Kerran laitettiin tuon ystävän kanssa kaikki läskiksi. Koko päivä Ruotsin Paratiisihotellia ja arvosteltiin muijien perseitä ja tissejä. Kun hän sammui vaihdoin 90 Morsiammena-sarjaan. Tosin kun hän heräsi ja huomasi asian niin ilmoitti että tuo loppuu nyt.
REPS!
Tarina on tosi ja en ole erityisen ylpeä siitä. Mutta muijien perseet ja tissit ovat turvallinen aihe. Kunhan vastakkaista sukupuolta ei ole kai lähistöllä.
Unohdin mainita, että reps sillee hyvällä tavalla. Olen yhden kaverin kanssa harrastanut joskus ihan samaa, kun juonut pari liian paljon ettei viitti enää ratin taakse mennä ja olen jäänyt kanssaan iltaa istumaan, niin mikäs sen parempaa huvia kuin juoda kaljaa, katsoa toisteevetä ja nauraa niissä esiintyville ihmisille. Sitä vartenhan ne ohjelmat vissiin on, vai olenko ymmärtänyt väärin...
Joskus on kai parempi jättää aivot "Narikkaan". Jopa terveellistä. Olimme aika humalassa. Yleensä tuo kaveri hoitaa sammumisen ja minä jatkan yksin. Kun katsoo nykyisiä TV-ohjelmia niin se on kuin DNA:n mainos. "Eihän tässä muuta voi kuin nauraa.".
Lisäys, ehkä nauraa myötähäpeästä. Nyk. TV-ohjelmien laatu pikemminkin itkettää, ei ehkä hyvällä tavalla.
Re: Keskustelut ja niiden järkevyys
Lähetetty: 18 Loka 2025, 18:34
Kirjoittaja Kissatäti
Minä usein vain mietin avoimin mielin erilaisia mahdollisuuksia . En tiedä mitään enkä julista. Höpötän vain ajatuksiani. Olen saattanut ottaa tietyn "kannan" koska keskustelua on vaikea saada syntymään ja aitoa pohtimista jos ei ole ketään joka ajattelee niin sanotusti nurinkurin.
Re: Keskustelut ja niiden järkevyys
Lähetetty: 18 Loka 2025, 18:39
Kirjoittaja apetteri
Deimos kirjoitti: ↑18 Loka 2025, 09:12
Tämä tuli esiin minulle jo vuosia sitten ja olen siitä asti pohtinut asiaa. Sekä palstan suhteen että ns. ystävien suhteen.
Yleensä esimerkiksi juottolassa tavatessamme keskutelu on niin pinnallista että oksettaa. Olen alkanut välttelemään niitä.
Siitä on aikaa jo varmaan kolmisen vuotta. Tapasin erään "Ystävän" ja juttelin niitä tavallisia juttujani pöydässä oluen virratessa ensi tapaamisella. Eli kosmologisia mysteereitä, filosofisia ongelmia, mielenterveysasioita... Hän mukamas kiinnostui. En kuulemma ollut ihan tavallinen. Esimerkkejä on lukuisia. Kerran hän kun otimme olutta kiinnostui kun olin lukenut Vopsonin informaatioteoriaa (Joka ei ole kai edes hypoteesi). Hän pyysi kertomaan omin sanoin. Kerroin. Ja lupasin koota tiivistelmän ja linkit aiheeseen ja lähettää ne pikaviestimellä. Seuraavan kerran kysyin kun otimme taas olutta että mitä mieltä olet. Hän sanoi ettei lukenut tekstiäni eikä linkkejäni.
Ilmeisesti ainakin ryypätessä on ihan sama mikä aihe on. Yksin ei ole kiva ryypätä. Seurassa mukavempaa. Ja se mikä keskutelujen aihe on ihan toissijaista. Sillä siis ei ole mitään merkitystä. Sama kaveri myös ilmoitti että jo muutaman oluen jälkeen häneltä menee muisti. Jo pitkän aikaa tilanne tämän kaverin kanssa on ollut se että samat aiheet kiertävät kehää. Ja ei mitään ymmärrystä näkemykselline oli aihe sitten sattuma, vapaa tahto, todellisuus tai onko sitä edes, tietoisuus mitä se on vaan valtava vastarinta. Ei se johda keskusteluun.
Ja kun tapaa ihmisiä, jopa sukulaisia, on yllättävää miten luutuneita ja kapea-alaisia näkemykset ovat heillä. Keskustelut on ilmeisesti parempi pitää vaikka Saarioisten makaronilaatikossa.
Nykyään olen pääsääntöisesti yksin. Purkaudun palstalle jos mielessä on jotain. Kyllästyin tekoälyyn. Se oli hetken hauskaa. Tosin yhtä pätevä se oli kuin hoitajani psykiatrian poliklinikalla. En tiedä kummasta se ei kerro ihan hyvää. Eli ilmeisesti psykiatrit ja mielisairaanhoitajat voisi korvata AI:lla tai toisinpäin. Löytyisiköhän Mikro Bitin Kalle Kotipsykiatri vielä jostain arkistosta vaikka listauksena? Voisi näpytellä Commodore-64 emulaattoriin.
Tiedän että on ihmisiä jotka luopuvat keskustelusta ja erakoituvat yhteiskunnasta. Siihen on varmasti syynsä.
Keskustelen paljon itseni kanssa, pään sisäisesti. Ei se aina hedelmällistä ole mutta ei sekään että "Mitähän ostan kaupasta tänään"-keskustelu. Vanhemmiten ystävyyksien solmiminen tulee aina vain vaikeammaksi. Syitä siihen on monia. Ja keskustelukumppanien löytäminen sen myötä vaikeammaksi. En myöskään usko humalassa keskusteluun vaikka se alentaa defenssejä ja tekee rennomaksi. Siinä vaiheessa et ole enää oma itsesi vaan joku muu.
Tekoälyt on huono juttelukaveri, niiden algoritmit on rakennettu kertomaan sinulle mitä haluat kuulla, mielestäni ne jopa vähän mielistelevät. Ei kukaan selväjärkinen tuollaista pumpulipaskaa pitkään jaksa.
