Ydinvoimaa kaukolämpöön, huuhaata vai ei?

[Ertsu]

Minkähänlaiset ihan oikeat markkinat maailmalla olisi tuollaisille pienille ydinvoimaloille jotka on tehty vain lämmön tuottamiseen? Tarkoitan sitä että paljonko maailman kaupungeissa on vastaavia kaukolämpöverkostoja kuin meillä on? Onko sille ihan aikuisten oikeasti markkinoita kun ainakin toistaiseksi Venäjä voidaan laskea pois kuvioista?

Varmaan se rajoittuu pohjoisiin osiin palloa. Kiinalaiset varmasti ostavat yhden ja tekevät omansa sen kopioina, mutta Kanada, pohjoinen USA, ja POhjois-Euroolla ainakin voisi olal ihna potentiaalisia. Etelässäkin ehkä jotain kaupunkeja löytyy, jotka voisivat ostaa, mutta aika vähän siellä on asuttuja kylmän talven alueita.

Taitaa Suomi olla jälkijunassa tässäkin.

ensimmäisten SMR-laitosten on määrä aloittaa toimintansa vuosina 2026–2030 esimerkiksi Kiinassa, Kanadassa, Ranskassa, Ruotsissa ja Virossa. .
Suomessa VTT on saanut valmiiksi kaukolämmön SMR:n konseptisuunnittelun. VTT:n spinoff Steady Energy on julkaissut yhteistyönsä Helenin ja Kuopion Energian investoinneista tällaiseen laitokseen syksyllä 2023.
https://www.hannessnellman.com/news-vie ... ial-areas/

Canadassa myös rakennusten lämmitys on mukana kuviossa.


https://neutronbytes.com/2020/11/03/can ... cess-heat/

https://smractionplan.ca/

Ollaan juu pahasti jäljessä. Edistyksellisessä itänaapurissa on tämäkin tehty jo 70-luvulla.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Bilibin ... ower_Plant

Siinäkin konseptissa tehdään näköjään sähköä. Sen sijaan suomalaisessa kaukolämpöydinvoimalassa ei tarvitse tehdä sähköä lainkaan. Pitäisikö toi ymmärtää niin, että samanlaista kaukolämpöverkkoa kuin Suomessa, ei ole missään muualla? Kuvan mukaan myös talon lämmitykseen käytetään matalapaineista höyryä eikä ilmeisesti paluuputkea tarvita lainkaan?

Onko mitään järkeä tehdä pelkkää lämpölaitosta kun samalla voisi tuottaa sähköä.

Ei.
Nykyisten voimaloiden lämpimät vedet voisi ajaa kaukolämpöverkkoihin, nyt ne hukataan meriin jotka lämpenee ja aiheuttaa muutoksia luontoon.

Nykyaikainen kaasuturbiinivoimala voi ola kolme tuottavaa yksikköä yhdessä. Turbiinista otetaan teho generaattoriin, pakokaasun lämmöllä voidaan vielä pyörittää höyryturbiinia ja lopuksi höyryn jäähdytysenergia käytetään kaukolämpöverkkoon.

Ydinvoimalan lauhdevesi on kuitenkin jo jäähtynyt liikaa että sillä kannattaisi enää lämmittää.

Eikä lauhdevettä kannata muutenkaan käyttää mihinkään lämmitykseen, vaan se pumpataan takaisin kattilaan.

[Susa]

Eikä lauhdevettä kannata muutenkaan käyttää mihinkään lämmitykseen, vaan se pumpataan takaisin kattilaan.

Sehän riippuu lauhdeveden lämpötilasta.

[MooM]

Ydinvoimalan lauhdevesi on kuitenkin jo jäähtynyt liikaa että sillä kannattaisi enää lämmittää.

Kaukolämmössähän tuo lauhdeveden lämpötila olisi aika passelli.

Voimalaitoksen lauhduttimelta tulevan veden lämpötila on tyypillisesti luokkaa 25 ˚C

Kaukolämmön tuotantolaitokseen palaavan veden lämpötila vaihtelee 25:stä 50 asteeseen vuodenajasta ja lämpökuormasta riippuen.

Palaavasta vedestä on jo otettu se kaukolämpö. "Menoputkessa kaukolämpöveden lämpötila vaihtelee sään ja lämmöntarpeen mukaan 65 ja 115 ºC välillä ja paluuputkessa yleensä 40 ja 60 °C välillä." https://energia.fi/energiatietoa/energi ... mpoverkot/

Jossain tuota paluulämpöä käytettiin kasvihuoneiden peruslämpönä. Vaatii tietysti omat systeeminsä, jos homma ei toimi enää järkevästi lämmönvaihtimella (vai toimiiko silti, vaikka ero on noin pieni?), vaan vesi oikeasti kiertää lämmitysjärjestelmässä.

Tuo 40 - 60 °C on turhan korkea, kuten laittamastani kuvasta näet.
25˚C lauhdevesi olisi oiva kaukolämpölaitoksen PALUUVEDEKSI.

Paluuveden lämpötila:

Yli 55 °C liikaa koholla: huomioithan, että laitteesi toimintakyky on alentunut
46-55 °C hieman koholla
35-46 °C neutraali: laitteistosi toimii normaalisti, lämpötilaa voidaan vielä parantaa
30-35 °C hyvä
alle 30 °C erinomainen: hienoa, laitteistosi toimii hyvin ja energiatehokkaasti

nyt en ihan käsitä, mitä ajat takaa. Paluuvesi on sitä vettä, joka on laitokselta lähtenyt ja tulee takaisin luovutettuaan lämmön käyttökohteeseen. Mitä iloa ison ydinvoimalan lauhdeveden käytöstä olisi?

Nuo kuluttajille kotitalouksien kaukolämpösysteemin paluuvedelle annetut ohjearvot tuskin ovat koko kuva siitä, mllaisilla lämpötiloilla laitos pelaa. Luottaisin enemmän tuohon linkkini takaa löytyvään tietoon, joka on energiateollisuuden tuottamaa.

[Susa]

Luottaisin enemmän tuohon linkkini takaa löytyvään tietoon, joka on energiateollisuuden tuottamaa.

Niin on nuo minunkin laittamani.
https://loimua.fi/tietoa-energiamuodois ... paluuvesi/

Sinun linkkisi kertoi: "paluuputkessa yleensä 40 ja 60 °C välillä"

Minun kertoi: "alle 30 °C erinomainen: hienoa, laitteistosi toimii hyvin ja energiatehokkaasti"

[MooM]

Luottaisin enemmän tuohon linkkini takaa löytyvään tietoon, joka on energiateollisuuden tuottamaa.

Niin on nuo minunkin laittamani.
https://loimua.fi/tietoa-energiamuodois ... paluuvesi/

Sinun linkkisi kertoi: "paluuputkessa yleensä 40 ja 60 °C välillä"

Minun kertoi: "alle 30 °C erinomainen: hienoa, laitteistosi toimii hyvin ja energiatehokkaasti"

Joo, kun paluuvesi kuluttajan lämmönvaihtimelta on mahdollisman viileää, se on toiminut paremmin. Minun antamani arvot taas liittyvät voimalaitokselle saapuvaan paluuveteen, joka on tyypillisesti kuumempaa. Ilmeisesti sitten muilta käyttäjiltä (kuin kotitalouksilta) tulee kuumempaa paluuvettä? Ei kai se matkalla lämpene, vaikka kulkisi samassa putkisysteemissä kuin kuuma menovesi?

[Justis]

Minkähänlaiset ihan oikeat markkinat maailmalla olisi tuollaisille pienille ydinvoimaloille jotka on tehty vain lämmön tuottamiseen? Tarkoitan sitä että paljonko maailman kaupungeissa on vastaavia kaukolämpöverkostoja kuin meillä on? Onko sille ihan aikuisten oikeasti markkinoita kun ainakin toistaiseksi Venäjä voidaan laskea pois kuvioista?

Varmaan se rajoittuu pohjoisiin osiin palloa. Kiinalaiset varmasti ostavat yhden ja tekevät omansa sen kopioina, mutta Kanada, pohjoinen USA, ja POhjois-Euroolla ainakin voisi olal ihna potentiaalisia. Etelässäkin ehkä jotain kaupunkeja löytyy, jotka voisivat ostaa, mutta aika vähän siellä on asuttuja kylmän talven alueita.

Taitaa Suomi olla jälkijunassa tässäkin.

ensimmäisten SMR-laitosten on määrä aloittaa toimintansa vuosina 2026–2030 esimerkiksi Kiinassa, Kanadassa, Ranskassa, Ruotsissa ja Virossa. .
Suomessa VTT on saanut valmiiksi kaukolämmön SMR:n konseptisuunnittelun. VTT:n spinoff Steady Energy on julkaissut yhteistyönsä Helenin ja Kuopion Energian investoinneista tällaiseen laitokseen syksyllä 2023.
https://www.hannessnellman.com/news-vie ... ial-areas/

Canadassa myös rakennusten lämmitys on mukana kuviossa.


https://neutronbytes.com/2020/11/03/can ... cess-heat/

https://smractionplan.ca/

Ollaan juu pahasti jäljessä. Edistyksellisessä itänaapurissa on tämäkin tehty jo 70-luvulla.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Bilibin ... ower_Plant

Siinäkin konseptissa tehdään näköjään sähköä. Sen sijaan suomalaisessa kaukolämpöydinvoimalassa ei tarvitse tehdä sähköä lainkaan. Pitäisikö toi ymmärtää niin, että samanlaista kaukolämpöverkkoa kuin Suomessa, ei ole missään muualla? Kuvan mukaan myös talon lämmitykseen käytetään matalapaineista höyryä eikä ilmeisesti paluuputkea tarvita lainkaan?

Onko mitään järkeä tehdä pelkkää lämpölaitosta kun samalla voisi tuottaa sähköä.

Ei.

On. Ei meidän pienet lämpövoimalatkaan tuota sähköä. Sähköntuotannon vaatimaa tekniikkaa ja infraa ei kannata tehdä pieneen laitokseen, jollaisia nämä ovat.

Kyllähän Suomessa on paljon pieniä CHP-laitoksia myös kaukolämmössä kuin teollisuudessakin ja niillä saadaan huomattavasti parempi hyötysuhde kuin vain pelkällä sähköllä tai lämmöllä.

Itse suhtaudun hieman skeptisesti tähän ideaan tuottaa ydinvoimalla ainoastaan lämpöä kun se sähköntuotanto olisi siihen ihan luonteva lisä. En oikein jaksa uskoa että näille olisi paljon markkinoita mutta saatan olla väärässäkin. Aika näyttää mitä tuosta projektista tulee mutta en oikein usko että siitä sen kummempaa tulee.

[Ertsu]

Eikä lauhdevettä kannata muutenkaan käyttää mihinkään lämmitykseen, vaan se pumpataan takaisin kattilaan.

Sehän riippuu lauhdeveden lämpötilasta.

Ei riipu. Lauhdevesi on puhdistettua ja tislattua vettä. Se on kallista vettä eikä sitä kannata päästää hukkaan eikä käyttää lämmitykseen, vaan se pumpataan takaisin kattilaan.

"Merivesipiiri

Turbiinin jälkeen höyry lauhdutetaan kylmän meriveden avulla takaisin vedeksi. Lauhdutinta jäähdytetään merivedellä. Molempien yksiköiden toimiessa höyryn jäähdyttämiseen tarvitaan 40 kuutiometriä merivettä sekunnissa. Jäähdytykseen käytetty vesi lämpenee noin kymmenen astetta. Lauhdevesi pumpataan lauhdepumppujen kautta lauhdevesisäiliöön, josta se kiertää esilämmittimien kautta takaisin höyrystimiin."

[Ertsu]

Minkähänlaiset ihan oikeat markkinat maailmalla olisi tuollaisille pienille ydinvoimaloille jotka on tehty vain lämmön tuottamiseen? Tarkoitan sitä että paljonko maailman kaupungeissa on vastaavia kaukolämpöverkostoja kuin meillä on? Onko sille ihan aikuisten oikeasti markkinoita kun ainakin toistaiseksi Venäjä voidaan laskea pois kuvioista?

Varmaan se rajoittuu pohjoisiin osiin palloa. Kiinalaiset varmasti ostavat yhden ja tekevät omansa sen kopioina, mutta Kanada, pohjoinen USA, ja POhjois-Euroolla ainakin voisi olal ihna potentiaalisia. Etelässäkin ehkä jotain kaupunkeja löytyy, jotka voisivat ostaa, mutta aika vähän siellä on asuttuja kylmän talven alueita.

Taitaa Suomi olla jälkijunassa tässäkin.

ensimmäisten SMR-laitosten on määrä aloittaa toimintansa vuosina 2026–2030 esimerkiksi Kiinassa, Kanadassa, Ranskassa, Ruotsissa ja Virossa. .
Suomessa VTT on saanut valmiiksi kaukolämmön SMR:n konseptisuunnittelun. VTT:n spinoff Steady Energy on julkaissut yhteistyönsä Helenin ja Kuopion Energian investoinneista tällaiseen laitokseen syksyllä 2023.
https://www.hannessnellman.com/news-vie ... ial-areas/

Canadassa myös rakennusten lämmitys on mukana kuviossa.


https://neutronbytes.com/2020/11/03/can ... cess-heat/

https://smractionplan.ca/

Ollaan juu pahasti jäljessä. Edistyksellisessä itänaapurissa on tämäkin tehty jo 70-luvulla.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Bilibin ... ower_Plant

Siinäkin konseptissa tehdään näköjään sähköä. Sen sijaan suomalaisessa kaukolämpöydinvoimalassa ei tarvitse tehdä sähköä lainkaan. Pitäisikö toi ymmärtää niin, että samanlaista kaukolämpöverkkoa kuin Suomessa, ei ole missään muualla? Kuvan mukaan myös talon lämmitykseen käytetään matalapaineista höyryä eikä ilmeisesti paluuputkea tarvita lainkaan?

Onko mitään järkeä tehdä pelkkää lämpölaitosta kun samalla voisi tuottaa sähköä.

Ei.

On. Ei meidän pienet lämpövoimalatkaan tuota sähköä. Sähköntuotannon vaatimaa tekniikkaa ja infraa ei kannata tehdä pieneen laitokseen, jollaisia nämä ovat.

Kyllähän Suomessa on paljon pieniä CHP-laitoksia myös kaukolämmössä kuin teollisuudessakin ja niillä saadaan huomattavasti parempi hyötysuhde kuin vain pelkällä sähköllä tai lämmöllä.

Itse suhtaudun hieman skeptisesti tähän ideaan tuottaa ydinvoimalla ainoastaan lämpöä kun se sähköntuotanto olisi siihen ihan luonteva lisä. En oikein jaksa uskoa että näille olisi paljon markkinoita mutta saatan olla väärässäkin. Aika näyttää mitä tuosta projektista tulee mutta en oikein usko että siitä sen kummempaa tulee.

Pelkkää lämpöä tuottava pieni kaukolämpöydinvoimala kuuluu sijoittaa asutuksen lähelle ja kaukolämpölinjan läheisyyteen. Siinä ei tarvita paineastiaa eikä turbiineja, jolloin se mahtuu pieneen tilaan. Myös lämpötila ja paine ovat vain murto-osan ison sähköä tuottavan ydinvoimalan vastaavista.

[MooM]

Minkähänlaiset ihan oikeat markkinat maailmalla olisi tuollaisille pienille ydinvoimaloille jotka on tehty vain lämmön tuottamiseen? Tarkoitan sitä että paljonko maailman kaupungeissa on vastaavia kaukolämpöverkostoja kuin meillä on? Onko sille ihan aikuisten oikeasti markkinoita kun ainakin toistaiseksi Venäjä voidaan laskea pois kuvioista?

Varmaan se rajoittuu pohjoisiin osiin palloa. Kiinalaiset varmasti ostavat yhden ja tekevät omansa sen kopioina, mutta Kanada, pohjoinen USA, ja POhjois-Euroolla ainakin voisi olal ihna potentiaalisia. Etelässäkin ehkä jotain kaupunkeja löytyy, jotka voisivat ostaa, mutta aika vähän siellä on asuttuja kylmän talven alueita.

Taitaa Suomi olla jälkijunassa tässäkin.

ensimmäisten SMR-laitosten on määrä aloittaa toimintansa vuosina 2026–2030 esimerkiksi Kiinassa, Kanadassa, Ranskassa, Ruotsissa ja Virossa. .
Suomessa VTT on saanut valmiiksi kaukolämmön SMR:n konseptisuunnittelun. VTT:n spinoff Steady Energy on julkaissut yhteistyönsä Helenin ja Kuopion Energian investoinneista tällaiseen laitokseen syksyllä 2023.
https://www.hannessnellman.com/news-vie ... ial-areas/

Canadassa myös rakennusten lämmitys on mukana kuviossa.


https://neutronbytes.com/2020/11/03/can ... cess-heat/

https://smractionplan.ca/

Ollaan juu pahasti jäljessä. Edistyksellisessä itänaapurissa on tämäkin tehty jo 70-luvulla.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Bilibin ... ower_Plant

Siinäkin konseptissa tehdään näköjään sähköä. Sen sijaan suomalaisessa kaukolämpöydinvoimalassa ei tarvitse tehdä sähköä lainkaan. Pitäisikö toi ymmärtää niin, että samanlaista kaukolämpöverkkoa kuin Suomessa, ei ole missään muualla? Kuvan mukaan myös talon lämmitykseen käytetään matalapaineista höyryä eikä ilmeisesti paluuputkea tarvita lainkaan?

Onko mitään järkeä tehdä pelkkää lämpölaitosta kun samalla voisi tuottaa sähköä.

Ei.

On. Ei meidän pienet lämpövoimalatkaan tuota sähköä. Sähköntuotannon vaatimaa tekniikkaa ja infraa ei kannata tehdä pieneen laitokseen, jollaisia nämä ovat.

Kyllähän Suomessa on paljon pieniä CHP-laitoksia myös kaukolämmössä kuin teollisuudessakin ja niillä saadaan huomattavasti parempi hyötysuhde kuin vain pelkällä sähköllä tai lämmöllä.

Itse suhtaudun hieman skeptisesti tähän ideaan tuottaa ydinvoimalla ainoastaan lämpöä kun se sähköntuotanto olisi siihen ihan luonteva lisä. En oikein jaksa uskoa että näille olisi paljon markkinoita mutta saatan olla väärässäkin. Aika näyttää mitä tuosta projektista tulee mutta en oikein usko että siitä sen kummempaa tulee.

Tuossa on selitetty, miksi pienydinvoimalalla ei kannata tehdä sähköä. EIkä isolla ydinvoimalalla kaukolämpöä.

https://vanhalehti.energiauutiset.fi/ka ... oehto.html

— Pelkästään sata-asteista vettä kaukolämpöverkkoon keittävä ydinreaktori toimii alhaisemmalla paineella, jolloin turvallisuusratkaisut ovat yksinkertaiset. Tämä vaikuttaa laitoksen hintaan, Lindroos kertoo.

— Jos samalla laitoksella haluttaisiin tuottaa myös sähköä, on laitosta käytettävä korkeammassa kuumuudessa. Silloin laitos toimii myös korkeammassa paineessa ja turvallisuusratkaisut ovat sen mukaisia. Tällainen laitos on myös kalliimpi.

Periaatteessa ydinkaukolämpöä on myös nykyisin käytössä olevien ydinvoimalaitosten lämpimien lauhdevesien hyödyntäminen kaukolämpöverkossa. Tämä on kuitenkin monessa mielessä eri asia kuin pienten ydinreaktoreiden käyttäminen kaukolämmön tuotannossa.

Suuret ydinvoimalaitokset on rakennettu sähköntuottamista varten. Ne sijaitsevat kaukana asutuskeskuksista, jolloin lämpimien lauhdevesien hyödyntämistä varten olisi rakennettava pitkä putki. Olennaista on kuitenkin se, että ydinvoimalaitosten lauhdevesien lämpötila on vain 40 astetta. Kaukolämpöverkossa veden lämpötilan pitäisi olla noin sata astetta.

Lauhdeveden lämpötila voidaan nostaa ennen kuin se päästetään kaukolämpöverkkoon. Tämä on enemmän kuin tavalla, kun kaukolämpöyhtiöt hyödyntävät erilaisia teollisuuden hukkalämpöjä. Toimenpide kuitenkin heikentää hankkeen kannattavuutta — lämpötilan nostaminen, eli "priimaaminen" on ylimääräinen kuluerä.

[Ertsu]

Minkähänlaiset ihan oikeat markkinat maailmalla olisi tuollaisille pienille ydinvoimaloille jotka on tehty vain lämmön tuottamiseen? Tarkoitan sitä että paljonko maailman kaupungeissa on vastaavia kaukolämpöverkostoja kuin meillä on? Onko sille ihan aikuisten oikeasti markkinoita kun ainakin toistaiseksi Venäjä voidaan laskea pois kuvioista?

Varmaan se rajoittuu pohjoisiin osiin palloa. Kiinalaiset varmasti ostavat yhden ja tekevät omansa sen kopioina, mutta Kanada, pohjoinen USA, ja POhjois-Euroolla ainakin voisi olal ihna potentiaalisia. Etelässäkin ehkä jotain kaupunkeja löytyy, jotka voisivat ostaa, mutta aika vähän siellä on asuttuja kylmän talven alueita.

Taitaa Suomi olla jälkijunassa tässäkin.

ensimmäisten SMR-laitosten on määrä aloittaa toimintansa vuosina 2026–2030 esimerkiksi Kiinassa, Kanadassa, Ranskassa, Ruotsissa ja Virossa. .
Suomessa VTT on saanut valmiiksi kaukolämmön SMR:n konseptisuunnittelun. VTT:n spinoff Steady Energy on julkaissut yhteistyönsä Helenin ja Kuopion Energian investoinneista tällaiseen laitokseen syksyllä 2023.
https://www.hannessnellman.com/news-vie ... ial-areas/

Canadassa myös rakennusten lämmitys on mukana kuviossa.


https://neutronbytes.com/2020/11/03/can ... cess-heat/

https://smractionplan.ca/

Ollaan juu pahasti jäljessä. Edistyksellisessä itänaapurissa on tämäkin tehty jo 70-luvulla.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Bilibin ... ower_Plant

Siinäkin konseptissa tehdään näköjään sähköä. Sen sijaan suomalaisessa kaukolämpöydinvoimalassa ei tarvitse tehdä sähköä lainkaan. Pitäisikö toi ymmärtää niin, että samanlaista kaukolämpöverkkoa kuin Suomessa, ei ole missään muualla? Kuvan mukaan myös talon lämmitykseen käytetään matalapaineista höyryä eikä ilmeisesti paluuputkea tarvita lainkaan?

Onko mitään järkeä tehdä pelkkää lämpölaitosta kun samalla voisi tuottaa sähköä.

Ei.

On. Ei meidän pienet lämpövoimalatkaan tuota sähköä. Sähköntuotannon vaatimaa tekniikkaa ja infraa ei kannata tehdä pieneen laitokseen, jollaisia nämä ovat.

Kyllähän Suomessa on paljon pieniä CHP-laitoksia myös kaukolämmössä kuin teollisuudessakin ja niillä saadaan huomattavasti parempi hyötysuhde kuin vain pelkällä sähköllä tai lämmöllä.

Itse suhtaudun hieman skeptisesti tähän ideaan tuottaa ydinvoimalla ainoastaan lämpöä kun se sähköntuotanto olisi siihen ihan luonteva lisä. En oikein jaksa uskoa että näille olisi paljon markkinoita mutta saatan olla väärässäkin. Aika näyttää mitä tuosta projektista tulee mutta en oikein usko että siitä sen kummempaa tulee.

Tuossa on selitetty, miksi pienydinvoimalalla ei kannata tehdä sähköä. EIkä isolla ydinvoimalalla kaukolämpöä.

https://vanhalehti.energiauutiset.fi/ka ... oehto.html

— Pelkästään sata-asteista vettä kaukolämpöverkkoon keittävä ydinreaktori toimii alhaisemmalla paineella, jolloin turvallisuusratkaisut ovat yksinkertaiset. Tämä vaikuttaa laitoksen hintaan, Lindroos kertoo.

— Jos samalla laitoksella haluttaisiin tuottaa myös sähköä, on laitosta käytettävä korkeammassa kuumuudessa. Silloin laitos toimii myös korkeammassa paineessa ja turvallisuusratkaisut ovat sen mukaisia. Tällainen laitos on myös kalliimpi.

Periaatteessa ydinkaukolämpöä on myös nykyisin käytössä olevien ydinvoimalaitosten lämpimien lauhdevesien hyödyntäminen kaukolämpöverkossa. Tämä on kuitenkin monessa mielessä eri asia kuin pienten ydinreaktoreiden käyttäminen kaukolämmön tuotannossa.

Suuret ydinvoimalaitokset on rakennettu sähköntuottamista varten. Ne sijaitsevat kaukana asutuskeskuksista, jolloin lämpimien lauhdevesien hyödyntämistä varten olisi rakennettava pitkä putki. Olennaista on kuitenkin se, että ydinvoimalaitosten lauhdevesien lämpötila on vain 40 astetta. Kaukolämpöverkossa veden lämpötilan pitäisi olla noin sata astetta.

Lauhdeveden lämpötila voidaan nostaa ennen kuin se päästetään kaukolämpöverkkoon. Tämä on enemmän kuin tavalla, kun kaukolämpöyhtiöt hyödyntävät erilaisia teollisuuden hukkalämpöjä. Toimenpide kuitenkin heikentää hankkeen kannattavuutta — lämpötilan nostaminen, eli "priimaaminen" on ylimääräinen kuluerä.

Siinä puhutaan jälleen jäähdytysvedestä. Lauhdevesi ja jäähdytysvesi ovat eri vesiä.

[MooM]

Varmaan se rajoittuu pohjoisiin osiin palloa. Kiinalaiset varmasti ostavat yhden ja tekevät omansa sen kopioina, mutta Kanada, pohjoinen USA, ja POhjois-Euroolla ainakin voisi olal ihna potentiaalisia. Etelässäkin ehkä jotain kaupunkeja löytyy, jotka voisivat ostaa, mutta aika vähän siellä on asuttuja kylmän talven alueita.

Taitaa Suomi olla jälkijunassa tässäkin.

ensimmäisten SMR-laitosten on määrä aloittaa toimintansa vuosina 2026–2030 esimerkiksi Kiinassa, Kanadassa, Ranskassa, Ruotsissa ja Virossa. .
Suomessa VTT on saanut valmiiksi kaukolämmön SMR:n konseptisuunnittelun. VTT:n spinoff Steady Energy on julkaissut yhteistyönsä Helenin ja Kuopion Energian investoinneista tällaiseen laitokseen syksyllä 2023.
https://www.hannessnellman.com/news-vie ... ial-areas/

Canadassa myös rakennusten lämmitys on mukana kuviossa.


https://neutronbytes.com/2020/11/03/can ... cess-heat/

https://smractionplan.ca/

Ollaan juu pahasti jäljessä. Edistyksellisessä itänaapurissa on tämäkin tehty jo 70-luvulla.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Bilibin ... ower_Plant

Siinäkin konseptissa tehdään näköjään sähköä. Sen sijaan suomalaisessa kaukolämpöydinvoimalassa ei tarvitse tehdä sähköä lainkaan. Pitäisikö toi ymmärtää niin, että samanlaista kaukolämpöverkkoa kuin Suomessa, ei ole missään muualla? Kuvan mukaan myös talon lämmitykseen käytetään matalapaineista höyryä eikä ilmeisesti paluuputkea tarvita lainkaan?

Onko mitään järkeä tehdä pelkkää lämpölaitosta kun samalla voisi tuottaa sähköä.

Ei.

On. Ei meidän pienet lämpövoimalatkaan tuota sähköä. Sähköntuotannon vaatimaa tekniikkaa ja infraa ei kannata tehdä pieneen laitokseen, jollaisia nämä ovat.

Kyllähän Suomessa on paljon pieniä CHP-laitoksia myös kaukolämmössä kuin teollisuudessakin ja niillä saadaan huomattavasti parempi hyötysuhde kuin vain pelkällä sähköllä tai lämmöllä.

Itse suhtaudun hieman skeptisesti tähän ideaan tuottaa ydinvoimalla ainoastaan lämpöä kun se sähköntuotanto olisi siihen ihan luonteva lisä. En oikein jaksa uskoa että näille olisi paljon markkinoita mutta saatan olla väärässäkin. Aika näyttää mitä tuosta projektista tulee mutta en oikein usko että siitä sen kummempaa tulee.

Tuossa on selitetty, miksi pienydinvoimalalla ei kannata tehdä sähköä. EIkä isolla ydinvoimalalla kaukolämpöä.

https://vanhalehti.energiauutiset.fi/ka ... oehto.html

— Pelkästään sata-asteista vettä kaukolämpöverkkoon keittävä ydinreaktori toimii alhaisemmalla paineella, jolloin turvallisuusratkaisut ovat yksinkertaiset. Tämä vaikuttaa laitoksen hintaan, Lindroos kertoo.

— Jos samalla laitoksella haluttaisiin tuottaa myös sähköä, on laitosta käytettävä korkeammassa kuumuudessa. Silloin laitos toimii myös korkeammassa paineessa ja turvallisuusratkaisut ovat sen mukaisia. Tällainen laitos on myös kalliimpi.

Periaatteessa ydinkaukolämpöä on myös nykyisin käytössä olevien ydinvoimalaitosten lämpimien lauhdevesien hyödyntäminen kaukolämpöverkossa. Tämä on kuitenkin monessa mielessä eri asia kuin pienten ydinreaktoreiden käyttäminen kaukolämmön tuotannossa.

Suuret ydinvoimalaitokset on rakennettu sähköntuottamista varten. Ne sijaitsevat kaukana asutuskeskuksista, jolloin lämpimien lauhdevesien hyödyntämistä varten olisi rakennettava pitkä putki. Olennaista on kuitenkin se, että ydinvoimalaitosten lauhdevesien lämpötila on vain 40 astetta. Kaukolämpöverkossa veden lämpötilan pitäisi olla noin sata astetta.

Lauhdeveden lämpötila voidaan nostaa ennen kuin se päästetään kaukolämpöverkkoon. Tämä on enemmän kuin tavalla, kun kaukolämpöyhtiöt hyödyntävät erilaisia teollisuuden hukkalämpöjä. Toimenpide kuitenkin heikentää hankkeen kannattavuutta — lämpötilan nostaminen, eli "priimaaminen" on ylimääräinen kuluerä.

Siinä puhutaan jälleen jäähdytysvedestä. Lauhdevesi ja jäähdytysvesi ovat eri vesiä.

Paikallisesti lauhdevettä varmaan voi kierrättää lämmitystarkoituksiin, nythän se yleensä jäähdytetään merivedellä. En osaa sanoa, miten pitkälle lauhdevettä voi kierrättää ennen kuin kannattaa rakentaa lämmönvaihdin ja erottaa lauhdevesi kaukolämpövedestä.

[Ertsu]

Ollaan juu pahasti jäljessä. Edistyksellisessä itänaapurissa on tämäkin tehty jo 70-luvulla.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Bilibin ... ower_Plant

Siinäkin konseptissa tehdään näköjään sähköä. Sen sijaan suomalaisessa kaukolämpöydinvoimalassa ei tarvitse tehdä sähköä lainkaan. Pitäisikö toi ymmärtää niin, että samanlaista kaukolämpöverkkoa kuin Suomessa, ei ole missään muualla? Kuvan mukaan myös talon lämmitykseen käytetään matalapaineista höyryä eikä ilmeisesti paluuputkea tarvita lainkaan?

Onko mitään järkeä tehdä pelkkää lämpölaitosta kun samalla voisi tuottaa sähköä.

Ei.

On. Ei meidän pienet lämpövoimalatkaan tuota sähköä. Sähköntuotannon vaatimaa tekniikkaa ja infraa ei kannata tehdä pieneen laitokseen, jollaisia nämä ovat.

Kyllähän Suomessa on paljon pieniä CHP-laitoksia myös kaukolämmössä kuin teollisuudessakin ja niillä saadaan huomattavasti parempi hyötysuhde kuin vain pelkällä sähköllä tai lämmöllä.

Itse suhtaudun hieman skeptisesti tähän ideaan tuottaa ydinvoimalla ainoastaan lämpöä kun se sähköntuotanto olisi siihen ihan luonteva lisä. En oikein jaksa uskoa että näille olisi paljon markkinoita mutta saatan olla väärässäkin. Aika näyttää mitä tuosta projektista tulee mutta en oikein usko että siitä sen kummempaa tulee.

Tuossa on selitetty, miksi pienydinvoimalalla ei kannata tehdä sähköä. EIkä isolla ydinvoimalalla kaukolämpöä.

https://vanhalehti.energiauutiset.fi/ka ... oehto.html

— Pelkästään sata-asteista vettä kaukolämpöverkkoon keittävä ydinreaktori toimii alhaisemmalla paineella, jolloin turvallisuusratkaisut ovat yksinkertaiset. Tämä vaikuttaa laitoksen hintaan, Lindroos kertoo.

— Jos samalla laitoksella haluttaisiin tuottaa myös sähköä, on laitosta käytettävä korkeammassa kuumuudessa. Silloin laitos toimii myös korkeammassa paineessa ja turvallisuusratkaisut ovat sen mukaisia. Tällainen laitos on myös kalliimpi.

Periaatteessa ydinkaukolämpöä on myös nykyisin käytössä olevien ydinvoimalaitosten lämpimien lauhdevesien hyödyntäminen kaukolämpöverkossa. Tämä on kuitenkin monessa mielessä eri asia kuin pienten ydinreaktoreiden käyttäminen kaukolämmön tuotannossa.

Suuret ydinvoimalaitokset on rakennettu sähköntuottamista varten. Ne sijaitsevat kaukana asutuskeskuksista, jolloin lämpimien lauhdevesien hyödyntämistä varten olisi rakennettava pitkä putki. Olennaista on kuitenkin se, että ydinvoimalaitosten lauhdevesien lämpötila on vain 40 astetta. Kaukolämpöverkossa veden lämpötilan pitäisi olla noin sata astetta.

Lauhdeveden lämpötila voidaan nostaa ennen kuin se päästetään kaukolämpöverkkoon. Tämä on enemmän kuin tavalla, kun kaukolämpöyhtiöt hyödyntävät erilaisia teollisuuden hukkalämpöjä. Toimenpide kuitenkin heikentää hankkeen kannattavuutta — lämpötilan nostaminen, eli "priimaaminen" on ylimääräinen kuluerä.

Siinä puhutaan jälleen jäähdytysvedestä. Lauhdevesi ja jäähdytysvesi ovat eri vesiä.

Paikallisesti lauhdevettä varmaan voi kierrättää lämmitystarkoituksiin, nythän se yleensä jäähdytetään merivedellä. En osaa sanoa, miten pitkälle lauhdevettä voi kierrättää ennen kuin kannattaa rakentaa lämmönvaihdin ja erottaa lauhdevesi kaukolämpövedestä.

Kyllä lauhdevesi kannattaa pumpata takaisin kattilaan heti lauhduttimen jälkeen. Se on kallista, moneen kertaan puhdistettua ja tislattua vettä.

[Susa]

Luottaisin enemmän tuohon linkkini takaa löytyvään tietoon, joka on energiateollisuuden tuottamaa.

Niin on nuo minunkin laittamani.
https://loimua.fi/tietoa-energiamuodois ... paluuvesi/

Sinun linkkisi kertoi: "paluuputkessa yleensä 40 ja 60 °C välillä"

Minun kertoi: "alle 30 °C erinomainen: hienoa, laitteistosi toimii hyvin ja energiatehokkaasti"

Joo, kun paluuvesi kuluttajan lämmönvaihtimelta on mahdollisman viileää, se on toiminut paremmin. Minun antamani arvot taas liittyvät voimalaitokselle saapuvaan paluuveteen, joka on tyypillisesti kuumempaa. Ilmeisesti sitten muilta käyttäjiltä (kuin kotitalouksilta) tulee kuumempaa paluuvettä? Ei kai se matkalla lämpene, vaikka kulkisi samassa putkisysteemissä kuin kuuma menovesi?

Paluuvedestä tuossa minunkin antamassa linkistä on kysymys.

Mitä tarkoittaa kaukolämmön paluuveden lämpötila?
Kaukolämmön paluuveden lämpötila tulisi olla mahdollisimman matala. Tällöin kaukolämpöjärjestelmä toimii kokonaisuutena energiatehokkaasti. Jos kiinteistöltä palaavan kaukolämpöveden lämpötila jää poikkeavan korkeaksi, kiinteistön oma kaukolämpölaitteisto tai lämmitysverkosto ei toimi optimaalisesti. Mahdollisimman matala paluuveden lämpötila kertoo siis sen, että kiinteistön kaukolämpölaitteisto sekä lämmitysverkosto toimivat oikein ja energiatehokkaasti.

Jos paluuveden lämpötila on suuri, käytetään sitä usein katujen sulatukseen tai muuhun "toisarvoiseen", jotta lämmöt saadaan alemmas.

[Susa]

Kyllä lauhdevesi kannattaa pumpata takaisin kattilaan heti lauhduttimen jälkeen. Se on kallista, moneen kertaan puhdistettua ja tislattua vettä.

Lauhdevesi tislaantuu aivan itsekseen, johan sen kertoo nimikin.
Ei sitä erikseen tarvi tislata.

[Ertsu]

Kyllä lauhdevesi kannattaa pumpata takaisin kattilaan heti lauhduttimen jälkeen. Se on kallista, moneen kertaan puhdistettua ja tislattua vettä.

Lauhdevesi tislaantuu aivan itsekseen, johan sen kertoo nimikin.
Ei sitä erikseen tarvi tislata.

Siis kun kattilaan tarvitaan uutta kattilavettä, niin se menee ensin monen suodattimen läpi ja lopuksi vielä ioninvaihtimen läpi.