Toope kirjoitti: ↑30 Marras 2024, 17:38
Jopa prätkäjengissä on uskonnonkaltainen moraalirakennelma. Kaikissa järjestäytyneissä yhteisöissä on. Kristillisyys tässä viitekehyksessä lienee eräs toimivimpia moraalimalleja ikinä. Ja mikä tuossa kristillisydessä muka niin pahaa on?
Niin, siinä ei ole mitään pahaa, että on kristitty, uskoo Jeesukseen. Täällä vallitsee kumman vihamielinen asia sitä asiaa kohtaan
Mitä hyötyä uskosta (eli kuvitelmasta jonkin todistamattoman asian olemassaolosta) on missään tieteissä?
Vaikka usko ei suoranaisesti hyödytä tieteellistä tutkimusta se voi tarjota yksilöille ja yhteisöille moraalisen ja henkisen perustan joka tukee heidän toimintaansa myös tieteen parissa. Monille ihmisille usko tuo motivaatiota, toivoa ja kestävyyttä jotka ovat arvokkaita missä tahansa elämän alueella. Myös tieteessä.
Et kai väitä, että uskonto olusi tarpeellinen moraalin perustaksi? Käytännössä uskonot ovat kautta historian olleet pikemminkin moraalittomuuden lähteitä ja rahvaan alistus keinoja.
Kaikki käsityksemme ovat kulttuurisen memeettisen evoluution tuotoksia mukaan lukien kaikki mytologiat ja uskonnot, jotka ovat jo yrityksiä selittää todellisuutta ja antavat osin hyödyllisiä neuvoja hyvään elämään. Käytännössä niistä kaikista on kehittynyt lähinnä eliitin vallanpitovälineitä.
Tämän päivän maailmassa usko näkymättömään käteen on talouseliitin julistama globaali uskonto riippumatta vallitsevan yhteiskuntajärjestelmän nimestä. Se on sulattanut itseensä kaikki paikalliset valtauskonnot ja taloususko tarvitsee niitä oikeasti enää vain turismin rekvisiittana.
Kristinusko on muokannut länsimaisen kulttuurin moraalikäsityksiä, kuten ihmisoikeuksien ja yksilön arvon korostamista. Kristillinen käsitys ihmisestä Jumalan kuvana (imago Dei) on vaikuttanut siihen, että jokaisen ihmisen elämää pidetään arvokkaana. Esimerkiksi köyhien auttaminen, sairaiden hoitaminen ja anteeksiantaminen ovat kristillisiä ihanteita, jotka ovat juurtuneet länsimaiseen moraaliperinteeseen.
Toteuttaako jumalan luvattu kansa niitä kristillisiä arvoja tällä hetkellä?
Ei ehkä, mutta Iran ja kaikki terroristi-organisaatiot ei ole päästänyt Israelia helpolla. Toi joukkomurha Israelissa juhlivia kohtaan sen lumivyöryn alulleen pisti.
Re: Jumala tieteessä
Lähetetty: 02 Joulu 2024, 12:41
Kirjoittaja Märkäruuti
deep purpose kirjoitti: ↑02 Joulu 2024, 12:19
Toi joukkomurha Israelissa juhlivia kohtaan sen lumivyöryn alulleen pisti.
Taitaa alku löytyä jo -40 luvulta. Välillä kiista roihahtelee korkeampaan liekkiin, mutta se on ollut olemassa ainakin Israelin valtion perustamisesta lähtien. Nyt on poikkeuksellisen väkivaltainen vaihe menossa.
Toope kirjoitti: ↑30 Marras 2024, 17:38
Jopa prätkäjengissä on uskonnonkaltainen moraalirakennelma. Kaikissa järjestäytyneissä yhteisöissä on. Kristillisyys tässä viitekehyksessä lienee eräs toimivimpia moraalimalleja ikinä. Ja mikä tuossa kristillisydessä muka niin pahaa on?
Niin, siinä ei ole mitään pahaa, että on kristitty, uskoo Jeesukseen. Täällä vallitsee kumman vihamielinen asia sitä asiaa kohtaan
Mitä hyötyä uskosta (eli kuvitelmasta jonkin todistamattoman asian olemassaolosta) on missään tieteissä?
Vaikka usko ei suoranaisesti hyödytä tieteellistä tutkimusta se voi tarjota yksilöille ja yhteisöille moraalisen ja henkisen perustan joka tukee heidän toimintaansa myös tieteen parissa. Monille ihmisille usko tuo motivaatiota, toivoa ja kestävyyttä jotka ovat arvokkaita missä tahansa elämän alueella. Myös tieteessä.
Et kai väitä, että uskonto olusi tarpeellinen moraalin perustaksi? Käytännössä uskonot ovat kautta historian olleet pikemminkin moraalittomuuden lähteitä ja rahvaan alistus keinoja.
Kaikki käsityksemme ovat kulttuurisen memeettisen evoluution tuotoksia mukaan lukien kaikki mytologiat ja uskonnot, jotka ovat jo yrityksiä selittää todellisuutta ja antavat osin hyödyllisiä neuvoja hyvään elämään. Käytännössä niistä kaikista on kehittynyt lähinnä eliitin vallanpitovälineitä.
Tämän päivän maailmassa usko näkymättömään käteen on talouseliitin julistama globaali uskonto riippumatta vallitsevan yhteiskuntajärjestelmän nimestä. Se on sulattanut itseensä kaikki paikalliset valtauskonnot ja taloususko tarvitsee niitä oikeasti enää vain turismin rekvisiittana.
Kristinusko on muokannut länsimaisen kulttuurin moraalikäsityksiä, kuten ihmisoikeuksien ja yksilön arvon korostamista. Kristillinen käsitys ihmisestä Jumalan kuvana (imago Dei) on vaikuttanut siihen, että jokaisen ihmisen elämää pidetään arvokkaana. Esimerkiksi köyhien auttaminen, sairaiden hoitaminen ja anteeksiantaminen ovat kristillisiä ihanteita, jotka ovat juurtuneet länsimaiseen moraaliperinteeseen.
Kristillinen oppi on vaikuttanut oikeusjärjestelmiin ja hallinnon kehitykseen. Roomalaiskatolinen kirkko edisti keskiajalla oikeusvaltion ideaa ja kanonisen oikeuden kehitystä, mikä vaikutti myös maalliseen lainsäädäntöön. Myöhemmin protestanttinen työetiikka vaikutti taloudellisen toiminnan ja modernin kapitalismin kehittymiseen (esim. Max Weberin teoria protestanttisesta etiikasta).
Vaikka kristinusko on ajoittain joutunut ristiriitaan tieteen kanssa, se myös loi pohjan modernille tieteelle. Monien varhaisten luonnontieteilijöiden, kuten Isaac Newtonin, taustalla oli vakaumus siitä, että maailma on rationaalisesti ymmärrettävä, koska se on Jumalan luoma ja järjestetty. Kristinuskon vaikutus näkyi erityisesti keskiajan yliopistolaitoksen synnyssä, joka muodosti pohjan tieteelliselle tutkimukselle.
Kristinusko on inspiroinut merkittäviä saavutuksia taiteessa, musiikissa, kirjallisuudessa ja arkkitehtuurissa.
Kristinusko vaikutti koulutuksen leviämiseen, sillä varhaiset kirkot perustivat kouluja ja yliopistoja kouluttaakseen pappeja ja levittääkseen tietoa. Keskiajan yliopistot, kuten Bolognan, Pariisin ja Oxfordin yliopistot, syntyivät kirkon vaikutuksesta.
Kristinusko on vaikuttanut syvästi länsimaisen yhteiskunnan rakenteisiin, kuten avioliittoon, perhekäsitykseen ja työnteon etiikkaan. Lisäksi kirkko toimi vuosisatojen ajan suurimpana sosiaalisen avun tarjoajana, pitäen yllä sairaaloita, kouluja ja orpokoteja.
Kristinuskon pitkä historia länsimaisessa kulttuurissa on myös synnyttänyt itsekritiikin perinteen. Valistuksen aikana kristillistä ajattelua alettiin tarkastella kriittisesti, mikä loi pohjan uskonnonvapaudelle ja sekularisaatiolle. Samalla kristinusko itse mukautui, pyrkien yhdistämään uskon ja modernin ajattelun.
Kerroit laveasti, miten kristinusko on mielestäsi vaikuttanut historialliseen kehitykseen (tästä voisi kertoa toisenkinlaisen tarinan, mutta en mene nyt siihen). Minänä kysyin sitä, että onko kristinusko tai joku muu uskonnollinen ajatusperinne välttämätön moraalin perusta, vai voisiko moraali kehittyä myös uskonnottomsssa perinteessä. Ovatko uskonnottomat automaattisesti moraalittomia, kun uskonto ei pakota heitä moraalisiin dokmeihin?
Toope kirjoitti: ↑30 Marras 2024, 17:38
Jopa prätkäjengissä on uskonnonkaltainen moraalirakennelma. Kaikissa järjestäytyneissä yhteisöissä on. Kristillisyys tässä viitekehyksessä lienee eräs toimivimpia moraalimalleja ikinä. Ja mikä tuossa kristillisydessä muka niin pahaa on?
Niin, siinä ei ole mitään pahaa, että on kristitty, uskoo Jeesukseen. Täällä vallitsee kumman vihamielinen asia sitä asiaa kohtaan
Mitä hyötyä uskosta (eli kuvitelmasta jonkin todistamattoman asian olemassaolosta) on missään tieteissä?
Vaikka usko ei suoranaisesti hyödytä tieteellistä tutkimusta se voi tarjota yksilöille ja yhteisöille moraalisen ja henkisen perustan joka tukee heidän toimintaansa myös tieteen parissa. Monille ihmisille usko tuo motivaatiota, toivoa ja kestävyyttä jotka ovat arvokkaita missä tahansa elämän alueella. Myös tieteessä.
Et kai väitä, että uskonto olusi tarpeellinen moraalin perustaksi? Käytännössä uskonot ovat kautta historian olleet pikemminkin moraalittomuuden lähteitä ja rahvaan alistus keinoja.
Kaikki käsityksemme ovat kulttuurisen memeettisen evoluution tuotoksia mukaan lukien kaikki mytologiat ja uskonnot, jotka ovat jo yrityksiä selittää todellisuutta ja antavat osin hyödyllisiä neuvoja hyvään elämään. Käytännössä niistä kaikista on kehittynyt lähinnä eliitin vallanpitovälineitä.
Tämän päivän maailmassa usko näkymättömään käteen on talouseliitin julistama globaali uskonto riippumatta vallitsevan yhteiskuntajärjestelmän nimestä. Se on sulattanut itseensä kaikki paikalliset valtauskonnot ja taloususko tarvitsee niitä oikeasti enää vain turismin rekvisiittana.
Kristinusko on muokannut länsimaisen kulttuurin moraalikäsityksiä, kuten ihmisoikeuksien ja yksilön arvon korostamista. Kristillinen käsitys ihmisestä Jumalan kuvana (imago Dei) on vaikuttanut siihen, että jokaisen ihmisen elämää pidetään arvokkaana. Esimerkiksi köyhien auttaminen, sairaiden hoitaminen ja anteeksiantaminen ovat kristillisiä ihanteita, jotka ovat juurtuneet länsimaiseen moraaliperinteeseen.
Kristillinen oppi on vaikuttanut oikeusjärjestelmiin ja hallinnon kehitykseen. Roomalaiskatolinen kirkko edisti keskiajalla oikeusvaltion ideaa ja kanonisen oikeuden kehitystä, mikä vaikutti myös maalliseen lainsäädäntöön. Myöhemmin protestanttinen työetiikka vaikutti taloudellisen toiminnan ja modernin kapitalismin kehittymiseen (esim. Max Weberin teoria protestanttisesta etiikasta).
Vaikka kristinusko on ajoittain joutunut ristiriitaan tieteen kanssa, se myös loi pohjan modernille tieteelle. Monien varhaisten luonnontieteilijöiden, kuten Isaac Newtonin, taustalla oli vakaumus siitä, että maailma on rationaalisesti ymmärrettävä, koska se on Jumalan luoma ja järjestetty. Kristinuskon vaikutus näkyi erityisesti keskiajan yliopistolaitoksen synnyssä, joka muodosti pohjan tieteelliselle tutkimukselle.
Kristinusko on inspiroinut merkittäviä saavutuksia taiteessa, musiikissa, kirjallisuudessa ja arkkitehtuurissa.
Kristinusko vaikutti koulutuksen leviämiseen, sillä varhaiset kirkot perustivat kouluja ja yliopistoja kouluttaakseen pappeja ja levittääkseen tietoa. Keskiajan yliopistot, kuten Bolognan, Pariisin ja Oxfordin yliopistot, syntyivät kirkon vaikutuksesta.
Kristinusko on vaikuttanut syvästi länsimaisen yhteiskunnan rakenteisiin, kuten avioliittoon, perhekäsitykseen ja työnteon etiikkaan. Lisäksi kirkko toimi vuosisatojen ajan suurimpana sosiaalisen avun tarjoajana, pitäen yllä sairaaloita, kouluja ja orpokoteja.
Kristinuskon pitkä historia länsimaisessa kulttuurissa on myös synnyttänyt itsekritiikin perinteen. Valistuksen aikana kristillistä ajattelua alettiin tarkastella kriittisesti, mikä loi pohjan uskonnonvapaudelle ja sekularisaatiolle. Samalla kristinusko itse mukautui, pyrkien yhdistämään uskon ja modernin ajattelun.
Kerroit laveasti, miten kristinusko on mielestäsi vaikuttanut historialliseen kehitykseen (tästä voisi kertoa toisenkinlaisen tarinan, mutta en mene nyt siihen). Minänä kysyin sitä, että onko kristinusko tai joku muu uskonnollinen ajatusperinne välttämätön moraalin perusta, vai voisiko moraali kehittyä myös uskonnottomsssa perinteessä. Ovatko uskonnottomat automaattisesti moraalittomia, kun uskonto ei pakota heitä moraalisiin dokmeihin?
Tätikin voisi olla setä jos sillä olisi munat. Olen tästä asiasta nyt sanonut sen minkä halusin.
Re: Jumala tieteessä
Lähetetty: 02 Joulu 2024, 13:32
Kirjoittaja Naturalisti
Jalo Arkkivalo kirjoitti: ↑02 Joulu 2024, 09:25
Ajatus siitä että uskonto on kategorisesti jonkinlainen "trolli" joka on, ja on ollut olemassa pelkästään eliitin vallanpitovälineenä (eli salaaliittona), vain jotta ihmisiä voidaan kusettaa ja hallita - on täysin yksiulotteinen, paikkaansapitämätön ja epätieteellinen.
Kuvitelma että tällainen abstrakti konsepti olisi keksitty tyhjästä, ja vielä samaan aikaan ympäri maailman erilaisissa muodoissaan, ja vieläpä ilman että sille olisi mitään reaalimaailman tarvetta, on täysin absrudi ja epätieteellinen. Suorastaan harhainen.
Kun viittaat ilmeisesti minun kommenttiin, täsmennän ajatusteni hieman. Animismi lienee todellakin syntynyt eri puolilla maailmaa toisistaan riippumatta kutakuinkin samanlaisena. Se on ensimmäinen yritys selittää ympäröivää todellisuutta. Sille löytyy myös luonnollinen selitys. Jo siitä lähtien, kun saimme kyvyn pohtia menneitä ja miettiä tulevaa aloimme myös ihmetellä tätä kykyä mielikuva-ajatteluun.
Näiden mielikuvien kommunikointiin kehittyi sitten kieli. Mielen ihmettely kehittyi sitten vauhdilla. Mielen materiaalinen perusta ei tietysti ollut vielä silloin selvää eikä se ole selvää monelle vielä tänäkään päivänä. No jokatapauksessa mielestä tehtiin henkimaailman kuuluva sielu ja samantien sielutettiinnihan kaikki oleva kiviä ja kantoja myöten. Panpsykismillä on näin pitkät perinteet. Ihmeitä selittämään tarvittiin sitten myös oma ammattikunta eli noidat, joista kehittyi sitten eliitin tukijoukoksi papisto. Animismista sikisi sitten mytologiat, uskonnot, filosofiat, tieteet ja taiteet. Kaikki tämä on memeettisen evoluution tuottamaa kulttuuriperintöä, joka on olemassa vain ihmisten korvien välissä. Mitään muuta materiaalista olemassaoloa mentaaliselle ei ole.
Uskonnollisiin ja filosofisiin ajatusperinteisiin liittyy toki myös empiiristä tietämystä ja kokemuksesta peräisin olevia ohjeita hyvästä elämästä kaiken sen tieteellisesti perusteettoman mystiikan ja noituuden lisäksi. Uskontoja on aina käytetty ja käytetään edelleen lähinnä vallanpitovälineenä. Ei kaikki uskonnon opit tietenkään pahasta ole, mutta uskonvaraiset dogmit eivät voi olla tieteellisen ajattelun perustana, koska silloin myös tieteetä tulisi uskonto.
Toope kirjoitti: ↑30 Marras 2024, 17:38
Jopa prätkäjengissä on uskonnonkaltainen moraalirakennelma. Kaikissa järjestäytyneissä yhteisöissä on. Kristillisyys tässä viitekehyksessä lienee eräs toimivimpia moraalimalleja ikinä. Ja mikä tuossa kristillisydessä muka niin pahaa on?
Niin, siinä ei ole mitään pahaa, että on kristitty, uskoo Jeesukseen. Täällä vallitsee kumman vihamielinen asia sitä asiaa kohtaan
Mitä hyötyä uskosta (eli kuvitelmasta jonkin todistamattoman asian olemassaolosta) on missään tieteissä?
Kai se on se, että se siirtää vuoria?
Joutavaa valetta, jolla hihhulit koittavat perustella uskoaan.
Eiköhän se ole huumoria. Asdf vainoaa minua, tulen vainoharhaiseksi hänen kanssaan. En uskalla sanoa mitään. Bannaa mut aina vähän väliä.
Joopa joo.
Et uskalla vastata asialliseen kysymykseen heti silloin, kun itsekin huomaat, että rehellinen vastaus olisi epäedullinen omaa agendaasi kohtaan.
Jos vastaan, se on muka floodausta ym jne ja minut bannataan. Mites siinä sitten enää vastaa mitään?
Taas sama säälittävä tekosyy olla vastaamatta, koska tiedät rehellisen vastauksen olevan epäedullinen ajamallesi asialle.
Kukaan ei sinua bannaa, jos vastaat kiemurtelematta, rehellisesti ja turhuuksia runoilematta asetettuun kysymykseen: "Mitä hyötyä uskosta (eli kuvitelmasta jonkin todistamattoman asian olemassaolosta) on missään tieteissä?"
Toope kirjoitti: ↑30 Marras 2024, 17:38
Jopa prätkäjengissä on uskonnonkaltainen moraalirakennelma. Kaikissa järjestäytyneissä yhteisöissä on. Kristillisyys tässä viitekehyksessä lienee eräs toimivimpia moraalimalleja ikinä. Ja mikä tuossa kristillisydessä muka niin pahaa on?
Niin, siinä ei ole mitään pahaa, että on kristitty, uskoo Jeesukseen. Täällä vallitsee kumman vihamielinen asia sitä asiaa kohtaan
Mitä hyötyä uskosta (eli kuvitelmasta jonkin todistamattoman asian olemassaolosta) on missään tieteissä?
Kai se on se, että se siirtää vuoria?
Joutavaa valetta, jolla hihhulit koittavat perustella uskoaan.
Eiköhän se ole huumoria. Asdf vainoaa minua, tulen vainoharhaiseksi hänen kanssaan. En uskalla sanoa mitään. Bannaa mut aina vähän väliä.
Joopa joo.
Et uskalla vastata asialliseen kysymykseen heti silloin, kun itsekin huomaat, että rehellinen vastaus olisi epäedullinen omaa agendaasi kohtaan.
Jos vastaan, se on muka floodausta ym jne ja minut bannataan. Mites siinä sitten enää vastaa mitään?
Taas sama säälittävä tekosyy olla vastaamatta, koska tiedät rehellisen vastauksen olevan epäedullinen ajamallesi asialle.
Kukaan ei sinua bannaa, jos vastaat kiemurtelematta, rehellisesti ja turhuuksia runoilematta asetettuun kysymykseen: "Mitä hyötyä uskosta (eli kuvitelmasta jonkin todistamattoman asian olemassaolosta) on missään tieteissä?"
Hyötyä on yhtä paljon kuin siitä, että ihmisellä on kyky kuvitella todistamattomia asioita ylipäätään. Tämä kyky on ollut tieteen perusta alusta alkaen. Jokainen tieteellinen hypoteesi alkaa kuvitelmasta eli ideasta jonka totuus ei sillä hetkellä vielä ole tiedossa. Uskon, mielikuvituksen ja luottamuksen varaan rakentuu rohkeus kysyä: Entä jos? Ilman tätä kykyä ei olisi ollut tieteen mullistavia oivalluksia eikä suuria hypoteeseja jotka ohjasivat meidät kohti todistettavaa tietoa. Eikä olisi tietysti jatkossakaan.
Toope kirjoitti: ↑30 Marras 2024, 17:38
Jopa prätkäjengissä on uskonnonkaltainen moraalirakennelma. Kaikissa järjestäytyneissä yhteisöissä on. Kristillisyys tässä viitekehyksessä lienee eräs toimivimpia moraalimalleja ikinä. Ja mikä tuossa kristillisydessä muka niin pahaa on?
Niin, siinä ei ole mitään pahaa, että on kristitty, uskoo Jeesukseen. Täällä vallitsee kumman vihamielinen asia sitä asiaa kohtaan
Mitä hyötyä uskosta (eli kuvitelmasta jonkin todistamattoman asian olemassaolosta) on missään tieteissä?
Kai se on se, että se siirtää vuoria?
Joutavaa valetta, jolla hihhulit koittavat perustella uskoaan.
Eiköhän se ole huumoria. Asdf vainoaa minua, tulen vainoharhaiseksi hänen kanssaan. En uskalla sanoa mitään. Bannaa mut aina vähän väliä.
Joopa joo.
Et uskalla vastata asialliseen kysymykseen heti silloin, kun itsekin huomaat, että rehellinen vastaus olisi epäedullinen omaa agendaasi kohtaan.
Jos vastaan, se on muka floodausta ym jne ja minut bannataan. Mites siinä sitten enää vastaa mitään?
Taas sama säälittävä tekosyy olla vastaamatta, koska tiedät rehellisen vastauksen olevan epäedullinen ajamallesi asialle.
Kukaan ei sinua bannaa, jos vastaat kiemurtelematta, rehellisesti ja turhuuksia runoilematta asetettuun kysymykseen: "Mitä hyötyä uskosta (eli kuvitelmasta jonkin todistamattoman asian olemassaolosta) on missään tieteissä?"
Hyötyä on yhtä paljon kuin siitä, että ihmisellä on kyky kuvitella todistamattomia asioita ylipäätään. Tämä kyky on ollut tieteen perusta alusta alkaen. Jokainen tieteellinen hypoteesi alkaa kuvitelmasta eli ideasta jonka totuus ei sillä hetkellä vielä ole tiedossa. Uskon, mielikuvituksen ja luottamuksen varaan rakentuu rohkeus kysyä: Entä jos? Ilman tätä kykyä ei olisi ollut tieteen mullistavia oivalluksia eikä suuria hypoteeseja jotka ohjasivat meidät kohti todistettavaa tietoa. Eikä olisi tietysti jatkossakaan.
Moni teoria syntyy tarpeesta selittää havaittu ilmiö. Siihen ei tarvita kuvittelua todistamattomasta.
Re: Jumala tieteessä
Lähetetty: 02 Joulu 2024, 19:56
Kirjoittaja asdf
ID10T kirjoitti: ↑02 Joulu 2024, 18:14
Moni teoria syntyy tarpeesta selittää havaittu ilmiö. Siihen ei tarvita kuvittelua todistamattomasta.
Vähämieliset tarvitsevat. Fiksut uskovat pitävät uskonsa erossa tieteessä ja Olli häiriköimisineen ei kuulu näihin.
ID10T kirjoitti: ↑02 Joulu 2024, 18:14
Moni teoria syntyy tarpeesta selittää havaittu ilmiö. Siihen ei tarvita kuvittelua todistamattomasta.
Vähämieliset tarvitsevat. Fiksut uskovat pitävät uskonsa erossa tieteessä ja Olli häiriköimisineen ei kuulu näihin.
Uskovat kaipaavat moderaattorien hellää ohjaamista kohti metodologista naturalismia, materialistista ontologiaa, tietoteoreettista skeptisismiä ja humanismia ilman yliluonnollista. Muistakaamme että sekulaari humanismi voi tarjota positiivisen ja eettisen perustan ilman yliluonnollista. Niin ja noidat poltettakoon roviolla.
ID10T kirjoitti: ↑02 Joulu 2024, 18:14
Moni teoria syntyy tarpeesta selittää havaittu ilmiö. Siihen ei tarvita kuvittelua todistamattomasta.
Vähämieliset tarvitsevat. Fiksut uskovat pitävät uskonsa erossa tieteessä ja Olli häiriköimisineen ei kuulu näihin.
Uskovat kaipaavat moderaattorien hellää ohjaamista kohti metodologista naturalismia, materialistista ontologiaa, tietoteoreettista skeptisismiä ja humanismia ilman yliluonnollista. Muistakaamme että sekulaari humanismi voi tarjota positiivisen ja eettisen perustan ilman yliluonnollista. Niin ja noidat poltettakoon roviolla.
Words of wisdom.
Re: Jumala tieteessä
Lähetetty: 02 Joulu 2024, 20:28
Kirjoittaja OlliS
Siitä on kysymys, kannattaako naturalismia vai ei. Täällä ei saa puhua naturalismia vastaan. Ei ole muuta tiedettä, muu ei ole tiedettä.
Skeptisismi ei pysty todistamaan edes ulkomaailman olemassaoloa, saati sitten kulttuureja muualla, tai Jumalaa.
Sen voi hyväksyä, että Jumala ei todistu, mutta että olisi kielletty tutkimasta sillä oletuksella, ei sitä tarvi hyväksyä. Sehän vie koko uskonvapauden tieteessä. Vain ateismi on silloin sallittua käytännössä.
Keskustelemme siis aina suhtautumisesta naturalismiin, sketisismiin, empiristiseen asenteeseen ja fysikalismiin. Tästä tulee riita. Moderaattorit palauttavat erehtyneet naturalismiin. Kaikki eivät suostu.
Re: Jumala tieteessä
Lähetetty: 02 Joulu 2024, 20:33
Kirjoittaja asdf
OlliS kirjoitti: ↑02 Joulu 2024, 20:28
Siitä on kysymys, kannattaako naturalismia vai ei. Täällä ei saa puhua naturalismia vastaan. Ei ole muuta tiedettä, muu ei ole tiedettä.
Skeptisismi ei pysty todistamaan edes ulkomaailman olemassaoloa, saati sitten kulttuureja muualla, tai Jumalaa.
Sen voi hyväksyä, että Jumala ei todistu, mutta että olisi kielletty tutkimasta sillä oletuksella, ei sitä tarvi hyväksyä. Sehän vie koko uskonvapauden tieteessä. Vain ateismi on silloin sallittua käytännössä.
Keskustelemme siis aina suhtautumisesta naturalismiin, sketisismiin, empiristiseen asenteeseen ja fysikalismiin. Tästä tulee riita. Moderaattorit palauttavat erehtyneet naturalismiin. Kaikki eivät suostu.
Tämä ei olisi kaivannut sadattaseitsemättätoista toistamista.
Re: Jumala tieteessä
Lähetetty: 02 Joulu 2024, 20:33
Kirjoittaja ID10T
OlliS kirjoitti: ↑02 Joulu 2024, 20:28
Sen voi hyväksyä, että Jumala ei todistu, mutta että olisi kielletty tutkimasta sillä oletuksella, ei sitä tarvi hyväksyä. Sehän vie koko uskonvapauden tieteessä. Vain ateismi on silloin sallittua käytännössä.
Jos et ymmärrä tähän sisältyvää paradoksia, et ymmärrä myöskään tiedettä.
Uskonvapaus ei myöskään liity tieteeseen.
Re: Jumala tieteessä
Lähetetty: 02 Joulu 2024, 20:40
Kirjoittaja AVH
OlliS kirjoitti: ↑02 Joulu 2024, 20:28
Siitä on kysymys, kannattaako naturalismia vai ei. Täällä ei saa puhua naturalismia vastaan. Ei ole muuta tiedettä, muu ei ole tiedettä.
Skeptisismi ei pysty todistamaan edes ulkomaailman olemassaoloa, saati sitten kulttuureja muualla, tai Jumalaa.
Sen voi hyväksyä, että Jumala ei todistu, mutta että olisi kielletty tutkimasta sillä oletuksella, ei sitä tarvi hyväksyä. Sehän vie koko uskonvapauden tieteessä. Vain ateismi on silloin sallittua käytännössä.
Keskustelemme siis aina suhtautumisesta naturalismiin, sketisismiin, empiristiseen asenteeseen ja fysikalismiin. Tästä tulee riita. Moderaattorit palauttavat erehtyneet naturalismiin. Kaikki eivät suostu.
On tärkeää ymmärtää, että tieteellinen naturalismi ei kiellä uskon merkitystä tai arvoa. Se vain rajaa tutkimuksen siihen, mikä on mitattavissa ja testattavissa. Uskonnon rooli on antaa merkitystä ja vastauksia elämän suurempiin kysymyksiin.
Skeptisismi ei tarkoita, että kieltää uskon tai jumalan. Se vain kysyy miten ja missä määrin väitteitä voidaan perustella havaittavilla todisteilla. Uskonnot eivät ole tieteen vastustajia, mutta ne kuuluvat eri keskusteluun kuin luonnontieteellinen skeptisismi.
Usko tieteessä ei ole kielletty, mutta tieteen tehtävä on tutkia sitä, mikä voidaan havaita ja testata. Uskonnollisten oletusten sisällyttäminen tieteeseen tekee kaikesta subjektiivista ja mahdotonta arvioida.
Naturalismi tiedeprosessina ei sulje pois uskoa, vaan se keskittyy asioihin, jotka voidaan havaita ja todistaa. Moni uskovainen tiedemies näkee tieteellisen työn tapana ymmärtää Jumalan luomakuntaa. Nämä kaksi eivät ole ristiriidassa, jos ne pidetään omilla alueillaan ja erillään toisistaan.
Uskonnonvapaus ei tarkoita sitä, että uskonnolliset näkemykset olisivat osa tieteellistä menetelmää, mutta se antaa kaikille mahdollisuuden tulkita tiedettä omasta maailmankatsomuksestaan käsin.