Occamin partaveitsi
Occamin partaveitsi
Occamin partaveitsi
Occamin partaveitsi perustuu "nuukuuden" käsitteelle, eli sen mukaan jos on olemassa kaksi tieteellistä teoriaa, niin sitä yksinkertaisempaa tulisi suosia.
Mutta voidaanko tässä ajattelussa mennä liian pitkälle? Yhteiskuntatieteissä, jotka haluavat usein matkia ja imitoida luonnontieteitä, niin tulee jatkuvasti vastaan teorioita joissa on vain yksi muuttuja taikka parametri, jolla jotakin asiaa selitetään. Perustelu nimenomaan on se, että teorioiden tulee olla yksinkertaisia Occamin partaveitsen mukaan.
Mutta jos ajattelee monia fysiikan teorioita, niin eiväthän nekään kovin yksinkertaisia ole.
Hiukkasfysiikan Standardimallissa on 17 erilaista alkeishiukkasta, ja se vaatii tuekseen 19 vapaata parametriä, jotka on määriteltävä kokeellisesti.
Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria taas pitää sisällään 10 erilaista kenttäyhtälöä, joissa on 4 itsenäistä muuttujaa.
Otetaan sitten esimerkin vuoksi kansainvälisen politiikan teorioista Kenneth Waltzin "rakenteellinen realismi", jonka puitteissa hän selittää valtioiden turvallisuuspyrkimyksiä vain yhden muuttujan avulla. Tämä muuttuja on kykyjen jakautuminen järjestelmässä valtioiden kesken.
Uusklassiset realistit ovat kritisoineet tätä Waltzin ajattelua liian yksinkertaiseksi, ja sen avulla ei voida selittää kunnolla sitä kuinka valtiot tekevät yksittäisiä päätöksiä ja valintoja.
Elikkä, tässä on lanka jonka puitteissa voi keskustella Occamin partaveitsestä, ja siitä millaisia rajoituksia se aiheuttaa tieteellisten teorioiden moniulotteisuudelle.
Ja kuten hiukkasfysiikan Standardimallikin osoittaa, niin eikö sen kuvattavissa ja selitettävissä olevan ilmiön monimutkaisuus lopulta sanele sen, että kuinka monimutkainen sen teoreettisen mallin tulee olla?
Occamin partaveitsi perustuu "nuukuuden" käsitteelle, eli sen mukaan jos on olemassa kaksi tieteellistä teoriaa, niin sitä yksinkertaisempaa tulisi suosia.
Mutta voidaanko tässä ajattelussa mennä liian pitkälle? Yhteiskuntatieteissä, jotka haluavat usein matkia ja imitoida luonnontieteitä, niin tulee jatkuvasti vastaan teorioita joissa on vain yksi muuttuja taikka parametri, jolla jotakin asiaa selitetään. Perustelu nimenomaan on se, että teorioiden tulee olla yksinkertaisia Occamin partaveitsen mukaan.
Mutta jos ajattelee monia fysiikan teorioita, niin eiväthän nekään kovin yksinkertaisia ole.
Hiukkasfysiikan Standardimallissa on 17 erilaista alkeishiukkasta, ja se vaatii tuekseen 19 vapaata parametriä, jotka on määriteltävä kokeellisesti.
Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria taas pitää sisällään 10 erilaista kenttäyhtälöä, joissa on 4 itsenäistä muuttujaa.
Otetaan sitten esimerkin vuoksi kansainvälisen politiikan teorioista Kenneth Waltzin "rakenteellinen realismi", jonka puitteissa hän selittää valtioiden turvallisuuspyrkimyksiä vain yhden muuttujan avulla. Tämä muuttuja on kykyjen jakautuminen järjestelmässä valtioiden kesken.
Uusklassiset realistit ovat kritisoineet tätä Waltzin ajattelua liian yksinkertaiseksi, ja sen avulla ei voida selittää kunnolla sitä kuinka valtiot tekevät yksittäisiä päätöksiä ja valintoja.
Elikkä, tässä on lanka jonka puitteissa voi keskustella Occamin partaveitsestä, ja siitä millaisia rajoituksia se aiheuttaa tieteellisten teorioiden moniulotteisuudelle.
Ja kuten hiukkasfysiikan Standardimallikin osoittaa, niin eikö sen kuvattavissa ja selitettävissä olevan ilmiön monimutkaisuus lopulta sanele sen, että kuinka monimutkainen sen teoreettisen mallin tulee olla?
~ The road to wisdom is paved with the pain of understanding the world.
-
Stadin öljylanne
- Reactions:
- Viestit: 2582
- Liittynyt: 05 Joulu 2022, 23:47
Re: Occamin partaveitsi
Ehkäpä, Occamin partaveitsi piilottaa teorioista keskeisesti kontekstin. Huono konteksti johtaisi vähintään harhaan tai sekottaa totaallisesti. Hyvä konteksti auttaa maallikkoa saamaan ehkä jonkin käsityksen kysymykselleen "minkä tähen". Alan asiantuntijoille tällainen "konteksti" olisi pelkästään tiellä.
Luin joskus jonkun Einsteinin artikkelin johonkin aikalaiseen lehteen ja siinä oli matemattiikkaa yhtälön tai pari verran, mutta enempi ajatteluaan yhtälöiden taustalla. Pystyi seuraamaan miehen ajattelua. Mutta ei sellaista tarvitse varmasti kantaa mukanaan asiantuntiljoille, kun yhtälöt riittävät varmasti paremmin. Ovathan asiantuntijat usen tutustuneet olennaisiin ajaruskuvioihin yliopistiokursseillaan tarpeen niin vaatiessa.
Ja mitä kontekstiin näin maallikkona tulee asiantuntijoiden popuilaarit tietokirjat selittävät usein Einsteinin ja hänen jälkeensä tulleiden aukroriteettien ajatuksia paljon kokonaisvaltaisemmin. Puhumattakaan, että nykyään saa tarpeen vaatiessa tekoälyn vääntämään kontekstit rautalangasta.
Toki ilman Occamin partaveistä, emme ehkä tuntisi kaikkia nykyisesti tuntemiamme historian suuria nimiä, vaan tilalla olisivat toiset suurnimet. Ne jotka keksivät olennaisen ensin mutta teoriansa ei olleet yhtä riisuttuja "rönsyistä" kuin nyt tuntemamme.
Luin joskus jonkun Einsteinin artikkelin johonkin aikalaiseen lehteen ja siinä oli matemattiikkaa yhtälön tai pari verran, mutta enempi ajatteluaan yhtälöiden taustalla. Pystyi seuraamaan miehen ajattelua. Mutta ei sellaista tarvitse varmasti kantaa mukanaan asiantuntiljoille, kun yhtälöt riittävät varmasti paremmin. Ovathan asiantuntijat usen tutustuneet olennaisiin ajaruskuvioihin yliopistiokursseillaan tarpeen niin vaatiessa.
Ja mitä kontekstiin näin maallikkona tulee asiantuntijoiden popuilaarit tietokirjat selittävät usein Einsteinin ja hänen jälkeensä tulleiden aukroriteettien ajatuksia paljon kokonaisvaltaisemmin. Puhumattakaan, että nykyään saa tarpeen vaatiessa tekoälyn vääntämään kontekstit rautalangasta.
Toki ilman Occamin partaveistä, emme ehkä tuntisi kaikkia nykyisesti tuntemiamme historian suuria nimiä, vaan tilalla olisivat toiset suurnimet. Ne jotka keksivät olennaisen ensin mutta teoriansa ei olleet yhtä riisuttuja "rönsyistä" kuin nyt tuntemamme.
-
Brainwashed
- Reactions:
- Viestit: 13938
- Liittynyt: 29 Marras 2022, 23:28
Re: Occamin partaveitsi
Occamin veitsi ei ole teoriana ehdoton vaan pikemmin ehdotus sellaisen puolesta että pulmien ratkaisussa on usein hyvä oikoa mutkat suoriksi, valita helpompi ja yksinkertaisempi tie monimutkaisen sijasta.

”Brainwashed on tyyppi joka latelee omakohtaista törkyy muitten päähän väheksyttävästi, - samalla mainostaen omaa figuuriaan.”
- anonymous hater
- anonymous hater
-
PaikallaMärkäruuti
- Reactions:
- Viestit: 10391
- Liittynyt: 19 Touko 2024, 20:22
Re: Occamin partaveitsi
Entisenä tekniikan ammattilaisena opin työssäni tietynlaista minimalismia, jota voi pitää Occamin partaveitsen tapaisena periaatteena.
Jos meillä on ongelma joka voidaan ratkaista teknisesti, niin on järkevää käyttää sen verran tekniikkaa, kuin mitä ongelman ratkaiseminen ehdottomasti vaatii ja vain sen verran.
Minimalismi on teknisessä ajattelussa järkevää. Miksi se ei olisi myös teoriamuodostuksessakin.
Jos meillä on ongelma joka voidaan ratkaista teknisesti, niin on järkevää käyttää sen verran tekniikkaa, kuin mitä ongelman ratkaiseminen ehdottomasti vaatii ja vain sen verran.
Minimalismi on teknisessä ajattelussa järkevää. Miksi se ei olisi myös teoriamuodostuksessakin.
Re: Occamin partaveitsi
Toki, ei kannata tehdä asioista monimutkaisempia kuin ne ovat. Mutta oikeastaan mulla oli sellainen idea tässä kysymyksenasettelussa, että mitä menetetään jos asioista pyritäänkin tekemään yksinkertaisempia kuin ne ovat?Brainwashed kirjoitti: ↑20 Marras 2024, 11:34
Occamin veitsi ei ole teoriana ehdoton vaan pikemmin ehdotus sellaisen puolesta että pulmien ratkaisussa on usein hyvä oikoa mutkat suoriksi, valita helpompi ja yksinkertaisempi tie monimutkaisen sijasta.
![]()
Ymmärretäänkö silloin koko ongelmaa, vai vain osia siitä kerrallaan?
~ The road to wisdom is paved with the pain of understanding the world.
Re: Occamin partaveitsi
Osin vastasinkin tähän jo edellisessä kommentissa, mutta kysyisinkin että mitä jos päädytäänkin "käyttämään vähemmän tekniikkaa kuin mitä ongelman ratkaiseminen vaatii"?!Märkäruuti kirjoitti: ↑20 Marras 2024, 11:46
Entisenä tekniikan ammattilaisena opin työssäni tietynlaista minimalismia, jota voi pitää Occamin partaveitsen tapaisena periaatteena.
Jos meillä on ongelma joka voidaan ratkaista teknisesti, niin on järkevää käyttää sen verran tekniikkaa, kuin mitä ongelman ratkaiseminen ehdottomasti vaatii ja vain sen verran.
Minimalismi on teknisessä ajattelussa järkevää. Miksi se ei olisi myös teoriamuodostuksessakin.
Tämä tuntuu olevan monesti ongelma yhteiskuntatieteiden puolella.
Jos ajatellaan, että valtioiden käyttäytymistä ja vuorovaikutusta pyritään selittämään vain yhden muuttujan avulla, vaikka siihen vaikuttaisi vaikka 6 erilaista muuttujien ryhmää, niin pystytäänkö silloin selittämään sitä valtioiden käyttäytymistä, vai päädytäänkö selityksessä vain toteamaan sen yhden muuttujan vaikutus käyttäytymiseen?
Yhteiskuntatieteissä ei muutenkaan useimmiten pystytä niitä selityksiä pukemaan eksaktien yhtälöiden muotoon. Valintana on kuitenkin tehdä tilastollinen analyysi tuosta yhdestä muuttujasta, taikka tehdä enemmänkin laadullinen analyysi useiden muuttujien vaikutuksesta käyttäen hyväksi case study eli tapaustutkimus menetelmää.
Tuolla tapaustutkimus menetelmällä pystytään enemmän "ymmärtämään" mitä siinä tilanteessa tapahtuu, mutta ei ennustamaan tulevaa, mikä on usein tilastollisen tutkimuksen päämäärä.
~ The road to wisdom is paved with the pain of understanding the world.
-
Brainwashed
- Reactions:
- Viestit: 13938
- Liittynyt: 29 Marras 2022, 23:28
Re: Occamin partaveitsi
Mitä yksinkertaisempi ratkaisu ongelmalle, sen paremmin on itse ongelmakin oivallettu, eli tuollainen argumentointi osoittaa vain sen ettet ole ymmärtänyt/sisäistänyt occamin veitsen nerokkuutta.Purdue kirjoitti: ↑20 Marras 2024, 11:50Toki, ei kannata tehdä asioista monimutkaisempia kuin ne ovat. Mutta oikeastaan mulla oli sellainen idea tässä kysymyksenasettelussa, että mitä menetetään jos asioista pyritäänkin tekemään yksinkertaisempia kuin ne ovat?Brainwashed kirjoitti: ↑20 Marras 2024, 11:34
Occamin veitsi ei ole teoriana ehdoton vaan pikemmin ehdotus sellaisen puolesta että pulmien ratkaisussa on usein hyvä oikoa mutkat suoriksi, valita helpompi ja yksinkertaisempi tie monimutkaisen sijasta.
![]()
Ymmärretäänkö silloin koko ongelmaa, vai vain osia siitä kerrallaan?
”Brainwashed on tyyppi joka latelee omakohtaista törkyy muitten päähän väheksyttävästi, - samalla mainostaen omaa figuuriaan.”
- anonymous hater
- anonymous hater
Re: Occamin partaveitsi
Elikkä olet siis sitä mieltä, että fyysikot eivät ole ymmärtäneet hiukkasfysiikan Standardimallia, koska sinä on 17 eri hiukkasta ja 19 vapaata muuttujaa? Taikka että Einstein ei ole ymmärtänyt yleistä suhteellisuusteoriaa, koska se pitää sisällään 10 kenttäyhtälöä, joissa on useita muuttujia?Brainwashed kirjoitti: ↑20 Marras 2024, 12:03Mitä yksinkertaisempi ratkaisu ongelmalle, sen paremmin on itse ongelmakin oivallettu, eli tuollainen argumentointi osoittaa vain sen ettet ole ymmärtänyt/sisäistänyt occamin veitsen nerokkuutta.Purdue kirjoitti: ↑20 Marras 2024, 11:50Toki, ei kannata tehdä asioista monimutkaisempia kuin ne ovat. Mutta oikeastaan mulla oli sellainen idea tässä kysymyksenasettelussa, että mitä menetetään jos asioista pyritäänkin tekemään yksinkertaisempia kuin ne ovat?Brainwashed kirjoitti: ↑20 Marras 2024, 11:34
Occamin veitsi ei ole teoriana ehdoton vaan pikemmin ehdotus sellaisen puolesta että pulmien ratkaisussa on usein hyvä oikoa mutkat suoriksi, valita helpompi ja yksinkertaisempi tie monimutkaisen sijasta.
![]()
Ymmärretäänkö silloin koko ongelmaa, vai vain osia siitä kerrallaan?
![]()
Eli ajattelet, että Standardimalli taikka yleinen suhteellisuusteoria pitäisi pukea vieläkin yksinkertaisempaan muotoon?
Mä näkisin, että ongelma yhteiskuntatieteiden puolella on useinkin se, että Occamin partaveitsi on tulkittu liiankin kirjaimellisesti, kun on haluttu "matkia eksakteja luonnontieteitä", ja on päädytty käyttämään selityksessä vain yhtä muuttujaa, vaikka ongelman ymmärtäminen vaatisi itse asiassa useiden eri muuttujien tarkastelua.
Toki ongelman viipaloiminen osiin auttaa ymmärtämään niiden yksittäisten tekijöiden vaikutusta lopputulokseen, mutta silloin se kokonaisuus jää ymmärtämättä.
Kannatan siis toki Occamin partaveitsen käyttöä teorianmuodostusta ohjaavana prinsiippinä, mutta tuon periaatteen voi tulkita myös väärin ja liian tiukasti.
~ The road to wisdom is paved with the pain of understanding the world.
-
Brainwashed
- Reactions:
- Viestit: 13938
- Liittynyt: 29 Marras 2022, 23:28
Re: Occamin partaveitsi
Purdue, tylsistät occamin partaveistä liirumlaarumillasi.

”Brainwashed on tyyppi joka latelee omakohtaista törkyy muitten päähän väheksyttävästi, - samalla mainostaen omaa figuuriaan.”
- anonymous hater
- anonymous hater
Re: Occamin partaveitsi
Yhteiskuntatiede ei ole oikeaa tiedettä, joten on aika sama mitä muuttujia arvausten pohjaksi valitaan.Purdue kirjoitti: ↑20 Marras 2024, 11:57Osin vastasinkin tähän jo edellisessä kommentissa, mutta kysyisinkin että mitä jos päädytäänkin "käyttämään vähemmän tekniikkaa kuin mitä ongelman ratkaiseminen vaatii"?!Märkäruuti kirjoitti: ↑20 Marras 2024, 11:46
Entisenä tekniikan ammattilaisena opin työssäni tietynlaista minimalismia, jota voi pitää Occamin partaveitsen tapaisena periaatteena.
Jos meillä on ongelma joka voidaan ratkaista teknisesti, niin on järkevää käyttää sen verran tekniikkaa, kuin mitä ongelman ratkaiseminen ehdottomasti vaatii ja vain sen verran.
Minimalismi on teknisessä ajattelussa järkevää. Miksi se ei olisi myös teoriamuodostuksessakin.
Tämä tuntuu olevan monesti ongelma yhteiskuntatieteiden puolella.
Jos ajatellaan, että valtioiden käyttäytymistä ja vuorovaikutusta pyritään selittämään vain yhden muuttujan avulla, vaikka siihen vaikuttaisi vaikka 6 erilaista muuttujien ryhmää, niin pystytäänkö silloin selittämään sitä valtioiden käyttäytymistä, vai päädytäänkö selityksessä vain toteamaan sen yhden muuttujan vaikutus käyttäytymiseen?
Yhteiskuntatieteissä ei muutenkaan useimmiten pystytä niitä selityksiä pukemaan eksaktien yhtälöiden muotoon. Valintana on kuitenkin tehdä tilastollinen analyysi tuosta yhdestä muuttujasta, taikka tehdä enemmänkin laadullinen analyysi useiden muuttujien vaikutuksesta käyttäen hyväksi case study eli tapaustutkimus menetelmää.
Tuolla tapaustutkimus menetelmällä pystytään enemmän "ymmärtämään" mitä siinä tilanteessa tapahtuu, mutta ei ennustamaan tulevaa, mikä on usein tilastollisen tutkimuksen päämäärä.
-
PaikallaMärkäruuti
- Reactions:
- Viestit: 10391
- Liittynyt: 19 Touko 2024, 20:22
Re: Occamin partaveitsi
Aivan. Muuttujia on liikaa ja niiden tarkka mallintaminen vaikeaa, jos ei mahdotonta.
Yhteiskuntatiede ja myös taloustiede ovat aloja, joihin en maallikkona ole edes yrittänyt perehtyä, vaikka tieteen historian harrastusta on takana puoli vuosisataa. Minulle ne ovat kuin läpitunkematon viidakko.
Lawrence Krauss kirjoitti kirjassaan Oleta pyöreä lehmä, miksi hänestä tuli fyysikko. Kemia pohjautuu fysiikkaan, mutta vaihtoehtoja on niin valtava määrä, että niiden hallinta olisi ollut Kraussille hänen mielestään liian vaikeaa. Biologia pohjautuu suurelta osin kemiaan, mutta siinä kompleksisuus nousee vielä eri mittaluokkaan. Fyysikko voi Kraussin mukaan pelkistää ongelman olettamalla pyöreän lehmän.
Käsittääkseni luonnontieteissäkin tutkimusongelma pyritään rajaamaan mahdollisimman tarkkarajaiseksi. Tällöin saadaan suhteellisen varmoja tuloksia ilman suurempaa kohinaa. Ongelma on, ettei kenelläkään ole enää kattavaa kuvaa esimerkiksi biologiasta. Ernst Mayr totesi kirjassaan Biologia, elämän tiede, että biologian eri osa-alueet ovat vieraantuneen niin etäälle toisistaan, etteivät tutkijat puhu enää samaa kieltä.
Re: Occamin partaveitsi
Eihän Occamin partaveitsi ole tieteen työkalu ollenkaan eikä sitä sellaisena kannata eikä kuulu käyttää.
Se on toteamus ajatuksen tasolla "yksinkertaisin selitys on useimmiten oikea". Tyyliin "metsässä on yksi palanut puu, onko ufo ampunut sitä laserilla vai onko siihen iskenyt salama?" Occamin partaveitsen mukaan puuhun on iskenyt salama koska siihen päätelmään tarvitaan shit ton vähemmän oletuksia. Voi kyseessä silti olla ufo, siksi Occamin partaveitsi ei ole tieteen työkalu vaan suuntaa antava nyrkkisääntö.
Se on toteamus ajatuksen tasolla "yksinkertaisin selitys on useimmiten oikea". Tyyliin "metsässä on yksi palanut puu, onko ufo ampunut sitä laserilla vai onko siihen iskenyt salama?" Occamin partaveitsen mukaan puuhun on iskenyt salama koska siihen päätelmään tarvitaan shit ton vähemmän oletuksia. Voi kyseessä silti olla ufo, siksi Occamin partaveitsi ei ole tieteen työkalu vaan suuntaa antava nyrkkisääntö.
-
PaikallaMärkäruuti
- Reactions:
- Viestit: 10391
- Liittynyt: 19 Touko 2024, 20:22
-
PaikallaMärkäruuti
- Reactions:
- Viestit: 10391
- Liittynyt: 19 Touko 2024, 20:22
Re: Occamin partaveitsi
Koronan kultavuosina ihmettelin suuresti, miten rokotuksien vastutajien piti rakentamalla rakentaa kaikenlaisia globaaleja salaliittoteorioita, ja keksiä tarinoita rokotteista, joiden sisältöä ei kukaan tiedä, 5g verkosta, windowssista ja grafeeneista, jotka tappaa 70% rokotuksen saajista, kun vaihtoehtona olisi ollut pitkät perinteet omaava tylsä tieteellinen tarkastelu, tilastojen faktoihin perustuva analyysi, ja julkaistun aineosaluettelon tutkiminen.Brainwashed kirjoitti: ↑20 Marras 2024, 12:03Mitä yksinkertaisempi ratkaisu ongelmalle, sen paremmin on itse ongelmakin oivallettu, eli tuollainen argumentointi osoittaa vain sen ettet ole ymmärtänyt/sisäistänyt occamin veitsen nerokkuutta.Purdue kirjoitti: ↑20 Marras 2024, 11:50Toki, ei kannata tehdä asioista monimutkaisempia kuin ne ovat. Mutta oikeastaan mulla oli sellainen idea tässä kysymyksenasettelussa, että mitä menetetään jos asioista pyritäänkin tekemään yksinkertaisempia kuin ne ovat?Brainwashed kirjoitti: ↑20 Marras 2024, 11:34
Occamin veitsi ei ole teoriana ehdoton vaan pikemmin ehdotus sellaisen puolesta että pulmien ratkaisussa on usein hyvä oikoa mutkat suoriksi, valita helpompi ja yksinkertaisempi tie monimutkaisen sijasta.
![]()
Ymmärretäänkö silloin koko ongelmaa, vai vain osia siitä kerrallaan?
![]()
Siinä pyyhittiin yksikertaisuusperiaatteilla likaista pyllyä oikein huolella!
Toinen pälliryhmä on noiden seremoniamestareiden lisäksi loput kisällit, joihin uppoo mikä vaan, ja tekevät vaikka polttoitsemurhan asiaa sen suuremmin miettimättä, jos vaan mestari käskee.

