Montahan sataa miljardia tai biljoonaa pitää vielä kustantaa, että saataisiin jotain oikeasti järkevää "tekoälyä", kuten vaikka robottiimuri, joka ymmärtää imeneensä jännitteellisen kaapelin kiduksiinsa jota mylly kuorii parasta aikaa. Tai että saisi aamulla paistetun kananmunan. Pyykkien pesu, tai edes että siivoaisi lattian lasten sotkuilta.
Valitettavasti ei taida olla mitään tuollaista edes kaukana horisontissa näkyvillä, sen sijaan mätetään järkytttävät summat rahaa siihen, että saadaan generoitua joku kissakuva, tai jotain muuta somekivaa, jonka seurauksena massat menettävät työpaikkansa.
Pattinero kirjoitti: ↑23 Helmi 2025, 12:29
Tekoäly on hyvä esimerkki siitä, ettei mikään voi olla kehittäjäänsä älykkäämpi. Olkoonkin, että yhtä yksittäistä ihmistä parempi muistinen tekoäly on. Aika harvalla ihmisellä on päässään kaikki se tieto mikä nettiin on ladattu.
Nykyajan tekoäly on tuosta ihan yhtä hyvä esimerkki kuin 1700-luvun hevoskärryyn asennettu höyrykone oli siitä, että mikään kone ei voi olla kehittäjäänsä nopeampi.
Olet ensimmäinen, joka väittää jotain tuollaista. Tiedät varmaan, että mikään massallinen ei voi olla edes yhtä nopea kuin valo. Valonnopeus on siis se maksimi johon se ihmisen rakentama höyrykone voisi edes teoriassa yltää. Käytännössä puoletkin on saavuttamattomissa.
Tottakai voi olla. Monikerroila.
Nyt kyllä vaatisi tarkennusta käsite "Monikerta"?
Massallinen kappale ei voi saavuttaa valon nopeutta (suhteellisuusteorian mukaan) tai edes käytännössä päästä lähelle sitä, koska siihen tarvittava energia on valtava jo c-nopeuden murto-osilla. Hiukkaskiihdyttimissä pienimassaiset protonit pääsevät 99,9999 % valon nopeudesta, mutta sekin vaatii miljardeja elektronivoltteja energiaa. Saati sitten massallisen "höyrykoneen" kiihdyttäminen vaatisi biljoonia kertoja enemmän energiaa, mikä on teknisesti mahdotonta.
Suhteellisuusteoriassa on aukkoja siksi sitä ei hyväksytty aikoinaan.
Mitkähän nämä aukot oikein ovat, "monikerrat"?
Modernin fysiikan kulmakivi, suhteellisuusteoria on laajasti hyväksytty tiedeyhteisössä. Se kattaa nimenomaan fysiikan ilmiöt, joissa liikutaan suurilla nopeuksilla. Se on läpikäynyt lukuisia kokeellisia testejä, ja sen ennusteet ovat saaneet vahvistuksen kerta toisensa jälkeen monista havainnoista.
(Kvanttimekaniikka puolestaan hallitsee mikroskooppista maailmaa ja selittää aineen ja energian käyttäytymistä pienimmillä tasoilla.)
Pattinero kirjoitti: ↑23 Helmi 2025, 12:29
Tekoäly on hyvä esimerkki siitä, ettei mikään voi olla kehittäjäänsä älykkäämpi. Olkoonkin, että yhtä yksittäistä ihmistä parempi muistinen tekoäly on. Aika harvalla ihmisellä on päässään kaikki se tieto mikä nettiin on ladattu.
Nykyajan tekoäly on tuosta ihan yhtä hyvä esimerkki kuin 1700-luvun hevoskärryyn asennettu höyrykone oli siitä, että mikään kone ei voi olla kehittäjäänsä nopeampi.
Olet ensimmäinen, joka väittää jotain tuollaista. Tiedät varmaan, että mikään massallinen ei voi olla edes yhtä nopea kuin valo. Valonnopeus on siis se maksimi johon se ihmisen rakentama höyrykone voisi edes teoriassa yltää. Käytännössä puoletkin on saavuttamattomissa.
Tottakai voi olla. Monikerroila.
Nyt kyllä vaatisi tarkennusta käsite "Monikerta"?
Massallinen kappale ei voi saavuttaa valon nopeutta (suhteellisuusteorian mukaan) tai edes käytännössä päästä lähelle sitä, koska siihen tarvittava energia on valtava jo c-nopeuden murto-osilla. Hiukkaskiihdyttimissä pienimassaiset protonit pääsevät 99,9999 % valon nopeudesta, mutta sekin vaatii miljardeja elektronivoltteja energiaa. Saati sitten massallisen "höyrykoneen" kiihdyttäminen vaatisi biljoonia kertoja enemmän energiaa, mikä on teknisesti mahdotonta.
Suhteellisuusteoriassa on aukkoja siksi sitä ei hyväksytty aikoinaan.
Mitkähän nämä aukot oikein ovat, "monikerrat"?
Modernin fysiikan kulmakivi, suhteellisuusteoria on laajasti hyväksytty tiedeyhteisössä. Se kattaa nimenomaan fysiikan ilmiöt, joissa liikutaan suurilla nopeuksilla. Se on läpikäynyt lukuisia kokeellisia testejä, ja sen ennusteet ovat saaneet vahvistuksen kerta toisensa jälkeen monista havainnoista.
(Kvanttimekaniikka puolestaan hallitsee mikroskooppista maailmaa ja selittää aineen ja energian käyttäytymistä pienimmillä tasoilla.)
Sitä se nimenomaan ei kata...se on sekavaa olettamista. Sillä voitiin todistaa että valo taipuu auringonpimennyksen aikaan. Siitä vedettiin huimia johtopäätöksiä.
Pattinero kirjoitti: ↑23 Helmi 2025, 12:29
Tekoäly on hyvä esimerkki siitä, ettei mikään voi olla kehittäjäänsä älykkäämpi. Olkoonkin, että yhtä yksittäistä ihmistä parempi muistinen tekoäly on. Aika harvalla ihmisellä on päässään kaikki se tieto mikä nettiin on ladattu.
Nykyajan tekoäly on tuosta ihan yhtä hyvä esimerkki kuin 1700-luvun hevoskärryyn asennettu höyrykone oli siitä, että mikään kone ei voi olla kehittäjäänsä nopeampi.
Olet ensimmäinen, joka väittää jotain tuollaista. Tiedät varmaan, että mikään massallinen ei voi olla edes yhtä nopea kuin valo. Valonnopeus on siis se maksimi johon se ihmisen rakentama höyrykone voisi edes teoriassa yltää. Käytännössä puoletkin on saavuttamattomissa.
Tottakai voi olla. Monikerroila.
Nyt kyllä vaatisi tarkennusta käsite "Monikerta"?
Massallinen kappale ei voi saavuttaa valon nopeutta (suhteellisuusteorian mukaan) tai edes käytännössä päästä lähelle sitä, koska siihen tarvittava energia on valtava jo c-nopeuden murto-osilla. Hiukkaskiihdyttimissä pienimassaiset protonit pääsevät 99,9999 % valon nopeudesta, mutta sekin vaatii miljardeja elektronivoltteja energiaa. Saati sitten massallisen "höyrykoneen" kiihdyttäminen vaatisi biljoonia kertoja enemmän energiaa, mikä on teknisesti mahdotonta.
Suhteellisuusteoriassa on aukkoja siksi sitä ei hyväksytty aikoinaan.
Mitkähän nämä aukot oikein ovat, "monikerrat"?
Modernin fysiikan kulmakivi, suhteellisuusteoria on laajasti hyväksytty tiedeyhteisössä. Se kattaa nimenomaan fysiikan ilmiöt, joissa liikutaan suurilla nopeuksilla. Se on läpikäynyt lukuisia kokeellisia testejä, ja sen ennusteet ovat saaneet vahvistuksen kerta toisensa jälkeen monista havainnoista.
(Kvanttimekaniikka puolestaan hallitsee mikroskooppista maailmaa ja selittää aineen ja energian käyttäytymistä pienimmillä tasoilla.)
Sitä se nimenomaan ei kata...se on sekavaa olettamista. Sillä voitiin todistaa että valo taipuu auringonpimennyksen aikaan. Siitä vedettiin huimia johtopäätöksiä.
Mikähän olisi joku "sekava olettamus", mitä ovat "monikerrat"?
Suhteellisuusteoriassa ei ole aukkoja sovellusalueellaan suurilla nopeuksilla ja massiivisilla kappaleilla.
Historiallisesti sen hidas hyväksyntä johtui vallitsevien paradigmojen vastustuksesta ja todisteiden puutteesta alkuvaiheessa kuin varsinaisista puutteista teoriassa. Monille tiedemiehille oli vaikea hyväksyä, että aika voisi venyä tai massa ja energia olisivat saman asian eri muotoja. Se haastoi vallitsevia newtonilaisia käsityksiä fysiikasta ja vaati aikaa ja todisteita vakuuttaakseen tiedeyhteisön.
Re: Miten DNA:n kaksoiskierre on syntynyt ?
Lähetetty: 24 Helmi 2025, 12:16
Kirjoittaja Tuulispää
On siinä lehmän mentäviä aukkoja jokainen joka on asiaan perehtynyt tietää sen. Parhaiten Einstein itse tiesi. Vaimon laskelmilla saatiin jotain tolkkua hänen "lapsenkakkaansa".
Einstein oli väärässä gravitaation ja ajan suhteen.
Re: Miten DNA:n kaksoiskierre on syntynyt ?
Lähetetty: 24 Helmi 2025, 13:00
Kirjoittaja antitaide
Tuulispää kirjoitti: ↑24 Helmi 2025, 12:16
On siinä lehmän mentäviä aukkoja jokainen joka on asiaan perehtynyt tietää sen. Parhaiten Einstein itse tiesi. Vaimon laskelmilla saatiin jotain tolkkua hänen "lapsenkakkaansa".
Einstein oli väärässä gravitaation ja ajan suhteen.
Einsteinin "virhe" kosmologisessa vakiossa liittyy hänen yleiseen suhteellisuusteoriaansa (yritti suhteuttaa teorian maailmankaikkeuden rakenteeseen). Tämä ei kuitenkaan suoraan vaikuttanut erityisen suhteellisuusteorian suuriin nopeuksiin tai massojen ilmiöihin mistä tässä on nyt oli kyse voisko joku massallinen avaruusalus lähestyä valonnopeutta. Ei voi erityisen suhteellisuusteorian mukaan.
(Saadakseen yleisen suhteellisuusteorian vastaamaan staattista maailmankaikkeutta Einstein lisäsi kenttäyhtälöihin kosmologisen vakion, joka toimi eräänlaisena "vastavoimana" gravitaatiolle, pitäen maailmankaikkeuden tasapainossa. Havaittiin kuitenkin että kaukaiset galaksit loittonivat meistä ja että maailmankaikkeus laajenee eikä ole staattinen. Einstein katsoi, että kosmologinen vakio oli tarpeeton – hän oli lisännyt sen "pakotettuna" väärään olettamukseen staattisuudesta. Alkuperäiset kenttäyhtälöt ilman vakiota olisivat sallineet laajenevan maailmankaikkeuden, jos Einstein olisi luottanut matemaattiseen ennusteeseensa eikä sen ajan tiedemiesten vallitsevaan käsitykseen. Einstein oli vahingossa ennakoinut pimeän energian käsitteen.)
Re: Miten DNA:n kaksoiskierre on syntynyt ?
Lähetetty: 24 Helmi 2025, 13:08
Kirjoittaja Tuulispää
Einstein ei ennustanut mitään pimeää ainetta eikä muutakaan...huomasi pienen vian Newtonin teoriassa. Ymmärsi jotain valosta kun Planck viittasi sen hänelle ( hänelle järjestettiin vähemmistön edustajana Nobel ).
Re: Miten DNA:n kaksoiskierre on syntynyt ?
Lähetetty: 24 Helmi 2025, 13:33
Kirjoittaja antitaide
Tuulispää kirjoitti: ↑24 Helmi 2025, 13:08
Einstein ei ennustanut mitään pimeää ainetta eikä muutakaan...huomasi pienen vian Newtonin teoriassa. Ymmärsi jotain valosta kun Planck viittasi sen hänelle ( hänelle järjestettiin vähemmistön edustajana Nobel ).
Mutta hei, fokus tässä oli kyse siitä, voiko joku massallinen kappale lähestyä valonopeutta.
Erityisen suhteellisuusteorian ennuste suurista nopeuksista pätee yhä, massallisen kappaleen kiihdyttäminen edes murto-osaan c nopeutta vaatii aivan liikaa energiaa mitä ihmiskunta kykenisi tuottamaan. Erityinen suhteellisuusteoria hylkäsi absoluuttisen ajan ja tilan, mikä oli monille fyysikoille käsittämätöntä Newtonin fysiikan jälkeen.
Yleisessä suhteellisuusteoriassa missä Einstein teki vääriä olettamuksia ei liity nyt tähän suuriin nopeuksiin ja massoihin juuri ollenkaan. Edelleen, mitä ovat "monikerrat"?
(Yleinen suhteellisuusteoria selittää maailmankaikkeuden laajenemista, mutta havainnot viittaavat siihen, että suurin osa maailmankaikkeuden massasta koostuu pimeästä aineesta, joita yleinen suhteellisuusteoria ei suoraan selitä. Tämä ei ole varsinainen aukko teoriassa itsessään, vaan osoitus siitä, että maailmankaikkeudessa on ilmiöitä, jotka vaativat lisämalleja esim. kosmologisen vakion. Suhteellisuusteoria toimii oikein, kun nämä tekijät lisätään yhtälöihin, mutta se ei itsessään ennusta niiden olemassaoloa.
Einstein ei tiennyt pimeästä aineesta sellaisena kuin me sen nykyään ymmärrämme, koska käsite kehittyi vasta hänen kuolemansa jälkeen. Hänen aikanaan ei ollut suoria havaintoja tai teoreettista tarvetta pimeälle aineelle sellaisessa muodossa, jossa se tunnetaan modernissa kosmologiassa. Kuitenkin hänen työnsä yleisen suhteellisuusteorian parissa loi pohjan, joka myöhemmin mahdollisti pimeän aineen olemassaolon päättelemisen.)
Tuulispää kirjoitti: ↑24 Helmi 2025, 13:08
Einstein ei ennustanut mitään pimeää ainetta eikä muutakaan...huomasi pienen vian Newtonin teoriassa. Ymmärsi jotain valosta kun Planck viittasi sen hänelle ( hänelle järjestettiin vähemmistön edustajana Nobel ).
Niin, tässä ketjussa oli kyse voiko joku massallinen kappale lähestyä valonopeutta. Erityisen suhteellisuusteorian ennuste suurista nopeuksista pätee yhä, massallisen kappaleen kiihdyttäminen edes murto-osaan c nopeutta vaatii aivan liikaa energiaa mitä ihmiskunta kykenisi tuottamaan. Yleinen suhteellisuusteoria missä Einstein teki vääriä olettamuksia ei liity nyt tähän suuriin nopeuksiin ja massoihin juuri ollenkaan. Edelleen, mitä ovat "monikerrat"?
(Yleinen suhteellisuusteoria selittää maailmankaikkeuden laajenemista, mutta havainnot viittaavat siihen, että suurin osa maailmankaikkeuden massasta koostuu pimeästä aineesta, joita yleinen suhteellisuusteoria ei suoraan selitä. Tämä ei ole varsinainen aukko teoriassa itsessään, vaan osoitus siitä, että maailmankaikkeudessa on ilmiöitä, jotka vaativat lisämalleja esim. kosmologisen vakion. Suhteellisuusteoria toimii oikein, kun nämä tekijät lisätään yhtälöihin, mutta se ei itsessään ennusta niiden olemassaoloa.
Einstein ei tiennyt pimeästä aineesta sellaisena kuin me sen nykyään ymmärrämme, koska käsite kehittyi vasta hänen kuolemansa jälkeen. Hänen aikanaan ei ollut suoria havaintoja tai teoreettista tarvetta pimeälle aineelle sellaisessa muodossa, jossa se tunnetaan modernissa kosmologiassa. Kuitenkin hänen työnsä yleisen suhteellisuusteorian parissa loi pohjan, joka myöhemmin mahdollisti pimeän aineen olemassaolon päättelemisen.)
Olettivatko varhaiset ylimääräisen massan epäilijät (Kapteyn, Lundmark, Oort, Zwicky) sen olevan tavallista ainetta ja vasta Rubin käsitti sen olevan jotain muuta?
Henk.koht. kallistun pimeän aineen puolelle, MOND ei oikein vakuuta
edit: oops, pimeä aine , pimeä energia, well , samapa tuo.
