Pimeä aine

[Kontra]

Sanot: No täytyyhän se 300 m matka jotenkin mitata.
Jos halutaan mitata 300 m matka rautatien vieressä, kautta aikain on maanmittajiilla ollut konstit mitata minkälaisia matkoja tahansa. Eikä sillä mittaamisella ole mitään tekemistä näiden satelliitista tehtävien havaintojen kanssa.
Junan kulkuaikaa 300 metrin matkalla satelliitista mitataan, eikä tuota 300 metrin matkaa, joka tiedetään.

No ei tiedetä, ennen kuin se on mitattu. Minä epäilen, että satelliitista mitattuna se matka on pidempi kuin Maasta mitattuna. Eikä se selviä muuten kuin mittaamalla se Maassa ja satelliitissa.

Nuo mietteesi eivät liity mitenkään minun edellä esittämääni junan nopeuteen maassa satelliitista mitattuna.
Esitykseni tarkoitus on selittää jonkin tapahtuman kesto suuremmassa gravitaatiossa pienemmästä gravitaatiosta havaittuna.

Aivan ja sen se esittääkin mainiosti. Tosin lukuarvot lienevät vähän väärällä dekadilla, mutta idea tulee selkeästi esiin. Jos esimerkiksi otetaan GPS-satelliitti, niin sen kello kulkee pienemmän gravitaation takia nopeammin noin 46 mikrosekuntia vuorokaudessa. GPS-satelliitissa Maan päällä tapahtuvan 10 s junamatkan kestoksi mitattaisiin siis 10,000000005 s. Mutta tuo on pilkunviilausta. Ja jos oikein tarkkaan viilataan, tuohon pitää ottaa mukaan satelliitin nopeudesta johtuva hidastuminen, jolloin lopulliseksi tulokseksi tulee 10,000000004 s.

Mietteeni liittyvät kuitenkin junan nopeuden mittaamiseen. Nopeutta ei voi mitata, jos tietää vain matkaan kuluneen ajan. Täytyy tietää myös matkan pituus. Ja pituutta ei voi tietää, jos sitä ei mitata.

Jaa, oletko siis sitä mieltä, että metrin metallitanko ei ole yhtä pitkä Maassa ja ISS-asemalla?

Ehdottomasti. Juuri tuotahan suhteellisuus tarkoittaa. Tai siis oikeastihan metrin tanko on ISS asemallakin metrin mittainen, mutta itse metri on eri pituinen ISS asemalla kuin Maassa.

Miksi metri olisi eri pituinen erilaisissa gravitaatioissa? Onko sinulla jotakin tieteellistä tukea ajatuksellesi?
On sinulla kummallinen käsitys suhteellisuudesta, kun suhteellisuusteoriassa ei mainita mitään tuollaisesta gravitaation vaikutusta kappaleen kokoon.
Aika on suhteellinen gravitaatioon, mitään muuta suhteellisuutta siihen en tiedä.
Jos kappale kutistuu gravitaation vaikutuksesta, se ei kuulu suhteellisuusteorian ilmiöihin. Jos metrin pituus riippuisi gravitaatiosta, se voisi kuulua suhteellisuusteorian postulaatteihin.

Pituus l = ct, c on vakio valonnopeus.
Jos aika dilatoituu ja on t', niin l' = ct'.
Joten l <> l'.

Okei, enpä ole tullut ajatelleeksi tuon ilmiön liittymistä pituuden mittayksikön muutokseen, vaikka olen noita asiota paljonkin mietiskellyt.
Se ei kuitenkaan vaikuta mitään siihen junan nopeuden havaitsemiseen geosatelliitista.

?

Ei siihen vaikuta geosatelliitin liikekään, koska satelliitti ei liiku maassa olevan junanradan suhteen.

??

Nuo lauseeni ovat vastaus edellä oleviin Vänin väitteisiin. En viitsinyt alkaa laatia erillistä kommenttia, kun hän nuo lauseet kuitenkin lukee.

[Kontra]

Täydennän vielä vastausta tähän kommenttiisi.
Sanot: Nyt kun mittaamme lasereiden välisen etäisyyden Maassa, valo kulkee sen 1000,0 nanosekunnissa, joten lasereiden etäisyys on 300,00 m. Kun taas mittaamme lasereiden etäisyyden satelliitissa, valo kulkee sen 1000,1 nanosekunnissa, jolloin lasereiden etäisyys onkin 300,03 m. Satelliitista katsoen juna siis kulkee pidemmän matkan kuin Maasta katsoen.

Ei satelliitista lähetetä mitään laservaloa radan mittaamiseksi, vaan junan liikkuessa 300 metrin matkalla satelliitti vain ottaa vastaan kaksi laserpulssia, joiden väliajan satelliitti mittaa.
Kun nuo valopulssien lähetyspisteet eivät liiku mihinkään suuntaan satelliitin suhteen, mitään pituuskontraktiota radalle ei tapahdu.

Kun tuossa edellä mainitsin, että pituuskontraktio syntyy etäisyyden muuttuessa havaitsijan suhteen liikkuvaan kohteeseen, kyllä se syntyy, vaikka etäisyys ei muuttuisi kuten ympyräliikkeessä, eli kun kohde liikkuu mihin suuntaan tahansa, kuten aikakin hidastuu kohteen liikkuessa mihin suuntaan tahansa.

No täytyyhän se 300 m matka jotenkin mitata. Kun kerran metri on määritelty valonnopeudella, lasereiden etäisyys olisi hyvä mitata valon avulla. Eikä sitä valopulssia tietenkään satelliitista lähetettäisi, vaan Maassa laserilta toiselle. Kun valopulssi lähtee ensimmäiseltä laserilta, se lähettää pulssin satelliittiin ja kun valopulssi saapuu toiselle laserille, lähetetään toinen. Satelliitista voidaan sitten mitata lasereiden lähettämien pulssien aikaero ja siitä saadaan laskettua lasereiden välinen etäisyys. Maassa mitattuna etäisyydestä tulee tällöin lyhyempi kuin satelliitista mitattuna.

Sanot: No täytyyhän se 300 m matka jotenkin mitata.
Jos halutaan mitata 300 m matka rautatien vieressä, kautta aikain on maanmittajiilla ollut konstit mitata minkälaisia matkoja tahansa. Eikä sillä mittaamisella ole mitään tekemistä näiden satelliitista tehtävien havaintojen kanssa.
Junan kulkuaikaa 300 metrin matkalla satelliitista mitataan, eikä tuota 300 metrin matkaa, joka tiedetään.

No ei tiedetä, ennen kuin se on mitattu. Minä epäilen, että satelliitista mitattuna se matka on pidempi kuin Maasta mitattuna. Eikä se selviä muuten kuin mittaamalla se Maassa ja satelliitissa.

Nuo mietteesi eivät liity mitenkään minun edellä esittämääni junan nopeuteen maassa satelliitista mitattuna.
Esitykseni tarkoitus on selittää jonkin tapahtuman kesto suuremmassa gravitaatiossa pienemmästä gravitaatiosta havaittuna.

Aivan ja sen se esittääkin mainiosti. Tosin lukuarvot lienevät vähän väärällä dekadilla, mutta idea tulee selkeästi esiin. Jos esimerkiksi otetaan GPS-satelliitti, niin sen kello kulkee pienemmän gravitaation takia nopeammin noin 46 mikrosekuntia vuorokaudessa. GPS-satelliitissa Maan päällä tapahtuvan 10 s junamatkan kestoksi mitattaisiin siis 10,000000005 s. Mutta tuo on pilkunviilausta. Ja jos oikein tarkkaan viilataan, tuohon pitää ottaa mukaan satelliitin nopeudesta johtuva hidastuminen, jolloin lopulliseksi tulokseksi tulee 10,000000004 s.

Mietteeni liittyvät kuitenkin junan nopeuden mittaamiseen. Nopeutta ei voi mitata, jos tietää vain matkaan kuluneen ajan. Täytyy tietää myös matkan pituus. Ja pituutta ei voi tietää, jos sitä ei mitata.

Jaa, oletko siis sitä mieltä, että metrin metallitanko ei ole yhtä pitkä Maassa ja ISS-asemalla?

Ehdottomasti. Juuri tuotahan suhteellisuus tarkoittaa. Tai siis oikeastihan metrin tanko on ISS asemallakin metrin mittainen, mutta itse metri on eri pituinen ISS asemalla kuin Maassa.

Miksi metri olisi eri pituinen erilaisissa gravitaatioissa? Onko sinulla jotakin tieteellistä tukea ajatuksellesi?
On sinulla kummallinen käsitys suhteellisuudesta, kun suhteellisuusteoriassa ei mainita mitään tuollaisesta gravitaation vaikutusta kappaleen kokoon.
Aika on suhteellinen gravitaatioon, mitään muuta suhteellisuutta siihen en tiedä.
Jos kappale kutistuu gravitaation vaikutuksesta, se ei kuulu suhteellisuusteorian ilmiöihin. Jos metrin pituus riippuisi gravitaatiosta, se voisi kuulua suhteellisuusteorian postulaatteihin.

Pituus l = ct, c on vakio valonnopeus.
Jos aika dilatoituu ja on t', niin l' = ct'.
Joten l <> l'.

Onko tuo mainittu jossain suhteellisuusteorian oppimateriaalissa?

[Kontra]

Täydennän vielä vastausta tähän kommenttiisi.
Sanot: Nyt kun mittaamme lasereiden välisen etäisyyden Maassa, valo kulkee sen 1000,0 nanosekunnissa, joten lasereiden etäisyys on 300,00 m. Kun taas mittaamme lasereiden etäisyyden satelliitissa, valo kulkee sen 1000,1 nanosekunnissa, jolloin lasereiden etäisyys onkin 300,03 m. Satelliitista katsoen juna siis kulkee pidemmän matkan kuin Maasta katsoen.

Ei satelliitista lähetetä mitään laservaloa radan mittaamiseksi, vaan junan liikkuessa 300 metrin matkalla satelliitti vain ottaa vastaan kaksi laserpulssia, joiden väliajan satelliitti mittaa.
Kun nuo valopulssien lähetyspisteet eivät liiku mihinkään suuntaan satelliitin suhteen, mitään pituuskontraktiota radalle ei tapahdu.

Kun tuossa edellä mainitsin, että pituuskontraktio syntyy etäisyyden muuttuessa havaitsijan suhteen liikkuvaan kohteeseen, kyllä se syntyy, vaikka etäisyys ei muuttuisi kuten ympyräliikkeessä, eli kun kohde liikkuu mihin suuntaan tahansa, kuten aikakin hidastuu kohteen liikkuessa mihin suuntaan tahansa.

No täytyyhän se 300 m matka jotenkin mitata. Kun kerran metri on määritelty valonnopeudella, lasereiden etäisyys olisi hyvä mitata valon avulla. Eikä sitä valopulssia tietenkään satelliitista lähetettäisi, vaan Maassa laserilta toiselle. Kun valopulssi lähtee ensimmäiseltä laserilta, se lähettää pulssin satelliittiin ja kun valopulssi saapuu toiselle laserille, lähetetään toinen. Satelliitista voidaan sitten mitata lasereiden lähettämien pulssien aikaero ja siitä saadaan laskettua lasereiden välinen etäisyys. Maassa mitattuna etäisyydestä tulee tällöin lyhyempi kuin satelliitista mitattuna.

Sanot: No täytyyhän se 300 m matka jotenkin mitata.
Jos halutaan mitata 300 m matka rautatien vieressä, kautta aikain on maanmittajiilla ollut konstit mitata minkälaisia matkoja tahansa. Eikä sillä mittaamisella ole mitään tekemistä näiden satelliitista tehtävien havaintojen kanssa.
Junan kulkuaikaa 300 metrin matkalla satelliitista mitataan, eikä tuota 300 metrin matkaa, joka tiedetään.

No ei tiedetä, ennen kuin se on mitattu. Minä epäilen, että satelliitista mitattuna se matka on pidempi kuin Maasta mitattuna. Eikä se selviä muuten kuin mittaamalla se Maassa ja satelliitissa.

Nuo mietteesi eivät liity mitenkään minun edellä esittämääni junan nopeuteen maassa satelliitista mitattuna.
Esitykseni tarkoitus on selittää jonkin tapahtuman kesto suuremmassa gravitaatiossa pienemmästä gravitaatiosta havaittuna.

Aivan ja sen se esittääkin mainiosti. Tosin lukuarvot lienevät vähän väärällä dekadilla, mutta idea tulee selkeästi esiin. Jos esimerkiksi otetaan GPS-satelliitti, niin sen kello kulkee pienemmän gravitaation takia nopeammin noin 46 mikrosekuntia vuorokaudessa. GPS-satelliitissa Maan päällä tapahtuvan 10 s junamatkan kestoksi mitattaisiin siis 10,000000005 s. Mutta tuo on pilkunviilausta. Ja jos oikein tarkkaan viilataan, tuohon pitää ottaa mukaan satelliitin nopeudesta johtuva hidastuminen, jolloin lopulliseksi tulokseksi tulee 10,000000004 s.

Mietteeni liittyvät kuitenkin junan nopeuden mittaamiseen. Nopeutta ei voi mitata, jos tietää vain matkaan kuluneen ajan. Täytyy tietää myös matkan pituus. Ja pituutta ei voi tietää, jos sitä ei mitata.

Jaa, oletko siis sitä mieltä, että metrin metallitanko ei ole yhtä pitkä Maassa ja ISS-asemalla?

Ehdottomasti. Juuri tuotahan suhteellisuus tarkoittaa. Tai siis oikeastihan metrin tanko on ISS asemallakin metrin mittainen, mutta itse metri on eri pituinen ISS asemalla kuin Maassa.

Miksi metri olisi eri pituinen erilaisissa gravitaatioissa? Onko sinulla jotakin tieteellistä tukea ajatuksellesi?
On sinulla kummallinen käsitys suhteellisuudesta, kun suhteellisuusteoriassa ei mainita mitään tuollaisesta gravitaation vaikutusta kappaleen kokoon.
Aika on suhteellinen gravitaatioon, mitään muuta suhteellisuutta siihen en tiedä.
Jos kappale kutistuu gravitaation vaikutuksesta, se ei kuulu suhteellisuusteorian ilmiöihin. Jos metrin pituus riippuisi gravitaatiosta, se voisi kuulua suhteellisuusteorian postulaatteihin.

Pituus l = ct, c on vakio valonnopeus.
Jos aika dilatoituu ja on t', niin l' = ct'.
Joten l <> l'.

Kun sekunti on lyhyempi heikon gravitaation nopeammassa ajassa kuin suuremman gravitaation hitaammassa ajassa, ja valon kulkiessa 300000 km sekunnissa, tuo matka on heikossa gravitaatiossa lyhempi, jolloin metri on silloin lyhyempi kuin suuremmassa gravitaatiossa.
Kun nopeus ja gravitaatio molemmat hidastavat aikaa, pituuskontraktio onkin päinvastainen noissa tilanteissa yllättävästi.

[Kontra]

Mitenkähän muuten on päädytty johtopäätökseen, että valonnopeus on kaikissa gravitaatioissa sama c - eli ajan kulkunopeudesta riippumatta?

[Goswell]

Mitenkähän muuten on päädytty johtopäätökseen, että valonnopeus on kaikissa gravitaatioissa sama c - eli ajan kulkunopeudesta riippumatta?

Onko ajalla kulkunopeutta, etenkään kun sitä aikaa ei ole kuin seurausena muutoksesta, muutoksesta jota käytetään entiteetin nimeltä aika luomiseen. Jos cesiumatomi värähtelee eri gravitaatiossa eri tavalla muuttuuko aika vai atomin värinä?

[MooM]

Mitenkähän muuten on päädytty johtopäätökseen, että valonnopeus on kaikissa gravitaatioissa sama c - eli ajan kulkunopeudesta riippumatta?

Onko ajalla kulkunopeutta, etenkään kun sitä aikaa ei ole kuin seurausena muutoksesta, muutoksesta jota käytetään entiteetin nimeltä aika luomiseen. Jos cesiumatomi värähtelee eri gravitaatiossa eri tavalla muuttuuko aika vai atomin värinä?

Aika itse, eikä sitä voi huomata siinä ympäristössä, vasta muihin ympäristöihin verrattuna.

Sitä, haluaako muualta katsova tarkkailija sitten ajatella asiaa ajan vai kaiken (siis aivan kaiken) tapahtumisen nopeuden muutoksena, lienee vähän filosofinenkin asia. Fysikaalisesti aika on se muuttuva suure ja havaittu muutos seurausta siitä.

[Tauko]

Mitenkähän muuten on päädytty johtopäätökseen, että valonnopeus on kaikissa gravitaatioissa sama c - eli ajan kulkunopeudesta riippumatta?

Vakio valonnopeus on suhteellisuusteorian postulaatti ja postulaateista seurauksena on mm. tulokset aikadilataatio ja pituuskontraktio.

[Tauko]

Kun nopeus ja gravitaatio molemmat hidastavat aikaa, pituuskontraktio onkin päinvastainen noissa tilanteissa yllättävästi.

Tuosta en kyllä ymmärtänyt mitä tarkoitit.

Mutta kaiketi tilanne on näin, että suuressa nopeudessa aika hidastuu ja pituus lyhenee ja samoin käy voimakkaassa gravitaatiossa.

[Goswell]

Mitenkähän muuten on päädytty johtopäätökseen, että valonnopeus on kaikissa gravitaatioissa sama c - eli ajan kulkunopeudesta riippumatta?

Onko ajalla kulkunopeutta, etenkään kun sitä aikaa ei ole kuin seurausena muutoksesta, muutoksesta jota käytetään entiteetin nimeltä aika luomiseen. Jos cesiumatomi värähtelee eri gravitaatiossa eri tavalla muuttuuko aika vai atomin värinä?

Aika itse, eikä sitä voi huomata siinä ympäristössä, vasta muihin ympäristöihin verrattuna.

Sitä, haluaako muualta katsova tarkkailija sitten ajatella asiaa ajan vai kaiken (siis aivan kaiken) tapahtumisen nopeuden muutoksena, lienee vähän filosofinenkin asia. Fysikaalisesti aika on se muuttuva suure ja havaittu muutos seurausta siitä.

Pahaa pelkään että aika itse väistää loppuun saakka löytymistään, ts kuten olen n miljoona kertaa todennut, aika on seuraus muutoksesta, ei koskaan syy muutokselle.
Jos Kontran ajatuksen mukaisesti aika on kulkenut alussa hitaammin suuremman gravitaation takia, cesiumatomi on todellakin värähdellyt hitaammin menneisyydessä, mutta onko kyseessä aika vai vain erilainen olosuhde cesiumatomilla.

Tottahan tuo Kontran väite selvästikin on mutta vaikuttaako se esim valonnoputeen jos cesiumatomi värähtelee hiukan hitaammin.
Tietysti jos laskemme nykyisen olosuhteen mukaan jossa cesiumatomi värähtelee tahdilla joka sillä on tässä olosuhteessa, saadaan eri tuloksia kuin menneisyydessä olisi saatu, mutta onko sillä "ajalla" merkitystä vaiko vain sillä erilaisella olosuhteella menneisyydessä.

Eli onko kuitenkin niin että se havaittu muutos on syy ajan muuttumiselle eikä suinkaan toisinpäin.

[Kontra]

Kun nopeus ja gravitaatio molemmat hidastavat aikaa, pituuskontraktio onkin päinvastainen noissa tilanteissa yllättävästi.

Tuosta en kyllä ymmärtänyt mitä tarkoitit.

Mutta kaiketi tilanne on näin, että suuressa nopeudessa aika hidastuu ja pituus lyhenee ja samoin käy voimakkaassa gravitaatiossa.

Noin ei näyttäsi tapahtuvan, vaan päinvastoin.
Kun sekunti on lyhyempi heikon gravitaation nopeammassa ajassa kuin suuremman gravitaation hitaammassa ajassa, ja valon kulkiessa 300000 km sekunnissa, tuo matka on heikossa gravitaatiossa lyhempi, jolloin metri on silloin lyhyempi kuin suuremmassa gravitaatiossa.
Eli suuressa nopeudessa aika hidastuu ja pituus lyhenee ja mutta voimakkaassa gravitaatiossa pituus kasvaa.

[Stalker]

Olen antanut itselleni kertoa että mustassa aukossa aika pysähtyy ja aukkokin katoaa mustaan aukkoon. Siellä jos jossain on kova gravitaatio.
edit: Siis täältä kaukaa katsoen, kannattaakin olla kaukaa viisas eikä mennä mustaan aukkoon.
Kaikkihan on suhteellista, joku viisas on sanonut. Mikäli olisi niin valtavan suuri musta aukko ettei avaruuskelkkailijaan vaikuttaisi vuorovesivoima merkittävästi, ei hän huomaisi mitään erikoista, paluuta vaan ei olisi.

[Tauko]

Kun nopeus ja gravitaatio molemmat hidastavat aikaa, pituuskontraktio onkin päinvastainen noissa tilanteissa yllättävästi.

Tuosta en kyllä ymmärtänyt mitä tarkoitit.

Mutta kaiketi tilanne on näin, että suuressa nopeudessa aika hidastuu ja pituus lyhenee ja samoin käy voimakkaassa gravitaatiossa.

Noin ei näyttäsi tapahtuvan, vaan päinvastoin.
Kun sekunti on lyhyempi heikon gravitaation nopeammassa ajassa kuin suuremman gravitaation hitaammassa ajassa,

Eli aikaa kuluu heikossa gravitaatiossa enemmän

ja valon kulkiessa 300000 km sekunnissa, tuo matka on heikossa gravitaatiossa lyhempi,

aikaa kuluu enemmän ja matka on pidempi

jolloin metri on silloin lyhyempi kuin suuremmassa gravitaatiossa.

pidempi

Eli suuressa nopeudessa aika hidastuu ja pituus lyhenee ja mutta voimakkaassa gravitaatiossa pituus kasvaa.

aika hidastuu ja pituus lyhenee

[Stalker]

Olen antanut itselleni kertoa että mustassa aukossa aika pysähtyy ja aukkokin katoaa mustaan aukkoon. Siellä jos jossain on kova gravitaatio.
edit: Siis täältä kaukaa katsoen, kannattaakin olla kaukaa viisas eikä mennä mustaan aukkoon.
Kaikkihan on suhteellista, joku viisas on sanonut. Mikäli olisi niin valtavan suuri musta aukko ettei avaruuskelkkailijaan vaikuttaisi vuorovesivoima merkittävästi, ei hän huomaisi mitään erikoista, paluuta vaan ei olisi.

Havaitsen itsekin tuossa pienen ristiriidan.
Avaruuskelkkailija olisi siis tapahtumahorisontissa, hänen kellonsa olisi täältä katsoen pysähtynyt, mutta hän itse väittäisi sen käyvän normaalisti, käy ja ei käy yhtä aikaa, ai niin, eihän aikaa ole olemassa

[Kontra]

Kun nopeus ja gravitaatio molemmat hidastavat aikaa, pituuskontraktio onkin päinvastainen noissa tilanteissa yllättävästi.

Tuosta en kyllä ymmärtänyt mitä tarkoitit.

Mutta kaiketi tilanne on näin, että suuressa nopeudessa aika hidastuu ja pituus lyhenee ja samoin käy voimakkaassa gravitaatiossa.

Noin ei näyttäsi tapahtuvan, vaan päinvastoin.
Kun sekunti on lyhyempi heikon gravitaation nopeammassa ajassa kuin suuremman gravitaation hitaammassa ajassa,

Eli aikaa kuluu heikossa gravitaatiossa enemmän

ja valon kulkiessa 300000 km sekunnissa, tuo matka on heikossa gravitaatiossa lyhempi,

aikaa kuluu enemmän ja matka on pidempi

jolloin metri on silloin lyhyempi kuin suuremmassa gravitaatiossa.

pidempi

Eli suuressa nopeudessa aika hidastuu ja pituus lyhenee ja mutta voimakkaassa gravitaatiossa pituus kasvaa.

aika hidastuu ja pituus lyhenee

No kun sekunti on heikossa gravitaatiossa lyhyempi, mutta valo kuitenkin sielläkin kulkee sekunnissa 300000 km, metrin on pakko olla silloin lyhyempi.

[Tauko]

Kun nopeus ja gravitaatio molemmat hidastavat aikaa, pituuskontraktio onkin päinvastainen noissa tilanteissa yllättävästi.

Tuosta en kyllä ymmärtänyt mitä tarkoitit.

Mutta kaiketi tilanne on näin, että suuressa nopeudessa aika hidastuu ja pituus lyhenee ja samoin käy voimakkaassa gravitaatiossa.

Noin ei näyttäsi tapahtuvan, vaan päinvastoin.
Kun sekunti on lyhyempi heikon gravitaation nopeammassa ajassa kuin suuremman gravitaation hitaammassa ajassa,

Eli aikaa kuluu heikossa gravitaatiossa enemmän

ja valon kulkiessa 300000 km sekunnissa, tuo matka on heikossa gravitaatiossa lyhempi,

aikaa kuluu enemmän ja matka on pidempi

jolloin metri on silloin lyhyempi kuin suuremmassa gravitaatiossa.

pidempi

Eli suuressa nopeudessa aika hidastuu ja pituus lyhenee ja mutta voimakkaassa gravitaatiossa pituus kasvaa.

aika hidastuu ja pituus lyhenee

No kun sekunti on heikossa gravitaatiossa lyhyempi, mutta valo kuitenkin sielläkin kulkee sekunnissa 300000 km, metrin on pakko olla silloin lyhyempi.

Sori, että erehdyin ajattelematta kommentoimaan tuota metrin pituutta.

Kyseessähän on kuitenkin fysiikan ilmiön kuvaaminen, ja fysiikan ilmiöt ei riipu mittayksiköiden valinnasta. Eli tässä parempi käsitellä suureita aika ja pituus, ei niiden mittayksiköitä. Ja tulos on, että aika hidastuu ja pituus lyhenee voimakkaassa gravitaatiossa. Se kuinka iso muutos on niin sen tuloksen laskennassa tarvitaan yksiköitä ja SI-järjestelmässä on jo ihan käyttökelpoiset yksiköt ja määritelmät.