Tiedepalsta.fi

ID10T kirjoitti: ↑22 Loka 2024, 15:10

Prometheus kirjoitti: ↑22 Loka 2024, 14:57

Tuulispää kirjoitti: ↑21 Loka 2024, 07:15 Jordan Peterson Raamatusta:

And the point was... ?

Pointti oli se, että joidenkin mielestä satukirjan ruotiminen on tiedettä

Joonan tarinaa käytiin läpi.

Tuulispää kirjoitti: ↑22 Loka 2024, 15:48

ID10T kirjoitti: ↑22 Loka 2024, 15:10

Prometheus kirjoitti: ↑22 Loka 2024, 14:57

Tuulispää kirjoitti: ↑21 Loka 2024, 07:15 Jordan Peterson Raamatusta:

And the point was... ?

Pointti oli se, että joidenkin mielestä satukirjan ruotiminen on tiedettä

Joonan tarinaa käytiin läpi.

Ai sekö Joona, joka vietti aikaa valaan vatsassa? Satuahan sekin on.

ID10T kirjoitti: ↑22 Loka 2024, 15:57

Tuulispää kirjoitti: ↑22 Loka 2024, 15:48

ID10T kirjoitti: ↑22 Loka 2024, 15:10

Prometheus kirjoitti: ↑22 Loka 2024, 14:57

Tuulispää kirjoitti: ↑21 Loka 2024, 07:15 Jordan Peterson Raamatusta:

And the point was... ?

Pointti oli se, että joidenkin mielestä satukirjan ruotiminen on tiedettä

Joonan tarinaa käytiin läpi.

Ai sekö Joona, joka vietti aikaa valaan vatsassa? Satuahan sekin on.

Ainakin erittäin symbolinen tai värittynyt.

Tauko kirjoitti: ↑16 Loka 2024, 01:03 Kolmen vuoden aikana ollut kolmet läheisten hautajaiset. Surusta huolimatta eniten jurpppii ne papit. Aina jonkin tason saattoväen käännytystyö mukana agendassa.

Eli, nouskaamne kaikki ja...
"Uskontunnustus:
Minä uskon Jumalaan,
Isään, Kaikkivaltiaaseen
taivaan ja maan Luojaan....."

Ehkä en ollut riittävän tarkka ohjeistuksessa, tai pappi ei maallisista ohjeista välitä.

Tuo varmaan kuuluu viralliseen hautajaisliturgiaan.

Senkin vielä sietäisi, ellei tarinat taas olisi apostoleista ja evankeliumista jatkuneet muistotilaisuudessa.

Tältä kai pitäisi voida välttyä sopimalla. Tosin kannattaneeko kirkkohautajaisia pitää ollenkaan, jos koko hautajaisväki on paatuneita ateisteja.

Alla erään seurakuntapapin (Ville Hassinen) näkemystä uskontunnustuksesta siunaustlaisuudessa.

"Kirkollisten toimitusten kirjassa (perustyökaluni) on eri toimitusten kaavoissa sisennettyjä kohtia, jotka ovat valittavissa tai ne voidaan kokonaan jättää pois. Hautaan siunaamisen kaavassa on yksi outo kohta: Vapaavalinnainen uskontunnustus. Jo vuosien ajan olen ihmetellyt tätä.

Miksi uskontunnustus on hautaan siunaamisessa laitettu valinnaiseksi?

Sen verran kapinallinen olen tämän kohdalla, että minä en pidä sitä valinnaisena, vaan pakollisena joka kerta"

Tauko kirjoitti: ↑22 Loka 2024, 21:54 Alla erään seurakuntapapin (Ville Hassinen) näkemystä uskontunnustuksesta siunaustlaisuudessa.

"Kirkollisten toimitusten kirjassa (perustyökaluni) on eri toimitusten kaavoissa sisennettyjä kohtia, jotka ovat valittavissa tai ne voidaan kokonaan jättää pois. Hautaan siunaamisen kaavassa on yksi outo kohta: Vapaavalinnainen uskontunnustus. Jo vuosien ajan olen ihmetellyt tätä.

Miksi uskontunnustus on hautaan siunaamisessa laitettu valinnaiseksi?

Sen verran kapinallinen olen tämän kohdalla, että minä en pidä sitä valinnaisena, vaan pakollisena joka kerta"

Mitähän tämä Ville Hassinen kuvittelee saavuttavansa tuolla?
Uskonnottomalle tuollainen vaatimus kuulostaa teokraattiselta, jonka vaikutus uskontoa kohtaan on pelkästään haitallinen.

Ymmärrän, että ne jotka menevät enemmän tai vähemmän vapaaehtoisesti jumalanpalvelukseen, niin he mumisevat tämän uskontunnustuksen, mutta hautajaisiin se ei kuulu.

Olihan se vaan niin hupaisaa, kun viimeisimmissäkin maahanpanijaisissa joissa olin läsnä, pappi yksin tunnusti uskonsa kaikken edessä muiden ollessa hiljaa.
Todella irvokas näytelmä!

Prometheus kirjoitti: ↑22 Loka 2024, 22:12 Olihan se vaan niin hupaisaa, kun viimeisimmissäkin maahanpanijaisissa joissa olin läsnä, pappi yksin tunnusti uskonsa kaikken edessä muiden ollessa hiljaa

Tuli mieleen, moniko hautajaisväestä olisi osannut uskontunnustuksen ulkoa.

Kun kasvoin ulos pietistisestä luterilaisuudesta, se oli pitkä prosessi. Uskoon tulo oli voimakas kokemus, jonka jälkeen uskon opillinen juurtuminen kesti pitkään, mutta ehkä vielä pidempään siitä ulos oppiminen. Muistan joskus jumalanpalveluksessa ollessani ajatelleeni, voinko vielä lausua uskontunnustuksen rehellisesti, vai onko se minulle joiltain osin pelkkää liturgiaa.
Kertasin juuri uskontunnustuksen mielessäni ja nyt se on minulle pelkkää liturgiaa, joskin kaunista ja jotenkin turvallisia muistoja herättävää. Itse asiassa ymmärrän melko hyvin pappia tai aktiivista maallikkoa, jolle kirkolliset perinteet ja liturgia ovat vahva osa kokemuksellista elämää. Luulen, ettei suurin osa uskontunnustuksen lausujista edes ajattele, uskooko todella ruumiin ylösnousemiseen tai neitseestä syntymiseen. He elävät kahta todellisuutta; tavallista elämää ja Narniaa.

Tauko kirjoitti: ↑22 Loka 2024, 21:54 Alla erään seurakuntapapin (Ville Hassinen) näkemystä uskontunnustuksesta siunaustlaisuudessa.

"Kirkollisten toimitusten kirjassa (perustyökaluni) on eri toimitusten kaavoissa sisennettyjä kohtia, jotka ovat valittavissa tai ne voidaan kokonaan jättää pois. Hautaan siunaamisen kaavassa on yksi outo kohta: Vapaavalinnainen uskontunnustus. Jo vuosien ajan olen ihmetellyt tätä.

Miksi uskontunnustus on hautaan siunaamisessa laitettu valinnaiseksi?

Sen verran kapinallinen olen tämän kohdalla, että minä en pidä sitä valinnaisena, vaan pakollisena joka kerta"

Luulisi, että hautaan siunaamisessa olennaista olisi sen viimeiselle matkalle lähtevän usko, ei niinkään saattoväen.

ID10T kirjoitti: ↑23 Loka 2024, 07:18

Tauko kirjoitti: ↑22 Loka 2024, 21:54 Alla erään seurakuntapapin (Ville Hassinen) näkemystä uskontunnustuksesta siunaustlaisuudessa.

"Kirkollisten toimitusten kirjassa (perustyökaluni) on eri toimitusten kaavoissa sisennettyjä kohtia, jotka ovat valittavissa tai ne voidaan kokonaan jättää pois. Hautaan siunaamisen kaavassa on yksi outo kohta: Vapaavalinnainen uskontunnustus. Jo vuosien ajan olen ihmetellyt tätä.

Miksi uskontunnustus on hautaan siunaamisessa laitettu valinnaiseksi?

Sen verran kapinallinen olen tämän kohdalla, että minä en pidä sitä valinnaisena, vaan pakollisena joka kerta"

Luulisi, että hautaan siunaamisessa olennaista olisi sen viimeiselle matkalle lähtevän usko, ei niinkään saattoväen.

Usein ei ole. Mikä sinällään on loogista, koska hautajaisvieraista se hautaan siunattava on ainoa, joka 100% varmuudella ei usko enää yhtään mihinkään, eikä enää välitä yhtään, mitä hautajaisissa tapahtuu.

ID10T kirjoitti: ↑23 Loka 2024, 07:18 Luulisi, että hautaan siunaamisessa olennaista olisi sen viimeiselle matkalle lähtevän usko, ei niinkään saattoväen.

Hautajaiset rituaaleineen ovat omaisia varten. Lähiomaisille osa surun käsittelyä ja etäisemmille tilaisuus saada asia tietoon ja ottaa osaa. Vainaja ei tarvitse tivolia ja ainakaan kristinuskon valtasuuntausten käsitysten mukaan hautajaisilla ei voi mitenkään vaikuttaa kuolleen tuomioon tuonpuoleisessa.

Vän kirjoitti: ↑23 Loka 2024, 07:28

ID10T kirjoitti: ↑23 Loka 2024, 07:18

Tauko kirjoitti: ↑22 Loka 2024, 21:54 Alla erään seurakuntapapin (Ville Hassinen) näkemystä uskontunnustuksesta siunaustlaisuudessa.

"Kirkollisten toimitusten kirjassa (perustyökaluni) on eri toimitusten kaavoissa sisennettyjä kohtia, jotka ovat valittavissa tai ne voidaan kokonaan jättää pois. Hautaan siunaamisen kaavassa on yksi outo kohta: Vapaavalinnainen uskontunnustus. Jo vuosien ajan olen ihmetellyt tätä.

Miksi uskontunnustus on hautaan siunaamisessa laitettu valinnaiseksi?

Sen verran kapinallinen olen tämän kohdalla, että minä en pidä sitä valinnaisena, vaan pakollisena joka kerta"

Luulisi, että hautaan siunaamisessa olennaista olisi sen viimeiselle matkalle lähtevän usko, ei niinkään saattoväen.

Usein ei ole. Mikä sinällään on loogista, koska hautajaisvieraista se hautaan siunattava on ainoa, joka 100% varmuudella ei usko enää yhtään mihinkään, eikä enää välitä yhtään, mitä hautajaisissa tapahtuu.

Toisaalta saattoväellä on vielä runsaasti tilaisuuksia tunnustaa uskonsa, eikä heillä ole välttämättä edes mitään siteitä "päivänsankariin", jonka kunniaksi tapahtuma kuitenkin järjestetään.

ID10T kirjoitti: ↑23 Loka 2024, 07:37 Toisaalta saattoväellä on vielä runsaasti tilaisuuksia tunnustaa uskonsa, eikä heillä ole välttämättä edes mitään siteitä "päivänsankariin", jonka kunniaksi tapahtuma kuitenkin järjestetään.

Aika harvoin hautajaisissa on näkynyt kuokkijoita tai tutun tuttuja. Ehkä lähimpänä lapset, jotka on raahattu vastahakoisesti etäiseksi jääneen sukulaisen hautajaisiin vanhempien mukana. Ja aika usein jonkunmoinen osa saattoväestä on ainakin tapauskovia ja lähiomaiset haluavat homman järjestettävän perinteiden mukaan. Noin ainakin minun lähipiirissä, vaikka ei uskovia ollakaan.

Mutta kai hautaamisen voi nykyään järjestää kokonaan ilman kirkollisia toimituksia, jos haluaa? Vaikka itse suhtaudun penseästi hihhulointiin, hyväksyn, että se tulee mukana, jos varaa papin ja kirkon tilaisuutta varten.

ID10T kirjoitti: ↑23 Loka 2024, 07:37

Vän kirjoitti: ↑23 Loka 2024, 07:28

ID10T kirjoitti: ↑23 Loka 2024, 07:18

Tauko kirjoitti: ↑22 Loka 2024, 21:54 Alla erään seurakuntapapin (Ville Hassinen) näkemystä uskontunnustuksesta siunaustlaisuudessa.

"Kirkollisten toimitusten kirjassa (perustyökaluni) on eri toimitusten kaavoissa sisennettyjä kohtia, jotka ovat valittavissa tai ne voidaan kokonaan jättää pois. Hautaan siunaamisen kaavassa on yksi outo kohta: Vapaavalinnainen uskontunnustus. Jo vuosien ajan olen ihmetellyt tätä.

Miksi uskontunnustus on hautaan siunaamisessa laitettu valinnaiseksi?

Sen verran kapinallinen olen tämän kohdalla, että minä en pidä sitä valinnaisena, vaan pakollisena joka kerta"

Luulisi, että hautaan siunaamisessa olennaista olisi sen viimeiselle matkalle lähtevän usko, ei niinkään saattoväen.

Usein ei ole. Mikä sinällään on loogista, koska hautajaisvieraista se hautaan siunattava on ainoa, joka 100% varmuudella ei usko enää yhtään mihinkään, eikä enää välitä yhtään, mitä hautajaisissa tapahtuu.

Toisaalta saattoväellä on vielä runsaasti tilaisuuksia tunnustaa uskonsa, eikä heillä ole välttämättä edes mitään siteitä "päivänsankariin", jonka kunniaksi tapahtuma kuitenkin järjestetään.

Onhan se noinkin. Minä olen nähnyt kahta eri koulukuntaa hautajaisissa. Toiset järjestävät ne parhaansa mukaan yrittäen noudattaa vainajan vakaumusta ja tahtoa. Toiset järjestävät ne omien mieltymystensä mukaisesti. Useimmiten lopputulos on ollut jotain siitä väliltä.

Neutroni kirjoitti: ↑23 Loka 2024, 07:35

ID10T kirjoitti: ↑23 Loka 2024, 07:18 Luulisi, että hautaan siunaamisessa olennaista olisi sen viimeiselle matkalle lähtevän usko, ei niinkään saattoväen.

Hautajaiset rituaaleineen ovat omaisia varten. Lähiomaisille osa surun käsittelyä ja etäisemmille tilaisuus saada asia tietoon ja ottaa osaa. Vainaja ei tarvitse tivolia ja ainakaan kristinuskon valtasuuntausten käsitysten mukaan hautajaisilla ei voi mitenkään vaikuttaa kuolleen tuomioon tuonpuoleisessa.

Ja tätä teatteria varten tarvitaan vielä seremoniamestariksi pappi. Eivätkö ihmiset osaa edes surra itsenäisesti?

Olin kerran jättämässä jäähyväisiä eräälle tutulle krematorion kylmähuoneella. Kaveri makasi lattialla vanerilootassa. Paikalla ei ollut edes pappia, mutta edesmenneen Rotary-ystävät olivat tulleet paikalle muutaman miehen voimin ja laulaa luikauttivat jonkun virren vainajalle. Vainajan ex-vaimo ja tytär kävivät laskemassa kukat tämän rinnalle. Käsittääkseni heppu meni uuniin melko pian tämän tilaisuuden jälkeen siinä samassa vanerilootassa, jossa hänet näimme.

ID10T kirjoitti: ↑23 Loka 2024, 07:52 Ja tätä teatteria varten tarvitaan vielä seremoniamestariksi pappi. Eivätkö ihmiset osaa edes surra itsenäisesti?

Minä olen ihmetellyt samaa, kun oma yhteisöllisyyden kokemiseni on jotenkin alikehittynyttä ja ajatus, että joutuisin osallistumaan juuri läheiseni menettäneenä johonkin sosiaalisirkukseen kuulostaa enemmän kidutukselta kuin surutyöltä. Mutta vaimon kanssa keskusteltuani olen saanut tietää, että useimmat normot kokevat yhteisöllisen ja perinteisen hautajaistapahtuman erittäin helpottavana.

Eihän normot osaa tehdä itsenäisesti yhtään mitään. Paitsi töhöttää asiat päin honkia.