Tiedepalsta.fi

Wisti kirjoitti: ↑21 Huhti 2025, 17:52 Olin röyhkeä omahyväinen ja luulin itsestäni liikoja. Kadun, etten osannut olla enemmän siipiäni myöten.

Pohjalainen sanonta ......siipiäni myören.

Brainwashed kirjoitti: ↑21 Huhti 2025, 17:25

Pattinero kirjoitti: ↑20 Huhti 2025, 19:54

Brainwashed kirjoitti: ↑20 Huhti 2025, 17:43

Pattinero kirjoitti: ↑19 Huhti 2025, 19:45 Kaikkea perkelettä on tapahtunut, enkä viitsi niitä tänne edes eritellä. Mutta, jokaisella meistä on taatusti asioita, joita tekisimme nyt toisin. Joskus täytyy aivan oikeasti olla iloinen, ettei kukaan ole kuollut, eikä edes vakavasti loukkaantunut. Jälkimmäinen on tietenkin se pahin vaihtoehto, joka voittaa kuolemankin.

Älä suotta kadu, harmitus on sen sijaan sallittua, sillä mies ei ole mies ellei ole edes kerran elämässään kaatunut mopolla, peruuttanut kuormurin lavan puuhun, kaatanut traktorin/kaivurin taikka ajanut auton jokeen ja sitä rataa, eli näillä em. ja vastaavilla meriiteillä erotellaan tosimiehet vässyköistä.

Olet täysin oikeassa. En vain viitsi tänne lähteä mitään erikseen avautumaan, ettei joku vaan luule tuntevansa minut. Sitten saa lopettaa nämä neroilut ainakin tällä nimimerkillä.

Minullakin on niin pitkä meriittilista, että pitäisi kait oikeastaan hävetä, mutta kun en osaa...

Kyllä mäkin oon kaatanut lähes kaikki vermeet millä oon enempi ajanut. Auton, mopon, moottoripyörän, fillarin, moottorikelkan, mönkijän, ...

Kerran jopa Buster M moottorivene meinas kaatua perän kautta kun testattiin miten läheltä vesibussin peräaallon yli voi ajaa täysillä. Kaveri lensi nokasta mun päälle kun vene oli pystyssä, sitten kun nokka paiskautui takas veteen lennettiin molemmat nokkaan ja mursin käteni kevyesti.

Liian kovaa on ajettu kaikilla.

En kadu koska kukaan ei vahingoittunut pysyvästi, ja vain itseä tai vapaaehtoisia osallisia on sattunut.

Ihan tuurista kiinnihän se lopulta on ollu ettei sivullisia ole.jäänyt alle. Sillon varmasti kaduttais.

Muuten olen hyvinkin harkitseva luonne, mut moottorikulkuvälineet ja adrenaliini aiheuttaa rajojen hakua ja sillon ne yleensä ylittyy ainakin kerran.

asdf kirjoitti: ↑22 Huhti 2025, 08:45 En ole ikinä kaatunut mopolla enkä moottoripyörällä, mutta olenkin vässykkä. Mopolla olen ajanut pari kilometriä, moottoripyörällä alle kilometrin. Sen sijaan trukin olen saanut kyljelleen. Olin 16 tai 17 ja trukki lähti käsistä kesätöissä. En kehdannut sanoa pomolle, vaan hain isomman, tonnien paperirullien siirtelyyn tarkoitetun trukin ja nostin pienemmän pystyyn.

Et ole vässykkä.

Pattinero kirjoitti: ↑22 Huhti 2025, 06:53

Vanha jäärä kirjoitti: ↑21 Huhti 2025, 23:33

Brainwashed kirjoitti: ↑20 Huhti 2025, 17:43 ...
Älä suotta kadu, harmitus on sen sijaan sallittua, sillä mies ei ole mies ellei ole edes kerran elämässään kaatunut mopolla, peruuttanut kuormurin lavan puuhun, kaatanut traktorin/kaivurin taikka ajanut auton jokeen ja sitä rataa, eli näillä em. ja vastaavilla meriiteillä erotellaan tosimiehet vässyköistä.

Mainitsemasi ansiot näyttävät olevan varsin helppo saavuttaa. Itsekin olen onnistumaan kaatumaan moottoripyörällä siten, että eturekisterikilpi teki haavan sisäreiteen, vetäissyt pitkällä peräkärryllä tiukassa käännöksessä portinpylvään nurin, kaatanut kaltevassa rinteessä etukuormaajatraktorin. Tosin en ole katunut noista yhtäkään, yrittänyt vain ottaa opiksi.

On ilmeisen vanha tapahtuma toi prätkällä kaatuminen, koska se etukilpi poistettiin jo ajat sitten vaarallisena, kuten itsekin olet asian kokenut. Ilmeisesti vuosi on ollut 1971. https://kilpimuseo.fi/MP.html

Ja olen minäkin prätkällä kaatunut. Aika harva, joka niillä vehkeillä on ajanut, on pysynyt koko ajan myös pystyssä. Fyysiset vauriot olivat onneksi vähäiset, ja henkisiin verrattuna mitättömät. Enää en aja prätkällä metriäkään. Ei todellakaan enää kiinosta koko homma. Yksi syy siihen on tietenkin juuri se lajin vaarallisuus, jonka näin iän karttuessa on alkanut enemmän tiedostamaan. Ja vanhemmalla iällä pikku kaatumiset voivat olla fyysisestikin aikalailla eri kuin silloin joskus, 40 vuotta nuorempana.

Tuo tapahtuma sattui joskus 1970-luvun vaihteessa. Oma moka, kun ajelin liian lähellä edellä ajavaa kuorma-autoa, joka sitten pysähtyi yllättäen (ilman vilkkua) tien laitaan, eikä pyörä ehtinyt pysähtyä märällä tiellä, vaan piti kaataa. Ei tilanteessa olisi käynyt kuinkaan ilman tuota eturekisterikilpeä. Vaikka ei tuossa sittenkään käynyt kummoisesti, ainoastaan komea arpi reidessä.

Vanha jäärä kirjoitti: ↑22 Huhti 2025, 14:23

Pattinero kirjoitti: ↑22 Huhti 2025, 06:53

Vanha jäärä kirjoitti: ↑21 Huhti 2025, 23:33

Brainwashed kirjoitti: ↑20 Huhti 2025, 17:43 ...
Älä suotta kadu, harmitus on sen sijaan sallittua, sillä mies ei ole mies ellei ole edes kerran elämässään kaatunut mopolla, peruuttanut kuormurin lavan puuhun, kaatanut traktorin/kaivurin taikka ajanut auton jokeen ja sitä rataa, eli näillä em. ja vastaavilla meriiteillä erotellaan tosimiehet vässyköistä.

Mainitsemasi ansiot näyttävät olevan varsin helppo saavuttaa. Itsekin olen onnistumaan kaatumaan moottoripyörällä siten, että eturekisterikilpi teki haavan sisäreiteen, vetäissyt pitkällä peräkärryllä tiukassa käännöksessä portinpylvään nurin, kaatanut kaltevassa rinteessä etukuormaajatraktorin. Tosin en ole katunut noista yhtäkään, yrittänyt vain ottaa opiksi.

On ilmeisen vanha tapahtuma toi prätkällä kaatuminen, koska se etukilpi poistettiin jo ajat sitten vaarallisena, kuten itsekin olet asian kokenut. Ilmeisesti vuosi on ollut 1971. https://kilpimuseo.fi/MP.html

Ja olen minäkin prätkällä kaatunut. Aika harva, joka niillä vehkeillä on ajanut, on pysynyt koko ajan myös pystyssä. Fyysiset vauriot olivat onneksi vähäiset, ja henkisiin verrattuna mitättömät. Enää en aja prätkällä metriäkään. Ei todellakaan enää kiinosta koko homma. Yksi syy siihen on tietenkin juuri se lajin vaarallisuus, jonka näin iän karttuessa on alkanut enemmän tiedostamaan. Ja vanhemmalla iällä pikku kaatumiset voivat olla fyysisestikin aikalailla eri kuin silloin joskus, 40 vuotta nuorempana.

Tuo tapahtuma sattui joskus 1970-luvun vaihteessa. Oma moka, kun ajelin liian lähellä edellä ajavaa kuorma-autoa, joka sitten pysähtyi yllättäen (ilman vilkkua) tien laitaan, eikä pyörä ehtinyt pysähtyä märällä tiellä, vaan piti kaataa. Ei tilanteessa olisi käynyt kuinkaan ilman tuota eturekisterikilpeä. Vaikka ei tuossa sittenkään käynyt kummoisesti, ainoastaan komea arpi reidessä.

Hyvä näin. Mutta, siellä reidessä kulkee myös iso valtimo, jonka puhkeaminen olisi voinut aiheuttaa aivan toisenlaisen tarinan. Ei sitä kilpeä turhaan sieltä edestä poistettu. Se on ollut monesti vielä tuhoisampi kuin sinun tapauksessasi. Ilmeisesti sen sijainnilla on ollut aika suurikin merkitys. Eikä 1960-luvulla ne muutkaan vehkeet olleet turvallisuuden kannalta kovinkaan hyviä.

Itse asiassa, kypäräpakkokin on tullut vasta vuonna 1977. Ja se on kyllä hurjan myöhään. Itsekin hämärästi muistan, kuinka prätkillä ajeltiin paljain päin. Viisi vuotta myöhemmin pakko iski jo mopoihinkin. Ja on todella hyvä, että iski.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Moottorip ... %A4r%C3%A4

Pattinero kirjoitti: ↑23 Huhti 2025, 06:13

Vanha jäärä kirjoitti: ↑22 Huhti 2025, 14:23

Pattinero kirjoitti: ↑22 Huhti 2025, 06:53

Vanha jäärä kirjoitti: ↑21 Huhti 2025, 23:33

Brainwashed kirjoitti: ↑20 Huhti 2025, 17:43 ...
Älä suotta kadu, harmitus on sen sijaan sallittua, sillä mies ei ole mies ellei ole edes kerran elämässään kaatunut mopolla, peruuttanut kuormurin lavan puuhun, kaatanut traktorin/kaivurin taikka ajanut auton jokeen ja sitä rataa, eli näillä em. ja vastaavilla meriiteillä erotellaan tosimiehet vässyköistä.

Mainitsemasi ansiot näyttävät olevan varsin helppo saavuttaa. Itsekin olen onnistumaan kaatumaan moottoripyörällä siten, että eturekisterikilpi teki haavan sisäreiteen, vetäissyt pitkällä peräkärryllä tiukassa käännöksessä portinpylvään nurin, kaatanut kaltevassa rinteessä etukuormaajatraktorin. Tosin en ole katunut noista yhtäkään, yrittänyt vain ottaa opiksi.

On ilmeisen vanha tapahtuma toi prätkällä kaatuminen, koska se etukilpi poistettiin jo ajat sitten vaarallisena, kuten itsekin olet asian kokenut. Ilmeisesti vuosi on ollut 1971. https://kilpimuseo.fi/MP.html

Ja olen minäkin prätkällä kaatunut. Aika harva, joka niillä vehkeillä on ajanut, on pysynyt koko ajan myös pystyssä. Fyysiset vauriot olivat onneksi vähäiset, ja henkisiin verrattuna mitättömät. Enää en aja prätkällä metriäkään. Ei todellakaan enää kiinosta koko homma. Yksi syy siihen on tietenkin juuri se lajin vaarallisuus, jonka näin iän karttuessa on alkanut enemmän tiedostamaan. Ja vanhemmalla iällä pikku kaatumiset voivat olla fyysisestikin aikalailla eri kuin silloin joskus, 40 vuotta nuorempana.

Tuo tapahtuma sattui joskus 1970-luvun vaihteessa. Oma moka, kun ajelin liian lähellä edellä ajavaa kuorma-autoa, joka sitten pysähtyi yllättäen (ilman vilkkua) tien laitaan, eikä pyörä ehtinyt pysähtyä märällä tiellä, vaan piti kaataa. Ei tilanteessa olisi käynyt kuinkaan ilman tuota eturekisterikilpeä. Vaikka ei tuossa sittenkään käynyt kummoisesti, ainoastaan komea arpi reidessä.

Hyvä näin. Mutta, siellä reidessä kulkee myös iso valtimo, jonka puhkeaminen olisi voinut aiheuttaa aivan toisenlaisen tarinan. Ei sitä kilpeä turhaan sieltä edestä poistettu. Se on ollut monesti vielä tuhoisampi kuin sinun tapauksessasi. Ilmeisesti sen sijainnilla on ollut aika suurikin merkitys. Eikä 1960-luvulla ne muutkaan vehkeet olleet turvallisuuden kannalta kovinkaan hyviä.

Itse asiassa, kypäräpakkokin on tullut vasta vuonna 1977. Ja se on kyllä hurjan myöhään. Itsekin hämärästi muistan, kuinka prätkillä ajeltiin paljain päin. Viisi vuotta myöhemmin pakko iski jo mopoihinkin. Ja on todella hyvä, että iski.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Moottorip ... %A4r%C3%A4

Mikään ei voita sitä fiilistä kun lämpimänä kesäpäivänä ajelee vanhalla yksipyttyisellä nelariprätkällä paljain päin jollain syrjäisellä maantiellä. Sakkojen arvoinen kokemus, joita aion toteuttaa vielä niin monta kertaa kuin huvittaa niin kauan kuin henki pihisee. Eipähän tarvitse sitten kuolinvuoteella katua.