Re: SDP paljastaa mitä se tekee, jos nousee valtaan
Lähetetty: 24 Marras 2025, 23:16
Kirjoittaja Tauko
Tomijk kirjoitti: ↑24 Marras 2025, 05:16
tyhmää ja täysin todellisuudentajutonta vaatimusta minimituntipalkasta. Toki riippuu siitä onko tuo vaatimus netto vai bruttopalkka.
Jos laitetaan vaikka siihen 15e/tunti bruttona, niin henkilön pitää tuottaa 30e/liikevaihtoa yritykselle, että työ kannattaa.
Miten olisi työssä aloittajalle minimissään semmoinen tuntipalkka, jolla elättää itsensä.
Firmalla pitää olla myyntiä kattaakseen palkat ja toimintaedellytyksensä.
Vähänkään isommalla firmalla pitää olla myyntiä luokkaa 200k€ per nuppi, jotta liiketoiminta kannattaa. Ja se kattaa sitten kaikki työntekijät, myös HR, hallinto jne. joiden työpanosta ei voi suoraan myydä asiakkaalle.
Jos työntekijä on ekassa/ensimmäisissä työpaikassa tai vajaakuntoinen, tuo ei usein toimi. Tästä seuraa se, että pienipalkkaisia töitä tulee katoamaan.
Kuka niitä "palkattomia" töitä kaipaa?
Missä todellisuudessa Minja Koskela elää?
Missä todellisuudessa Tomppa elää.
Ei ihminen leivättä elä ja työntekijälle pitää maksaa palkkaa.
Re: SDP paljastaa mitä se tekee, jos nousee valtaan
Naturalisti kirjoitti: ↑23 Marras 2025, 10:36 Toistat (ID10T) samoja kysymyksiä jokaisessa aiheeseen liittyvässä keskustelussa, mutta et lainkaan kommentoi niitä vastauksia, joita sinulle jo annetaan. Jos haluat edistää keskustelua, olisi hyvä tarkentaa, mikä annetuissa perusteluissa sinun mielestäsi ei pidä paikkaansa.
Mennään kuitenkin eteenpäin.
1. Tulevaisuusinvestoinnit ≠ käyttötalousmenot
Jos jokin asia MMT:stä kannattaa ymmärtää, se on tämä:
julkisen sektorin menot eivät ole homogeeninen möykky.
Toiset menot ovat puhdasta kulutusta – toiset taas investointeja, jotka lisäävät tulevaa tuotantokykyä ja vähentävät kustannuksia pitkällä aikavälillä.
Työtakuu kuuluu jälkimmäiseen kategoriaan.
Se:
* vähentää pitkäaikaistyöttömyyden kustannuksia
* parantaa työkykyä ja osaamistasoa
* ehkäisee syrjäytymistä, joka tulee yhteiskunnalle moninkertaisesti kalliimmaksi
* vahvistaa paikallistalouksien kysyntää
Näitä menoja ei voi käsitellä samalla viivottimella kuin esimerkiksi hallinnon kulueriä.
2. Työttömyyden ylläpitäminen on resurssien tuhlaamista
Sixten Korkman totesi sattuvasti: "Narulla ei voi työntää.”
Makrotalouden näkökulmasta tämä tarkoittaa:
→ Yksityissektoria ei voi pakottaa investoimaan, jos se ei näe kannattavuutta.
→ Silloin julkisen sektorin on astuttava väliin ylläpitämään kysyntää ja tekemään perusinvestoinnit.
Jos tätä ei tehdä, seurauksena on se, mitä nyt näemme:
* supistuva talous
* laskevat verotulot
* kasvavat sosiaalikulut
* alueiden näivettyminen
Säästäväisyys ei korjaa investointivajetta. Se pahentaa sitä.
3. “Kuka maksaa?” – MMT:n perusvastaus
Valtiolta, joka laskee liikkeelle oman valuuttansa (Suomi ei tee tätä yksin, vaan toimii eurojärjestelmässä julkisen rahoituksen kautta), raha ei voi loppua. Rajoitteet ovat:
Työtakuu on itse asiassa nimenomaan inflaatiota vakauttava mekanismi:
se luo vastasyklisen työllisyyskanavan matalalla mutta kohtuullisella palkkatasolla, joka toimii automaattisena stabilisaattorina.
Siksi MMT:n piirissä työtakuu nähdään osana hinta- ja työmarkkinavakauden työkalupakkia – ei kulueränä.
4. “Korvaako työtakuu palkkatyötä?”
Ei, jos se suunnitellaan oikein. Ja tästä jo kirjoitin. Työtakuussa:
* tehdään vain täydentävää työtä, jolla ei ole markkinaehtoista tarjontaa
* noudatetaan TES-ehtoja, jotta ei synny halpatyömarkkinaa
* tehdään paikallisia, usein projektiluonteisia kehitystöitä, joita markkinat eivät tee
Lisäksi hyvä työtakuu on läpinäkyvästi valvottu, mikä erottaa sen täysin harmaista työkokeiluista, joita nykyhallitus on käyttänyt peiteltynä pakkotyönä.
5. Leikkaaminen tulevaisuusinvestoinneista on sama kuin “syödä siemenperunat”
Tämä on olennaista. Kun:
* alueet menettävät elinvoimaa
* koulutus- ja työvoimapohja rapautuu
* osaaminen ei päivity
* yhteiskunnallinen luottamus ja osallisuus murenevat
silloin kustannukset räjähtävät joka tapauksessa – mutta ilman mitään positiivista vaikutusta BKT:hen tai työllisyyteen.
Työtakuu on keino kääntää nämä kustannukset tuottaviksi panostuksiksi.
6. Ylenmääräinen ”pääomapiirien paapominen” ei tuota reaalitalouteen mitään
Tämäkään ei ole ideologinen väite – se on havaintotieto.
Kun pääomaa yritetään houkutella veronalennuksilla, kevennyksillä ja tulonsiirroilla, tulos on:
* varallisuusinflatio
* asuntojen ja sijoitusten kuplautuminen
* ei investointeja tuotantoon tai aluekehitykseen
* kasvava tuloerojen dynamiikka
MMT:n näkökulmasta:
→ rahan jakaminen sinne, missä kapasiteettirajoitteita ei ole, vain paisuttaa finanssikuplia
→ rahan kohdentaminen alhaisen tulotason kulutukseen ja paikallisiin kehityshankkeisiin aktivoi reaalitalouden kapasiteettia
7. Työtakuu säästää rahaa – moninkertaisesti
Tämä on tärkein asia, johon et ole kertaakaan tarttunut:
* jokainen syrjäytynyt nuori = n. 1,2M € elinkaarikustannus
* jokainen pitkäaikaistyötön = 30–40k €/vuosi julkisia menoja
* jokainen työkyvyn menetys = 300–500k € kustannus
* jokainen suljettu palvelu pienellä paikkakunnalla = alueen kiihtyvä kuihtuminen
Työtakuu on tapa katkaista tämä kierre.
Toisinsanoen
* Rahoitus ei ole ongelma (ongelma on kapasiteetin alikäyttö, ei raha).
* Työtakuu ei korvaa palkkatyötä, vaan täydentää sitä aloilla, joilla markkina on epäonnistunut.
* Työttömyyden ylläpito tulee kalliimmaksi kuin työtakuun toteuttaminen.
* Julkinen investointi on välttämätöntä, kun yksityinen sektori ei investoi.
* Leikkaaminen tulevaisuudesta on taloudellisesti typerintä mahdollista politiikkaa.
Jos nämä kohdat haluat kiistää, kritisoi ihmeessä konkreettisesti – ei pelkillä “kuka maksaa?” -heittoilla, joihin on jo vastattu moneen kertaan.
Ihan hyvä kirjoitus mutta mikä taho sitten investoi Suomeen ja mille aloille??? Kai niitten investointienkin pitää jatkossa olla kannattavia. Verotusko on syynä, ettei tänne investoida???
Lyhyesti: Suomen ei pidä jäädä odottamaan, että yksityinen pääoma sattuu investoimaan tänne. Valtion — ja nyt myös uusien alueellisten rakenteiden — on otettava selvästi suurempi rooli strategisissa investoinneissa. Tätä ei pidä jättää ideologisista syistä tekemättä. Se on aivan välttämätöntä, koska nykyinen malli (”houkutellaan pääomaa kevennyksillä”) ei yksinkertaisesti toimi.
Olennaisin ongelma ei ole verotus, vaan se, ettei Suomessa ole rakennettu riittävää strategista kysyntää ja pitkän aikavälin näkyvyyttä, joka tekisi investoinneista järkeviä. Tätä varten julkisen sektorin täytyy toimia veturina — aivan kuten tehdään maissa, joihin pääoma tällä hetkellä menee.
Ja juuri tähän kohtaan tulevat ne “hallintohimmelit”, jotka nyt seisovat tyhjän päällä:
- TE2024-uudistuksessa työllisyyspalvelut siirrettiin kunnille (virallinen nimi: Työllisyysalueet, 1/2025 alkaen).
- Vuonna 2026 aloittavat Alueelliset elinvoimakeskukset (virallinen nimi: Elinvoimakeskus), joiden tehtävä on koordinoida aluekehitystä, osaamista ja työvoimaa.
Ongelma on, että nämä rakenteet on rakennettu – mutta niille ei ole annettu sisältöä.
Siksi tarvitaan selkeä linja:
Työtakuu kytkisi nämä rakenteet uudeksi aluekehityksen ja täystyöllisyyden moottoriksi.
Se:
- loisi paikallista kysyntää ja työpaikkoja
- vahvistaisi osaamista ja työkykyä
- estäisi alueiden näivettymistä
- tarjoaisi yrityksille vakaan ja osaavan työvoimapohjan
- tekisi investoinneista jälleen kannattavia
Työtakuu ei ole “kustannus”, vaan väline, joka muuttaa syrjäytymisen, työttömyyden ja alikäytetyn kapasiteetin tuottaviksi investoinneiksi. Juuri tätä valtiot tekevät, kun ne oikeasti haluavat kasvaa.
Suomen tilanne ei korjaannu markkinavoimien odottelulla.
Tarvitaan julkinen veto, alueellinen strategia ja työtakuu niiden liimana.
Jos jokin on ”aivopieru”, niin se linja, jota Orpon hallitus on nyt väkisin ajanut: jatkuvia leikkauksia talouteen, joka on jo taantumassa. Suomea on työnnetty tarkkailuluokalle juuri siksi, että hallitus on syömässä viimeisetkin siemenperunat siinä uskossa, että talous kasvaa kurittamalla eikä investoimalla.
Tästä suosta ei nousta enää yksilläkään lisäleikkauksilla. Se linja on jo kokeiltu – ja tulokset näkyvät näissä
– Suomen kasvu on EU:n pohjamutia
– investoinnit ovat romahtaneet
– yritykset eivät näe tulevaisuuden näkymiä
– valtion velkasuhde kasvaa nopeammin leikkauslinjalla kuin ilman sitä
(Sielläkin todetaan, että Suomi on jäämässä pysyvästi muita maita jälkeen, koska se ei investoi.)
Tähän nähden on täyttä realismia sanoa: linja täytyy vaihtaa. Suomen talous ei lähde liikkeelle ilman:
1. valtion ottamaa tulevaisuusinvestointeihin tarkoitettua rahoitusta
2. selkeää eroa käyttötalouden ja investointien välillä
3. EU:n sääntöjen muutosta, jotta investoinnit ja vihreän siirtymän käyttöönotto voidaan erottaa alijäämäsäännöistä.
Juuri tästä puhuvat nyt kaikki, myös äärimmäisen markkinaliberaalit ekonomistit:
– Euroopan investointivaje on historiallinen
– Suomi on aivan väärässä päässä, koska emme panosta mihinkään
– ja samaan aikaan muut valtiot tekevät massiivisia tulevaisuuspanoksia (USA IRA, Saksa, Ranska, Espanja, Italia, Puola…)
Suomi ei voi pelkästään odottaa, että yksityinen sektori ”keksii investoida”. Se ei toimi tässä maailmantilanteessa — kuten näemme ympärillämme konkreettisesti.
Tarvitaan julkinen veto, investointipaketti ja paikalliset työvoima- ja elinvoimarakenteet, joiden sisällöksi tulee työtakuu. Se on väline, ei ideologia.
Se, mikä on ideologiaa, on edelleen uskoa siihen, että leikkaamalla taantumasta syntyy kasvu. Se ei ole koskaan toiminut eikä tule toimimaan.
Viimeistään nyt, kun Suomi on ajautumassa EU:n hitaimmin kasvavien maiden joukkoon, pitäisi olla selvää, että kuripolitiikka on vienyt meidät umpikujaan. Nyt pitää rakentaa — ei purkaa.
PS
Kirjasta "Hyvä, paha valtionvelka – Suomen lainanoton globaali historia" (2025) pitäisi heti kirjoittaa uusi versio nimellä: "Hyvä, paha valtionvelka – ja vaarallinen velkajarru ilman kaasukahvaa"
Suomen velkakeskustelu on juuttunut kotitalousvertausten ja moraalipuheen ansaan. Toistetaan kerta toisensa jälkeen, että ”valtion on elettävä tulojensa mukaan”, aivan kuin valtio olisi tavallinen palkansaaja. Moderni rahateoria (MMT) muistuttaa kuitenkin, että valtio toimii täysin erilaisessa taloudellisessa järjestelmässä: sen menot luovat rahaa talouteen, ja valtion velka on yksityisen sektorin varallisuutta. Kysymys ei ole siitä, onko velkaa, vaan mitä sillä rahoitetaan.
Siksi velkajarrusta tulee vaarallinen, jos se kohtelee pitkäjänteisiä tulevaisuusinvestointeja samalla tavalla kuin arkisia käyttömenoja. Investoinnit koulutukseen, teknologiaan, vihreään siirtymään ja turvallisuuteen vahvistavat tuotantokykyä – ja juuri tuotantokyky on MMT:n mukaan todellinen rajoite, ei eurojen määrä kirjassa. Kun investoinneista leikataan, talouden kapasiteettia murennetaan. Se on kuin syödä siemenperunat keväällä: hetkellinen helpotus, mutta tulevaisuuden sato menetetään.
Historia opettaa meille, mitä liiallinen kurinalaisuus voi tehdä. 1860-luvun nälkävuosina J.V. Snellman piti kiinni tiukasta rahakurista, vaikka kato oli vienyt sadot ja ihmiset nääntyivät. Viljan tuontia ei helpotettu, rahapolitiikkaa ei kevennetty – ja seurauksena oli yhden Euroopan pahimmista nälänhädistä. Snellman ei ollut pahantahtoinen, mutta hänen jäykkä talousajattelunsa oli väärässä suhteessa todellisiin ongelmiin. Meillä on nyt sama vaara: on helppoa pitää velkaa abstraktina uhkana, mutta leikkausten vaikutukset ovat hyvin konkreettisia.
Suomen on siksi vaikutettava voimakkaasti siihen, miten EU:n taloussäännöt uudistuvat. Velkajarru voi olla käyttökelpoinen väline estämään lyhyen aikavälin ylilyöntejä, mutta se tarvitsee rinnalleen talouden kaasukahvan – mekanismin, joka mahdollistaa strategiset tulevaisuusinvestoinnit, suhdanneluonteisen elvytyksen ja kriiseihin vastaamisen ilman keinotekoista niukkuutta.
EU:n nykyiset säännöt estävät jäsenvaltioita harjoittamasta täysimääräistä MMT:n mukaista politiikkaa, mutta Suomi voisi olla aktiivinen suunnannäyttäjä: vaatia investoinnit irrotettaviksi alijäämärajoista, sallia keskuspankin tuki EU-tason strategisille hankkeille ja mahdollistaa kansallisten keskuspankkien joustavan rahoituksen tulevaisuuden kasvua vahvistaville projekteille. Näin voisimme rakentaa järjestelmän, jossa velkajarrun rinnalla toimii kaasukahva – ei häpeälistaa investoinneista, vaan kannuste rakentaa talouden kapasiteettia.
MMT ei kehota rajoittomasti velkaantumaan. Se muistuttaa, että todellinen raja on talouden kyvyssä tuottaa, innovoida ja kasvaa. Jos rajoitamme investointeja, kavennamme juuri sitä pohjaa, jolle tuleva hyvinvointi rakennetaan. Suomen ei pidä odottaa, että EU muuttaa sääntöjään – meidän on toimittava jo nyt sen periaatteen mukaan, että tulevaisuusinvestointeja ei pidä rinnastaa kulumenoihin.
Velkajarru ilman kaasukahvaa on taloudellista itsekuria itsekuriin asti. Vastuullinen talouspolitiikka ei ole tulevaisuuden kuristamista, vaan sen mahdollistamista. Nyt ei ole aika syödä siemenperunoita, vaan rakentaa kasvu, joka maksaa velat, vahvistaa yhteiskunnan kantokykyä ja turvaa sukupolvien tulevaisuuden.
Re: SDP paljastaa mitä se tekee, jos nousee valtaan
Tomijk kirjoitti: ↑24 Marras 2025, 05:16
tyhmää ja täysin todellisuudentajutonta vaatimusta minimituntipalkasta. Toki riippuu siitä onko tuo vaatimus netto vai bruttopalkka.
Jos laitetaan vaikka siihen 15e/tunti bruttona, niin henkilön pitää tuottaa 30e/liikevaihtoa yritykselle, että työ kannattaa.
Miten olisi työssä aloittajalle minimissään semmoinen tuntipalkka, jolla elättää itsensä.
Firmalla pitää olla myyntiä kattaakseen palkat ja toimintaedellytyksensä.
Vähänkään isommalla firmalla pitää olla myyntiä luokkaa 200k€ per nuppi, jotta liiketoiminta kannattaa. Ja se kattaa sitten kaikki työntekijät, myös HR, hallinto jne. joiden työpanosta ei voi suoraan myydä asiakkaalle.
Jos työntekijä on ekassa/ensimmäisissä työpaikassa tai vajaakuntoinen, tuo ei usein toimi. Tästä seuraa se, että pienipalkkaisia töitä tulee katoamaan.
Kuka niitä "palkattomia" töitä kaipaa?
Missä todellisuudessa Minja Koskela elää?
Missä todellisuudessa Tomppa elää.
Ei ihminen leivättä elä ja työntekijälle pitää maksaa palkkaa.
Kyllä minä vaatimuksen ymmärrän, mutta 15 euroa täysin utopistinen vaatimus, etkö tajua. Voidaanko sellainen muks maksaa esim. Nuorelle ekassa työpaikassa tai maahanmuuttajalle kun saa Suomessa ekan työpaikan tai Suomalaiselle joka työttömyyden jälkeen työllistyy?
Pienempikin palkka olisi parempi raha kuin kortistosta olo.
Re: SDP paljastaa mitä se tekee, jos nousee valtaan
Lähetetty: 25 Marras 2025, 06:16
Kirjoittaja anarkistialkuasukas
Tomijk kirjoitti: ↑25 Marras 2025, 06:08Kyllä minä vaatimuksen ymmärrän, mutta 15 euroa täysin utopistinen vaatimus, etkö tajua. Voidaanko sellainen muks maksaa esim. Nuorelle ekassa työpaikassa tai maahanmuuttajalle kun saa Suomessa ekan työpaikan tai Suomalaiselle joka työttömyyden jälkeen työllistyy?
Pienempikin palkka olisi parempi raha kuin kortistosta olo.
Miksei voisi olla niin että yhdellä työllä pystyisi elämään ja elättämään lapsiaankin?
Re: SDP paljastaa mitä se tekee, jos nousee valtaan
Tomijk kirjoitti: ↑25 Marras 2025, 06:08Kyllä minä vaatimuksen ymmärrän, mutta 15 euroa täysin utopistinen vaatimus, etkö tajua. Voidaanko sellainen muks maksaa esim. Nuorelle ekassa työpaikassa tai maahanmuuttajalle kun saa Suomessa ekan työpaikan tai Suomalaiselle joka työttömyyden jälkeen työllistyy?
Pienempikin palkka olisi parempi raha kuin kortistosta olo.
Miksei voisi olla niin että yhdellä työllä pystyisi elämään ja elättämään lapsiaankin?
Eli nuorelle kesätyöntekijälle esim. Kassamyyjien hyllyttämisessä avustavalle tai jätskikassan myyjälle, jotka voivat vielä hyvinkin olla alaikäisiä? Tuottaako sellainen työntekijä yritykselle palkan + sivukulujen verran lisäarvoa?
Re: SDP paljastaa mitä se tekee, jos nousee valtaan
Tomijk kirjoitti: ↑25 Marras 2025, 06:08Kyllä minä vaatimuksen ymmärrän, mutta 15 euroa täysin utopistinen vaatimus, etkö tajua. Voidaanko sellainen muks maksaa esim. Nuorelle ekassa työpaikassa tai maahanmuuttajalle kun saa Suomessa ekan työpaikan tai Suomalaiselle joka työttömyyden jälkeen työllistyy?
Pienempikin palkka olisi parempi raha kuin kortistosta olo.
Miksei voisi olla niin että yhdellä työllä pystyisi elämään ja elättämään lapsiaankin?
Eli nuorelle kesätyöntekijälle esim. Kassamyyjien hyllyttämisessä avustavalle tai jätskikassan myyjälle, jotka voivat vielä hyvinkin olla alaikäisiä? Tuottaako sellainen työntekijä yritykselle palkan + sivukulujen verran lisäarvoa?
Ilman muuta tuottaa. Eihän muuten sellaisia työntekijöitä koskaan yritykseen rekrytoitaisi. Lisäarvo täytyy kuitenkin nähdä holistisesti kaikkien yritystoiminnan eri aspektien kannalta. On hyvin hankalaa allokoida myyntiä tiettyyn työhön niin tarkasti, että tietäisi tarkkaan, kuinka paljon käteistä juuri tietty työ tuo yritykseen. Harva työ on sellaista, että onnistuisi ilman yrityksen muiden työntekijöiden panosta. Jokainen työ tuo oman osansa pottiin, ja jos kokonaispotti on suurempi kuin kulut, tavallaan jokainen työ tuottaa enemmän lisäarvoa kuin palkka ja sivukulut. Kesätyöntekijän palkkaaminen voidaan myös nähdä sijoituksena tulevaisuuteen. Se voidaan nähdä markkinointikuluna, brändin tai imagon rakentamisena. Tai voihan olla jopa, että yrityksen omistaja saa jotain lisäarvoa itselleen siitä, että palkkaa kesätyöntekijän, vaikka rahallisesti se tuottaisi tappiota.
Re: SDP paljastaa mitä se tekee, jos nousee valtaan
Tomijk kirjoitti: ↑25 Marras 2025, 06:08Kyllä minä vaatimuksen ymmärrän, mutta 15 euroa täysin utopistinen vaatimus, etkö tajua. Voidaanko sellainen muks maksaa esim. Nuorelle ekassa työpaikassa tai maahanmuuttajalle kun saa Suomessa ekan työpaikan tai Suomalaiselle joka työttömyyden jälkeen työllistyy?
Pienempikin palkka olisi parempi raha kuin kortistosta olo.
Miksei voisi olla niin että yhdellä työllä pystyisi elämään ja elättämään lapsiaankin?
Eli nuorelle kesätyöntekijälle esim. Kassamyyjien hyllyttämisessä avustavalle tai jätskikassan myyjälle, jotka voivat vielä hyvinkin olla alaikäisiä? Tuottaako sellainen työntekijä yritykselle palkan + sivukulujen verran lisäarvoa?
Ilman muuta tuottaa. Eihän muuten sellaisia työntekijöitä koskaan yritykseen rekrytoitaisi. Lisäarvo täytyy kuitenkin nähdä holistisesti kaikkien yritystoiminnan eri aspektien kannalta. On hyvin hankalaa allokoida myyntiä tiettyyn työhön niin tarkasti, että tietäisi tarkkaan, kuinka paljon käteistä juuri tietty työ tuo yritykseen. Harva työ on sellaista, että onnistuisi ilman yrityksen muiden työntekijöiden panosta. Jokainen työ tuo oman osansa pottiin, ja jos kokonaispotti on suurempi kuin kulut, tavallaan jokainen työ tuottaa enemmän lisäarvoa kuin palkka ja sivukulut. Kesätyöntekijän palkkaaminen voidaan myös nähdä sijoituksena tulevaisuuteen. Se voidaan nähdä markkinointikuluna, brändin tai imagon rakentamisena. Tai voihan olla jopa, että yrityksen omistaja saa jotain lisäarvoa itselleen siitä, että palkkaa kesätyöntekijän, vaikka rahallisesti se tuottaisi tappiota.
Googlettamalle selvisi. Jos nytkään ei makseta likimainkaan 15 euroa, niin enemmänkin minua häiritsee summa. Joku 9-12e/tunti voisi olla järkevämpi vaatimus
Re: SDP paljastaa mitä se tekee, jos nousee valtaan
Naturalisti kirjoitti: ↑23 Marras 2025, 10:36 Toistat (ID10T) samoja kysymyksiä jokaisessa aiheeseen liittyvässä keskustelussa, mutta et lainkaan kommentoi niitä vastauksia, joita sinulle jo annetaan. Jos haluat edistää keskustelua, olisi hyvä tarkentaa, mikä annetuissa perusteluissa sinun mielestäsi ei pidä paikkaansa.
Mennään kuitenkin eteenpäin.
1. Tulevaisuusinvestoinnit ≠ käyttötalousmenot
Jos jokin asia MMT:stä kannattaa ymmärtää, se on tämä:
julkisen sektorin menot eivät ole homogeeninen möykky.
Toiset menot ovat puhdasta kulutusta – toiset taas investointeja, jotka lisäävät tulevaa tuotantokykyä ja vähentävät kustannuksia pitkällä aikavälillä.
Työtakuu kuuluu jälkimmäiseen kategoriaan.
Se:
* vähentää pitkäaikaistyöttömyyden kustannuksia
* parantaa työkykyä ja osaamistasoa
* ehkäisee syrjäytymistä, joka tulee yhteiskunnalle moninkertaisesti kalliimmaksi
* vahvistaa paikallistalouksien kysyntää
Näitä menoja ei voi käsitellä samalla viivottimella kuin esimerkiksi hallinnon kulueriä.
2. Työttömyyden ylläpitäminen on resurssien tuhlaamista
Sixten Korkman totesi sattuvasti: "Narulla ei voi työntää.”
Makrotalouden näkökulmasta tämä tarkoittaa:
→ Yksityissektoria ei voi pakottaa investoimaan, jos se ei näe kannattavuutta.
→ Silloin julkisen sektorin on astuttava väliin ylläpitämään kysyntää ja tekemään perusinvestoinnit.
Jos tätä ei tehdä, seurauksena on se, mitä nyt näemme:
* supistuva talous
* laskevat verotulot
* kasvavat sosiaalikulut
* alueiden näivettyminen
Säästäväisyys ei korjaa investointivajetta. Se pahentaa sitä.
3. “Kuka maksaa?” – MMT:n perusvastaus
Valtiolta, joka laskee liikkeelle oman valuuttansa (Suomi ei tee tätä yksin, vaan toimii eurojärjestelmässä julkisen rahoituksen kautta), raha ei voi loppua. Rajoitteet ovat:
Työtakuu on itse asiassa nimenomaan inflaatiota vakauttava mekanismi:
se luo vastasyklisen työllisyyskanavan matalalla mutta kohtuullisella palkkatasolla, joka toimii automaattisena stabilisaattorina.
Siksi MMT:n piirissä työtakuu nähdään osana hinta- ja työmarkkinavakauden työkalupakkia – ei kulueränä.
4. “Korvaako työtakuu palkkatyötä?”
Ei, jos se suunnitellaan oikein. Ja tästä jo kirjoitin. Työtakuussa:
* tehdään vain täydentävää työtä, jolla ei ole markkinaehtoista tarjontaa
* noudatetaan TES-ehtoja, jotta ei synny halpatyömarkkinaa
* tehdään paikallisia, usein projektiluonteisia kehitystöitä, joita markkinat eivät tee
Lisäksi hyvä työtakuu on läpinäkyvästi valvottu, mikä erottaa sen täysin harmaista työkokeiluista, joita nykyhallitus on käyttänyt peiteltynä pakkotyönä.
5. Leikkaaminen tulevaisuusinvestoinneista on sama kuin “syödä siemenperunat”
Tämä on olennaista. Kun:
* alueet menettävät elinvoimaa
* koulutus- ja työvoimapohja rapautuu
* osaaminen ei päivity
* yhteiskunnallinen luottamus ja osallisuus murenevat
silloin kustannukset räjähtävät joka tapauksessa – mutta ilman mitään positiivista vaikutusta BKT:hen tai työllisyyteen.
Työtakuu on keino kääntää nämä kustannukset tuottaviksi panostuksiksi.
6. Ylenmääräinen ”pääomapiirien paapominen” ei tuota reaalitalouteen mitään
Tämäkään ei ole ideologinen väite – se on havaintotieto.
Kun pääomaa yritetään houkutella veronalennuksilla, kevennyksillä ja tulonsiirroilla, tulos on:
* varallisuusinflatio
* asuntojen ja sijoitusten kuplautuminen
* ei investointeja tuotantoon tai aluekehitykseen
* kasvava tuloerojen dynamiikka
MMT:n näkökulmasta:
→ rahan jakaminen sinne, missä kapasiteettirajoitteita ei ole, vain paisuttaa finanssikuplia
→ rahan kohdentaminen alhaisen tulotason kulutukseen ja paikallisiin kehityshankkeisiin aktivoi reaalitalouden kapasiteettia
7. Työtakuu säästää rahaa – moninkertaisesti
Tämä on tärkein asia, johon et ole kertaakaan tarttunut:
* jokainen syrjäytynyt nuori = n. 1,2M € elinkaarikustannus
* jokainen pitkäaikaistyötön = 30–40k €/vuosi julkisia menoja
* jokainen työkyvyn menetys = 300–500k € kustannus
* jokainen suljettu palvelu pienellä paikkakunnalla = alueen kiihtyvä kuihtuminen
Työtakuu on tapa katkaista tämä kierre.
Toisinsanoen
* Rahoitus ei ole ongelma (ongelma on kapasiteetin alikäyttö, ei raha).
* Työtakuu ei korvaa palkkatyötä, vaan täydentää sitä aloilla, joilla markkina on epäonnistunut.
* Työttömyyden ylläpito tulee kalliimmaksi kuin työtakuun toteuttaminen.
* Julkinen investointi on välttämätöntä, kun yksityinen sektori ei investoi.
* Leikkaaminen tulevaisuudesta on taloudellisesti typerintä mahdollista politiikkaa.
Jos nämä kohdat haluat kiistää, kritisoi ihmeessä konkreettisesti – ei pelkillä “kuka maksaa?” -heittoilla, joihin on jo vastattu moneen kertaan.
Ihan hyvä kirjoitus mutta mikä taho sitten investoi Suomeen ja mille aloille??? Kai niitten investointienkin pitää jatkossa olla kannattavia. Verotusko on syynä, ettei tänne investoida???
Lyhyesti: Suomen ei pidä jäädä odottamaan, että yksityinen pääoma sattuu investoimaan tänne. Valtion — ja nyt myös uusien alueellisten rakenteiden — on otettava selvästi suurempi rooli strategisissa investoinneissa. Tätä ei pidä jättää ideologisista syistä tekemättä. Se on aivan välttämätöntä, koska nykyinen malli (”houkutellaan pääomaa kevennyksillä”) ei yksinkertaisesti toimi.
Olennaisin ongelma ei ole verotus, vaan se, ettei Suomessa ole rakennettu riittävää strategista kysyntää ja pitkän aikavälin näkyvyyttä, joka tekisi investoinneista järkeviä. Tätä varten julkisen sektorin täytyy toimia veturina — aivan kuten tehdään maissa, joihin pääoma tällä hetkellä menee.
Julkinen investointi on kärjistäen veden kaivoon kantamista, sillä siinä siirretään rahaa taskusta toiseen. Vertauskuvallisesti maksaisin siis itselleni palkkaa siitä, että teen itselleni töitä.
Maan talous ei kasva ilman yksityisiä sijoituksia.
Re: SDP paljastaa mitä se tekee, jos nousee valtaan
Naturalisti kirjoitti: ↑23 Marras 2025, 10:36 Toistat (ID10T) samoja kysymyksiä jokaisessa aiheeseen liittyvässä keskustelussa, mutta et lainkaan kommentoi niitä vastauksia, joita sinulle jo annetaan. Jos haluat edistää keskustelua, olisi hyvä tarkentaa, mikä annetuissa perusteluissa sinun mielestäsi ei pidä paikkaansa.
Mennään kuitenkin eteenpäin.
1. Tulevaisuusinvestoinnit ≠ käyttötalousmenot
Jos jokin asia MMT:stä kannattaa ymmärtää, se on tämä:
julkisen sektorin menot eivät ole homogeeninen möykky.
Toiset menot ovat puhdasta kulutusta – toiset taas investointeja, jotka lisäävät tulevaa tuotantokykyä ja vähentävät kustannuksia pitkällä aikavälillä.
Työtakuu kuuluu jälkimmäiseen kategoriaan.
Se:
* vähentää pitkäaikaistyöttömyyden kustannuksia
* parantaa työkykyä ja osaamistasoa
* ehkäisee syrjäytymistä, joka tulee yhteiskunnalle moninkertaisesti kalliimmaksi
* vahvistaa paikallistalouksien kysyntää
Näitä menoja ei voi käsitellä samalla viivottimella kuin esimerkiksi hallinnon kulueriä.
2. Työttömyyden ylläpitäminen on resurssien tuhlaamista
Sixten Korkman totesi sattuvasti: "Narulla ei voi työntää.”
Makrotalouden näkökulmasta tämä tarkoittaa:
→ Yksityissektoria ei voi pakottaa investoimaan, jos se ei näe kannattavuutta.
→ Silloin julkisen sektorin on astuttava väliin ylläpitämään kysyntää ja tekemään perusinvestoinnit.
Jos tätä ei tehdä, seurauksena on se, mitä nyt näemme:
* supistuva talous
* laskevat verotulot
* kasvavat sosiaalikulut
* alueiden näivettyminen
Säästäväisyys ei korjaa investointivajetta. Se pahentaa sitä.
3. “Kuka maksaa?” – MMT:n perusvastaus
Valtiolta, joka laskee liikkeelle oman valuuttansa (Suomi ei tee tätä yksin, vaan toimii eurojärjestelmässä julkisen rahoituksen kautta), raha ei voi loppua. Rajoitteet ovat:
Työtakuu on itse asiassa nimenomaan inflaatiota vakauttava mekanismi:
se luo vastasyklisen työllisyyskanavan matalalla mutta kohtuullisella palkkatasolla, joka toimii automaattisena stabilisaattorina.
Siksi MMT:n piirissä työtakuu nähdään osana hinta- ja työmarkkinavakauden työkalupakkia – ei kulueränä.
4. “Korvaako työtakuu palkkatyötä?”
Ei, jos se suunnitellaan oikein. Ja tästä jo kirjoitin. Työtakuussa:
* tehdään vain täydentävää työtä, jolla ei ole markkinaehtoista tarjontaa
* noudatetaan TES-ehtoja, jotta ei synny halpatyömarkkinaa
* tehdään paikallisia, usein projektiluonteisia kehitystöitä, joita markkinat eivät tee
Lisäksi hyvä työtakuu on läpinäkyvästi valvottu, mikä erottaa sen täysin harmaista työkokeiluista, joita nykyhallitus on käyttänyt peiteltynä pakkotyönä.
5. Leikkaaminen tulevaisuusinvestoinneista on sama kuin “syödä siemenperunat”
Tämä on olennaista. Kun:
* alueet menettävät elinvoimaa
* koulutus- ja työvoimapohja rapautuu
* osaaminen ei päivity
* yhteiskunnallinen luottamus ja osallisuus murenevat
silloin kustannukset räjähtävät joka tapauksessa – mutta ilman mitään positiivista vaikutusta BKT:hen tai työllisyyteen.
Työtakuu on keino kääntää nämä kustannukset tuottaviksi panostuksiksi.
6. Ylenmääräinen ”pääomapiirien paapominen” ei tuota reaalitalouteen mitään
Tämäkään ei ole ideologinen väite – se on havaintotieto.
Kun pääomaa yritetään houkutella veronalennuksilla, kevennyksillä ja tulonsiirroilla, tulos on:
* varallisuusinflatio
* asuntojen ja sijoitusten kuplautuminen
* ei investointeja tuotantoon tai aluekehitykseen
* kasvava tuloerojen dynamiikka
MMT:n näkökulmasta:
→ rahan jakaminen sinne, missä kapasiteettirajoitteita ei ole, vain paisuttaa finanssikuplia
→ rahan kohdentaminen alhaisen tulotason kulutukseen ja paikallisiin kehityshankkeisiin aktivoi reaalitalouden kapasiteettia
7. Työtakuu säästää rahaa – moninkertaisesti
Tämä on tärkein asia, johon et ole kertaakaan tarttunut:
* jokainen syrjäytynyt nuori = n. 1,2M € elinkaarikustannus
* jokainen pitkäaikaistyötön = 30–40k €/vuosi julkisia menoja
* jokainen työkyvyn menetys = 300–500k € kustannus
* jokainen suljettu palvelu pienellä paikkakunnalla = alueen kiihtyvä kuihtuminen
Työtakuu on tapa katkaista tämä kierre.
Toisinsanoen
* Rahoitus ei ole ongelma (ongelma on kapasiteetin alikäyttö, ei raha).
* Työtakuu ei korvaa palkkatyötä, vaan täydentää sitä aloilla, joilla markkina on epäonnistunut.
* Työttömyyden ylläpito tulee kalliimmaksi kuin työtakuun toteuttaminen.
* Julkinen investointi on välttämätöntä, kun yksityinen sektori ei investoi.
* Leikkaaminen tulevaisuudesta on taloudellisesti typerintä mahdollista politiikkaa.
Jos nämä kohdat haluat kiistää, kritisoi ihmeessä konkreettisesti – ei pelkillä “kuka maksaa?” -heittoilla, joihin on jo vastattu moneen kertaan.
Ihan hyvä kirjoitus mutta mikä taho sitten investoi Suomeen ja mille aloille??? Kai niitten investointienkin pitää jatkossa olla kannattavia. Verotusko on syynä, ettei tänne investoida???
Lyhyesti: Suomen ei pidä jäädä odottamaan, että yksityinen pääoma sattuu investoimaan tänne. Valtion — ja nyt myös uusien alueellisten rakenteiden — on otettava selvästi suurempi rooli strategisissa investoinneissa. Tätä ei pidä jättää ideologisista syistä tekemättä. Se on aivan välttämätöntä, koska nykyinen malli (”houkutellaan pääomaa kevennyksillä”) ei yksinkertaisesti toimi.
Olennaisin ongelma ei ole verotus, vaan se, ettei Suomessa ole rakennettu riittävää strategista kysyntää ja pitkän aikavälin näkyvyyttä, joka tekisi investoinneista järkeviä. Tätä varten julkisen sektorin täytyy toimia veturina — aivan kuten tehdään maissa, joihin pääoma tällä hetkellä menee.
Julkinen investointi on kärjistäen veden kaivoon kantamista, sillä siinä siirretään rahaa taskusta toiseen. Vertauskuvallisesti maksaisin siis itselleni palkkaa siitä, että teen itselleni töitä.
Maan talous ei kasva ilman yksityisiä sijoituksia.
Miten ne yksityiset sijoitukset tulee ilman teitä, rautateitä, sähöverkkoa, vesiverkkoa, koulutusta ja terveydenhuoltoa?
Re: SDP paljastaa mitä se tekee, jos nousee valtaan
Tomijk kirjoitti: ↑24 Marras 2025, 05:16
Toivottavasti demarit eivät ainakaan matki tätä Vasemmistoliiton tyhmää ja täysin todellisuudentajutonta vaatimusta minimituntipalkasta. Toki riippuu siitä onko tuo vaatimus netto vai bruttopalkka.
Jos laitetaan vaikka siihen 15e/tunti bruttona, niin henkilön pitää tuottaa 30e/liikevaihtoa yritykselle, että työ kannattaa. Jos työntekijä on ekassa/ensimmäisissä työpaikassa tai vajaakuntoinen, tuo ei usein toimi. Tästä seuraa se, että pienipalkkaisia töitä tulee katoamaan. Missä todellisuudessa Minja Koskela elää?
Noinhan jokainen palkansaaja käytännössä minimissään tienaa työnantajalleen.
Mutta ajattele minkä boostin se tekisi valtion taloudelle, verotuloille ja yleensö maan markkinoille, kun pienipalkkaisten palkkaa nostettaisiin eurolla parilla ja lisää rahaa tulisi kiertoon.
Tämän hetken velat ei haittaisi juurikaan, kun bkt nousisi ja varmasti myös talouskasvu olisi huomattavan kova.
Ei varmasti kuitenkaan ole ihan vakavissaan tehty ehdotus, vaan lähinnä tökitty kepillä, että saadaan vastapuoli mölisemään ihmisten työtä vastaan saamaansa palkkaa vastaan. Kuten myös itse sorruit tekemään.
Naturalisti kirjoitti: ↑23 Marras 2025, 10:36 Toistat (ID10T) samoja kysymyksiä jokaisessa aiheeseen liittyvässä keskustelussa, mutta et lainkaan kommentoi niitä vastauksia, joita sinulle jo annetaan. Jos haluat edistää keskustelua, olisi hyvä tarkentaa, mikä annetuissa perusteluissa sinun mielestäsi ei pidä paikkaansa.
Mennään kuitenkin eteenpäin.
1. Tulevaisuusinvestoinnit ≠ käyttötalousmenot
Jos jokin asia MMT:stä kannattaa ymmärtää, se on tämä:
julkisen sektorin menot eivät ole homogeeninen möykky.
Toiset menot ovat puhdasta kulutusta – toiset taas investointeja, jotka lisäävät tulevaa tuotantokykyä ja vähentävät kustannuksia pitkällä aikavälillä.
Työtakuu kuuluu jälkimmäiseen kategoriaan.
Se:
* vähentää pitkäaikaistyöttömyyden kustannuksia
* parantaa työkykyä ja osaamistasoa
* ehkäisee syrjäytymistä, joka tulee yhteiskunnalle moninkertaisesti kalliimmaksi
* vahvistaa paikallistalouksien kysyntää
Näitä menoja ei voi käsitellä samalla viivottimella kuin esimerkiksi hallinnon kulueriä.
2. Työttömyyden ylläpitäminen on resurssien tuhlaamista
Sixten Korkman totesi sattuvasti: "Narulla ei voi työntää.”
Makrotalouden näkökulmasta tämä tarkoittaa:
→ Yksityissektoria ei voi pakottaa investoimaan, jos se ei näe kannattavuutta.
→ Silloin julkisen sektorin on astuttava väliin ylläpitämään kysyntää ja tekemään perusinvestoinnit.
Jos tätä ei tehdä, seurauksena on se, mitä nyt näemme:
* supistuva talous
* laskevat verotulot
* kasvavat sosiaalikulut
* alueiden näivettyminen
Säästäväisyys ei korjaa investointivajetta. Se pahentaa sitä.
3. “Kuka maksaa?” – MMT:n perusvastaus
Valtiolta, joka laskee liikkeelle oman valuuttansa (Suomi ei tee tätä yksin, vaan toimii eurojärjestelmässä julkisen rahoituksen kautta), raha ei voi loppua. Rajoitteet ovat:
Työtakuu on itse asiassa nimenomaan inflaatiota vakauttava mekanismi:
se luo vastasyklisen työllisyyskanavan matalalla mutta kohtuullisella palkkatasolla, joka toimii automaattisena stabilisaattorina.
Siksi MMT:n piirissä työtakuu nähdään osana hinta- ja työmarkkinavakauden työkalupakkia – ei kulueränä.
4. “Korvaako työtakuu palkkatyötä?”
Ei, jos se suunnitellaan oikein. Ja tästä jo kirjoitin. Työtakuussa:
* tehdään vain täydentävää työtä, jolla ei ole markkinaehtoista tarjontaa
* noudatetaan TES-ehtoja, jotta ei synny halpatyömarkkinaa
* tehdään paikallisia, usein projektiluonteisia kehitystöitä, joita markkinat eivät tee
Lisäksi hyvä työtakuu on läpinäkyvästi valvottu, mikä erottaa sen täysin harmaista työkokeiluista, joita nykyhallitus on käyttänyt peiteltynä pakkotyönä.
5. Leikkaaminen tulevaisuusinvestoinneista on sama kuin “syödä siemenperunat”
Tämä on olennaista. Kun:
* alueet menettävät elinvoimaa
* koulutus- ja työvoimapohja rapautuu
* osaaminen ei päivity
* yhteiskunnallinen luottamus ja osallisuus murenevat
silloin kustannukset räjähtävät joka tapauksessa – mutta ilman mitään positiivista vaikutusta BKT:hen tai työllisyyteen.
Työtakuu on keino kääntää nämä kustannukset tuottaviksi panostuksiksi.
6. Ylenmääräinen ”pääomapiirien paapominen” ei tuota reaalitalouteen mitään
Tämäkään ei ole ideologinen väite – se on havaintotieto.
Kun pääomaa yritetään houkutella veronalennuksilla, kevennyksillä ja tulonsiirroilla, tulos on:
* varallisuusinflatio
* asuntojen ja sijoitusten kuplautuminen
* ei investointeja tuotantoon tai aluekehitykseen
* kasvava tuloerojen dynamiikka
MMT:n näkökulmasta:
→ rahan jakaminen sinne, missä kapasiteettirajoitteita ei ole, vain paisuttaa finanssikuplia
→ rahan kohdentaminen alhaisen tulotason kulutukseen ja paikallisiin kehityshankkeisiin aktivoi reaalitalouden kapasiteettia
7. Työtakuu säästää rahaa – moninkertaisesti
Tämä on tärkein asia, johon et ole kertaakaan tarttunut:
* jokainen syrjäytynyt nuori = n. 1,2M € elinkaarikustannus
* jokainen pitkäaikaistyötön = 30–40k €/vuosi julkisia menoja
* jokainen työkyvyn menetys = 300–500k € kustannus
* jokainen suljettu palvelu pienellä paikkakunnalla = alueen kiihtyvä kuihtuminen
Työtakuu on tapa katkaista tämä kierre.
Toisinsanoen
* Rahoitus ei ole ongelma (ongelma on kapasiteetin alikäyttö, ei raha).
* Työtakuu ei korvaa palkkatyötä, vaan täydentää sitä aloilla, joilla markkina on epäonnistunut.
* Työttömyyden ylläpito tulee kalliimmaksi kuin työtakuun toteuttaminen.
* Julkinen investointi on välttämätöntä, kun yksityinen sektori ei investoi.
* Leikkaaminen tulevaisuudesta on taloudellisesti typerintä mahdollista politiikkaa.
Jos nämä kohdat haluat kiistää, kritisoi ihmeessä konkreettisesti – ei pelkillä “kuka maksaa?” -heittoilla, joihin on jo vastattu moneen kertaan.
Ihan hyvä kirjoitus mutta mikä taho sitten investoi Suomeen ja mille aloille??? Kai niitten investointienkin pitää jatkossa olla kannattavia. Verotusko on syynä, ettei tänne investoida???
Lyhyesti: Suomen ei pidä jäädä odottamaan, että yksityinen pääoma sattuu investoimaan tänne. Valtion — ja nyt myös uusien alueellisten rakenteiden — on otettava selvästi suurempi rooli strategisissa investoinneissa. Tätä ei pidä jättää ideologisista syistä tekemättä. Se on aivan välttämätöntä, koska nykyinen malli (”houkutellaan pääomaa kevennyksillä”) ei yksinkertaisesti toimi.
Olennaisin ongelma ei ole verotus, vaan se, ettei Suomessa ole rakennettu riittävää strategista kysyntää ja pitkän aikavälin näkyvyyttä, joka tekisi investoinneista järkeviä. Tätä varten julkisen sektorin täytyy toimia veturina — aivan kuten tehdään maissa, joihin pääoma tällä hetkellä menee.
Julkinen investointi on kärjistäen veden kaivoon kantamista, sillä siinä siirretään rahaa taskusta toiseen. Vertauskuvallisesti maksaisin siis itselleni palkkaa siitä, että teen itselleni töitä.
Maan talous ei kasva ilman yksityisiä sijoituksia.
Miten ne yksityiset sijoitukset tulee ilman teitä, rautateitä, sähöverkkoa, vesiverkkoa, koulutusta ja terveydenhuoltoa?
Eivät mitenkään, mutta nämä perusinvestoinnit eivät itsessään tuota mitään.
Re: SDP paljastaa mitä se tekee, jos nousee valtaan
Tomijk kirjoitti: ↑24 Marras 2025, 05:16
Toivottavasti demarit eivät ainakaan matki tätä Vasemmistoliiton tyhmää ja täysin todellisuudentajutonta vaatimusta minimituntipalkasta. Toki riippuu siitä onko tuo vaatimus netto vai bruttopalkka.
Jos laitetaan vaikka siihen 15e/tunti bruttona, niin henkilön pitää tuottaa 30e/liikevaihtoa yritykselle, että työ kannattaa. Jos työntekijä on ekassa/ensimmäisissä työpaikassa tai vajaakuntoinen, tuo ei usein toimi. Tästä seuraa se, että pienipalkkaisia töitä tulee katoamaan. Missä todellisuudessa Minja Koskela elää?
Noinhan jokainen palkansaaja käytännössä minimissään tienaa työnantajalleen.
Mutta ajattele minkä boostin se tekisi valtion taloudelle, verotuloille ja yleensö maan markkinoille, kun pienipalkkaisten palkkaa nostettaisiin eurolla parilla ja lisää rahaa tulisi kiertoon.
Tämän hetken velat ei haittaisi juurikaan, kun bkt nousisi ja varmasti myös talouskasvu olisi huomattavan kova.
Ei varmasti kuitenkaan ole ihan vakavissaan tehty ehdotus, vaan lähinnä tökitty kepillä, että saadaan vastapuoli mölisemään ihmisten työtä vastaan saamaansa palkkaa vastaan. Kuten myös itse sorruit tekemään.
EURES kirjoitti:
Eurostatin vuoden 2024 raportissa maat on luokiteltu kolmeen ryhmään vähimmäispalkan mukaan:
vähimmäispalkka yli 1 500 euroa kuukaudessa (Luxemburg, Irlanti, Alankomaat, Belgia, Saksa, Ranska)
vähimmäispalkka 1 000–1 500 euroa kuukaudessa (Espanja, Slovenia)
vähimmäispalkka enintään 1 000 euroa kuukaudessa (Kypros, Puola, Kreikka, Portugali, Malta, Liettua, Kroatia, Viro, Tšekki, Slovakia, Romania, Latvia, Unkari ja Bulgaria).
Jäsenvaltioiden vähimmäispalkat vaihtelevat Bulgarian alhaisimmasta 477 eurosta Luxemburgin korkeimpaan 2 571 euroon.
15 euroa tunti nostaisi meidät siis tässä vertailussa lähes kärkeen, vaikka Luxemburg on huomattavasti varakkaampi valtio kuin Suomi.
Sen takia tämä heitto varmastikin tarkoitettu vain huudattamaan persuja, jotta kävisivät työtä tekeviä palkansaajia vastaan. Ja hyvinhän se on onnistunut.
Käytetty näiden käyttämää asetta, heitä itseään vastaan
Re: SDP paljastaa mitä se tekee, jos nousee valtaan
Naturalisti kirjoitti: ↑23 Marras 2025, 10:36 Toistat (ID10T) samoja kysymyksiä jokaisessa aiheeseen liittyvässä keskustelussa, mutta et lainkaan kommentoi niitä vastauksia, joita sinulle jo annetaan. Jos haluat edistää keskustelua, olisi hyvä tarkentaa, mikä annetuissa perusteluissa sinun mielestäsi ei pidä paikkaansa.
Mennään kuitenkin eteenpäin.
1. Tulevaisuusinvestoinnit ≠ käyttötalousmenot
Jos jokin asia MMT:stä kannattaa ymmärtää, se on tämä:
julkisen sektorin menot eivät ole homogeeninen möykky.
Toiset menot ovat puhdasta kulutusta – toiset taas investointeja, jotka lisäävät tulevaa tuotantokykyä ja vähentävät kustannuksia pitkällä aikavälillä.
Työtakuu kuuluu jälkimmäiseen kategoriaan.
Se:
* vähentää pitkäaikaistyöttömyyden kustannuksia
* parantaa työkykyä ja osaamistasoa
* ehkäisee syrjäytymistä, joka tulee yhteiskunnalle moninkertaisesti kalliimmaksi
* vahvistaa paikallistalouksien kysyntää
Näitä menoja ei voi käsitellä samalla viivottimella kuin esimerkiksi hallinnon kulueriä.
2. Työttömyyden ylläpitäminen on resurssien tuhlaamista
Sixten Korkman totesi sattuvasti: "Narulla ei voi työntää.”
Makrotalouden näkökulmasta tämä tarkoittaa:
→ Yksityissektoria ei voi pakottaa investoimaan, jos se ei näe kannattavuutta.
→ Silloin julkisen sektorin on astuttava väliin ylläpitämään kysyntää ja tekemään perusinvestoinnit.
Jos tätä ei tehdä, seurauksena on se, mitä nyt näemme:
* supistuva talous
* laskevat verotulot
* kasvavat sosiaalikulut
* alueiden näivettyminen
Säästäväisyys ei korjaa investointivajetta. Se pahentaa sitä.
3. “Kuka maksaa?” – MMT:n perusvastaus
Valtiolta, joka laskee liikkeelle oman valuuttansa (Suomi ei tee tätä yksin, vaan toimii eurojärjestelmässä julkisen rahoituksen kautta), raha ei voi loppua. Rajoitteet ovat:
Työtakuu on itse asiassa nimenomaan inflaatiota vakauttava mekanismi:
se luo vastasyklisen työllisyyskanavan matalalla mutta kohtuullisella palkkatasolla, joka toimii automaattisena stabilisaattorina.
Siksi MMT:n piirissä työtakuu nähdään osana hinta- ja työmarkkinavakauden työkalupakkia – ei kulueränä.
4. “Korvaako työtakuu palkkatyötä?”
Ei, jos se suunnitellaan oikein. Ja tästä jo kirjoitin. Työtakuussa:
* tehdään vain täydentävää työtä, jolla ei ole markkinaehtoista tarjontaa
* noudatetaan TES-ehtoja, jotta ei synny halpatyömarkkinaa
* tehdään paikallisia, usein projektiluonteisia kehitystöitä, joita markkinat eivät tee
Lisäksi hyvä työtakuu on läpinäkyvästi valvottu, mikä erottaa sen täysin harmaista työkokeiluista, joita nykyhallitus on käyttänyt peiteltynä pakkotyönä.
5. Leikkaaminen tulevaisuusinvestoinneista on sama kuin “syödä siemenperunat”
Tämä on olennaista. Kun:
* alueet menettävät elinvoimaa
* koulutus- ja työvoimapohja rapautuu
* osaaminen ei päivity
* yhteiskunnallinen luottamus ja osallisuus murenevat
silloin kustannukset räjähtävät joka tapauksessa – mutta ilman mitään positiivista vaikutusta BKT:hen tai työllisyyteen.
Työtakuu on keino kääntää nämä kustannukset tuottaviksi panostuksiksi.
6. Ylenmääräinen ”pääomapiirien paapominen” ei tuota reaalitalouteen mitään
Tämäkään ei ole ideologinen väite – se on havaintotieto.
Kun pääomaa yritetään houkutella veronalennuksilla, kevennyksillä ja tulonsiirroilla, tulos on:
* varallisuusinflatio
* asuntojen ja sijoitusten kuplautuminen
* ei investointeja tuotantoon tai aluekehitykseen
* kasvava tuloerojen dynamiikka
MMT:n näkökulmasta:
→ rahan jakaminen sinne, missä kapasiteettirajoitteita ei ole, vain paisuttaa finanssikuplia
→ rahan kohdentaminen alhaisen tulotason kulutukseen ja paikallisiin kehityshankkeisiin aktivoi reaalitalouden kapasiteettia
7. Työtakuu säästää rahaa – moninkertaisesti
Tämä on tärkein asia, johon et ole kertaakaan tarttunut:
* jokainen syrjäytynyt nuori = n. 1,2M € elinkaarikustannus
* jokainen pitkäaikaistyötön = 30–40k €/vuosi julkisia menoja
* jokainen työkyvyn menetys = 300–500k € kustannus
* jokainen suljettu palvelu pienellä paikkakunnalla = alueen kiihtyvä kuihtuminen
Työtakuu on tapa katkaista tämä kierre.
Toisinsanoen
* Rahoitus ei ole ongelma (ongelma on kapasiteetin alikäyttö, ei raha).
* Työtakuu ei korvaa palkkatyötä, vaan täydentää sitä aloilla, joilla markkina on epäonnistunut.
* Työttömyyden ylläpito tulee kalliimmaksi kuin työtakuun toteuttaminen.
* Julkinen investointi on välttämätöntä, kun yksityinen sektori ei investoi.
* Leikkaaminen tulevaisuudesta on taloudellisesti typerintä mahdollista politiikkaa.
Jos nämä kohdat haluat kiistää, kritisoi ihmeessä konkreettisesti – ei pelkillä “kuka maksaa?” -heittoilla, joihin on jo vastattu moneen kertaan.
Ihan hyvä kirjoitus mutta mikä taho sitten investoi Suomeen ja mille aloille??? Kai niitten investointienkin pitää jatkossa olla kannattavia. Verotusko on syynä, ettei tänne investoida???
Lyhyesti: Suomen ei pidä jäädä odottamaan, että yksityinen pääoma sattuu investoimaan tänne. Valtion — ja nyt myös uusien alueellisten rakenteiden — on otettava selvästi suurempi rooli strategisissa investoinneissa. Tätä ei pidä jättää ideologisista syistä tekemättä. Se on aivan välttämätöntä, koska nykyinen malli (”houkutellaan pääomaa kevennyksillä”) ei yksinkertaisesti toimi.
Olennaisin ongelma ei ole verotus, vaan se, ettei Suomessa ole rakennettu riittävää strategista kysyntää ja pitkän aikavälin näkyvyyttä, joka tekisi investoinneista järkeviä. Tätä varten julkisen sektorin täytyy toimia veturina — aivan kuten tehdään maissa, joihin pääoma tällä hetkellä menee.
Julkinen investointi on kärjistäen veden kaivoon kantamista, sillä siinä siirretään rahaa taskusta toiseen. Vertauskuvallisesti maksaisin siis itselleni palkkaa siitä, että teen itselleni töitä.
Maan talous ei kasva ilman yksityisiä sijoituksia.
Miten ne yksityiset sijoitukset tulee ilman teitä, rautateitä, sähöverkkoa, vesiverkkoa, koulutusta ja terveydenhuoltoa?
Eivät mitenkään, mutta nämä perusinvestoinnit eivät itsessään tuota mitään.
Eli maa on autio ja kuollut ilman julkista taloutta.
Re: SDP paljastaa mitä se tekee, jos nousee valtaan
Tomijk kirjoitti: ↑25 Marras 2025, 06:08Kyllä minä vaatimuksen ymmärrän, mutta 15 euroa täysin utopistinen vaatimus, etkö tajua. Voidaanko sellainen muks maksaa esim. Nuorelle ekassa työpaikassa tai maahanmuuttajalle kun saa Suomessa ekan työpaikan tai Suomalaiselle joka työttömyyden jälkeen työllistyy?
Pienempikin palkka olisi parempi raha kuin kortistosta olo.
Miksei voisi olla niin että yhdellä työllä pystyisi elämään ja elättämään lapsiaankin?
Eli nuorelle kesätyöntekijälle esim. Kassamyyjien hyllyttämisessä avustavalle tai jätskikassan myyjälle, jotka voivat vielä hyvinkin olla alaikäisiä? Tuottaako sellainen työntekijä yritykselle palkan + sivukulujen verran lisäarvoa?
Ilman muuta tuottaa. Eihän muuten sellaisia työntekijöitä koskaan yritykseen rekrytoitaisi. Lisäarvo täytyy kuitenkin nähdä holistisesti kaikkien yritystoiminnan eri aspektien kannalta. On hyvin hankalaa allokoida myyntiä tiettyyn työhön niin tarkasti, että tietäisi tarkkaan, kuinka paljon käteistä juuri tietty työ tuo yritykseen. Harva työ on sellaista, että onnistuisi ilman yrityksen muiden työntekijöiden panosta. Jokainen työ tuo oman osansa pottiin, ja jos kokonaispotti on suurempi kuin kulut, tavallaan jokainen työ tuottaa enemmän lisäarvoa kuin palkka ja sivukulut. Kesätyöntekijän palkkaaminen voidaan myös nähdä sijoituksena tulevaisuuteen. Se voidaan nähdä markkinointikuluna, brändin tai imagon rakentamisena. Tai voihan olla jopa, että yrityksen omistaja saa jotain lisäarvoa itselleen siitä, että palkkaa kesätyöntekijän, vaikka rahallisesti se tuottaisi tappiota.
Googlettamalle selvisi. Jos nytkään ei makseta likimainkaan 15 euroa, niin enemmänkin minua häiritsee summa. Joku 9-12e/tunti voisi olla järkevämpi vaatimus
Summa on käsittääkseni arvioitu sellaiseksi, että sillä työntekijä tulisi joten kuten toimeen. Minusta ei ole kohtuuton vaatimus, että työntekijä tulisi palkallaan toimeen. Häiritseekö tuollainen ajatus jotenkin sinua?
Re: SDP paljastaa mitä se tekee, jos nousee valtaan
Naturalisti kirjoitti: ↑23 Marras 2025, 10:36 Toistat (ID10T) samoja kysymyksiä jokaisessa aiheeseen liittyvässä keskustelussa, mutta et lainkaan kommentoi niitä vastauksia, joita sinulle jo annetaan. Jos haluat edistää keskustelua, olisi hyvä tarkentaa, mikä annetuissa perusteluissa sinun mielestäsi ei pidä paikkaansa.
Mennään kuitenkin eteenpäin.
1. Tulevaisuusinvestoinnit ≠ käyttötalousmenot
Jos jokin asia MMT:stä kannattaa ymmärtää, se on tämä:
julkisen sektorin menot eivät ole homogeeninen möykky.
Toiset menot ovat puhdasta kulutusta – toiset taas investointeja, jotka lisäävät tulevaa tuotantokykyä ja vähentävät kustannuksia pitkällä aikavälillä.
Työtakuu kuuluu jälkimmäiseen kategoriaan.
Se:
* vähentää pitkäaikaistyöttömyyden kustannuksia
* parantaa työkykyä ja osaamistasoa
* ehkäisee syrjäytymistä, joka tulee yhteiskunnalle moninkertaisesti kalliimmaksi
* vahvistaa paikallistalouksien kysyntää
Näitä menoja ei voi käsitellä samalla viivottimella kuin esimerkiksi hallinnon kulueriä.
2. Työttömyyden ylläpitäminen on resurssien tuhlaamista
Sixten Korkman totesi sattuvasti: "Narulla ei voi työntää.”
Makrotalouden näkökulmasta tämä tarkoittaa:
→ Yksityissektoria ei voi pakottaa investoimaan, jos se ei näe kannattavuutta.
→ Silloin julkisen sektorin on astuttava väliin ylläpitämään kysyntää ja tekemään perusinvestoinnit.
Jos tätä ei tehdä, seurauksena on se, mitä nyt näemme:
* supistuva talous
* laskevat verotulot
* kasvavat sosiaalikulut
* alueiden näivettyminen
Säästäväisyys ei korjaa investointivajetta. Se pahentaa sitä.
3. “Kuka maksaa?” – MMT:n perusvastaus
Valtiolta, joka laskee liikkeelle oman valuuttansa (Suomi ei tee tätä yksin, vaan toimii eurojärjestelmässä julkisen rahoituksen kautta), raha ei voi loppua. Rajoitteet ovat:
Työtakuu on itse asiassa nimenomaan inflaatiota vakauttava mekanismi:
se luo vastasyklisen työllisyyskanavan matalalla mutta kohtuullisella palkkatasolla, joka toimii automaattisena stabilisaattorina.
Siksi MMT:n piirissä työtakuu nähdään osana hinta- ja työmarkkinavakauden työkalupakkia – ei kulueränä.
4. “Korvaako työtakuu palkkatyötä?”
Ei, jos se suunnitellaan oikein. Ja tästä jo kirjoitin. Työtakuussa:
* tehdään vain täydentävää työtä, jolla ei ole markkinaehtoista tarjontaa
* noudatetaan TES-ehtoja, jotta ei synny halpatyömarkkinaa
* tehdään paikallisia, usein projektiluonteisia kehitystöitä, joita markkinat eivät tee
Lisäksi hyvä työtakuu on läpinäkyvästi valvottu, mikä erottaa sen täysin harmaista työkokeiluista, joita nykyhallitus on käyttänyt peiteltynä pakkotyönä.
5. Leikkaaminen tulevaisuusinvestoinneista on sama kuin “syödä siemenperunat”
Tämä on olennaista. Kun:
* alueet menettävät elinvoimaa
* koulutus- ja työvoimapohja rapautuu
* osaaminen ei päivity
* yhteiskunnallinen luottamus ja osallisuus murenevat
silloin kustannukset räjähtävät joka tapauksessa – mutta ilman mitään positiivista vaikutusta BKT:hen tai työllisyyteen.
Työtakuu on keino kääntää nämä kustannukset tuottaviksi panostuksiksi.
6. Ylenmääräinen ”pääomapiirien paapominen” ei tuota reaalitalouteen mitään
Tämäkään ei ole ideologinen väite – se on havaintotieto.
Kun pääomaa yritetään houkutella veronalennuksilla, kevennyksillä ja tulonsiirroilla, tulos on:
* varallisuusinflatio
* asuntojen ja sijoitusten kuplautuminen
* ei investointeja tuotantoon tai aluekehitykseen
* kasvava tuloerojen dynamiikka
MMT:n näkökulmasta:
→ rahan jakaminen sinne, missä kapasiteettirajoitteita ei ole, vain paisuttaa finanssikuplia
→ rahan kohdentaminen alhaisen tulotason kulutukseen ja paikallisiin kehityshankkeisiin aktivoi reaalitalouden kapasiteettia
7. Työtakuu säästää rahaa – moninkertaisesti
Tämä on tärkein asia, johon et ole kertaakaan tarttunut:
* jokainen syrjäytynyt nuori = n. 1,2M € elinkaarikustannus
* jokainen pitkäaikaistyötön = 30–40k €/vuosi julkisia menoja
* jokainen työkyvyn menetys = 300–500k € kustannus
* jokainen suljettu palvelu pienellä paikkakunnalla = alueen kiihtyvä kuihtuminen
Työtakuu on tapa katkaista tämä kierre.
Toisinsanoen
* Rahoitus ei ole ongelma (ongelma on kapasiteetin alikäyttö, ei raha).
* Työtakuu ei korvaa palkkatyötä, vaan täydentää sitä aloilla, joilla markkina on epäonnistunut.
* Työttömyyden ylläpito tulee kalliimmaksi kuin työtakuun toteuttaminen.
* Julkinen investointi on välttämätöntä, kun yksityinen sektori ei investoi.
* Leikkaaminen tulevaisuudesta on taloudellisesti typerintä mahdollista politiikkaa.
Jos nämä kohdat haluat kiistää, kritisoi ihmeessä konkreettisesti – ei pelkillä “kuka maksaa?” -heittoilla, joihin on jo vastattu moneen kertaan.
Ihan hyvä kirjoitus mutta mikä taho sitten investoi Suomeen ja mille aloille??? Kai niitten investointienkin pitää jatkossa olla kannattavia. Verotusko on syynä, ettei tänne investoida???
Lyhyesti: Suomen ei pidä jäädä odottamaan, että yksityinen pääoma sattuu investoimaan tänne. Valtion — ja nyt myös uusien alueellisten rakenteiden — on otettava selvästi suurempi rooli strategisissa investoinneissa. Tätä ei pidä jättää ideologisista syistä tekemättä. Se on aivan välttämätöntä, koska nykyinen malli (”houkutellaan pääomaa kevennyksillä”) ei yksinkertaisesti toimi.
Olennaisin ongelma ei ole verotus, vaan se, ettei Suomessa ole rakennettu riittävää strategista kysyntää ja pitkän aikavälin näkyvyyttä, joka tekisi investoinneista järkeviä. Tätä varten julkisen sektorin täytyy toimia veturina — aivan kuten tehdään maissa, joihin pääoma tällä hetkellä menee.
Julkinen investointi on kärjistäen veden kaivoon kantamista, sillä siinä siirretään rahaa taskusta toiseen. Vertauskuvallisesti maksaisin siis itselleni palkkaa siitä, että teen itselleni töitä.
Maan talous ei kasva ilman yksityisiä sijoituksia.
Miten ne yksityiset sijoitukset tulee ilman teitä, rautateitä, sähöverkkoa, vesiverkkoa, koulutusta ja terveydenhuoltoa?
Eivät mitenkään, mutta nämä perusinvestoinnit eivät itsessään tuota mitään.
Eli maa on autio ja kuollut ilman julkista taloutta.
En minä julkista taloutta väheksy, mutta SE EI TUOTA MITÄÄN, se luo edellytyksiä tuottavalle toiminnalle.
