Tiedepalsta.fi

Lyde19 kirjoitti: ↑29 Huhti 2025, 20:47 Ydinvoima on suuri riski sähköverkoilla.. Kun ei toimi säätövoimana ja pudotessaan pois verkosta vaarantaa koko sähköverkon.

Toiv espanjalaiset tuon nyt ymmärsi.

Ei kun...

Lyde19 kirjoitti: ↑29 Huhti 2025, 20:47 Ydinvoima on suuri riski sähköverkoilla.. Kun ei toimi säätövoimana ja pudotessaan pois verkosta vaarantaa koko sähköverkon.

Ei vaaranna, jos sähköverkko on oikein toteutettu. Suomessa sähköverkko ei ole kaatunut tietääkseni kertaakaan, vaikka ydinvoima on ollut merkittävä osa kokonaistuotantoa puoli vuosisataa. Vasta nyt kun poliitikot ja liikemiehet ovat ottaneet insinööreiltä sähköverkkosuunnittelun itselleen alkaa verkko notkua. Eikä se ole ydinvoiman vaan keinotekoisila tuilla kasvatetun tuurivoiman vika.

Jonkun tarinan mukaan Espanjassa tuli nopea 15Mw tehovaje josta dominopalikat lähtivät kaatumaan. Joko syöttöä katkesi tai kuormitus lisääntyi. Olkiluoto3 teho on noin 900Mw. Kyllä on melkoinen riski syöttää tuo teho yhdestä paikasta verkkoon.

Lyde19 kirjoitti: ↑29 Huhti 2025, 21:26 Jonkun tarinan mukaan Espanjassa tuli nopea 15Mw tehovaje josta dominopalikat lähtivät kaatumaan. Joko syöttöä katkesi tai kuormitus lisääntyi. Olkiluoto3 teho on noin 900Mw. Kyllä on melkoinen riski syöttää tuo teho yhdestä paikasta verkkoon.

Ydinvoiman säätely ei ole ongelma, tuulivoiman säätely on!

Vuonna 2014 järjestettiin VALVE-sähköhäiriöharjoitus Suomen Lapissa. Ei mennyt ihan kuin Strömsöössä.

Fingrid: Sähköjen palauttaminen koko Suomeen veisi vuorokausia

Tiistaina järjestetty mittava Valve 2014 -sähköhäiriöharjoitus on puhuttanut paljon vielä keskiviikkonakin. Suomen kantaverkkoa ylläpitävän Fingridin valvomopäällikkö sanoo harjoituksen osoittaneen, että aiemmat oletukset ovat olleet liian optimistisia. Suomi selviäisi omin voimin, mutta aikaa se ottaisi.

https://yle.fi/a/3-7489328

Tai oikeastaan aloitettiin harjoitus joka sitten jouduttiin keskeyttämään.

Harjoitus jouduttiin Rovaniemen osalta keskeyttämään, koska katkos venyi liian pitkäksi eikä sähköjä saatu palautettua vesivoiman avulla suunnitellussa aikataulussa.

En ymmärrä, miksi jotkut tahot yrittävät luikerrella vastuustaan tuleviin katkoihin varautumisessa. Suurin vastuu on tietysti suurimman voimalaitoksen operaattorilla.

Fingridin ohjauskeskus, keskeltä hieman oikealle taajuuden 50Hz plus/miinus-näyttö.

Alla Suomen sähkötilanne tänään illalla.
Tarkoittaako nuo inertian ja kulutuksen määrät, että inertiaa olisi noin 20 sekunniksi ja siinä ajassa pitäisi varavoimaa saada puuttuvan tuotannon tilalle ilman että häiriöitä verkossa?

Ehkei tällä inertialla ole mitään tekemistä äkillisen romahduksen kanssa vaan kyse on (jälleen) hyvin yksinkertaisesti jonkun liian suuressa roolissa olevan sähköverkon älyjärjestelmän virhekoodista.

Tuulivoimalan inertia on paremmin verkon käytössä ja reagoi nopeammin koska on kytketty taajuusmuuntajan kautta verkkoon.
Taajuusmuuntaja voidaan ohjelmoida reagoimaan halutusti verkon häiriöihin.

Lyde19 kirjoitti: ↑30 Huhti 2025, 06:43 Tuulivoimalan inertia on paremmin verkon käytössä ja reagoi nopeammin koska on kytketty taajuusmuuntajan kautta verkkoon.

Perinteisten voimaloiden inertia on KOKO AJAN verkon käytössä.
Taajuusmuuntajien kautta tuleva keinotekoisen inertian pitää erikseen kytkeytyä verkkoon.

Tauko kirjoitti: ↑29 Huhti 2025, 23:08 Alla Suomen sähkötilanne tänään illalla.
Tarkoittaako nuo inertian ja kulutuksen määrät, että inertiaa olisi noin 20 sekunniksi ja siinä ajassa pitäisi varavoimaa saada puuttuvan tuotannon tilalle ilman että häiriöitä verkossa?

En tiedä onko se tilanteissa käytettävissä oleva energia vai kokonaisenergia. Läheskään koko energiaa ei voi käyttää, koska verkko alkaa kaatua jo kun tajuus tippuu 49 Hz:iin.

Susa kirjoitti: ↑30 Huhti 2025, 11:28 Taajuusmuuntajien kautta tuleva keinotekoisen inertian pitää erikseen kytkeytyä verkkoon.

Kyllä ne taajuusmuuttajat toimivat koko ajan verkkoon tahdistettuina ja puolijohdelaitteen säätö tapahtuu millisekunneissa. En jaksa laskea ja noin perstuntumalta isolla tuuliroottorilla on jonkinlainen pyörimisenergia, mutta jostain syystä tuota ei käytännössä voida hyödyntää. Ehkä se johtuu tuosta jo mainitusta mekaanisten värähtelyjen vaikutuksesta suuriin lapoihin. "Umpirautainen" generaattorin roottori sietää paremmin rynkytystä. Tai sitten se tuulivoimaloiden erikoinen generaattorityyppi tuottaa jotain ongelmia säädössä.

Tekniikka tylsää. Lähteekö joku mukaan laittamaan noitarovioita pystyyn Epsanjaan? Kohtuutonta toimintaa päätöksentekijöiltä.

HuuHaata kirjoitti: ↑30 Huhti 2025, 11:48 Tekniikka tylsää. Lähteekö joku mukaan laittamaan noitarovioita pystyyn Epsanjaan? Kohtuutonta toimintaa päätöksentekijöiltä.

Tekniikka on mielenkiintoista. Roviohommat ovat tylsää päättäjien hommaa.

Susa kirjoitti: ↑30 Huhti 2025, 11:28

Lyde19 kirjoitti: ↑30 Huhti 2025, 06:43 Tuulivoimalan inertia on paremmin verkon käytössä ja reagoi nopeammin koska on kytketty taajuusmuuntajan kautta verkkoon.

Perinteisten voimaloiden inertia on KOKO AJAN verkon käytössä.
Taajuusmuuntajien kautta tuleva keinotekoisen inertian pitää erikseen kytkeytyä verkkoon.

Samalla tavalla se inertia pyörii koko ajan taajuussmuuntajan takana. Taajusmuuntaja voidaan käskyttää millisekunneissa antamaan enemmän tehoa verkkoon tarvittaessa. Samoin toimivat sähköverkkoon kytketyt reserviakustot. Ne reagoivat nopeasti verkon tarvitessa sähköä.