Mitä tieteellisiä ongelmia olet saanut ratkaistua mitkä estivät kehitystä ?

[Tuulispää]

Keksin 1800-luvulla ns Singer-ompelukoneen. Keksintö mullisti kotityön neulomisen osalta.

Ymmärrätkö mikä on askaruttanut tiedemiehiä hirmuliskoissa ?

En tunne asiaa, mutta varmaan ymmärrän, jos minulle selitetään.

Niiden luusto on massiivinen ja lihakset jotka niitä ovat liikuttaneet....ja pinnat jotka ovat toiminete siipiä ovat nahkaa....miten ihmeessä ne pysyivät ilmassa ?

Tällaista löysin.
” Lentoliskojen tukiranka oli äärimmäisen kevyt, mikä mahdollisti niiden lentämisen. Niiden luut eivät olleet vain ohuita, vaan usein vielä onttoja, mikä teki niistä entistäänkin kevyempiä. Kolme ensimmäistä sormea olivat lyhyitä ja niiden kärjessä oli terävä kynsi. Neljäs sormi oli hyvin pitkä ja tuki siipeä. Siipi kiinnittyi myös kylkeen. Takaraajoissa oli viisi varvasta. Neljä niistä oli pitkiä ja kynnellisiä. Viides varvas oli lyhyt ja kynnetön.”

Tällä voi olla jotain osuutta...ontoilla luilla.

Olet ratkaissut lentävien liskojen ilmassa pysymisen ongelman, jota tutkijat eivät ongelmana ole pitäneet?

Luin useasta kohtaa sen etttä niitä pidetään aivan liian painavina kyetäkseen lentämään.

Olisit kysynyt GPT:ltä

--------------------------------------------
1. Kevyt, mutta vahva luusto

Pterosaurien luut olivat onttoja ja kevyitä, mutta silti kestäviä – samanlainen rakenne löytyy myös nykyisiltä linnuilta.
Tämä vähensi niiden painoa, mikä on elintärkeää lentämisessä.

🕊 2. Siipirakenne

Niillä oli pitkät siivet, jotka muodostuivat yhdestä erittäin pitkästä neljännestä sormesta, jonka varassa oli ohut, joustava lentokalvo.
Siipi ulottui sormesta vartaloon ja usein jopa takaraajoihin asti.
Lentokalvo sisälsi verisuonia ja lihaksia, mikä mahdollisti ohjattavan ja voimakkaan lennon.

3. Vahvat lentolihakset ja rintakehä

Rintalastassa oli keelirakenne (kuten linnuilla), johon kiinnittyivät vahvat lentolihakset.
Tämä antoi niille tarvittavan voiman siipien lyömiseen.

4. Tehokas hengitysjärjestelmä

Pterosaurit saattoivat omata lintumaisen hengitysjärjestelmän, jossa oli ilmapusseja. Tämä mahdollisti jatkuvan hapen virtauksen keuhkoihin ja tehokkaan aineenvaihdunnan.
Ilmapussit myös levisivät luihin, mikä teki niistä entistä kevyempiä.

5. Erikoistunut lähtötapa

Suuret pterosaurit eivät välttämättä hypänneet suoraan siivilleen, vaan käyttivät neliraajaislähtöä: ne ponnistivat sekä käsivarsien että jalkojen avulla ilmaan.
Tämä antoi niille paljon voimaa nousuun, toisin kuin pelkkä takaraajaponnistus, jota linnut käyttävät.

6. Hyvin kehittyneet aistit

Pterosaurien aivot osoittavat, että niillä oli hyvin kehittynyt tasapainoelin ja näkö, tärkeää ilmassa liikkumiseen.

------------------------------------------------------------

Näistä mikään ei vielä selitä miten dino nahkasiivillä voisi mitenkään irrota maasta.

[Stalker]

Näinhän se on, toimii käytännössä mutta ei teoriassa. Liito-oravakin kiipeää puuhun.

[asdf]

Keksin 1800-luvulla ns Singer-ompelukoneen. Keksintö mullisti kotityön neulomisen osalta.

Ymmärrätkö mikä on askaruttanut tiedemiehiä hirmuliskoissa ?

En tunne asiaa, mutta varmaan ymmärrän, jos minulle selitetään.

Niiden luusto on massiivinen ja lihakset jotka niitä ovat liikuttaneet....ja pinnat jotka ovat toiminete siipiä ovat nahkaa....miten ihmeessä ne pysyivät ilmassa ?

Tällaista löysin.
” Lentoliskojen tukiranka oli äärimmäisen kevyt, mikä mahdollisti niiden lentämisen. Niiden luut eivät olleet vain ohuita, vaan usein vielä onttoja, mikä teki niistä entistäänkin kevyempiä. Kolme ensimmäistä sormea olivat lyhyitä ja niiden kärjessä oli terävä kynsi. Neljäs sormi oli hyvin pitkä ja tuki siipeä. Siipi kiinnittyi myös kylkeen. Takaraajoissa oli viisi varvasta. Neljä niistä oli pitkiä ja kynnellisiä. Viides varvas oli lyhyt ja kynnetön.”

Tällä voi olla jotain osuutta...ontoilla luilla.

Olet ratkaissut lentävien liskojen ilmassa pysymisen ongelman, jota tutkijat eivät ongelmana ole pitäneet?

Luin useasta kohtaa sen etttä niitä pidetään aivan liian painavina kyetäkseen lentämään.

Olisit kysynyt GPT:ltä

--------------------------------------------
1. Kevyt, mutta vahva luusto

Pterosaurien luut olivat onttoja ja kevyitä, mutta silti kestäviä – samanlainen rakenne löytyy myös nykyisiltä linnuilta.
Tämä vähensi niiden painoa, mikä on elintärkeää lentämisessä.

🕊 2. Siipirakenne

Niillä oli pitkät siivet, jotka muodostuivat yhdestä erittäin pitkästä neljännestä sormesta, jonka varassa oli ohut, joustava lentokalvo.
Siipi ulottui sormesta vartaloon ja usein jopa takaraajoihin asti.
Lentokalvo sisälsi verisuonia ja lihaksia, mikä mahdollisti ohjattavan ja voimakkaan lennon.

3. Vahvat lentolihakset ja rintakehä

Rintalastassa oli keelirakenne (kuten linnuilla), johon kiinnittyivät vahvat lentolihakset.
Tämä antoi niille tarvittavan voiman siipien lyömiseen.

4. Tehokas hengitysjärjestelmä

Pterosaurit saattoivat omata lintumaisen hengitysjärjestelmän, jossa oli ilmapusseja. Tämä mahdollisti jatkuvan hapen virtauksen keuhkoihin ja tehokkaan aineenvaihdunnan.
Ilmapussit myös levisivät luihin, mikä teki niistä entistä kevyempiä.

5. Erikoistunut lähtötapa

Suuret pterosaurit eivät välttämättä hypänneet suoraan siivilleen, vaan käyttivät neliraajaislähtöä: ne ponnistivat sekä käsivarsien että jalkojen avulla ilmaan.
Tämä antoi niille paljon voimaa nousuun, toisin kuin pelkkä takaraajaponnistus, jota linnut käyttävät.

6. Hyvin kehittyneet aistit

Pterosaurien aivot osoittavat, että niillä oli hyvin kehittynyt tasapainoelin ja näkö, tärkeää ilmassa liikkumiseen.

------------------------------------------------------------

Näistä mikään ei vielä selitä miten dino nahkasiivillä voisi mitenkään irrota maasta.

Älä ihmeessä paljasta neronleimaustasi ainakaan tänään. Näin voit kirjoittaa rutkasti merkityksettömiä viestejä ketjuun.

[Märkäruuti]

Näistä mikään ei vielä selitä miten dino nahkasiivillä voisi mitenkään irrota maasta.

"Microraptor-suvun lajit olivat niin sanottuja nelisiipisiä dinosauruksia. Ne olivat todennäköisesti puissa eläviä liitäjiä, sillä niiden raajoissa oli kookkaita epäsymmetrisiä sulkia ja pyrstössä 19 senttiä pitkiä sulkia."

"Vanhin kivettynyt höyhen löydettiin vuonna 1861 Etelä-Saksassa sijaitsevassa Solnhofenissa kahden kalkkikivilevyn välistä. Höyhen kuului todennäköisesti 150 miljoonaa vuotta sitten eläneelle Archaeopteryx-liskolinnulle, jonka fossiili löydettiin lähistöltä."

[Tuulispää]

Ymmärrätkö mikä on askaruttanut tiedemiehiä hirmuliskoissa ?

En tunne asiaa, mutta varmaan ymmärrän, jos minulle selitetään.

Niiden luusto on massiivinen ja lihakset jotka niitä ovat liikuttaneet....ja pinnat jotka ovat toiminete siipiä ovat nahkaa....miten ihmeessä ne pysyivät ilmassa ?

Tällaista löysin.
” Lentoliskojen tukiranka oli äärimmäisen kevyt, mikä mahdollisti niiden lentämisen. Niiden luut eivät olleet vain ohuita, vaan usein vielä onttoja, mikä teki niistä entistäänkin kevyempiä. Kolme ensimmäistä sormea olivat lyhyitä ja niiden kärjessä oli terävä kynsi. Neljäs sormi oli hyvin pitkä ja tuki siipeä. Siipi kiinnittyi myös kylkeen. Takaraajoissa oli viisi varvasta. Neljä niistä oli pitkiä ja kynnellisiä. Viides varvas oli lyhyt ja kynnetön.”

Tällä voi olla jotain osuutta...ontoilla luilla.

Olet ratkaissut lentävien liskojen ilmassa pysymisen ongelman, jota tutkijat eivät ongelmana ole pitäneet?

Luin useasta kohtaa sen etttä niitä pidetään aivan liian painavina kyetäkseen lentämään.

Olisit kysynyt GPT:ltä

--------------------------------------------
1. Kevyt, mutta vahva luusto

Pterosaurien luut olivat onttoja ja kevyitä, mutta silti kestäviä – samanlainen rakenne löytyy myös nykyisiltä linnuilta.
Tämä vähensi niiden painoa, mikä on elintärkeää lentämisessä.

🕊 2. Siipirakenne

Niillä oli pitkät siivet, jotka muodostuivat yhdestä erittäin pitkästä neljännestä sormesta, jonka varassa oli ohut, joustava lentokalvo.
Siipi ulottui sormesta vartaloon ja usein jopa takaraajoihin asti.
Lentokalvo sisälsi verisuonia ja lihaksia, mikä mahdollisti ohjattavan ja voimakkaan lennon.

3. Vahvat lentolihakset ja rintakehä

Rintalastassa oli keelirakenne (kuten linnuilla), johon kiinnittyivät vahvat lentolihakset.
Tämä antoi niille tarvittavan voiman siipien lyömiseen.

4. Tehokas hengitysjärjestelmä

Pterosaurit saattoivat omata lintumaisen hengitysjärjestelmän, jossa oli ilmapusseja. Tämä mahdollisti jatkuvan hapen virtauksen keuhkoihin ja tehokkaan aineenvaihdunnan.
Ilmapussit myös levisivät luihin, mikä teki niistä entistä kevyempiä.

5. Erikoistunut lähtötapa

Suuret pterosaurit eivät välttämättä hypänneet suoraan siivilleen, vaan käyttivät neliraajaislähtöä: ne ponnistivat sekä käsivarsien että jalkojen avulla ilmaan.
Tämä antoi niille paljon voimaa nousuun, toisin kuin pelkkä takaraajaponnistus, jota linnut käyttävät.

6. Hyvin kehittyneet aistit

Pterosaurien aivot osoittavat, että niillä oli hyvin kehittynyt tasapainoelin ja näkö, tärkeää ilmassa liikkumiseen.

------------------------------------------------------------

Näistä mikään ei vielä selitä miten dino nahkasiivillä voisi mitenkään irrota maasta.

Älä ihmeessä paljasta neronleimaustasi ainakaan tänään. Näin voit kirjoittaa rutkasti merkityksettömiä viestejä ketjuun.

Pakko mun on se julkistaa täällä piakkoin koska julkistin sen eilen USAssa niin kohta siellä on joku "kiinalainen yliopisto" vaatimassa sitä omaksi keksinnökseen...ja esittelee sen tuhansin kuvin ja sanakääntein taas Naturessa.

[Tuulispää]

Näinhän se on, toimii käytännössä mutta ei teoriassa. Liito-oravakin kiipeää puuhun.

Liito-orava ei kykene lentämään ns vaakalentoa se liitää jollakin 1/5 liitoluvulla.

Sori 1/3:

https://www.metsakeskus.fi/sites/defaul ... tsassa.pdf

[Brainwashed]

Tuulispää ei ole palstaurallan keksinyt ensimmäistäkään sellaista keskusteluaihetta joka ei olisi lähtenyt lentoon. Pidän sitä saavutuksena.

[Märkäruuti]

Tuulispää ei ole palstaurallan keksinyt ensimmäistäkään sellaista keskusteluaihetta joka ei olisi lähtenyt lentoon.

No entä konkreettiset härpäkkeet, jotka eivät olisi tehneet mahalaskua?

[Wiesti]

Avasit , Tuulispää erillisen ketjun kertoaksesi innovaatiostasi.
Kerro nyt, tai myönnä, että kaikki oli vain hauskaa vedätystä, hih, hih.

[Tuulispää]

No avaan hieman....ilmankoostumus oli erillainen 88 miljoonaa vuotta sitten kun ihmisen kantaisä oli sama kuin oravalla.

Humans and squirrels share a common ancestor that lived about 88 million years ago. This ancestor was a small, shrew-like mammal belonging to the superorder Euarchontoglires, which also includes primates and tree shrews. Squirrels are more closely related to humans than other rodents like rats or mice.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Euarchontoglires


Tämän pitäisi avata asiaa.

Happea oli 20% sijaan liki 30% ilmakehässä.

[Moilanen]

Itse veikkaan, että dinojen luut oli puukomposiittia. Mikään muu aine ei sovellu lentämiseen ja valon nopeuden tavoitteluun yhtä hyvin.

[Neutroni]

Itse veikkaan, että dinojen luut oli puukomposiittia. Mikään muu aine ei sovellu lentämiseen ja valon nopeuden tavoitteluun yhtä hyvin.

Juu, olivat perkeleet käyneet aikakoneella vakoilemassa Tuulispään ideat. Se jalustan piirustukset antanut talitintti taisi olla todellisten reptiliaanien agentti.

[Wiesti]

No avaan hieman....ilmankoostumus oli erillainen 88 miljoonaa vuotta sitten kun ihmisen kantaisä oli sama kuin oravalla.

Humans and squirrels share a common ancestor that lived about 88 million years ago. This ancestor was a small, shrew-like mammal belonging to the superorder Euarchontoglires, which also includes primates and tree shrews. Squirrels are more closely related to humans than other rodents like rats or mice.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Euarchontoglires


Tämän pitäisi avata asiaa.

Happea oli 20% sijaan liki 30% ilmakehässä.

Ajattelet, että hapekkaassa ilmassa lihakset pystyivät kovempiin suorituksiin. On siinä järkeä, mutta lentäväthän linnut ja lepakot, kun happea on nykyinen 21 %.
Pitäisi kaiketi osoittaa ensin, että liskot eivät pystyisi lentämään 21-prosenttisessa hapessa.

[Tuulispää]

No avaan hieman....ilmankoostumus oli erillainen 88 miljoonaa vuotta sitten kun ihmisen kantaisä oli sama kuin oravalla.

Humans and squirrels share a common ancestor that lived about 88 million years ago. This ancestor was a small, shrew-like mammal belonging to the superorder Euarchontoglires, which also includes primates and tree shrews. Squirrels are more closely related to humans than other rodents like rats or mice.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Euarchontoglires


Tämän pitäisi avata asiaa.

Happea oli 20% sijaan liki 30% ilmakehässä.

Ajattelet, että hapekkaassa ilmassa lihakset pystyivät kovempiin suorituksiin. On siinä järkeä, mutta lentäväthän linnut ja lepakot, kun happea on nykyinen 21 %.
Pitäisi kaiketi osoittaa ensin, että liskot eivät pystyisi lentämään 21-prosenttisessa hapessa.

No nyt mentiin taas hakoteille.

[Wiesti]

No avaan hieman....ilmankoostumus oli erillainen 88 miljoonaa vuotta sitten kun ihmisen kantaisä oli sama kuin oravalla.

Humans and squirrels share a common ancestor that lived about 88 million years ago. This ancestor was a small, shrew-like mammal belonging to the superorder Euarchontoglires, which also includes primates and tree shrews. Squirrels are more closely related to humans than other rodents like rats or mice.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Euarchontoglires


Tämän pitäisi avata asiaa.

Happea oli 20% sijaan liki 30% ilmakehässä.

Ajattelet, että hapekkaassa ilmassa lihakset pystyivät kovempiin suorituksiin. On siinä järkeä, mutta lentäväthän linnut ja lepakot, kun happea on nykyinen 21 %.
Pitäisi kaiketi osoittaa ensin, että liskot eivät pystyisi lentämään 21-prosenttisessa hapessa.

No nyt mentiin taas hakoteille.

Eiköhän se elvistely ala riittää. Kerro, jos sinulla on jotain kerrottavaa.