Tiedepalsta.fi

ID10T kirjoitti: ↑09 Loka 2024, 18:21 Ei jumalakäsitystä tarvitse yhteiskuntatieteessä huomioida. Eihän siinä huomioida kenenkään joulupukkikäsitystäkään.

Väität, ettei uskontoa tulisi yhteiskuntatieteissä huomioida. No, miten käsittelet islamilaista siirtolaisuutta huomioimatta islamia uskontotekijänä?
Niin, puhut roskaa. Uskonto nimenomaan on keskeinen tekijä yhteiskuntatieteissä!

Toope kirjoitti: ↑12 Loka 2024, 16:46

Prometheus kirjoitti: ↑09 Loka 2024, 18:22

Prometheus kirjoitti: ↑06 Loka 2024, 08:24

Toope kirjoitti: ↑05 Loka 2024, 21:57 Olen kulttuurikristitty, uskon 10 käskyyn ja kristinuskon oppeihin, pääosin.

Miksi vain kymmeneen? Väitetyn jumaluuden antamia käskyjä ja ohjeita on raamatussa yli 600.
Millä perusteella valikoit näistä käskyistä vain mieleiset?

Toope kirjoitti: ↑05 Loka 2024, 21:57 Arvostan suuresti kristillisyyden/juutalaisuuden luomia arvoja ja näkemyksiä, koska luovat yhteiskunnalle hyvää moraaliperustaa.

Millä perusteella määrittelet ne kristillisyyden/juutalaisuuden luomiksi arvoiksi, vaikka ne arvot on kopioitu aikaisemmista "pakana"uskonnoista ja kulttuureista?

Toope kirjoitti: ↑05 Loka 2024, 21:57 Arvostan länsimaalaista sivistystä, joka osin perustaa moraalinsa ja lakinsa noihin periaatteisiin.

Mihinkäs suurin piirtein samanlainen aasialainen sivistys sitten perustuu?

Aasialainen sivistys ei ehkä ole luonut yhtä hyvää mallia ihmisille, kuin länsimainen! Länsimaisuuden arvot tulevat juuri juutalais/kristillisyyden kautta. Osa ideoista on jopa vanhemmista uskontomalleista. Raamatussa on 10 käskyä, nuo 600 väittämääsi muut (?Huuhaa) ovat väitteitä raamatun sisällä, eivät lakeja.

Nuo kymmenen käskyä joista suurin osa on universaaleja ovat kaikkea muuta kuin raamatun yksityisomaisuutta. Ylipäätään konservatiivinen kristillisyys on yksi suurimpia vaaroja maailmassa tällä hetkellä. Tieteelle, yhteiskunnille, demokratialle, naisten asemalle, vähemmistöille jne... Se on paluu pimeälle keskiajalle. "The Church Strikes Back" on tämän jatko-osan nimi. Konservatiivisella kristillisyydellä perustellaan kaikenlainen yhteiskunnan rapauttaminen ja taaksepäin meno kuten aborttioikeus nyt Yhdysvalloissa ja kohta myös meillä.

Tämä pätee kaikkiin monoteistisiin uskontoihin ja kaikkiin mitä Lähi-Idän alueelta on meille tullut ja tuo höpöhöpö on levinnyt maailmanlaajuiseksi. Ei konservatiivinen kristillisyys eroa yhtään Iranin terrositisesta islamista. Ja luet mitän Iraniin tulee liikaa länsimaisia lähteitä. Siellä on hieman erillainen meno kuin täällä kuvitellaan. Ihan samat ongelmatkin: Heroiini, alkoholi, no kaikki meille tutut länsimaiset "Nautintoaineet".

Toope kirjoitti: ↑12 Loka 2024, 16:49

ID10T kirjoitti: ↑09 Loka 2024, 18:21 Ei jumalakäsitystä tarvitse yhteiskuntatieteessä huomioida. Eihän siinä huomioida kenenkään joulupukkikäsitystäkään.

Väität, ettei uskontoa tulisi yhteiskuntatieteissä huomioida. No, miten käsittelet islamilaista siirtolaisuutta huomioimatta islamia uskontotekijänä?

En käsittele islamilaista siirtolaisuutta islamin kautta mitenkään, sillä islamista on monenlaista tulkintaa. Eräs marokkolainen tuttuni istuu kapakassa ryyppäämässä, vaikka muslimi onkin. Hän on integroitunut yhteiskuntaamme mallikkaasti. Ja toinen tuttuni (turkkilainen) on samanlainen sopeutuja.

Mutta jos välttämättä haluat uskonnon mukaan yhteiskuntatieteeseen, niin käsiteltäköön niitä samanlaisina kuriositeetteina kuin muitakin mielenhäiriöitä.

ID10T kirjoitti: ↑09 Loka 2024, 18:21

Toope kirjoitti: ↑09 Loka 2024, 18:05 Jumalakäsitys kuuluu yhteiskunta/sosiaali- ja tottakai teologisiin tieteisiin, mutta pää kylmänä. Kaikkea ei pidä sekoittaa tieteenaloina toisiinsa. Itse erotan matem/luonnont.-aiheet yhteiskunt./sosiaal.-tieteistä. Noita en hevin sekottaisi, vaikka monien menetelmiä voidaan toisissaan käyttää. Mieluuummin niinpäin, että yhteiskuntatieteet käyttävät luonnontieteitä. En haluaisi luonnontieteiden sekoittavan wokevasemmiston tavoin yhteiskuntatieteitä luonnontieteisiin.

Ei jumalakäsitystä tarvitse yhteiskuntatieteessä huomioida. Eihän siinä huomioida kenenkään joulupukkikäsitystäkään.

Uskonnon ohittaminen yhteiskuntatieteissä on tosi järkevää. Kuin ohittaisit formulat huomioimatta Rosbergiä.

Toope kirjoitti: ↑12 Loka 2024, 17:01

ID10T kirjoitti: ↑09 Loka 2024, 18:21

Toope kirjoitti: ↑09 Loka 2024, 18:05 Jumalakäsitys kuuluu yhteiskunta/sosiaali- ja tottakai teologisiin tieteisiin, mutta pää kylmänä. Kaikkea ei pidä sekoittaa tieteenaloina toisiinsa. Itse erotan matem/luonnont.-aiheet yhteiskunt./sosiaal.-tieteistä. Noita en hevin sekottaisi, vaikka monien menetelmiä voidaan toisissaan käyttää. Mieluuummin niinpäin, että yhteiskuntatieteet käyttävät luonnontieteitä. En haluaisi luonnontieteiden sekoittavan wokevasemmiston tavoin yhteiskuntatieteitä luonnontieteisiin.

Ei jumalakäsitystä tarvitse yhteiskuntatieteessä huomioida. Eihän siinä huomioida kenenkään joulupukkikäsitystäkään.

Uskonnon ohittaminen yhteiskuntatieteissä on tosi järkevää. Kuin ohittaisit formulat huomioimatta Rosbergiä.

Ainakaan Suomessa uskonto ei näy katukuvassa juuri mitenkään. Historia on sitten eri asia, siellä uskonnon vaikutus näkyy Suomenkin osalta.

Toope kirjoitti: ↑12 Loka 2024, 17:01 Uskonnon ohittaminen yhteiskuntatieteissä on tosi järkevää. Kuin ohittaisit formulat huomioimatta Rosbergiä.

Uskonto huomioidaan hallintokoneistona. Uskontojen myytit ja myyttien tulkinnat ovat yhdentekeviä. Kaikissa pääuskonnoissa on sekä vaatimuksia julmuuksien suorittamisesta että rauhaan pyrkimisestä ja toisten huomoimisesta. Hallitsijat säätävät tulkinnat aina niin, että voivat hyötyä eniten kansalaisista.

Jos brutaaliin kulttuuriin kasvanut yksilö kääntyy toiseen uskontoon, jossa on toiset tarinat jumalista, ei se muuta hänen luonnettaan. Hän etsii uudesta uskonnosta brutaaliuden sallivat kohdat ja jatkaa kuten ennenkin, palvellen uuden uskontonsa johtajia muita brutaalisti alistamalla.

Toope kirjoitti: ↑12 Loka 2024, 16:46 Raamatussa on 10 käskyä, nuo 600 väittämääsi muut (?Huuhaa) ovat väitteitä raamatun sisällä, eivät lakeja.

Mooseksen laki sisältää suuren joukon määräyksiä ja kieltoja ja kyseessä on nimen omaan laki, jonka Jumala on kansalleen antanut. On merkillinen väite, ettei esimerkiksi syntiuhrilaki olisi laki. III Mooseksen kirja on täynnä Jumalan antamia (umpipöljiä) lakeja.

Ihminen joka ei kykene itsenäiseen ajatteluun tarvitsee aina ohjekirjat. Vaikka 10 käskyä tai umpipöljiä käskyjä skitsolta mielikuvitusolennolta.

Damokles kirjoitti: ↑12 Loka 2024, 17:34 Ihminen joka ei kykene itsenäiseen ajatteluun tarvitsee aina ohjekirjat.

Itse pidän omaan järkeen ja harkintaan perustuvaa sisäistettyä moraalikoodia arvokkaampana kuin ulkoa käskytettyä, on käskijä mikä tahansa. Laki on "ulkoa käsketty" yhteiskunnan määräämä moraalikoodi, jota tietenkin tulee kunnioittaa, mutta se on peräseinä, joka vain rajaa sen, mitä ei saa tehdä ja mitä ei. Ihmisen oman kasvamisen kautta syntyy käsitys siitä, mikä on hyvää elämää, eikä se käsitys ainkaan minulla enää perustu uskonnollisiin uskomuksiin.

Märkäruuti kirjoitti: ↑12 Loka 2024, 17:54

Damokles kirjoitti: ↑12 Loka 2024, 17:34 Ihminen joka ei kykene itsenäiseen ajatteluun tarvitsee aina ohjekirjat.

Itse pidän omaan järkeen ja harkintaan perustuvaa sisäistettyä moraalikoodia arvokkaampana kuin ulkoa käskytettyä, on käskijä mikä tahansa. Laki on "ulkoa käsketty" yhteiskunnan määräämä moraalikoodi, jota tietenkin tulee kunnioittaa, mutta se on peräseinä, joka vain rajaa sen, mitä ei saa tehdä ja mitä ei. Ihmisen oman kasvamisen kautta syntyy käsitys siitä, mikä on hyvää elämää, eikä se käsitys ainkaan minulla enää perustu uskonnollisiin uskomuksiin.

Enkös juuri tuota hakenut???

Tosin yksilön moraalikoodi voi olla hyvinkin venyvä käsite.

Alkeellisin testi on vaikka seuraava jota jokainen voi kokeilla:

Olet yksin huoneessa/asunnossa/kaupassa. Muita ei ole näköpiirissä. Nyt sinulla on tilaisuus ottaa yksi tupakka/makeinen/hedelmä jne... ja kukaan ei huomaa. Testi on se että minkä päätöksen teet. Otatko vai et? Ja kukaan muu kuin sinä ei tule tietämään minkä valinnan teit.

Itselleni tämä tapahtui viimeksi suljetulla osastolla. Huonekaverini oli poissa huoneesta. Pöydällä oli pari tupakkaa ja aski. Olisin voinut toki koittaa onneani ja ottaa yhden tupakan. Myöhemmin kysyin häneltä lainaksi paria tupakkaa. Jotka palautin sitten kun sain omia tupakoita. Suljetulla osastolla tupakat ovat aika arvossaan. Ja minulla oli aikamoiset "Nikat".

Testiä voi laajentaa ihan mihin vain ja myös sosiaalisiin suhteisiin. Tosin kannattaako aina olla "Umpirehellinen"? Jos vaikeuksia haluaa niin toki kannattaa.

Mutta jatkoksi. Olet kuolemassa nälkään. Onko sinulla oikeus varastaa tai ryöstää ruokasi josta elämäsi riippuu?

5:s käsky on : Älä tapa
Talvisodan veteraanit miettivät tuota, kun tappoivat kymmenintuhansin tänne pyrkiviä.
Älä lue kuin piru Raamattua, vaan mieti itse, mikä on oikein. Pyhät kirjoitukset on luotu tulkittaviksi, ei ulkoaopetelluiksi.

Toope kirjoitti: ↑12 Loka 2024, 19:39 Talvisodan veteraanit miettivät tuota, kun tappoivat kymmenintuhansin tänne pyrkiviä.

Kyllä jo siihen aikaan piruntorjuntaupseerit osasivat selittää, että se kieltää yksityihenkilöltä tappamisen, mutta ei lailliselta esivallalta. Jos Älä tapa olisi kaikkia sitova käsky, ei Mooseksen laissa voisi olla kuolemantuomioita lukuisten rikosten rangaistuksena.

Siinä olet oikeassa, että ne pyhät kirjoitukset on nimen omaan luotu tulkittaviksi ja kyllä niitä sitten on tulkittukin. Erilaisia lahkoja on kristinuskossakin kai neljättä tuhatta, joista kaikki tulkitsevat pyhiä kirjoituksia eri tavoin. Sellaisilla totuuksilla ei ole mitään merkitystä.

Toope kirjoitti: ↑12 Loka 2024, 19:39 5:s käsky on : Älä tapa
Talvisodan veteraanit miettivät tuota, kun tappoivat kymmenintuhansin tänne pyrkiviä.
Älä lue kuin piru Raamattua, vaan mieti itse, mikä on oikein. Pyhät kirjoitukset on luotu tulkittaviksi, ei ulkoaopetelluiksi.

Kuka tulkitsee pyhiä kirjoituksia oikein? Miten ennen Raamattu jopa hyväksyi orjuuden ja toisaalta tuomitsi homoseksuaalisuuden? Nyt molemmat on tulkittu päinvastoin.

Tappaa saa...muttei murhata.

Onko teologisia luonnontieteellisiä julkaisuja? Jos on voisin harkita uutta harrastusta.