Niin, monarkian symboleita, regaalioita Suomessa tosiaan on, kruunua säilytetään Serlachius-museossa Mäntässä ja useampikin valtaistuin, pari Vaasassa ja yksi Uudellamaalla.Sulervo kirjoitti: ↑25 Huhti 2023, 20:51Etkö jo kertoisi, mikä valtiomuoto olisi sinun mielestäsi vallitsevaa demokratiaa parempi esim. Suomessa. Olisiko esim. ollut parasta, jos Suomeen olisi todella saatu kuningas Väinö I eli se Hessenin prinssi Friedrich Karl 105 vuotta sitten? Hänen jälkeläisistään on Suomessa vieraillut pojanpojanpoika Philipp, oikein hauska mies, mutta hänellä ei oman ilmoituksensa mukaan ole erityistä pyrkimystä Suomen kuninkaaksi:
https://www.is.fi/kuninkaalliset/art-2000006648598.html
Vaan mikäs siinä, kyllä minä tuon veikon voisin Suomen kuninkaaksi hyväksyä, koska - kuten tuon linkin artikkelissakin sanotaan - yhteiskuntamme ei luultavasti eroaisi nykyisestä paljonkaan. Kuningas olisi samanlainen keulakuva kuin Ruotsissa. Mutta saisihan kansa hänestä ja kaikista kuninkaallisten kotkotuksista viatonta hupia, jota ei tässä matoisessa maailmassa ole koskaan liikaa. Kruunukin olisi pramea: https://www.apu.fi/artikkelit/enta-jos- ... as-puuttuu ja
https://www.aamulehti.fi/hyvaelama/art- ... 93016.html
Valtikka vaan puuttuu...
Fredrick tosiaan ymmärsi kehityksen ja kieltäytyi kunniasta ja Suomen kuninkuudesta, joten demokratia olikin b-suunnitelma johon hätäpäissään suomalaiset joutui tyytymään.
Mutta kuten sanottu, eri aikoihin soveltuu erilainen yhteiskuntajärjestelmä Tällä hetkellä suomessa eletään lähinnä oklokratiaa muistuttavassa järjestelmässä, mutta huijaamiseen ja business-paskanpuhumiseen kyllästyneet ihmiset alkavat pikkuhiljaa arvostamaan rehellisyyttä, arvokkuutta ja jaloutta, joten orastavaa heräilevää aristokratiaa on jo havaittavissa.
Se aikajanan ja muutoksen nopeuden arvioiminen on hirveän vaikeaa. Harmoniasta ja "paratiisista", inhimillisestä elämäntyylistä vieraantuminen on kestänyt tuhansia vuosia, mutta varmasti siksi koska se on oikeasti vastenmielistä ihmisille. Mutta paluu normaaliin inhimillisyyteen, luonolliseen hyvyyteen saattaa käydä yllättävänkin nopeasti, kyllähän kaikki sisimmässään tykkää enemmän hyvästä kuin pahasta, aidosta kuin feikistä.

