei olisi ikinä pystynyt tuottamaan atomikelloa millään Occamin partaveitsellään.

[AVH]

Entisenä tekniikan ammattilaisena opin työssäni tietynlaista minimalismia, jota voi pitää Occamin partaveitsen tapaisena periaatteena.
Jos meillä on ongelma joka voidaan ratkaista teknisesti, niin on järkevää käyttää sen verran tekniikkaa, kuin mitä ongelman ratkaiseminen ehdottomasti vaatii ja vain sen verran.

Minimalismi on teknisessä ajattelussa järkevää. Miksi se ei olisi myös teoriamuodostuksessakin.

Juu Kiinassa ne vetelee partahöylällä komponentit niin vähiin että lopputulos on välillä suorastaan hengenvaarallinen.

[Märkäruuti]

Juu Kiinassa ne vetelee partahöylällä komponentit niin vähiin että lopputulos on välillä suorastaan hengenvaarallinen.

Sekin on valinan tulos.
Tekulla lujuusopin opettaja kertoi Näsinneulasta. Se heiluu, kuten kaikki isot tornit. Jos siihen osuu tilastollisesti maksimi puuska, mitä Suomessa arveltiin olevan, se taipuu jonkin verran ja heilahtaa takaisin. Jos juuri oikeassa heilahduksen vaiheessa tulee toinen maksimaalinen puuska, se taipuu enemmän ja heilahtaa takaisin. Jos tulee vielä kolmas juuri oikeassa vaiheessa, Näsinneula saa kaatua. Toki senkin jälkeen on vielä varmuuskertoimet, mutta periaatteessa näin.

On yleistä, että kriittiset järjestelmät kahdennetaan. Mutta ne voivat silti pettää samaan aikaan. Triplaus lisäsi varmuutta entisestään, mutta lisäisi myös hintaa. Kyse on panostus/tuotos suhteesta, tai riski/vanhingon suuruus suhteesta.

En tiedä, mitä kiinalaista tekniikkaa tarkoitit, mutta Kiinan kohdalla kyse ei enää nykyään ole osaamisesta. Suhtaudutaanko siellä riskeihin löysemmin. Voi hyvinkin olla.

[Stadin öljylanne]

Ei tänä päivänä vedetä Occamilla mitään, vaan Philipsillä tai jollain muulla koneella. Toisin sanoen, pitäisikö tiedekin hilata viimein 2020 luvulle? Jätettäisiin teoriaan rohkeasti pieni seksikäs sänki tai pornot kalapuikot?

[AVH]

Juu Kiinassa ne vetelee partahöylällä komponentit niin vähiin että lopputulos on välillä suorastaan hengenvaarallinen.

Sekin on valinan tulos.
Tekulla lujuusopin opettaja kertoi Näsinneulasta. Se heiluu, kuten kaikki isot tornit. Jos siihen osuu tilastollisesti maksimi puuska, mitä Suomessa arveltiin olevan, se taipuu jonkin verran ja heilahtaa takaisin. Jos juuri oikeassa heilahduksen vaiheessa tulee toinen maksimaalinen puuska, se taipuu enemmän ja heilahtaa takaisin. Jos tulee vielä kolmas juuri oikeassa vaiheessa, Näsinneula saa kaatua. Toki senkin jälkeen on vielä varmuuskertoimet, mutta periaatteessa näin.

On yleistä, että kriittiset järjestelmät kahdennetaan. Mutta ne voivat silti pettää samaan aikaan. Triplaus lisäsi varmuutta entisestään, mutta lisäisi myös hintaa. Kyse on panostus/tuotos suhteesta, tai riski/vanhingon suuruus suhteesta.

En tiedä, mitä kiinalaista tekniikkaa tarkoitit, mutta Kiinan kohdalla kyse ei enää nykyään ole osaamisesta. Suhtaudutaanko siellä riskeihin löysemmin. Voi hyvinkin olla.

Shenzenissä valmistettua kulutuselektroniikkaa. Tuleehan sieltä laatutavaraakin mutta tulee sitten myös sitä kuraa.

[Märkäruuti]

Tuleehan sieltä laatutavaraakin mutta tulee sitten myös sitä kuraa.

Jos länsimaiden ihmiset ostavat halvalla tehtyä kuraa, niin se ei ole valmistajan päänsärky. Halvan kuran tekeminen loppuu, kun kukaan ei osta sitä. Sitä päivää tuskin tulen näkemään.

[AVH]

Tuleehan sieltä laatutavaraakin mutta tulee sitten myös sitä kuraa.

Jos länsimaiden ihmiset ostavat halvalla tehtyä kuraa, niin se ei ole valmistajan päänsärky. Halvan kuran tekeminen loppuu, kun kukaan ei osta sitä. Sitä päivää tuskin tulen näkemään.

No mutta ne on CE-merkittyjä.
Joo ei nähdä kumpikaan sitä päivää.

[OlliS]

Liian monimutkaisista teorioista on paljon esimerkkejä valtavirran teorioissa. Occamin partaveitsi on paikallaan. Samoin liian yksinkertaisista. Silloin se johtaa harhaan.

Todellisuus on täsmälleen sellainen kuin on, juuri niin monimutkainen kuin on, ja paras teoria on sellainen, joka
1. parhaiten selittää kaikki havainnot,
2. ennustaa parhaiten uudet havainnot,
3. sopii jo saavutettuun tietoon
4. ja järkeen.
5. Ja parhaaseen maailmankatsomukseen, kaiken kokonaisuuteen ja sen osiin.

Kukaan ei vaan tiedä mikä on oikea maailmankatsomus ja oikea käsitys kaikkeuden eri osista. Mutta jos se asia jätetään pois ja jäädään vain siihen mitä tiedetään, maailmankuvasta tulee torso. Tieteellinen maailmankatsomus on tällainen torso rumilus, eikä siksi kuvaa maailmaa oikein. Toisaalta luulee tietävänsä asioita, joita ei vielä tiedetä, ja tekee liiankin monimutkaisia teorioita, toisaalta käyttää liikaa Occamin partaveistä.

Se on maailmankatsomus, tiede ei ole. Tiede sanoo asiat juuri kuten ne ovat todellisuudessa, jos tietää, muuten sanoo ettei tiedä ja esittää vaihtoehdot niin hyvin kuin mahdollista.